tiistai 19. toukokuuta 2026

Kulttuuri



Inglehartin vertailevassa maailmankulttuurikartassa Ruotsi on kartan oikeassa yläkulmassa, jossa itseilmaisu on vahvinta, eikä uskonnollisista tai perinteisistä arvoista enää välitetä. Ruotsalaiset eivät elä perinteiden mukaan, kaukana siitä. Ruotsalaisilla on erittäin vahva itsetunto ja halu elää omalla tavallaan, toteuttaa itseään.

Kulttuuritutkija Geert Hofstede on analysoinut maailman arvoja viidellä kulttuuriarvo ulottuvuudella. Hän on osoittanut, että ruotsalaiselle kulttuurille on ominaista hyvin matala valtaetäisyys, vahva individualismi, maailman alhaisimmat maskuliinisuuden arvot, alhainen epävarmuuden välttäminen ja suhteellisen heikko pitkän aikavälin suuntautuminen. 

Valtaetäisyys=Valtaetäisyys kuvaa yhteiskunnan vähävaltaisimpien suhtautumista vallan epätasaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Korkean valtaetäisyyden maissa jokaisella on osansa hierarkiassa, eikä asemaa kyseenalaisteta. Yhteiskunnissa, joissa on matala valtaetäisyys, kuten Ruotsi, ihmiset kyseenalaistavat vallanjakoa ja heillä on halu tasapuolistaa vallan jakautumista.

Matala valtaetäisyys tarkoittaa, että ruotsalaiset odottavat vallan jakautuvan tasaisesti, ihan luonnostaan, ihan itsestään. Ruotsalaisen kulttuurin erottuvin ulottuvuus, alhainen maskuliinisuus, tekee Ruotsista maailman feministisimmän maan.

Ruotsalainen kulttuuri pitää kilpailua, kunnianhimoa ja aineellista kasautumista hyvin alhaisina ilmiöinä, kun taas ihmissuhteita ja elämänlaatua arvostetaan erittäin korkealle. Samaan aikaan ruotsalainen kulttuuri on vahvasti individualistinen eli ei-kollektivistinen, yksilöiden ei odoteta toimivan ryhmien jäseninä.

Sosiologi Ronald Inglehart on luokitellut maailman arvot kahteen ulottuvuuteen World Values ​​​​Surveyn tietojen perusteella. Toinen ulottuvuus edustaa asteikkoa sekulaari-rationaalisista perinteisiä arvoja. Toinen asteikkoa itseilmaisun arvoista selviytymisarvoihin. Ruotsalaiset arvot näyttävät kartalla ainutlaatuisilta tai jopa äärimmäisiltä. Ruotsalaiset arvostavat maailman toiseksi vahvimpia sekulaari-rationaalisia (ei perinteellisiä) arvoja, sekä maailman vahvimpia itseilmaisun arvoja. 

Nämä elinarvot sijoittaa ruotsalaiset äärimmäiseen pisteeseen maailman etnisten ryhmien joukossa, mutta heidän arvonsa ovat hyvin lähellä muita Länsi-Euroopan protestanttisia maita. Sekulaari-rationaalististen arvojen osalta ruotsalaiset ovat kauimpana Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Lähimpänä Ruotsia ovat protestanttiset ja kungfuselialaiset maat. Itseilmaisun arvot sijoittavat ruotsalaisen kulttuurin kauimpana Afrikan, entisen Neuvostoliiton ja Lähi-idän maista ja lähimpänä länsimaiden maita.

Ruotsalaiselle kulttuurille on ominaista tasa-arvo, individualismi ja luontokeskeisyys. Se on sekoitus historiallista perintöä, kuten fika-kahvipaussi ja Nobel-palkinnon voittajat, sekä modernia luovuutta musiikissa, muotoilussa ja teknologiassa. Keskeisiä käsitteitä ovat kohtuullisuus, avoimuus ja vahva kunnioitus henkilökohtaiselle koskemattomuudelle. Yksilöiden odotetaan pärjäävän omillaan, yksilöiden ei odoteta toimivan ryhmien jäseninä.

"Jante-laki" vaikuttaa edelleen joihinkin sosiaalisiin vuorovaikutuksiin, eikä pidä ajatella olevansa muita parempi. Yksityisyyttä ja henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan syvästi.

Ydinarvoihin kuuluu lagom= "juuri sopivasti" (ei liikaa, ei liian vähän), täysi luottamus viranomaisiin ja politiikkoihin, sekä korkea rehellisyys. Fika-kulttuuri (=kahvikulttuuri) on erittäin keskeistä, samoin kuin moderni, luova teollisuus maailmanluokan musiikkineen ja luovuuksineen.

Herkkähipiäiset kansallisaatteen kannattaja suomalaiset, omia kansallisten arvojen ylpelijät, ei voi varmasti ymmärtää että Ruotsissa on neljä ulkomaita käsittävää museota: Etnokrafiska-, Medlehavs-, Värdlskultur- ja Östasitsika-museo.

Laitan tähän linkin Ruotsin kulttuurijärjestön sivuista, mistä löytyy tietoa kulttuurillista kohteista, ajatellen kesälomaa Ruotsissa. Ikävä kyllä sivuja ei ole suomenkiellellä.

Stefanskyrkan



 Stefanskyrkan, Stefanoksen kirkko, Frejgatan 20, Vanadislunden

Avoinna joka päivä kello 11-16. 

Jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00.

 Erikois-Jumalanpalveluja on silloin tällöin. 

Kirkossa on aina kirkko-opas, diakooni tai pappi vastaamassa kysymyksiin tai muuten vaan keskustelemassa. Samalla he tarjoaa kupin kahvia. On vammaisten pysäköintialue hissillä, mikä vie kirkkosaliin, ja siellä on vammaisten wc. Kirkossa on myös erilaista toimintaa lapsille.



Kirkko nähtynä takaapäin. Kirkko on rakennettu mäen kumpareeseen.Taustalla  näkyy Johanneksen kirkon torni.

Alueen nimi oli aiemmin Ormträskhöjden. Ormträsket oli järvi, joka sijaitsi nykyisen Wenner-Grenin keskuksen paikalla. Se oli Tukholman köyhä laitakaupunki, jota kutsuttiin myös Siperiaksi. Nykyään puisto on yksi Tukholman suurimmista, ja ihmiset kerääntyvät tänne piknikille kesällä.


Stefanskyrka/Stefanoksen kirkko sijaitsee kauniissa Vanadislunden/Vandislehto nimisessä puistossa joka on melkoinen mäen kumpura Vasastan'issa. Puistoalueella on lapsille kaksi leikkialuetta ja maauimalakin löytyy,

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Stafanokselle, protomarttyyrille, joka kuoli ensimmäisen kristillisen marttyyrikuoleman. Pyhä Stefanos on unkarilaisten suojeluspyhimys.


Keskellä puistolaluetta seisoo vedenkeräys rakennus


"Flicka i aftonsol", Anders Jonssonin valmistama patsas


Vanadisbadetin uimala

Uimalan yhteydessä sijaitsee myös 'selkäreppu väelle' hotelli, Sveavägen 142, lähin bussipysäkki Frejgatan missä pysähtyy bussit 515 ja 595. Samat bussit kulkee toiseen suuntaan Odenblanille ja Centralenille, missä sitten on useita busseja ja metroasemakin valittavana.


Tätä aluetta Vasastanissa alettiin kutsumaan nimellä Siberien/Siperia. Tänne nimittäin rakennettiin hätasuntoja lapsiperheille 1800-luvun lopulla. Nykyään tämä alue on erittäin suosittu asuinalue, missä asuu melko varakasta väkeä. Sitä paitsi tämä alue on keskikaupunkia ja silti melko rauhallinen nurkkaus. Asunnot tällä aluella ovat melko korkeahintaisia.


Ensimmäinen Stefanskyrkan oli puukirkko, kappeli, jonka oli suunnitellut Erik Otto Ulrich. Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1900. Kolmen vuoden päästä alettiin rakentamaan tätä jugend tyyppistä kivikirkkoa samalle tontille. 

Carl Möller, joka oli aikaisemmin suunnitellut Johanneksen kirkon tähän melko lähelle, toimi myös Stefanon kirkon arkkitehtinä. Oli heitäkin jotka tykkäsivät ettei tänne ns Siperiaan tarvita mitään kirkkoa, mutta nykyään ollaan tyystin toista mieltä. Tämä kirkko on kaunis, sijaitsee rauhallisella ja kauniilla paikalla ja kävijöitä riittää.



Entinen puukirkko monteerattiin kasaan ja kuskattiin Aspuddeniin. Nyt se seisoo siellä ja sen nimi on Sankt Sigfrids kyrka.

Stefanskyrkan


Stefanskyrkan

Alttarikaapin on Einar Forseth vamistanut vuonna 1926

Einar Forseth on ennen kaikkea tullut kuuluksi kun hän valmisti kultamosaiikista seiniä Tukholman kaupungintaloon. Hän käytti 18,6 miljoonaa lasin ja kullan palaa kattakseen Gyllene Salen juhlasalin seinät kapungintalossa. Sen työn hän sai valmiiksi vuonna 1923. Hän teki monumentaalisia töitä ja hän oli mestari tekemään värjätystä lasista ikkunoita ja lasiseiniä kirkkoihin ja julkisiin rakkennuksiin. 


Stefanskyrkan