Gamla Stan/Staden mellan broarna

Mietin että mistä sitä aloittaisi Tukholman esittelyn, sillä Tukholma on (myös) kaupunki josta riittää lopuksi ikää katselemista ja kertomista. 

Gamla Stan on Tukholman alkuperäisin alue, joten se lankesi luonnostaan aloituspostaukseksi. Gamla Stan tai Staden mellan broarna/kaupunki siltojen välissä, kuten Gamla Stanin virallinen nimi kuului ennen vuotta 1980. Gamla Stan on Tukholman vanhin kaupunginosa ja se sijaitsee Stadsholmenilla. Myös Helgeandsholmen ja Strömsborgin saaret kuuluvat Gamla Stan'iin. 

Gamla Stan oli virallisesti nimeltään Staden mellan broarna,  kaupunki siltojen välissä, vuoteen 1980 saakka, jolloin nimi vaihdettiin Gamla Stan'iksi.

Birger Jarl'in kenotaf Tukholman kaupungintalon seinustalla

Tukholman kaupungin perusti virallisesti Birger Jarl vuonna 1252, vaikka sitä ennen nykyseissä Gamla Stanissa oli asutusta jo 1180-luvulla. Tukholman alueella on ollut asukkaita jo kivikaudelta lähtien. Arkeologisia löytöjä on noin vuodelta 6000 eaa.

Riddarholmin kirkko, oikealla Magnus Ladulås ja vasemmalla Karl Knutsson Bonde, joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1448-1457.

Birger Jarlin poika Magnus Ladulås (Ladonlukko) oli Ruotsin kuningas vuosina 1540-1290. Hänen jälkeenjäännöksensä sijaitsee Riddarholmin kirkon alttarin edessä. Riddarholmin kirkko sijaitsee Riddarholmen'illa, joka kuuluu Gamla Stan'iin ja se on roomalaiskatollinen kirkko ja Ruotsin kuninkaallisten hautakirkko ja kirkko kuuluu kuninkaalliselle hoville.  

Riddarholmin kirkko 1859

Riddarholmen oli alunperin nimeltään Gråmunkeholmen (Harmaamunkkiluoto) sillä saarella sijaitsi vuoteen 1574 saakka fransiskaani munkkiluostari. Munkit käyttivät harmaita pukuja josta nimitys harmaamunkit. Kuninags oli antanut heille tontin ja luvan rakentaa myös kirkko siihen viereen, sillä luvalla, että kuningas sai tulla haudatuksi kirkkoon.

Kirkko rakennettiin uudestaan 1500-luvulla mutta kuninkaallisten haudat annettiin olla rauhassa. (Sisäänpääsymaksu). Kirkossa on Bernadottesuvun hautakappeli mutta nykyiset kuninkaalliset haudataan kuitenkin Hagan linnan tiluksilla sijaitsevaan pieneen hautausmaasaareen. Kesäisin (touko-elokuu) saa siellä saaressa käydä vierailemassa torstaisin kello 13.00-15.00.

Kuvassa vanha Tre Kronor niminen kuninkaanlinna jonka Birger Jarl perusti 1200-luvulla, mutta joka ikävä kyllä paloi vuonna 1697.

Nimitystä kaupunki ei virallisesti enää ole vaan Tukholmakin on vaan kunta. Tukholma koostuu noin 30000 saaresta. Tukholmassa asuu noin miljoona henkilöä mutta koko Suur-Tukholman alueella yli kaksi miljoonaa. Väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuodessa.

Gamla Stan, kuten muutkin Tukholman kunnan osat, yhdistyvät ympäristöönsä lukuisilla silloilla, joista on melko mahdotonta enää pitää lukua. Useassa kohtaa Tukholmaa on rakennettu silta sillan päälle. Gamla Stan'issa sijaitsee vieläkin 120 keskiajalta kotoisin olevaa rakennusta. 

Vasabron

 Gamla Staniin kulkee metro ja bussit 2, 3, 55, 57, 76, jotka pysähtyy Skeppsbron'illa ja Gamla Stanin metroaseman luona.

Vasabron silta on kovasti liikennöity, mutta ihan OK kävellä Gamla Staniin. Centrabron siltaa ei pidä välttämättä lähteä kävelemään, vaikka sen kupeessa Riddarholmilin pohjoisrannalta kulkeekin jalankulku-ja pyörätie, joten paras ylikulku kävellen on Riksbron tai Norrbron, joista Riksbron on kävelysilta ja kaikista suorin tie keskustasta Gamala Staniin.

Gamla Stan tai Stadsholmen, Riddarholmen vasemmalla, Norrmalm ylinnä ja sen eteläpuolella Helgeansholmen. Pieni Strömsborg  Vasabron ja Centralbron välissä. Kartalla alinna Slussen. 

Riddarhuskajen Gamla Stan, Ritarihuoneen ankkuripaikka

Vasabron on ollut yksi Tukholman tärkeimmistä silloista keskustassa. Se saa alkunsa Riddarhuskajen ja päätyy Norrmalmin puolella Tegelbacken'iin. Se on melko moderni silta joka on rakennettu betonista ja jossa on kauniit rautakaiteet ja kauniit lyhtytolpat.

Riddarhuset/Ritaritalo torin puolelta nähtynä

Ritaritalo rakennettiin 1600-luvulla. Sen omistaa vieläkin Ruotsin ritarit ja aateliset. Vuoteen 1866 saakka istui säätövaltiopäivien aatelisedusto tässä palatsissa. Aatelissuvut pitävät kokokouksiaan vieläkin tässä rakennuksessa joka kolmas vuosi.

Silta joka johtaa Riddarholmen'ille, ja jossa Riddraholmen'in kirkko sijaitsee.

Riddarhuset'in vieressä sijaitsee tämä upea palatsi nimeltä Bondeska palatset. Gustav Bonde asui tässä rakennuksessa 1600-luvulla. Hän oli valtionveromestari. Gustav Bonden molemmat vanhemmat kuuluivat korkearvoiseen aattelissukuun, joten varaa heillä oli rakentaa näin komea pytinki suvulle.

Bondet jättivät kuitenkin rakennuksen ja siitä tehtiin Tukholman raatihuone. Raatihuoneilla ei ole ollut enää aikoihin mitään virkaa, joten nykyään sen tiloissa sijaitsee Korkein Oikeus. Kungsholmenin raatihuoneesta tehtiin aikoinaan Lääninhallitus. Rakennuksen omistaa valtio ja se on kulttuurimerkitty rakennus joten sitä hoivataan varovalla kädellä.

Riksbron silta ja Rosenbad

Bonden suku rakennutti toisen palatsin suvulleen sillan toiselle puolelle Strandgatan'ille, ns Rosenbadin korttelistoon. Kun saavutaan Riksbron siltaa pitkin Ruotsin eduskunnan ohitse Helgeandsholmenilta kohti Drottningatania, niin Bonden suvun omistama rakennus jää vasemmalle. Pääministerin asunto sijaitsee yhden kortteliston välin itäänpäin, Gustav Adolfin torilla.

Bonden aatelissuvun omistaman talon omistaa nykyään valtio ja se kuuluu hallitukselle. Rakennuksen nimi on nykyän Rosenbad, "ruusukylpy", ja se on hallituksen ja pääministerin työpaikka.

Pääministerin asunto on tuossa pienimässä palatsissa, nimeltä Sagerska huset. Pääministereillä ei ole ollut virka-asuntoa kovinkan kauaa. Mutta Olof Palmen murhan jälkeen turvallisuuspoliisti vaativat pääministerille virka-asunnon. Sitä ennen pääministerit asuivat ihan kuten taviksetkin. Siitäkin huolimatta että pääministeri hoitaa myös preseidentin virkaa.

Rosenbad vasemmalla, seuraavana Adelswärdska huset, Sagesrka huset ja Arvfurstens palats. Poliitikko ja talousmies Theodor Adeswärd rakennutti tänne palatsin perheelleen. 

Sagerska huset tai palatsi oli diplomaatti Robert Sagerin perheen koti. Sagerinsuku asui rakennuksessa vuoteen 1988 saakka jonka jälkeen rakennus seisoi tyhjänä. Vuonna 1995 tehtiin palatsista silloisen pääministerin asunto. Suurin syy siihen oli että turvallisuussyistä pääministerin oli varminta asua lähellä työpaikkaansa. 

Pääministeri Olof Palme'han ammuttiin vuonna 1986. Palme asui siihen aikaan Gamla Stan'issa omassa asunnossaan ja hän käveli joka päivä töihin sillan ylitse. Aikaisemmin Palme asui ihan  tavallisessa rivitalossa Vällingbyssä, vaikka hän kuului yhteen Ruotsin rikkainpaan sukuun.  Vällingbystä hän ajoi metrolla joka päivä töihin.

Carl Bild pääministeri kaudellaan asui Standvägenillä omaassa asunnossaan ja ajoi polkupyörällä töihin. Hänellä ei ollut ajoakorttia, eikä autoakaan, vaikka hän kuului kuten vaimonsakin rikkaseen aatelissukuun.  

Ruotsissa ei ole koskaan ollut ministeriautoja, vaan vaaran uhatessa "tarvittaessa" turvallisuuspoliisit kuskaa ministereitä. Turvallisuuspoliisit tekee arvion tilanteesta. Näin on siitäkin huolimatta vaikka on suuret epäilyt että Olof Plalmen ampui turvallisuuspoliisit yhdessä Citypoliisien kanssa.

Arvfurstens palatsi rakennettiin kuningas Gustav III:n siskolleen Sofia Albertinalle. Nykyään palatsissa sijaitsee Svean hovioikeus. Albertina syntyi Kungshuset'ssä, Wrangeska palatset, Riddarholmin saarella. Sofia Albertian oli viimeinen kuninkaallinen henkilö Ruotsissa Oldenburgin aatelisssuvusta, sen Holstein-Gottop sukuinjalla. 

Tässä vaan ohimennen mainitsen että Oldenburgin suku on hallinnut Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Suomessa (suurhettuaita vuosina 1809-1917) ja Kreikassa. Ensimmäinen suvun merkkihenkilö oli Kristian I, joka oli Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas 1400-luvulla, Kalmarin unionin ajalla.

Kungshuset, Wrangeslka palatset

Kun  vanha kuninkaanlinna Tre Kronor paloi poroksi vuonna 1697 niin kuningasperhe muutti tähän Wrangelin palatsiin Skeppsholmenille, jonka jälkeen palatsia alettiin kutsumaan nimellä Kunghuset, kuninkaan talo. Karl Gustav Wrangel, joka rakennutti palatsin omalle perhelleen oli marsakka arvonimeltään. Wrangel oli baltialaista sukua ja hänen isänsä toimi Liivinmaan kenraalikuvernöörinä. Karl Gustav Wrangel syntyi kuitenkin Uppsalssa.

Wrangelin palatsikin paloi kolmeen kertaan joten se oli joka kerta rakennettava uudestaan. Viimeisin uuskorjaus oli vuonna 1802 jolloin arkkitehti Garl Kristoffer Gjörwell suunniteli palastin. Palatsia on kaiket vuodet ylläpidetty huolella ja se on mitä parhaassa kunnossa.

Alkuperäinen Wrangelin palatsi

 Vasabron

Vasabron silta

Taustalla hallitusrakennus Rosenbad

Strömsborg ja Strömsborgrsbron

Keskeltä Vasabron siltaa lähtee länteen päin hyvin lyhyt silta Strömsborgsbron, joka johtaa Strömsborg'iin. Strömsborg on pienen pieni saari jolle rakennettiin aikoinana kylpylä, jonka yhteyteen rakennettiin upea ravitolakin. Alkuun saarelle saapui Tukholman hienosto venetakseilla ennen kuin silta rakennettiin. Strömsborgin rakennus rakennettiin myöhemmin uudestaan ja se on toiminut tanssiravintolana ja ties minä. Yhteen aikaan se toimi suomalaisten tanssiravintolana ja kokoontumispaikkana. Nykyään se on toimisto.

Strömbadet, kylpylä, jota ei ikävä kyllä enää ole olemassakaan. Strömsborg ja Riddarhuskajen ja Riddarhuset kävelysillan takana.

Kylpylä siirrettiin Norrströmm'iin Riddarholmenin pohjoispuolelle. Upea renessanssirakennus rakennettiin kylpyläksi vuonna 1884. Kylpylään pääsi kävelysiltaa pitkin junasillalta. Tuon kävelysillan paikalle rakennettiin Centralbron jolloin kylpyläkin hajoitettiin.

Centralbron ja Riddarholmin silta joka kulkee Centralbron yli. Kun 1200 metriä pitkä Centralbro rakennettiin niin liikenne siirtyi enemmässä määrin tälle uudelle ja leveämmälle sillalle. Sillan rakentamisesta alettiin keskustelemaan jo 1920-luvulla ja 20 eri vaihtoehtoratkaisua oli esillä joista valita. Mutta väliin tuli toinen maailmansota. Pikku hiljaa rakennettiin uusia katuja ja joitakin ympärillä olevia siltoja.

 

Tegelbacken, Sheraton hotelli, Rosenbad ja Vasabron Tegelbacken oli rakennettava aivan alusta lähiten. Tähän viereen oli jo aikaisemmin rakennettu rautatielinjaa varten oma silta. Centralbron silta on nykyään erittäin raskaasti liikennöity sita. 

Tällä alueella on aina ollut paljon liikehdintää. Yksityisautoilijoiden lisäksi kuorma-autoliikennettä, linja-autoliikennettä, juna- raitiovaunu- liikennettä, sekä vilkasta laivaliikennettä. Raitiovaunista piti päästä eroon ja Tukholmaan rakennettin suuri ja erittäin kattava tunnelbana/mertolinjasysteemi. Ensimmäinen linja valmistui käyttöön vuonna 1950. Nykyinen metrolinjasyteemi on 110 km pitkä ja linjojen varrella on 99 pysäkkiä. Monta tunnelia ja siltaa oli rakennetava lisää jotta metrolinjat saatiin rakennettua. 

Metrolijat ovat olleet Tukholman pelastus. Esimerkiksi Centralbron viereen rakennettiin metroa varten oma silta Södertrömsbro'n, joka lähtee Slussenilta ja päättyy Gamla Stan'iin, siis 220 metriä pitkä silta. Sähköjunat kulkee keskustan ohtse suurelta onsin maanalla 6 kilomteriä, ns Citybanaa pitkin.

Kuten ylemmästä kuvastakin näkyy niin Stadsholmen'ille kulkee useitakin siltoja. Strömsbron ja Vasabron johtaa Norrmalmen'in kaupunginosaan. Norrbro ja Stallbro johtaa Helgeandsholmen'ille. Södermalmin kaupunginosaan pääsee Slussbroarna, Södra Järnvägsbron ja Centralbron pitkin. Riddarholmsbron johtaa Riddarholmen'ille ja Norra Järvägsbron johtaa Tegelbacken'ille.

Tegelbacken'in puolella Norrmalmilla on myös paljon siltoja ja täällä kulkee autoliikenne maanalla tunnelissa.

 

Riddarholm'ilta rakennettiin Tegelbacken'iin tilapäinen silta siksi aikaa kun Centralbron oli valmisteilla. Vasemmalla eduskuntatalo, sitten Arvfurstens palats, joka on pääministerin asunto nykyyän, oikealla reunalla on Tukholman Oopperatalo.

 

Norrbro katsottuna ylhäältä päin. Helgeandsholmen'in saari sijaitsee siis sillan keskivaiheilla. Tuo kuvassa oleva iso rakennus on eduskuntatalo. Tuo pieni puistoalue vasemmalla, Strömmparterren, on kesäaikaan suosittu kalastus- ja levähdys- sekä piknikkipaikka. Siinä on kesäaikaan myös ulkoilmakahvila. 

Norrbro (katso ylenpää karttaa) kulkee Kuinkaanlinnan luota Eduskuntatalon ohitse, joka sijaitsee Helgeandsholmin saarella, Gustav Adolfin torille Norrmalmille. Norrbro on siis tavallaan silta, joka "katkeaa" Helgeandsholmin saarella.

Norrbro nähtynä etelään päin, kohti kuninkaanlinnaa

 Slussen on remontissa

Slussbroarna ja Södra Järnvägsbron ovat Tukholman suurin liikennerysä. Sitä on aivan mahdotonta kuvata sanoin. Slussen on kanava joka yhdistää Mälaren järven ja Itämereen. Slussenin aluetta on jo kauan aikaa haluttu korjata ja nyt se onkin korjausten alla. Saa sitten nähdä että koska se valmistuu, jos koskaan...

Stortorget

Tukholma perustettiin 1200-luvulla. Stortorget, raatihuone ja kyläkirkko rakennettiin nykyiseen Gamla Stan'iin, jota 1800-luvun alulle saakka kutsuttiin nimellä Staden/kaupunki tai Staden mellan broarna/kaupunpunki siltojen välissä. Stortorgetin torilta läksi joitakin katuja kaupunginporteille. Kaupunkia ympäröi keskaikainen kaupunginmuuri.

Köpmannaporten/kauppiaidenportti, oli tärkein kulkuväylä siihen aikaan. Kuvassa Köpmantorget. Tästä läksi kaksi kujaa Köpmansgatan ja Köpmanbrinken, joka johtaa Österlångatanille, joka puolestaan kulkee suoraan Gamla Stanin läpi Slottsbacken'ille. Nimitys brinken on tyypillien ikivanhatukholmalainen nimitys lyhyelle kujalle mikä kulkee usein jyrkässä mäessä. Ja sellaisia mäkiä on paljon Tukholmassa.

Tuo patsas torilla on Sankt Göran och Draken nimeltään. Alkuepräinen patsas sijaitsee Storyrkan/Suurkirkossa Gamla Stanissa. Pinempi patsas sijaitsee kaupungintalolla. 

Tämä patsas kuvaa Brunkebergin taistelua vuonna 1471, jolloin Sten Sture vanhempi ja Tanskan kuningas Kristian I taistelivat vallasta Tukholmassa. Arvata saattaa että Sten Sture voitti, sillä muuten ei tätä pastasta olisi olemassakaan. Eikä ehkä ken ties Ruotsiakaan, vaan Ruotsi kuuluisi Tanskaan. Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat sotineet jotain kymmenisen kertaa keskenään. Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet yksitoista kertaa keskenään. Ruotsin historia on ollut yhtä sotaa.  Eräskin sota kesti 30 vuotta. Sota alkoi uskonsotana, mutta jatkui, kun Ruotsi ja Ranska yhdessä alkoi vastustamaan Habsburgien valtaa.

Tällä alueella kannattaa maleksia jos sattuu olemaan aikaa.

Österlånggatan

Café Stiernan, Facebook!👍

Tämä kadun varrella sijaitsee yksi ehdottomasti Tukholman parhaimmista japanilaisista Ramen paikoista, Café Stiernan, Österlånggatan 45. Täällä saa italialaista kahvia ja italialaisia leivonnaisia. Täällä voi juoda baaritiskin ääressä seisoaltaan kahvit jos haluaa, ihan niin kuin Roomassakin. 

Mutta ruoka on japanilaista, ja se sopii minun makuun. Ruoka on erittän freesiä ja annosteltu kauniisti ja aistikkaasti. Mahtava paikka. Tämä kahvila on avoinna vain siinä kello 8.00-16.00 arkisin ja lauantaisin ja sunnuntaisin se avaa vasta kello 10.00.

Köpmanbrinken

Tämä katu on oikeastaan kaksi lyhyttä ja hyvin jyrkkää kujaa, jotka yhtyvät Köpmantorgetilla. Tuossa Köpmannabrinkenin alapuolella, kuvassa vasemmalle, sijaitsee brasseria nimeltä Le Bar Rouge, Brunnsgränd Sen ulkoterassi on erittäin mukava paikka kesäiltaisin. Rauhallinen ja kaunis paikka joka muistuttaa Roomaa suihkulähteineen. Eikä ravintolan baarikaan ole hassumpi paikka.

Ylemmällä katutasolla, suihkulähteen yläpuolella, sijaitsee erittäin suosittu Pastis nimien bistro, Baggensgata 12, jossa tarjoillaan ranskalaisia ruokia ja juomia. Täällä on ahdasta, mutt kesäaikaan voi istua ulkona, vaikka katu on kalleellaan.

Tätä merialuetta nimitetään niemellä Saltsjö, suolajärvi. Kuvassa lähinnä Gamla Stan (Skeppsbron), Skeppsholemen keskellä ja uloinpana oikealla Kastelholmen. Taaimmaisena Djurgården'in saari. 

Fiskartorget oli toinen Gamla Stan'in tärkeä tori keskiajalla. Se sijaitsi Brunnsgränd'in ja Nygränd'in välissä. Toria ei enää ole vaan siihen on rakennettu rakennuksia.

Järntoget

Tällä torilla sijaitsee kaksi kahvilaa, tai toinen on oikeastaan konditoria. Café Järntorget ja Sundbergs Konditori.

Avoinna 7.30-21.30.

Sundbergin konditoria on perustettu jo vuonna 1785 ja tämä on vanhin Tukholman vielä toimivista kahviloista. Skeppsbron rantakadun rikkaat kauppamiehet ja bankkiirit olivat asiakkaita tässä konditoriassa.

Kulman takaa löytyy vielä kolmaskin kahvila

Sundbergin konditoriassa on kaikki vieläkin niin kuten tukholmalaisissa konditorioissa konsanaan.

Västerlångsgatan on taas puolestan Gamla Stanin pisin katu joka kulkee Järntorget'ilta Myntetorget'ille, siis läpi koko Stadshomenin.

Mynttorget, katu vasemalle on Västerlånggatan, turistien eniten tallaama katu.

Taustalla eduskuntatalo jonka pihan läpi kulkee Riksgatan, ja Riksbron sillan toisella rannalla Normalmin puolella alkaa heti sillalta yksi keskustan tunnetuimmista kaduista, Drottningatan. 

Mynttorgetin toisella reunalla seisoo kuninkaanlinna. Muut rakennukset ovat virastotaloja. Suoraan kuvassa vasemmalle hevosvaunun edestä lähtee Västerlångatan joka kulkee Gamla Stanin läpi. Tuo katu talojen välistä johtaa Riddarhuset'ille ja Riddarholmille.

Stenbastugränd

Stenbastugränd

Heti melkein oikealle kädelle sijaitsee tämä kapea kuja, joka johtaa Västerlånggatnailta Valtion Kansliatalon pihalle. 

Morgon on nimeltän tämä suihkulähde, joka seisoo keskellä Brantingtorgetia. Tori on saanut nimensä Hjalmar Bratingin nimestä. Hän oli sosiaalidemokraattien ensimmäinen pääministeri vuosina 1920-925. Kaksi edellistä kujaakin Klockgjutargränd ja Kolmatargränd johtaa samalle torille, mutta tuo Stenbasrugränd on kujista pisin.

Kun jatkaa matkaa pitkin Västerlnggtanai niin sen molemmin puolin lähtee kapeita pitkiä kujia melkein vieri vieressä. Jos on aikaa niin kannattaa kuljeksia kujia pitkin. 

Stora Nygatan on aina varma kortti. Sen varrella on baareja, kahviloita, butiikkeja ja muuta mukavaa. Se kulkee Riddarhustorget'ilta suoraan läpi Gamla Stan'in Kornhamnstorget'in kautta Slussen'ille saman suuntaisesti kuin Västerlånggtanakin. 

Västerlånggatnin tosiella puolella kulkee saman suuntaisesti Prästgatan, josta olen aikaisemmin jo kerotnut täällä.

Gudrun Sjödén myymälä, Stora Nygatan 33. Tukholamsta löytyy kolme muutakin Gudrun Sjödénin myymälää. Gudrun haastoi riitaa työläsisensa kanssa, joten hänen oli pakko lopettaa työnteko. 

Gudrun on jo kauan suunnitellut asusteita ja myynyt niitä tässä omassa myymälässään. Asusteita voi ostaa myös netin kautta. Ovat vaan tavallista kalliimpia. Näkyy olevan nykyään myymälöitä monissa maissa, Suomessakin.

Torgdragargränd

Auditorium Levande Historia, Stora Nygatan 10-12

Tässä rakennuksessa saa tietää paljon nykyisestä modernimmasta historiasta joka koskee meitä kaikkia tavalla tai toisella. Täällä on myös erilaisia näyttelyjä eri aiheista, psysyviä ja vaihtuvia. Mielenkiintoinen paikka tietoa janoaville. Vaatii jonkinmoista ruotsinkielentaitoa, mutta eiköhän sieltä löytyne tietoa myös englannin kielellä sekä kaikilla Ruotsin vähemmistökielillä, varsinkin kirjastosta. Tämä rakennus on tarkoitettu ennen kaikkea opettajille, koululuokille ja opikelijoille. Mediakin tästä hyötyy!

Gåsgränd

Täältä löytyy yksi Tukholman ensimmäisistä kebab myymälöistä Jerusalem Kebab.

 Facebook!

Gåstroget

Täällä voi kaikessa ruhassa istua ja syödä kebabiaan. Itse kebab myymälä on erittäin pieni ja ahdas.

Kornhamnstorg on kolmion muotoinen tori joka sijaitsee Riddarjfärdenin reunalla. Tori sijaitsee lähellä metroaseman alaskäyntiä. Toria reunustaa useampi kaunis rakennus. Tuon korkeimman talon alakerrassa on ns Galleria Passagen. Sisäänkäynti Kornhamnstorgetilta.

Torilla myydään ihania silakkapihvejä.Jokainen saa itse päättää tillbehööristä.

Silakakkojun luona on pöytiä ja penkkejä. Aikasemmin tämä silakkakoju sijaitsi Slussenilla, mutta kun Slussenia alettiin remontoimaan, niin koju muutti tänne Kornhamnstorgetille, Gamla Stanin metroaseman lähetyyville. Torilla pysähtyy myös bussi 53  keskustaan päin menneessä.

Galleria Passagen

Entinen  Ängeln niminen apteekki 

Apoteket Ängeln on nykyään ravintola ja yökerho

 Vanha puhelinkioski

Gamla Stanin pitemmiltä kaduilta lähtee molemmin puolin kapeita kujia toinen toisensa perään. Kujia on niin paljon ettei niistä edes voi pitää lukua, eikä tässä nyt voi kuin sipaista Gamla Stani'a, sillä tästä riittäisi vaikka paksun kirjan verran kerrottavaa. Minä tulen aivan varmasti palaaman usemmankin kerran Gamla Stan'iin blogissani. Siltä on melkein mahdotonta välttyä.

Bredgränd

Yxsmedsgränd

Yxsmedsgrändin kahvila, Grändens Café, on erittäin suosittu kahvila rauhallisen kujan varrella.

Café Sten Sture, Trångsund 10

Trånsund'in kuja on lyhyt kadunpätkä joka ohittaa Stortorget'in ja päättyy Storkyrkobrinken'ille. Tämä viihtyisä kahvila sijaitsee entisessä 1700-luvun vankilassa tai putkassa.

Trångsund'in varrella sijaitsee useitakin ravintoloita ja tuosta kuvassa olevasta portista pääsee kulkemaan Storkyrkan ohitse kuninkaanlinnan edustalle.

Kaffegillet, Storkyrkan

Tämä kahvila on kaunis ja viihtyisä sisällä kellariholvissa. Mutta kallis.

Stora Hoparegränd

Sven Vintapparens Torg

Vindragarnas Hus

Sven Vintappare hotelli ja  kahvila, Sven Vintapparens Gränd 3. Kallis hotelli mutta historiallinen. Monta erihintaista huonetta ja sviittikin löytyy. Tämä pieni kahvila oli todellakin ihana kokemus. 

 Sven Vintapperen kahvila ja hotelli

Speckterns gränd

Taustalla kahvila/ravintola Under Kastanjen/Kastanjan alla, Brända Tomten 111

Eestiläinen koulu

Mårten Trozigs gränd
Tämä on Tukholmna kapein kuja, vain 90 cm leveä.

Ignatiigränd

Gåsgränd

Finska kyrkogränd

Finska kyrkan, Suomikirkko

Täällä olen aikaisemmin kertonut kirkosta.

Kirkkorakennus seisoo aivan kuninkaanlinnan ääressä ja rakannus kuuluikin aikoinaan kuninkaanlinnaan ja toimi pallopelihallina ja teatterina. 

Suomlainen seurakunta on ollut Tukholmassa jo keskiajalta lähtien. Vuonna 1533 pidettiin ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus Tukholmassa. Suomenkieliset jumalanpalvelukset pidettiin alkuun Svartbrödraklostret/ mustaveljestenluostarin kirkossa, joka sittemmin hajoitettiin. Vuodesta 1725 on suomalaisilla ollut tämä oma kirkkonsa. Kirkon alta kulkee tunneli kuninkaanlinnaan. Tunnelia on kuulema käytetty salakuljettamaan seuraneitejä kuninkaan seuraksi.

Ferkens Gränd

Brädgränd

Bollhusgränd

Norra ja Södra Benickebrinken

Tässä kohtaa yhtyy Österlånggatan alemmalla tasolla ja Svartmangatan ja Baggensgatan ylemmällä tasolla. Österlångatan on yksi Gamla Stanin pisimmistä kaduista tai kujista. Se kulki kaupunginmuurin ulkopuoella ja on ollut aikoinaan Gamla Stanin pääkatu. Tämä katu vaatii oman postauksen.

Baggensgatan kulkee täältä mäenmykkylän päältä Köpmantorgetille. Tämä katu jää monelta huomaamatta. Kuja on kuitenkin kaunis ja erittääin rauhallinen ja hiljainen. Nimensä katu on nähtävästi sanut siitä että se kulkee mäessä, bagge/mäki.

  Baggensgata

 Baggensgata

  Baggensgata

  Baggensgata

Baggensgata

Brända tomten 

Själagårdsgatan kulkee saman suuntaisesti kuin edellä mainitsemani Baggensgata, kuvassa oikealla. Tuo katu joka tule suoraan Under Kastanjen kahvila/Ravintolan ohitse on nimeltään Kindstugatan. Juuri tämä alue on Gamla Stanin keskeisintä aluetta ja kaikista rauhallisnta aluetta.

Själagårdeni oli katolinen vanhusten ja sairaiden laitos, Själagårdsgatan 13. Själagården oli olemassa noin vuodesta 1420 uskonpuhdistukseen, ja se purettiin vuonna 1530 kuningas Kustaa Vaasan käskystä.

Själagårdsgatan

Själagården oli 1400-luvulla pääkaupungin suurin köyhien terveydenhuollon tarjoaja. Sääntönsä mukaan laitos antaisi  60 almua köyhälle joka sunnuntai ja huolehtisi siitä, että he voivat käydä peseytymässä kerran kuukaudessa. Själagården ruokki köyhiä myös 'Kaikkien sielujen juhlalla'.

Tilaa pyöritti Själakoret-säätiö, jonka päätehtävänä oli järjestää maksullisia messuja. Själagårdenilla oli omat papit tätä tarkoitusta varten. Rakennuksessa on Tukholman tuomiokirkkoseurakunnan omistama vanhusten koti.

Kindtugatan

Kindtugatan

Kindstugatan

Storkyrkan/Suurkirkko

Täällä olen aikaisemmin kertonut kirkosta.

 Stortorget on vanhan kaupungin sydän

Stortorgetin tunnetuimmat ja kahvilat  ovat Kaffekoppen ja Chokladkoppen. 

Stortorget

 Leipomo ja myymälä oikealla ja Bullkyrkan kirkkosali vasemmalla

Huom! Luultavsti Bullkyrkan on suljettu nykyään. En ole varma asiasta.

Tässä Stortorgetin varrella heillä on palatsi, Grillska palatset, jossa on kahvila sisä- ja ulkotiloissa sekä sisäpihalla. Heillä on tässä myös oma leipomoa ja myymälä sekä kirkko nimeltä Bullkyrkan. Tämä kirkko on suurempi kuin uskoisikaan mutta hyvin yksinkertainen. Kirkossa saa jopa vihkiytyä, jos niin haluaa. Sen omistaa Stockholms Stasdmission.

Mutta tukholmalaisten parissa on tämä kahvila Stortorgetin vastapuoleisella reunalla erittäin tunnettu ja suosittu.Tämä on vapaaehtoisperiaattella toimiva kristillinen Stockholams Stadsmissionen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tarkoituksena on omien sanojensa mukaan tehdä Tukholmasta niin hvyä paikka kuin mahdollista elää ja asua. He auttavat kaikkia hädässä olevia. Heillä on paljon sosiaalista toimintaa. Heillä on myös koulu, joka on toiminut jo 150 vuotta. Heidän koulutoimintansa on levinnyt jopa muuallekin Ruotsissa. Heillä on myös asunnottomielle asuntoloja, kahvia ja myymälä sekä loppismymmälöitäkin siellä täällä.

Omasta mielestäni tämä on Tukholman paras kahvipaikka, erinomainen lounaspaikka ja hyvä sekondhand myymälä. Samalla voi auttaa huono-osaisia. 

Grill niminen suku omisti aikoinaan tämän palatsin ja Stadsmissionen sai sen omakseen vuonna 1912. Tässä pohjakerroksessa sijaitsee tämä ns Bullkyrkan ja Stadsmissionen kahvila/ravintola, joka on paikka johon palaan aina ja aina uudestaan kahville. Aivan ihana leipomomyyälä, jonka leipojat ovat osallistuneet leipomo-maailmanmestaruuskisoihinkin. 

Vuonna 2011 he saivat parhaan ruotsalaisen kondtorian ja kahvilan kunniamaininnan. Rakennuksessa on myös konferenssitilat ja ties mitä kaikkea muuta. He järjestävät myös häitä ja syntymäpäiviä. Kahvila/leipäpuoti on pääsyt myös ns White Guide Café-listalle. 

Heidän lähin Second Hand butiikkinsa sijaitsee kulman takana Köpmangatan 15. Avoinna maanantaista perjantaihin kello 10-10 ja lauantaisin kello 11-16. Täältä Second Hand myymälästä pääsee kahvilan sisäpihan terassille kesäaikaan. Suosittelen!

Second Hand-butiikkeja:

Hagagatan 3, Vasastan

Hantverkargatan 78, Kungsholmen

Hornsgatan 58, Södermalam

Remake, Pepparvägen, Hökarängen

Liljeholmasgallerian, Murmästarvägen 1, Sätra

Sickla Köpcenter, Siroccohuset

Skånegatan 75, Södermalam

Trångsund 8, Gamla Stan

Infoshop, Klarabergsgatan 33, Norrmalm

Solna Centrum  

Väsby Centrum

Sakt Gertruds kyrka, Pyhän Gertrudin kirkko, saksalainen kirkko

Täällä olen kertonut aikaisemmin tästä kirkosta.

Tämä kirkko kuuluu ehdottomasti Tukholman hienoimpien kirkkojen joukkoon. Tähän krikkon onsaksalaiset panostaneet paljon aikoinaan ja vieläkin kirkko on hyvin ahkerassa käytössä Tukholmassa asuvien saksalaisten keskuudessa.

Tukholmassa oli 1400-lopulla noin viisituhatta asukasta. Keskiajalla asui Tukholmassa paljon saksalaisia ja suomalaisia. Saksalaisilla oli hyvin vahva asema keskiajan Tukholmassa. Laadittiin jopa säännöt että puolet kaupungin neuvostosta täytyy olla saksalaisia. Saksan kieltä puhuttiin hyvin yleisesti ja kerrotaan että yhteen aikan oli jopa saksankieli yleisempi kieli Tukholmassa kuin ruotsinkieli. Tukholmastahan oli tullut erittäin tärkeä kauppakekus saksalaiselle Hansaliitolle. Myös Malmö ja Visby Ruotsissa kuuluivat Hansaliittoon. Ruotsalaisia muutti Rigaan ja Gdanskiin suurin laumoin, jotka myös olivat ns Hansakaupunkeja.

Monissa ruotsalaisissa kaupungeissa on Sankt Gertrudin kirkko. Malmössa on myös Pyhälle Gertrudille pyhitetty kirkko, mutta siellä on kokonainen keskiaikainen kaupunginosa, jonka nimi on Sankt Gertrud.

Sankt Gertrud, Gertrud Nivellesiläinen,  oli belgialainen  naishenkilö. Nivelles tulee luostarin Nivelles nimestä, jossa hän toimi abbedissana. Hän oli pelastanut useita merimiehiä ja merenkulkijoita, joten merenkulkijoiden ja kauppaiden välityksellä levisi Gertrud-kultti Pohjoismaihinkin. Hän on siis merenkulkijoiden ja matkailijoiden suojeluspyhimys. Häntä kutsutaan myös auttajana kuolinpedillä.

Aikaisemmin olen kertonut Skpessbron kadusta täällä.