Svenskt Tenn ja Valand

Svenskt Tenn, Strandvägen 5, Östermalm

Facebook!

Avoinna: 10.00-18.00.

 Lauantaina suljetaan tuntia aikaisemmin ja sunnuntaisin kaksi tuntia aikaisemmin.

Ruotsissa on luokkajako, rikkaat ja köyhät/työläisväki ja niin tulee aina olemaankin. Luokkajako ei kuitenkaan aiheuta minkäänlaista kauteutta tai kaunaa, vaan tähän on totuttu jo satojen vuosien aikana, oikeastaan tuhannen vuoden aikana. 

Rikkaat omistaa firmoja, suuria firmoja ja tarjoaa töitä köyhemille ja kaikki tapahtuu sulassa sovussa. Tukholmassa ei ainakaan huomaa eroa rikkaiden ja köyhien välillä, sillä rikkaat ei mitenkään ole olevinaan, vaikka heistä monet yksityiselmässään elävätkin eri tavalla kuin tavikset. Näin se on kaikissa monarkioissa. 

Kaikissa monarkioissa ei sentään rikkaat omista firmoja ja anna työpaikkoja kuten on Ruotsissa, Tankassa ja Norjassa. Pakolaiskriisin ajalla nämä rikkaat nappsivat kukin satoja pakolaisia firmoihinsa töihin. Rikkaillla ei ole mitään  maahanmuuttajia ja pakolaisia vastaan, päin vastoin. Maahnmuutajien jukoss aon runsasti kolutetua väkeä, joten he voidaan työllistää melko nopeasti.

Tavikset ja rikkaat käy Ikealla ostoksilla ja mutta vain rikkaimmat käy ostoksilla Svenskt Tennin myymälässä, Ösetermalmilla. Ruokaa rikkaat ostaa Östermlanin kauppahallista. Noh jaa, kyllä Svensk Tennin myymälässä käy myös turisteja ostamassa matkamuistoja, ruotsalaista muotoilua parhaimmillaan. 

Vuodesta 1975 lähtien Svenskt Tennin on omistanut Kjell ja Märta Beijers-säätiö, mikä tukee tieteellistä tutkimusta ja opetusta, ruotsalaista kodin sisustusta, arkkitehtuuria ja muotoilua sekä edistää erilaisia ​​kulttuuriprojekteja. Beijerit on yksi vanhoista erittäin rikkaista suvuista Ruotsissa, jotka satsaa varojaan yhteiskunnan hyväksi, antaa työpaikkoja ja jakaa varoja hyväntekeväsyyteenkin.  He maksavat veronsa narisematta. Vuosina 2019-2020 Svenskt Tenn osallistui 65,5 miljoonalla kruunulla tieteelliseen tutkimukseen sekä ruotsalaisen käsityön ja kulttuurin edistämiseen.

Estrid Ericson (1894 – 1981) oli juuri täyttänyt 30, kun hän perusti Firma Svenskt Tennin. Vuosi oli 1924, ja siihen aikaan hän oli kouluttautunut piirustusopettajaksi Teknilliseen korkeakouluun (nykyinen Konstfack) Tukholmassa. Hänellä oli myös työkokemusta lukukaudesta piirustusopettajana kotikaupungissaan Hjossa sekä työntekijänä sisustusliikkeissä Svensk Hemslöjd ja Vackrare Vardagsvara.

Itävaltalainen arkkitehti ja suunnittelija Josef Frank on tehnyt syvän vaikutuksen Ruotsin historiaan. Huolimatta siitä, että hän oli lähes 50-vuotias tullessaan Ruotsiin, häntä pidetään nykyään yhtenä maan kaikkien aikojen tärkeimmistä suunnittelijoista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Josef Frankista on tullut tunnetuin tavarmerkki Svenk Tennin myymälässä.

Häntä veti puoleensa vapaampi, taiteellisempi tyyli-ihanne ja kehitti ajan myötä omantyylisen modernismin, jossa ihminen oli keskiössä ja painopiste oli mukavuudessa, viihtyisyydessä ja värikkyydessä.

Minun täytyy tunnustaa ettei ruotsalaiset ole kovinkaan ihastuneita värillisiin ja kuviollisiin kankaisiin tai asusteisiin, mutta jonkun kuviollisen tyynyn tai pöytäliian he voivat ostaa. Mutta Svensk Tennistä löytyy yksiväristäkin tavaraa ja erinomaisia huonekaluja ja koriste-esineitä sekä lasia.

Konditoria Valand, Syrbrunnsgatan 48

Useimmat kahvilat Tukholmassa ovat konditoria tyyllisiä, sisi kahvloita joiden yhteydessä on leipomo.

Tukholman Surbrunnsgatanilla sijaitseva Konditori Valand, joka suljettiin vuonna 2018, tunnettiin hyvin säilyneestä 1950-luvun tyypillisestä ruotsalaiesta sisustuksestaan. Sisätiloissa käytettiin tiikkipaneeleita ja tyypillisiä ruotsalaisia ​​tinavalaisimia, jotka loivat klassisen tunnelman avaamisesta vuonna 1954 aina sulkemiseen asti. Kahvila/oknditorialla oli asma omistaj pariskunta 60 vuotta, ja omistaja rouva Magdalena Åström, sakasalainen pakolainen,  leipoi kaikki mitä kondiotrsassa myytiin 60-vuoden aikana. Vielä 84-vuotiina hän leipoi kaikki konditoriassa myydyt leipomatuotteet.

Mälaren ympäri

Kuten kartalta näkyy niin on kolme mahdollisuutta ajaa Mälaren järveä ympäri. Ensimmäinen reitti on Enköping-Sigtuna, toinen on Kvicksundin kautta ja kolmas Köping-Kungsörin kautta. Linnat joissa voi vierailla on merkattu kartalle erityisillä linnamerekillä.

PS: Palasin takaisin kertomaan leirialueista, sillä kesäaikaanhan on ihan ok yöpyä leirialueilla. Laitan tähän kartan, minkä voitte sitten hakea 'mälaren camping' haulla kännykästänne tai tietokoneelta! 

PS: Palasin uudestaan kertomaan että suosittelen erityisesti että pysähdytte Strömsholm ja Tidön idyllisellä alueella. Voisitte tehdä vaikka alueesta kesälomakohteen! 

Aluetta kutsutaan nimellä Bergslagen. Alueella on sijainnut vähintäin 30 ruukki-yhteiskuntaa!

Minun omasta mielestä on luonnollista lähteä Tukholmasta pojoiselle rannalle ja  palata Tukholmaan eteläistä reittiä pitkin. Mutta valintahan on vapaa!

Matka Mälaren järven ympäri on noin 300 kilometriä. Tutustu Mälarin laaksoon seitsemän päivän automatkalla Mälarenjärven ympäri, mikä on matka täynnä viehättäviä kaupunkeja, kulttuuria, luontoa ja ihania pysähdyspaikkoja matkan varrella. Voihan matkan tehdä nopeaminkin jos, ei pysähdy usein katseelmaan nähtävyyksiä. Kesällä kannattaa pulahtaa välillä Mälaren järveen virkistymään.

Mälarslott on kokoelma Mälaren-järven ympärillä olevia linnoja, jotka ovat avoinna vierailijoille. Kaikki linnat toivottavat tervetulleiksi ryhmiä ja useimmat myös yksittäisiä vierailijoita. Näihin linnoihin pääsee veneellä, mikä on ollut yleisin kulkuväline niiden rakentamisaikana. Katso kartalta osoitteita www.malarslott.se mitkä linnat ovat avoinna (yleensä kesäkaudella) vierailijoille!

Mälaren järven pohjoispuoli kuuluu Upplannin ja Västmalandin maakuntiin ja eteläinen puoli Södermanlandiin. Järven rannoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää lähes kaksi miljoonaa asukasta. Pääosa heistä asuu rantojen kaupungeissa tai keskustaajamissa. Mälarenin rannalla sijaitsee edelleen Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna. Taajamien ulkopuolella asuvat asukkaat elävät 65 kunnassa, jotka sisältyvät neljään lääniin. Vuosisadan loppuun mennessä arvellaan alueen väkimäärän kasvavan viiteen miljoonaan.

Ajattelin tehdä postauksen ensi kesälomia ajatellen. Maaailma on muuttunut monella tapaa varaalliseksi turisteillekin. On sotaa, terroria, luonnonkatastrofeja ja ampumisia kaikialla maapallolla. Maaseudulla on kuitenkin rauhallisinta ja turvallisinta.

Rauhallisimpia ja turvallisempia sekä viihtyisimpiä kohteita on lukuisia, kuten Etelä-Ruotsissa Österlenissä, mikä on ruotsalaisten mielestä kauneinta ja viihtyisintä Ruotsia. Österlen ja Gotlannin saari ovat ehdottomasti parasta mitä Ruotsilla on tarjottavana!

Mutta kovin pitkälle Tukholman kekustasta ei tarvitse mennä kun löytyy erittäin viihtyisä alue, Mälaren järven ympäristö. Tietysti Tukholman saariston 30 000 saarta on myös kokemus. Omasta mielestän Itämeren tai Saltsjön kuten ruotsalaiset kutsuvat Tukholman edustan merialuetta, on erittäin antoisa kokemus. Hyvällä säällä voisin istua tunti tolkulla jollakin saarista ja nauttia meri-ilmasta ja lintujen seurasta.

Mutta kuitenkin, Tukholmaa ei olisi ilman Mälaren järveä, sillä järvi on Tukholman 'selkäydin'. Historiallisesti Mälaren järvi 'synnytti' Tukholman ja järvi on vieläkin erittäin tärkeä Tukholmalle.

Linnoja ja herraskartanoita on mahdoton määrä Ruotsissa. Usein on vaikea eroittaa linnat herraskartanoista. En osaa sanoa kuinka monta linnaa löytyy, mutta eiköhän niitä ole arviolta Södermanlandissa noin 400 ja Upplannissa melkein yhtä monta.

Skånessa on ehdottomasti eniten linnoja ja mahdoton määrä herraskartanoita, ja siihen on tietysti syynä se, että Skåne, Halland, Blekinge, Bohuslän, Jämtland ja Härjedalen kuuluivat aikoinaan Tanskalle. Joten Ruotsissa ei ole yhtenäistä kulttuuria. Jo kaisella maakunnalla on omat tavat ja oma kulttuurinsa. Useimmat linnat rakennettiin Tanskan vallan ajalla (1397–1523), joten edellä  mainitsemissa maakunnissa tavat ja kuulttuuri on enempi tanskalais tyyppistä. 

Tanska jatkoi vaikutusvaltansa käyttämistä kymmenensodan ajan, mutta Ruotsi varmisti itsenäisyytensä Vasa-kuinkaiden kaudella.

Mälaren järven ympärillä on yksitoista linnaa, joissa voi käydä tutustumassa, loput linnoista ovat yksityisomistuksessa. Eslövin pienessä kunnassa Skånessa, missä asuu vain 3500 asukasta, on jopa yhdeksän linnaa!

Monet niistä ovat yksityisten käytössä, jotkut ovat turistikohteita ja loput omistaa valtio, kunnat tai suuret firmat. 

Mälaren-järvi on Ruotsin kolmanneksi suurin järvi ja tärkeä yhteiskunnan resurssi. Mälaren järvi muun muassa toimittaa juomavettä yli kahdelle miljoonalle ihmiselle ja yli miljoona ihmistä ui ja kalastaa järvessä. Erittäin suosittua on ajaa Mälaren järven ympäri kesäkaudella ja siihen kannattaa varata viikon verran aikaa. Täältä löytyy Mälaren järven uimarannat! Täältä löytyy Mälaren järven alueen leirintäalueet!

Mälaren-järvi eristettiin Itämerestä (tukholmalaiset kutsuvat Itämerta nimellä Saltsjö=suolameri, erottaakseen sen Mälaren järvestä) ja siitä tuli vähitellen järvi 1100- ja 1200-luvuilla, kun Norrströmin vedet tulivat yhä lähemmäksi vedenpintaa maankohoamisen vuoksi.

Voit myös ajaa "Mälaren-Hjälmaren-Vättern-järvet-runt", jolloin olet hieman kauempana Mälarenista etelään.

Matkan varrella on useita kuntia (kaupunki nimitystä ei Ruotsissa ole, vaikkain Tukholman kunta kutsuu itsepäisesti kuntaansa kaupungiksi.Matkustaminen Mälaren-järven ympäri on kuin aikakoneella ajamista edestakaisin, risteilyä Ruotsin historian halki. 

Mälaren-järven ympäristössä on monia kiinnostavia paikkoja, jotka tarjoavat historiaa, kulttuuria ja luontoa, kuten historiallisia linnoja, kuten Skokloster ja Gripsholm, viikinkikaupunki Birka, suurin hautakumpu Anundshög, Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna ja viihtyisiä kaupunkeja, kuten Mariefred ja Eskilstuna. Voit tutustua näihin paikkoihin matkustamalla autolla, veneellä, polkupyörällä Mälardalsledeniä pitkin tai junalla ja kokea kaikkea muinaisista nähtävyyksistä kauniisiin puistoihin ja luontoelämyksiin.

Historialliset ja kulttuuriset nähtävyydet:

Täältä löytyy Tukholman kunnan museokartta.

Mälaren-järven linnat: Järven ympäristössä on useita majesteettisia linnoja, kuten hyvin säilynyt barokkityylinen Skokloster-linna, kaunis Gripsholmin linna ja vaikuttava Sundbyholmin linna.

Birka–Viikinkikaupunki: Tee veneretki muinaiseen viikinkikaupunkiin Björköön ja koe ainutlaatuinen osa Ruotsin historiaa.

Anundshög: Vieraile Ruotsin suurimmalla hautakummulla ja laajalla muinaisjäännösalueella aivan Västeråsin koillispuolella. Ne todistavat viikinkiajan merkityksestä Mälardalenin laaksolle.

Sigtuna: Tutustu Ruotsin vanhimpaan kaupunkiin Sigtunaan, joka on historiallinen helmi ja suosittu retkikohde, jonne pääsee veneellä ja autolla.

Luonto- ja ulkoiluaktiviteetit:

Mälardalsleden: 440 km pitkä pyöräilyreitti, joka tarjoaa mahdollisuuden kokea Mälarenin satulasta käsin ja joka kulkee Sundbyholmin, Torshällan ja Eskilstunan kaltaisten kaupunkien läpi.

Ui ja nauti: Useat paikat Mälarenin ympäristössä tarjoavat upeita uintimahdollisuuksia, mukaan lukien Mälarenin pisin hiekkaranta Sundbyholmissa.

Vaellus ja melonta: Pyöräilyn lisäksi on myös upeita mahdollisuuksia patikointiin ja melontaan, esimerkiksi Sigtunan alueella.

Kaupungit ja muut nähtävyydet:

Kaupungit, jotka houkuttelevat: Vieraile viehättävissä asuintaajamissa, kuten Mariefredissä, joka tunnetaan linnastaan ​​ja viihtyisistä asuinalueistaan, ja ruotsinsuomalaisten kaupungista Eskilstuna ja Munktellstadenin museoalueesta. 

Munktellstaden sijaitsee keskeisellä paikalla Eskilstunassa kuohuvan vesistön, siltojen ja luonnon lähellä. Paikka tarjoaa teollisuushistorian lisäksi urheiluaktiviteetteja, kulttuuritapahtumia, hyvää ruokaa, jännittäviä museoita, koulutusta, innovatiivista yrittäjyyttä ja hotelleja.

Munktellstadenista löydät kaikkea kaupungin historian näyttelyistä kaupunginmuseossa, taidemuseon taidenäyttelyistä vauhdikkaisiin urheilukokemuksiin Munktell Arenalla ja ruotsalaisen insinööritieteen historiaan Munktell-museossa. Täältä löydät sekoituksen ravintoloita, tapahtumia ja historiaa. 

Taxinge-Näsbyn linna: Suosittu retkikohde suuren linnan kahvilan, kauniin, kansainvälisiä vaikutteita saaneen puiston ja upeiden Mälaren-järven näkymien ansiosta.

Anundshög: Anundshög on yksi Ruotsin suurimmista muinaisjäännöksistä ja oli viikinkiajan kaupan keskus koko Mälaren järven laaksossa...

Upplannissa on 170 keskiaikaista kirkkoa, Södermnalandissa 97 kirkkoa ja Västmanlandin kirkkojen määrästä ei ole tietoa, mutta niitä on runsaasti. Koko Ruotsissa on noin 30 000 kirkkoa!

Kesäaikaan pidetään kirkkoja avoimina ohikulkevien turistien takia. Kesäkirkkoja kutsutaan myös nimellä Vägkyrkor. Täältä löytyy lista kirkoista mitkä ovat kesäkaudella avoinna, tai ainakin kesäloma-aikoina, kuten juhannuksesta heinäkuun loppuun. Sivulla voi tehdä haun! Täällä on kartalta haku! Tässä avoinna olevien kirkkojen haku Mälaren ympärillä!

Tähän kaikkeen tutustuminen veisi takuulla koko elämän, koska kohteita on todellakin paljon.

Ja sitten nämä lukuisat linnat Mälaren järven ympärillä, niitä on noin 20: Ekebyhovin linna, Engsön linna, Fiholmin linna, Gripsholmin linna, Grönsön linna, Mälsåkerin linna, Rosersbergin linna, Skoklosterin linna, Strömsholmin linna, Sundbyholmin linna, Taxingen linna, Uppsalan linna, Wenngarnin linna ja Västeråsin linna... joista en ala tekemään postausta. Jotkut olen jo maininnut aikasempien postausten yhetydessä.

Laitan tähän linkin mistä voi lähemmin tutustua linnoihin ja laitan linkin missä kerrotaan avoimista linnoista.

Kirpputori

Sunnuntai aamuisin pidetään kirpputoria Hötorgetilla.

Ei muuta kuin suoraan laivalta Hötorgetille teekmään löytöjä!

Tukholman Hötorgetilla järjestettävä sunnuntaikirpputori on avoinna joka sunnuntai ympäri vuoden, yleensä klo 10.00–16.00. Se on suosittu ulkoilmatori Tukholman keskustassa, mistä löytyy kaikkea antiikista ja kuriositeeteista vaatteisiin ja käytettyihin tuotteisiin.

Hötorget on historiallinen aukio, Tukholman keskeisn alue,mikä tunnetaan päivittäisistä hedelmiä ja vihanneksia myyvistä markkinoistaan. Aukiota hallitsevat Tukholman konserttitalo, Hötorgshallen ja viisi tyypillistä Hötorgsskraporna-tornirakennusta. Siellä on myös samanniminen metroasema, Gröna linjen.

HUOM! Vihreää linjaa jatketaan Odenplanilta Arenastadeniin. Uudella haaralla on kolme uutta asemaa Tukholmassa ja Solnassa. Tämä mahdollistaa uuden asumisen ja lisää matkustusvaihtoehtoja joihinkin Tukholman nopeimmin kasvaviin alueisiin. Liikenteen on määrä alkaa vuonna 2028.

Hötorgetia pitemälle ei oikastaan kenenkään tarvitse mennä. Torin reunalla on Hötörgetin kauppahalli kun laskeutuu hissiportailla rakennuksen alle. Täällä myydään ruokaa ympäri maapalloa ja hallissa on lukuisia ravintoloita ja kahviloita.

Kungshallen, Kungsgatan 44

Torin toisella sivulla Kungsgatanin kadun varrella seisoo kulttuurimerkattu rakennus missä on Kugshallen. Siinä rakennuksessa on 15 kansainvälistä ravintololaa ja kahviloita joka lähtöön. Täällä voi syödä ruokaa ympäri maapallon. 

Torin ympärsitöstä löytyy lisää ravintoloita.

Torin sivulla seisoo Scandicin omistama Haymarket hotelli mitä on kovasti kehuttu. Hotellin pohjakerroksesta (sisäänkäynti torilta) löytyy American Coctail baari ja Gretas  kahvila. Voin suositella etenkin Gretan kahvilaa! Rakennuksen nurkalla sijaitsee Pauls American-ravintola mikä kuuluu Scadic-hotellille ja se vaikuttaa korkeatasoseilta sekin. Ravintoloita on kamalan paljon näillä nurkilla.

Jos minun on valittava ruokapaikka tältä alueelta, niin valitsisin mennä kauppahalliin ja siellä Kajsan kalaravintolaan. Lounasaikaan täällä on tungosta. Varsinkin maukas kalasoppa on minun mieleeni. Suosittelen! Silakkaakaan ei enää saa kaupoista, joten silakkapihvit on toinen suosikkini. 

Jos tarvitset akuutisti lääkäriä niin menr Holländargatanille, katu mikä on Kungshallenin rakennuksen vieressä, niin  sieltä löytyy heti Cityakuten, missä on erikoistuneita lääkäreitä, laboratorio ja röntgenit sun muut tarvittavat. Se on avoinna vuorokaudet ympäri. Holländergatanilta käsin pääsee myös Kungshalleniin ja kadun varrelta löytyy muutakin mukavaa. 

Holländergatan on rauhallinen katu. Katu sai nimensä 1600-luvun puolivälissä hollantilaisen Drink Didrickssonin, Drottningatanilla sijainneen kartanon omistajan mukaan.

Ruotsissa ei ole oikeastaan esiintynyt rasismia juuri lainkaan. Nykyään sitä kuulema esiintyy kapakoiden sisäänpääsyjonoissa ja yökerhoissa. Johtuen kai siitä että ruotsalaist päihtyvät kun taas 'muun maalaiset´, varsinkin tummaihoiset, eivät käytä alkoholia. Ruotsidemokraatisessa  puolueesa  oli rasismia aikoinaan muslimeja kohtaan, mutta nyt ei hekään ole maininnut msulimeja moniin vuosiin. Ruotsidemokraatit ovat toiseksi suosituin puolue.

Reimersholme

Reimersholme on saari Södermalmin saaren läntiessä päädyssä. Tämä on keskikaupunkia ja silti erittäin rauhallista aluetta. Saarta ympäröi pohjoisessa Långholmskanalen ja etelässä Liljeholmsviken. Saari on noin 640 metriä pitkä ja 330 metriä leveä, ja sen ympärysmitta on hieman yli 1,6 km. Reimersholmenilla ja Långholmenilla asuu vain reilut 2500 asukasta, enimmäkseen keski-ikäisiä tai vanhuksia. 

Reimersholme on melko pieni saari Södermlamin saaren läntisessä päädyssä. Saari kuuluu siis kekustaajamaan. Högalidsgatanin läntisestä päädystä kulkee silta saarelle.

Reimersholme, nykyään yksi pääkaupungin viehättävimmistä asuinalueista Mälaren-järven ympäröimänä, oli useiden vuosikymmenten ajan 1800-luvun lopulta lähtien täynnä saastuttavia teollisuuslaitoksia.

Rakennuksalueelle muodostui muoto, mikä muistutti aikansa Liljeholmenin hieman umpeenkasvanutta luonnetta. Tehdasrakennukset nokea tupruttavien savupiippujen kanssa, toimistorakennukset, vajat, yksinkertaiset pari-kolmikerroksiset vuokratalot, ulkorakennukset ja lankut antoivat liikuttavan, jopa sotkuisen kuvan yhteisöstä. Mutta hatuntekijä Reimers nautti kauniista puutarhastaan.

Reimers malmgården

Paikan nimiyhteyksissä Malmi viittaa useiden Ruotsin, myös Tukholman kantakaupungin, varsinaisen keskustan ulkopuolisiin alueisiin nimetäkseen kolme vanhankaupungin ulkopuolista aluetta ja yhden kaupunginosan Helsingissä.

Tukholman Malmin maatilat viittaavat 1600- ja 1700-luvuilla rakennettuun rakennustyyppiin Tukholman Malmeissa. Ne olivat usein kartanomaisia ​​ja niitä käytettiin yleensä aateliston ja porvariston kesäasuntoina tai "loma-asuntoina". Monet Malmin maatilat/Malmgårdar olivat siksi alun perin eristämättömiä. 

Ennen kaikkea Malmin maatilat olivat puutarhoja, joissa kasvatettiin kaikkea eksoottisista kasveista (joita pidettiin talvella orangereissa) lääkekasveihin. Puutarhoissa oli usein huvimaja koristeena tai kesäjuhlia varten. Tukholmassa on vieläkin jäljellä lukiusia milminkartanoita.

Saaren nimi oli aiemmin Räkneholmen, mutta 24. kesäkuuta 1798 se sai nykyisen nimensä.  Se on nimetty hatuntekijä ja valtuutettu Anders Reimersin (1727–1816) mukaan. Hän omisti saaren itäpuolella sijaitsevan Reimers Malmgårdin maatilan, joka rakennettiin hänen aloitteestaan ​​1780-luvulla. Ensimmäinen asutuskeskus sijaitsi saaren länsipuolella ja oli 1750-luvulla Långholmenin vankilan kappalaisen pieni asunto.

Tukholman saaret ovat 'holmeja'. mikä tarkoittaa saarta mikä on suurempi kuin luoto, mutta pienempi kuin saari, ja sille on usein ominaista jonkin verran kasvillisuutta ja Tukholmassa myös asutusta. Useista hommeista on sisi ajan  saatossaatullut saaria, mutta ovat saanet pitää nimensä holmena.

Entinen Charlottenburg oli linnamainen rakennus. Tontilla seisoo nykyään alenpana mainistemani Senioriasuntola. 

Länsiosan, tulevan Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla kaivosneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä tehdas niin sanotun lusikkaveden (typpihapon) tuotantoa varten. Hänen tehdastaan ​​kutsuttiin vuonna 1779 Charlottenbourgs fabriqueksi. Nimi Charlottenburg on luultavasti peräisin Engeströmin vaimosta, Abela Charlotta Lagerbringistä. Saari oli tuolloin kruunun omistuksessa, mutta vuonna 1786 Lithander ja Reimers ostivat kumpikin oman osan saaresta.

Senioriasuntola, vanhainkoti,

 entisen Charlottenburgin malminkartanon tilalla

Länsiosan, tulevan Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla kaivosneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä laitos niin sanotun lusikkaveden (typpihapon) tuotantoa varten.

Charelottenburgia ei enää ole. Charlottenburg (myös Charlottenborg) oli malmitila Reimersholmen länsikärjessä Tukholmassa. Maatila on tunnettu 1700-luvulta lähtien, ja sen omistajina olivat muun muassa vuoristoneuvos Gustaf von Engeström, kenraaliluutnantti Johan August Sandels ja puutarhuri Daniel Müller. Rakennus purettiin vuonna 1940, ja vuonna 1980 paikalle rakennettiin Reimersudden senioriasuntola.

Reimersholmen saaren läntisessä päädyssä on tämä kaunis levähätmispaikka. Reimersholmia ympröi Riddarfjärden lahti, mikä on tavallaan salmi Itämeren/Saltsjön ja Mälaren järven välillä.

Reimersholmin hotelli, tai enempikin matkustajkoti, sijaitsee heti sillan jälkeen. Avoinna luulatvstivain kesäaikaan. Hotellissa on eri kokoisia huoneita terjolla. Bussi 54 kulkee saarelle Fridhemsplanilta (Metroasema) käsin. Hornstullissa on lähin metroasema mistä on noin 10 minuutin kävelymatka hotellille.

Reimers malmgård on tämän näköinen nykyään. Kartano on kultuurisuojattu rakennus ja se tarkoittaaa sitä että rakennuksella on erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo.

Anders Reiemer oli hattujenvalmistaja, joka oli myös raatimies, Tukholman kansanedustaja ja tukkukauppias. Raatimies toimi aiokinaan kaupungin johtoelimessä, mikä koostui porimestarista ja raatimiehistä, jotka kokoontuivat raatihuoneissa. Tukholmassa oli keskiajalla jopa kuusi porimestaria ja 30 raatimiestä.

Kaupungit olivat jo siihen aikaan itsehallinnollisia, kuten ne ovat nytkin Ruotsissa. Kaupungit ovat nykyään kuntia ja kaikki kunnatkin ovat intsehallintoalueita.  Hallitus ei siis pysty kuntia ohjailemaan, vain maksamaan määrättyjä tukia kuten peruskoulutukseen ja vastaaviin.

Vuonna 1784 Reimer sosti nykyisen Reimersholmin saaren, minkä nimi siihen aikaan oli Räkneholmen. Hän teki tilastan upean malmitilan, jossa oli kartanon lisäksi  ulkorakennuksia, englantilainen puisto ja puutarha.

Reimersholmin malminkartano.

Tukholman malmipihalla tarkoitetaan 1600- ja 1700-luvuilla rakennettuja rakennuksia Tukholman malmeille Norrmlam, Östermlam, Södermalm... Tukholmassa on vieläkin muutamai kymmeniä malminkartanoita. Usein ne ovat kartanomaisia, ja niitä käytettiin pääsääntöisesti aikansa kesäasunnoina tai "vapaa-asunnoina" aatelistolle ja keskiluokalle.

Reimersholmin silta mikä johtaa Söderalmilta Reimershomille

Reimersholmsbron siltaa kutsuttiin leikillään Kluckarnas broksi/veden kluckande- äänen silta, viittauksena osittain kaikkeen viinaan, jota saarella sijainneesta Reymersholms Spritförädlings AB:stä kuljetettiin, ja osittain Suckarnas broksi/huokuasten sillaksi, joksi Långholmsbronia aikoinaan kutsuttiin Långholmenin vankilasaarelle.

Reimersholem on oma kaupunginosansa vaikka se on vain 640 x 330 metriä kooltaan. Täälläa suu noin 24000 henkeä. Saari kehittyi Riemresholmen malminkartanon ympärille. Reimersholmen saari ja malmitila on nimetty hattujenvalmistaja Anders Reimerin mukaan. Reimers sai vuokrata saaren itäosan vuonna 1782 ja vuonna 1784 hän rakennutti ensimmäisen rakennuksen. Anders Reimer muokkasi alueen malminkartanoksi, jossa oli kartanon lisäksi  ulkorakennuksia, englantilainen puisto ja puutarha.

Charlottenburg

Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla vuoristoneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä tehdas typpihapon tuotantoa varten. Holmen oli tuolloin kruunun omistuksessa, mutta vuonna 1786 Lithander ja Reimer ostivat kukin oman osan saaresta. Gustaf von Engeström oli ruotsalainen mineralogi ja kaivosteollisuuden virkamies.

Ruotsissa ei ole ollut vuorineuvoksia eikä muitakaan neuvoksia  enää miesmuistiin. Titteleitä ei Ruotsissa ole käytetty pitkiin aikoihin. Ruotsissa vuorineuvos titteli oli toiseksi korkein virkamiehen arvonimi Vuorikollegiumissa, toiseksi  presidentin jälkeen.

Vuorineuvos-titteli otettiin käyttöön vuonna 1713 j atittelin haltijoita oli alun perin kaksi, mutta vuonna 1756 se nostettiin kuuteen ennen kuin se palasi kahteen vuonna 1766. Titteli katosi lopullisesti vuonna 1857, kun työt siirrettiin Kauppakollegiolle, mikä vastaa ulkomankaupasta.

Reimersholmen malmgården

Reimersholmin malminkartano lakkautettiin vuonna 1798 ja sen Valtionmuseo  on kultuurimerkannut, mikä trakoittaa että "rakennuksella on arvioitu olevan erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo".

Reimersholmen saari ja malmitila on nimetty hatuntekijä Anders Reimersin mukaan. Vuonna 1782 Reimersille myönnettiin vuokraoikeus saaren itäosaan, ja vuonna 1784 hän rakennutti ensimmäisen rakennuksen. Anders Reimers oli taitava liikemies ja hänestä tuli pian kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja useiden julkisten laitosten jäsen. Hänet mainittiin myös tukkumyyjänä.

Andres Reimersvägenin kadun varrella on ihastuttva pieni puistoalue nimeltä Vindragarparken/Viininveturinn puisto, mikä on säilynyt hyvin. Se on 1940-luvulta peräisin oleva kaupunginosapuisto. Puistossa on vanhoja tammia, pyöreä leikkikenttä ja koristeellisesti suunniteltu kukkapuutarha, kaikki yhdessä muodostavat todellisen helmen.

1800-luvulla Reimersholme muuttui kesän hauskuudesta ja puutarhoista teollisuusmaisemaksi. 1870-luvulla L.O. Smith perusti tislaamon saaren eteläosaan. Vindragarparken on nimetty Vindragarien mukaan, jotka työskentelivät tislaamossa pullottaen, varastoiden ja jakellen viiniä ja väkeviä alkoholijuomia. 1930-luvulla teollisuus suljettiin.

Alueen asemakaavan laati Bauhaus-arkkitehti Fred Forbat, joka puolitti kaupungin ehdottaman asuntojen määrän paremman ilman, valon ja vehreyden hyväksi. Maisema-arkkitehti Ulla Bodorff johti kaavoitusta HSB:n puolesta.

Tukholmassa on nykyään siellä täällä tämmöisiä uima-ja auringonottolaitureita.

Kungsträdgården

Kungsträdgårdenin kirsikkapuut ovat yksi Tukholman kuuluisimmista nähtävyyksistä keväällä. Puutarha sijaitsee Tukholman keskustassa ja on suosittu retkikohde sekä turisteille että tukholmalaisille. Yksi vuoden kohokohdista monille tukholmalaisille on puiden kukinta aikaisin keväällä. Jos aurinko paistaa, voit istua alas ja nauttia jälkidrinkin jossakin puutarhan ulkoilmakahviloista/ravintoloista.

Kunsgträdgården/Kuninkaanpuutarha siihen aikaan kun kuinkaallinen hovi vietti kesäaikaa linnassa js ne puutrahssa.

Kungsan kuten tukholmalaiset kutsuvat tätä kotoista puistoaan on  melko suuri. Se on pinta-alataan 3,3 hehtaaria=33000 neliömetriä.

Makalös linna

Tämä oli aikoinaan Makalösin linnan paikka. Tuolloin puisto oli aidattu puutarha, johon vain hovilla oli pääsy. Aseistetut vartijat seisoivat porteilla.

Makalös oli tavallinen nimi Kungsträdgårdenissa sijaitsevalle De la Gardien suvun palatsille. Makalösin palatsi oli Ruotsin puhutuin palatsi ja yksi Pohjoismaiden rikkaimmista koristeellisista yksityispalatseista. Sanaa makalös tukholmalaiset käyttää usein kun he haluavat kertoa että jokin on 'valtavan suuri'.

Myöhemmin kuinkaallinen hovi vietti kesäaikaa palattissa ja sen puistossa. Myöhemmin Makalösin linna paloi ja alueesta tehtiin suuri puistoalue kansalaisten käyttöön.

Kirsikkapuut kukkivat yleensä huhtikuun alussa tai puolivälissä toukokuun alkuun  säästä riippuen. Kukinta-aika on melko lyhyt, yleensä vain muutaman viikon, ja tänä aikana puut ovat peittyneet vaaleanpunaisiin kukkiin. Tämä tarkoittaa, että monet ihmiset suuntaavat Kungsträdgårdeniin ottamaan kauniita kuvia kauniista väreistä.

Kungsträdgården on Tukholman keskeisin puisto ja avoinna kaikille ympäri vuoden. Vuoden aikana järjestetään puistossa yli 200 tapahtumaa, aina festivaaleista luisteluun ja lukuisiin urheilu- ja kulttuuri aktiviteetteihin.

Kungsträdgården sijaitsee kaupungissa paikassa, jolla on hyvin monipuolinen historia. 1700-luvulla puisto oli barokkityylinen puutarha, joka muutettiin luonnonmukaisemmaksi puistoksi, jossa oli laajat nurmikot, 1700-luvun lopulla. 1800-luvun puolivälissä luotiin suuri sorakenttä, joka peitti koko puiston alueen, ja 1900-luvulla puistoa modernisoitiin vaiheittain. Kaupungin puistoja käsittelevillä verkkosivuilla voit lukea lisää Kungsträdgårdenin suunnittelusta ja historiasta.

Kungsträdgårdenin Thelins Grand Café-kahvila on avannut kesäkaudelle

Aikaisemmin tämä erittäin suosittu kahvila sijatsti puuistoalueen itäisessä päädyssä, mutta siellä ei ollut sisätiloja, joten nyt kahvlla sijatsee puiston pohjoisella reunalla, Kungsträdgårdsgatan 13. Nykyään tämä toimii myös lounasravintolana. Heillä on oma leipomokin.

Thelins Grand Café: "Nauti lasillinen samppanjaa kukkivien kirsikkapuiden alla keväällä, jaa leikkeleet kesän kuumuudessa ulkoterassillamme tai nauti lämmin juoma Kungsträdgårdenin luistinradalla ajelun jälkeen. Lämpimästi tervetuloa! Aukioloajat: maanantai – sunnuntai: 09:00 – kunnes vieraat ovat tyytyväisiä."

John Scott, Hamngatan 19

Puiston pohjoisessa päädyssä Hamngatan 19, sijiatsee John Scotts niminen ravintola, mikä on 4000 neliömetriä suuri. Ravintola sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn ja erittän keskeisen kadun varrella, vastapääää PK:n ja NK:n tavarataloja. Tämä on ihan tavallienen ja kohtuuhintainen korttelisto-lounas-ravintola ja suosittu bubi/baari. Kesäaikaan baari on avoinna kello neljään saakka yöllä.

Tämän omistaa Kopparbergin olutpanimo, mikä om börssinoteerattu firma. Suosio on ollut valtava sen jälkeen kun panimo otti pari vuotta sitten haltuunasa tämän jo ennestään suositun hegailupaikan.

Maaliskuun puolesta välistä lähtien Tukholmassa alkaa olla tarpeeksi lämmintä istua ulkoilmakahviloissa. Tukholman pinta-alasta on noin 40 % puistoaluetta. 

Kungsträdgårdenin kahvila on yksi perinteisimmistä ja keskeisimmistä sekä suosituimmista ulkoilmakahviloista Tukholmassa. Kungsträdgården on yksi kaupungin tärkeimmistä kohtaamispaikoista kesäaikaan, ja sen historialliset juuret ulottuvat 1400-luvulle.

Pusitoaleeun reunoilla on bussipysäkkejä, Hamngatanilla pysähtyy bussi 69 ja raitiovaunu S7. Kumgsträdgådsgatanin puolella pyäshtyy monta bussia muun muassa 2, 57 ja 76 (Silja linjan satamsta). Strömgatanilla pysähtyy bussi 65 ja Jussi Björlningin katu on jalankulkukatu.

Jussi Björlingin kadun varrella seisoo Sankt Jakobs kyrka/Pyhän Jaakobin kirkko, Jakobs torget, on aiaiksemmin ollut avoinna yötä päivää. Tarkoituksena oli että kuka vaan ja koska vaan saattoi tulla kirkkoon hakeman tukea ja rauhaa elämälleen. Siellä oli jokin henkilö/pappi? öisinkin, jonka kansssa sai helpotusta ahdistukseen. Mutta kirkkoa ei voitu pitää auki koska päihteiden myyntiä alkoi tapahtua kirkon tiloissa. Kirkko on ollut pari vuotta peruskorjausten takia suljettu. Nykyiset aukiolot löytyy täältä!

Kirkon pääsisäänkäynti on kaunis renesanssi tyylinen portaikko, jonka valmisti saksaalinen Magnus Heber 1600-luvulla. Siihen aikaan kuinags haki ulkomialta koltuettua väkeä, arkkitehtejä ja kuvanveistäjiä, koska omasta takaa ei ollut koulutettua väkeä.

Ruotsin suurvallan  ajalla (1116-1721) Pyhän Jaakobin kirkko oli porvariston ja kulttuurieliitin kirkko, ja nykyään sen perintöä jatkaa laaja musiikkielämä. Keskiajalla Pyhän Klaran kirkossa asui nunnia, jotka hoitivat kaupungin sairaita. Nykyäänkin siellä harjoitetaan intensiivistä monipuolista sosiaaliaputoimintaa.

Nykyään kirkon musikkitapahtumat on siirretty Santa Klaran kirkkoon, mikä sijiatsee Klara Östra Kyrkogatan 7-9. Tämäkin kirkko on ollut aikaisemmin myöhään yöhön avoinna mutta nykyään se suljetaan jo noin kello 17.00.

Kungsträdgården on tunnettu Kirsikapuistaan.Tukholmassa vieetteään jopa Kirsikkapuun  kukkajuhlaa. Tänä vuonna se pidettiin 16 päviä Huhtikuuta kello 13.00-27.00. (Valokuva yllä on aikisemmalta vuodelta.)

Karl XII pylväs, jonka tilasi ja rakennutti Kaarle XIV Johan. Kaarle XIV Johan oli Kaarle XIII:n adoptiolapsi, ja patsas paljastettiin hänen adoptionsa vuosipäivänä.

Molinin  suihkulähde on omasta mileestä puiston kaunein katseltava. Tietysti puut, pensaat ja kukkaistustukset kesäaikaan tekee pisitosta viihtyisän.Suhkulähd eisjaistee pusiton itäsiesä päädyssä, mikä on puiston kauenin ja rauhllsin alue.

Molin  fontän suihkulähde mikä sai nimensä valmisitajan mukaan Johan Peter Molin, joka oli taitava kuvanveistäjä 1800-luvulla. Vuodesta 1853 hän oli opettaja Kuvataideakatemiassa ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli siellä kuvanveiston professori.

Molinin suhkulähde nähtynä toisesta vinkkelistä. Tuskin edes Rooamssa, mikä on suihkulhteiden kotikaupunki,,löytyy näin kaunsiat suihkulähdettä