Gamla stan
Västerlångatan katu/Läntinen pitkäkatu vasemmalla ja Österlånggatan/Itänien pitkäkatu katu oikella. Molempien katujen varrella kulki alunperin kaupunginmuurit.Katujen väliselle alueelle syntyi 'Staden mellan broarna'/Kaupunki siltojen välissä, kuten Gamla stanin virallinen nimi oli vuoteen 1980 saakka.
Tukholma on suht'koht nuori kaupunki Ruotsissa. Syntyi vasta 1200-luvulla. Sigtuna on yksi Ruotsin vanhimpia kaupunkeja, mikä perustettiin vuonna 980-luvulla, kuten monet kaupungit Etelä-Ruotsissa. Skånen, Blekingen ja Hallannin maakunnathan kuuluivat Tanskalle vuoteen 1658. Tanskalaiset rakensivat paljon upeita rakennuksia, etenkin kirkkoja Etelä-Ruotsiin. Visbyn kaupunki Gotlannin saarella perustettiin 1100-luvulla, joten sekin on vanhempi kuin Tukholma.
Tukholman synty liittyy läheisesti Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesistöjen hallintaan. Mälaren-järven pohjoisrannan rikasta maaseutua olivat kummitelleet useaan otteeseen nykyisen Viron ja Karjalan alueelta tulleet ryöstelevät merenkulkijat. 1000-luvulta löydettyjen haudattujen aarteiden määrä on Tukholman alueella erittäin suuri, mikä viittaa siihen, että alue on altistunut sodankäynnille ja uhalle.
Mälaren järvi kuului alunperin Itämereen, mutta jääkauden jälkeinen maannousu erotti Mälaren järven merestä. Koko Tukholma ja suuri osa sen ympäristöstä oli meren pohjassa, mistä se sitten on pikku hiljaa noussut ylös, mutta maannousu jatkuu vieläkin, mutta hitaammin kuin ennen, noin puoli metriä sadassa vuodessa.
1000-luvun alussa ei ollut Tukholman merivirtaa, vaan Mälaren-järven ja Itämeren välillä oli viisi eri salmea, joista leveässä salmessa näkyi tulevat pienet saaret. Tukholman nimi oli Holm ennen kuin se sai nykyisen nimensä.
Västerlånggatan on yksi Gamla Stanin/vanhan kaupungin kapeimmista kaduista. Se lähtee Mynttorgetin torilta heti kun ylittää sillan Helgeandsholmenin saarelta Gamla Staniin kulkevan sillan. Katu päätyy Järntorgetin torille.
Katu on yksi Tukholman suosituimmista vaelluskaduista yhdessä Österlångtanin kanssa, joita pitkin varsinkin useimmat turistit kulkevat. Aikoinaan molempien katujen vieressä kulki kaupungin suojamuurit. Varsinkin Västerlångatnin varrella on monenlaisia pieniä putiikkeja.
Österlånggatan lähtee Mynttorgetilta pohjoiseen päin ja päätyy Slottsbackeniin, Tukholman linnan kupeeseen.
Kaikki vanhankaupungin rakennukset (paitsi Skeppsbronin tullipaviljongit) ovat Tukholman kaupunginmuseon sinisellä merkittyjä rakennuksia, mikä tarkoittaa sitä, että niillä arvostetaan olevan "erittäin korkeita kulttuurisia ja historiallisia arvoja".
Gamla Stanissa on noin 30 rakennusta, jotka ovat tällä hetkellä (2023) laillisesti suojattuja arkkitehtonisia monumentteja. Niitä ovat (pohjoisesta etelään) Tukholman palatsi, Tessinska palatset, Bondeska palatset, Kansliahuset, Petersenska huset, Royal Post House, Dångerska huset, Tullhuset, North ja Södra Bankohuset ja Räntmästarhuset.
Muinaiset jäännökset osoittavat, että Tukholman alue on ollut asuttua kivikaudelta lähtien. Alueen vanhimmat kivikauden löydöt ovat vuodelta 6000 eaa ja monia jälkiä ihmisten toiminnasta alueella löytyy myös pronssi- ja rautakaudelta.
1500-luvulta Tukholmasta tuli saksalainen kapunki. Jo sitä ennen 1400-luvun alkupuoliskolla Tukholmassa oli arviolta viisi tuhatta asukasta, ja se oli myöhään keskiajalla Ruotsin väkirikkain kaupunki, missä asui ruotsalaisia, suomalaisia ja saksalaisia. Saksalaisilla oli erittäin vahva asema Tukholmassa, jossa muun muassa määrättiin, että puolet kaupunginvaltuuston jäsenistä on oltava saksalaisia ja puolet ruotsalaisia.
Tukholmasta oli kehittynyt tärkeä kauppakeskus saksalaisessa Hansaliitossa, ja alkuperäiset puutalot korvattiin yhä useammin kivitaloilla Tukholman keskustassa, joka oli silloin vanha kaupunki (eli Stadsholmen, Riddarholmen, Helgeandsholmen ja Strömsborg).
Hansaliitto toi maahan suolaa, mausteita, olutta, viiniä, vaatteita ja luksustavaroita, kuten silkkiä, aseita ja panssareita. Vientinä oli Bergslagenin rautaa ja kuparia sekä nahkaa, kuivattua kalaa, voita ja turkiksia.
Kristian II (1481-1559), jota kutsuttiin nimellä Kristian tyranni
Ruotsin kuningas hän oli vain muutaman kuukauden.
Vuonna 1520 Tanskan kuningas Christian II miehitti Ruotsin. Tukholmaa puolusti Sten Sture nuoremman leski Kristina Nilsdotter Gyllenstierna. Christian II halusi välttää pidemmän piirityksen ja teki siksi sopimuksen valloittaakseen kaupungin vastineeksi myönnytyksiä. 7-päivä syyskuuta vuonna 1520 Tukholman linna luovutettiin tanskalaisille ja 4-päivä marraskuuta Christian II kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi Storkyrkanissa. Pian tätä seurasi Tukholman verilöyly Gamla stanissa Stortorgetin torilla.
Kristianin tarkoituksena oli pelotella ruotsalaisia, jotta hän saisi heidät tottelemaan. Noin sata Sture-puolueen kannattajaa teloitettiin muutaman päivän kuluessa. Verilöyly ei lujittanut Kristianin asemaa, vaan sitä seurasi lopulta Kustaa Vaasan nousu unionivaltaa vastaan ja siten Ruotsin irtaantuminen Kalmarin unionista vuonna 1523.
Kesäkuussa 1523 Tukholman valloitti uusi kuningas Kustaa Vaasa, joka saapui Tukholmaan ratsun selässä juhannuspäivänä, 24-päivä kesäkuuta. Kuninkaan aikana Tukholman merkitys vahvistui, kun hän rakensi vahvan keskusvallan. Ja tästä läksi Ruotsi kehittymään suurvallaksi.
Vuosisatojen ajan on tehty monia, joskus radikaalejakin, kaupunkisuunnitteluehdotuksia Tukholman vanhankaupungin uudistamiseksi ja kunnostamiseksi. Suurvallan ajalla oli kyse Tukholman muuttamisesta keskiaikaisesta porvarikaupungista eurooppalaistyyliseksi edustuspääkaupungiksi. Vain muutamat määräykset ovat toteutuneet. Nykyään "siltojen välisen kaupungin" purkamista ei enää suunnitella, ja vuodesta 1979 lähtien vanhakaupunki on ollut K-merkitty kulttuurisuojelualue.
