Slaget vid Brukeberg/Brunkebergin taistelu vuonna 1471
Keltaisella merkatut olivat ruotsalaisia ja punaisella merkatut tanskalaisia sotilaita. Brunkeberg on tuo harju tuossa kuvassa keskellä, mikä on osa Tukholman harjusta, mikä kulkee Tukholman keskeltä pohjois-etelä suunnassa. Tukholman harju on noin 60 kilometriä pitkä, mutta sitä on ajan saatossa hajoitettu.
Nimitys Brunkeberg tulee Johan von Brunkow, jota kutsuttiin myös Brunkeksi, kuoli noin 1. marraskuuta 1318 Tukholmassa (teloitettiin), oli ruotsalais-saksalainen ritari. Vuoden 1314 lopusta kesään 1318 Brunkow oli kuningas Birger Magnussonin drotsi. Nyköpingiläisten pidojen jälkeen kuninkaan viholliset ottivat hänet vangiksi ja teloittivat mestauksella.
Brunkebergin taistelu käytiin Tukholman ulkopuolella 10. lokakuuta 1471. Sen osapuolina olivat Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi ja Tanskan kuningas Kristian I. Taistelu päättyi Sten Sturen joukkojen voittoon, ja Tanskan kuningas Kristian menetti mahdollisuudet Ruotsin kruunuun.
Taistelua käytettiin myöhemmin usein Ruotsissa propaganda tarkoituksissa, kun haluttiin painottaa vapautumista tanskalaisten sortajien vallan alta. Tosiasiassa taistelun molempien osapuolten joukoista suuri osa oli ruotsalaisia, ja sen syyt olivat pääasiassa taloudellis-poliittiset. Tanska ja Ruotsi ovat sotineet kymmenen sotaa keskenään. Ruotsi on sotinut myös kymmenen kertaa Venäjän kanssa.
Kolmikymmenvuotinen sota oli Euroopassa vuosina 1618–1648 käyty jatkuva konfliktien sarja, jonka keskipisteenä oli Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, pääasiassa nykyisen Saksan alueella. Sota sai alkunsa katolisten ja protestanttien välisistä uskonnollisista vastakkainasettelusta, kiistoista Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin vallasta ja saksalaisten ruhtinaiden oikeuksista sekä suurvaltojen pyrkimyksistä varmistaa alueiden hallintaa.
Itämeren alueella Ruotsi vakiinnutti asemansa suurvaltana alueellisten valloitusten kautta, mukaan lukien Länsi-Pommerin, mikä antoi pysyvää vaikutusvaltaa Pohjois-Saksan kansalliseen politiikkaan.
Sodan laajatessa vallanhaluisten ruhtinaiden, erityisesti Ruotsin ja Ranskan näkymys oli säyttää Habsburg-suvun keisarikunnan valta. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta sota jatkui täyssääntöisenä sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merktyksnesä.
Tämä patsas symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Ruotsi soti kymmenen sotaa Tanskaa vastaan, koska Tanska halusi valloittaa Ruotsin. Venäjääkin vastaan Ruotsi soti kymmenen sotaa ja Ruotsi onnistui pitämään vapautensa. Ruotsi on saanut maineen erittäin vahvana sotilasvaltiona. Monet ruotsalaiset kuninkaat ovat olelet mukana taisteluissa. Kuuluisimmat heistä oli Gustav II Adolf ja Karl XII.
Näitä kuvassa olevia patsaita on kolme, yksi Storkyrkan kirkossa (kuvassa), toinen Köpmantorgetilla ja kolmas Gamla stanissa.
Sten Sture vanhempi tilasi tämän veistoksen juhlistaakseen voittoaan unionikuningas Kristian I:stä Brunkebergin taistelussa vuonna 1471. Se oli siis allegorinen esitys Ruotsin ja Tanskan välisestä taistelusta, ja Ruotsin itsenäisyydestä. Pyhä Yrjö ja lohikäärme-veistos sijoitettiin Tukholman suurkirkkoon vuonna 1489.
Sten Sture vanhemman hallituskausilla (1470-1497 ja 1501-1503) Ruotsia ei hallinnut perinnöllinen kuningas, vaan Sten Sture johti maata vahvana valtionhoitajana Kalmarin unionin vanavedessä.
Sten Sturen pääkilpailijansa ja liittokuninkaanaan oli kuitenkin Tanskan liittokuningas Kristian I (1457-1464) ja myöhemmin kuningas Hans (=Johan II) (1497-1501). Sten Sture vanhempi taisteli näitä Tanskan kuninkaita vastaan Ruotsin itsenäisyyden puolesta ja oli suuri kansallissankari, erityisesti Brunkebergin voiton jälkeen vuonna 1471.
Vaikka tämä Brunkebergin tori ei ole mikään erikoisuus niin se on ehdottomasti erittäin historiallinen. Brunkebergstorg on aukio Tukholman Norrmalmin kaupunginosassa. Se sijaitsee Serges Torgetin toria ylemmällä tasolla, Kulttuuritalon takana. Aukiota reunustivat muodikkaat asunnot 1800-luvulla, mutta 1900-luvun alussa se muutettiin toimistoiksi ja siitä tuli yksi Norrmalmin kaupallisista keskuksista.
Klarakvarterenin kaupunginosan uudistamisen aikana 1960-luvulla lähes kaikki aukion ympärillä olevat vanhemmat rakennukset purettiin. Nykyään aukiota hallitsevat rahoituslaitokset, kuten Riksbankshuset/Valtionpankki.
Tätä Brunkebergin taistelua voidaan pitää hetkenä jolloin Ruotsi onnistui pitämään itsenäisyytensä, vaikka Ruotsissa ei edes koskaan puhuta itsenäisyydestä. Se oli hyvin lähellä etteikö Ruotsista tullut Tanska, kun Tanskan kuningas Krstian I Oldenburgilainen pääsi Tukholmaan saakka valloitusmatkallaan.
Tanskan kanssa sodittiin kymmenen kertaa ja Venäjän kanssa myös käytiin kymmenen sotaa, mutta Ruotsi onnistui pitämään maan itsenäisenä. Mikään muu maa ei ole sotinut maapallolla niin paljon kuin Ruotsi on sotinut, mutta sodista ei koskaan puhuta eikä mediassa kirjoitella.
Kolmikymmen vuotisen sodan aikana Ruotsista tuli suurvalta. Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa vuosina 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan pääasiallisena alkusyynä olivat katollisten ja protestanttien väliset ristiriidat.
Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan, pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä.
Sodan aikana Ruotsi oli lisännyt sotilaallista voimaansa sota-alueella. Sodan viimeisinä kuukausina Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella oli 127 ruotsalaista varuskuntaa, joista 52 oli ranskalaisia ja 43 Hessen-Kasselista.
Ruotsilla oli valtakunnassa 915 komppaniaa, Ranskalla 432 ja Hessen-Kasselilla 224. Ruotsi liittyi sotaan puolustaakseen protestantteja Saksassa. Näin meistä tuli luteraaneja. Näin Ruotsista tuli suurvalta Euroopassa, koska Ruotsi ja Ranska olivat sodan vahvimmat osapuolet.
Tanskan kuningashuone on vanhin ja arvovaltaisin kuninagshuone maapallolla, jos ei oteta lukuun Japanin keisarikuntaa tai Aasian sultanaatteja. Kaiken lisäksi Tanskan kuninkaalliset ovat Oldenburgilaista sukua ihan tähänkin päivään saakka. He kuluvat Glücksburgin kuningassukuun, mikä on Oldenburgin sukuhaara.
Ruotsi on toiseksi vanhin kuningaskunta maapallolla, vain muutaman vuoden nuorempi kuin Tanska. Tanska on hyvin vanha maa, jonka juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Maataloutta on ollut järjestäytyneenä vuodesta 4000 eaa ja yhtenäinen valtio muodostettiin Harald Blåtand/Sinihammas johdolla noin vuonna 980 jaa. Tämä tekee kansakunnasta yli 1000 vuotta vanhan yhtenäisen kuningaskunnan, mutta asutusta on ollut 10 000 vuotta tai kauemmin.
Jotkut tutkijat ovat puhuneet Ruotsin kuningaskunnasta jo 400-luvulla jaa, toiset taas sijoittavat Ruotsin kehdon varhaiskeskiajalle, 1100- ja 1200-luvuille. Tasan 500 vuotta sitten, 6. kesäkuuta 1523, Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi Strängnäsin kansalliskokouksessa. Ruotsi on kuitenkin tuotakin vanhempi, lähes tuhat vuotta vanha, mutta Kustaa Vaasan vapaussodan jälkeen 1500-luvulta Ruotsia ei ole koskaan hallinnut vieras valta.
Tanskan kuningas Kristian I:n (1426-1481) oli Kalmarin unionin ajalla myös Norjan ja Ruotsin kuningas. Tästä tapahtumasta on tehty jopa patsas, mikä seisoo Storkyrkan kirkossa Gamla stanissa.
Tanskan kuningas Kristian I kuului Eurooapn arvovaltaisimpaan Oldenburgin kuningassukuun, hän oli jopa Tanskan kuninkaista ensimmäinen Oldenburgin suvun kuningas, mihin nykyään kuluu vain kuningatar Marghrethe II ja hänen poikansa kuningas Fredrik X. Tämä tekee Tanskan kuninkallisista arvovaltaismmat maapallolla, jos ei oteta lukkun Japanin keisariperhettä ja aasialaisia sultanaatteja.
Valtion pankki
Torin reunalla on lukuisia hotelleja ja ravintoita. Torin alla kulkee autotie ja Torin tosiella reunalla suuri Galleria Stockholm, mikä on rakennettu osittain maan alle. Tämä galleria on valtavan suuri, missä on paljon valinnan varaa, joten ei kannata lähetä kaupungin laidoille ostoskeskuksiin tai gallerioihin.
Tukholamssa galleria tarkoittaa kahta eri asiaa. Galleria on usein miten taidenäyttely tai taidemyymälä, mutta Tukholmassa on myös suuri ostoskeskus nimeltä Galleria. Nyt sitten mennään Brunkebergiin....
Brunkebergin 800-vuoden historia kertoo että Tukholman alueella on asuttu tuhansia vuosia, jo kauan ennen kaupungin perustamista. Keskiajalla Tukholmasta tuli kaupunki, jossa oli linna, kirkko, kaupungintalo ja kaupunginmuuritkin.
10 000 vuotta sitten, viimeisen jääkauden jälkeen, Tukholma oli ulkosaaristo, josta erottui vain pieniä kallioisia luotoja. Maankohoaminen tarkoitti sitä että mitä enemmän maata nousi vähitellen vedenpinnan yläpuolelle, pystyivät asukaat metsästämään ja keräämään kasveja ja marjoja.
Vähitellen syntyi lisää maatiloja ja kyliä. Monet nykyisistä kaupungin lähiöistä olivat alun perin vanhoja maatiloja, joissa pronssi- ja rautakauden tukholmalaisten jälkiä voi edelleen nähdä. Joskus jäljet ovat selvästi näkyvissä suurina hautakumpareina. Joskus ne sijaitsevat maan alla, talojen tai viljelyn jäänteinä. Holmen on tietysti Stadsholmen, tuleva Gamla Stan. Keskiaikaiset hansakauppiaat kutsuivat kaupunkia myös Holmiksi, latinaksi Holmia.
Keskiaika Tukholmassa ulottuu suunnilleen 1200-luvun puolivälistä 1520-luvulle, jolloin kaupunki perustettiin.
Brunkebergin tori on Tukholman keskustori ja alemmalla tasolla sijaitsee Sergels torg, mikä on myös keskeinen tori. nykyään. 1800-luvulla aukiota reunustivat muodikkaat asunnot, mutta 1900-luvun alussa se muutettiin toimistoiksi ja siitä tuli yksi Norrmalmin kaupallisista keskuksista.
Klarakvarteerin kaupunginosan uudistamisen aikana 1960-luvulla lähes kaikki aukion ympärillä olevat vanhemmat rakennukset purettiin. Nykyään aukiota hallitsevat rahoituslaitokset, kuten Riksbankshuset/Valtionpankki. Sekä useampi hotelli sijaitsee korttelistossa, kuten Downtown Camper by Scandic, minkä sijainti on loistava.
Brunkebrgin leipomon SemlaSuoisttelen mennä Brunkebergin leipomoon, mikä on myös kahvila ja bistro, mistä on tullut suosittu kohtauspaikka Tukholmassa, mikä sijaitsee Dalagantan 4, ei siis Brunkebergetin torilla, vaikka tietääkseni leipomo sijaitsi alunperin Brunkebrergin torilla.
Tukholmassa ei tule kymykseenkään että Semloja voisi valmistaa eri tavoilla, vaan on vain yksi tapa. Semlassa on oltava mantelimassaa, kermvaahtoa ja Pölysoakeria, ei missään nimessä mitään muuta.
Suomessa Semla on kaiketi laskiaispulla. Mutta Ruotsissa se on kirkon paastoajan Sämpylä. Semla on Ruotsissa historiallinen uskonnolinen perinne. Aikaa ennen Pääsiäistä kutsutaan nimellä fastlagen, siis paastoajaksi.
Tukholmassa on leipomot olleet perinteisesti kahviloitakin. Näitä leipomo-kahvloita on Tukholmasa paljon. Useiessa niistä saa myös kevyitä lounaita.
