Mälaren järven lahti nimeltä Görväln. Lahdessa sijaitsee Görvälnin linna ja lahden pohjukassa Almare-Stäkets herraskartano. Molemmissa voi yöpyä. Suosittelen!
Aikaisemmin lahdessa on sijainnut myös Görvälnin tiilitehdas. Alueesta on tehty Görvälnin luonnonreservaatti. Maa-alueet omistaa nykyään Järfällan kunta.
Görvälns slott sijaitsee Mälaren järven rannalla. Jakobsbergiin pääsee sähköjunalla Tukholman rauatieasemalta ja siitä on sitten reipas kolmen kilometrin kävelymatka ensin asuinalueen lävitse ja siitä sitten kapeanpaa metsäpolkua. Omalla autolla on otettava toinen eteläisempi reitti. Periltä löytyy parkkipaikka. Taksilla matka ei tule kalliiksi.
HUOM! Nykyään kulkee bussi 552X Jakobsbergin sähköjuna/bendleltåg asemalta linnaan. Täältä löytyy bussiajat! Bussi ajaa uimarannan ja Görvelns Griftegård/hautsuamaan kautta. Tukholman paikallisliikenteen matkaliput kelpaa.
HUOM! Nykyään kulkee bussi 552X Jakobsbergin sähköjuna/bendleltåg asemalta linnaan. Täältä löytyy bussiajat! Bussi ajaa uimarannan ja Görvelns Griftegård/hautsuamaan kautta. Tukholman paikallisliikenteen matkaliput kelpaa.
Görvälnsin linna on nykyään hotelli ja juhlahuoneisto, jossa pidetään myös konferansseja ja häitä. Ensiluokkainen ravintolakin löytyy linnasta. Ravintola sai kuinniamaininnan White Gard'in mestariluokan ruuanlaittotaidoistaan. Eikä se ollut ensimmäinen kerta kuin ravintoala on palkittu. Hotelli tarjoaa erilaisia viikonloppupaketteja, silloin kun konferenssiväkeä ei ole hotellissa.
Hufudsta gård, Solna, Kristinelundsvägen 1
Hufvudsta gård on Gärvälnsin linnan sisarkartano, joka sijaitsee paljon lähenpänä keskustaa, Huvudstassa. Västra Skogen metroasemalta on helpointa löytää kartanoon, jonne on noin puoli kilometriä. Täällä suosittelen viettämään viikolopun, mikä tulee olemaan ihastuttava rentoutumis loma. Aaah miten ihana paikka! Suosittelen!
Hufvudsta gård on iso tila jossa on reilut parisenkymmentä sivurakennusta. Itse päärakennuksessa on hotelli ja ravintola. Tämä ravintola ei ole yhtään kehnompi kuin Görvälnsin linnan ravintolakaan. Monen monta aatelissukua on omistanut tämän kartanon. Modernimmalla ajalla on Widbomin suku omistanut kartanon tiluksineen. Se oli Widbom joka pani alulle esikaupunkialueen rakentamisen käyntiin ja alue sai nimekseen luonnollisestikin Huvudsta. Vuodesta 1999 on kartano ollut hotelli ja konferanssikeskus. Täällä on paljon erilaista aktiviteettiä viininmaistajaisista tansseihin.
Hufvudsta gård on iso tila jossa on reilut parisenkymmentä sivurakennusta. Itse päärakennuksessa on hotelli ja ravintola. Tämä ravintola ei ole yhtään kehnompi kuin Görvälnsin linnan ravintolakaan. Monen monta aatelissukua on omistanut tämän kartanon. Modernimmalla ajalla on Widbomin suku omistanut kartanon tiluksineen. Se oli Widbom joka pani alulle esikaupunkialueen rakentamisen käyntiin ja alue sai nimekseen luonnollisestikin Huvudsta. Vuodesta 1999 on kartano ollut hotelli ja konferanssikeskus. Täällä on paljon erilaista aktiviteettiä viininmaistajaisista tansseihin.
Görvälnsin linna on on ollut asuttu jo 1400 luvulla. Linna on uusrakennettu vuonna 1763, jolloin linnassa asui kanslianeuvos Pehr Carlsköld. Hänet aatteloitiin vuonna 1752. Linnan omisti hänen äitinsä. Sitä ennen ehti monet muut asua Görvlnsissä. 1400-luvulla tilukset kuuluivat Uppsalan hiippakunnalle.
Aikaisin omistaja oli Nils Jönsson Oxenstierna, joka oli ollut kuningas Kristofer Bayerilaisen neuvonantajana. Hän toimi myös aikansa valtionhoitajana veljensä Begt Jönsson Oxenstiernan kanssa. Oxenstierna vaihtoi linnan toisen linnan omistajan kanssa.
Linnaa rakennutti kuitenkin eniten Axel Sparre, joka oli syntynyt Stora Sundbyn linnassa, Eskilstunassa. Sparre oli aatelisherra, valtioneuvos ja maaherra. Hän toimi myös kuningatar Kristinan kamariherrana kaksi vuotta. Hänellä oli niin monta virkaa ja tittelä ettei niistä kai kukaan ole voinut pitää lukua. Stora Sundbyn linnan hän peri isänsä jälkeen. Saparre rakennutti valtavan upean palatsin, Sprarreska palatset, joka nykyään on Kuninkaallinen Taideakatemia. Axel Sparren ensimmäinen vaimo oli Marghareta Oxenstierna Af Korsholm och Wasa ja niin linna joutui myöhemmin Oxenstiernojen omistukseen.
Kuningas Gustav Vasa kielsi 1500-luvulla katollisen uskonnon Ruotsissa ja näin hiippakunnan omistamat alueet joutuivat kruunulle.
Aikaisin omistaja oli Nils Jönsson Oxenstierna, joka oli ollut kuningas Kristofer Bayerilaisen neuvonantajana. Hän toimi myös aikansa valtionhoitajana veljensä Begt Jönsson Oxenstiernan kanssa. Oxenstierna vaihtoi linnan toisen linnan omistajan kanssa.
Linnaa rakennutti kuitenkin eniten Axel Sparre, joka oli syntynyt Stora Sundbyn linnassa, Eskilstunassa. Sparre oli aatelisherra, valtioneuvos ja maaherra. Hän toimi myös kuningatar Kristinan kamariherrana kaksi vuotta. Hänellä oli niin monta virkaa ja tittelä ettei niistä kai kukaan ole voinut pitää lukua. Stora Sundbyn linnan hän peri isänsä jälkeen. Saparre rakennutti valtavan upean palatsin, Sprarreska palatset, joka nykyään on Kuninkaallinen Taideakatemia. Axel Sparren ensimmäinen vaimo oli Marghareta Oxenstierna Af Korsholm och Wasa ja niin linna joutui myöhemmin Oxenstiernojen omistukseen.
Kuningas Gustav Vasa kielsi 1500-luvulla katollisen uskonnon Ruotsissa ja näin hiippakunnan omistamat alueet joutuivat kruunulle.
Görväln 1670-luvulla
Ns säterikatto tuli muotiin 1600-luvulla ( yllä kuvassa oikealla). Sellainen katto pitki tietysti rakentaa myös Görvälnsiin. Oxenstirena oli juuri kuollut kun hänen leskivaimonsa Elsa Elisabeth Brahe rakennutti säterikaton. Leskirouva meni uusiin naimisiin Adolf Johan Pfalz-Zweibrucken kanssa. Hän oli kuningas Karl X Gustavin veli.
Laivalaituri
Tänne voi aivan hyvin tulla sisävesilaivalla, jotka kulkee Mälaren järven alueella. Suuri osa Järfällan kunnan alueesta on luonnonpuistoaleutta. Görvälns luonnonpuistoalue on 900 hektaaria suuri ja siihen kuuluu noi kahdeksan kilometriä Mälaren järven rantaviivaa. Täällä on mahdollisuus tehdä laivaretkiä Mälaren järvellä, lainata kanoottia tai polkupyörää, uida ja kalastaa. Luonnossa liikku runsaasti villejä eläimiä kuten kauriita ja villisoja sekä lintuja.
Alueella on myös maanviljelystä ja karjataloutta jonkin verrean ja alue jossa on siirtolapuutarha. Runsaasti polkuja kävellä. Linnasta voi lainata myös korin ja sieniveitsen ja mennä sienestämään. Linna huolehtii myös picknick korista, jonka he täyttävät jokaaisen toivomusken mukaan. Täällä on mahdollisuus pelata pelejä niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Puistossa on myös ns.patsaskierros, jossa voi tutustua patsaisin ja kuvanveistäjiin.
Talvella täällä on hiihtolatuja ja laskettelumäki. Mälaren järven jäällä voi jopa lyhen ajan talavesta luistella.
Itse hotellitilat sijaitsevat kuudessa eri rakennuksessa.
Laivalaituri ja vieressä pieni uimaranta
Görvälns skola oliaivan tavallinen koulu, jossa oli ns skolsal, koulusali.
Opettaja oppilaittensa kanssa vuonna 1916. Koulu oli tominnassa 1896-1939. Koulu lakkautettiin vuonna 1939. Lapset kuskattiin Aspnäsin kouluun, joka ei sekään ollut sen kummenpi kuin tämä. Mutta lasten määrä laski, joten lapset mahtuivat yhteen rakennukseeen.
Villa Solbacka, Görvälns krog, Görvälnsin krouvi
Krouveja ei sijainnut vain manteiden varsilla vaan myös Mälaren järven rannoilla. Täällä nykyisen Järfällan kunnan alueella on sijainnut kaksi ns. järvikrouvia. Talvella oli Mälaren jävi tällä kohtaa jäässä, joten järven yli voitiin kulkea hevoskelkalla. Görvelnsin krouvi sijaitsi juuri sillä alueella kun entinen maantie Uppalnads Väsby'hyn kulki ja talvitie järven ylitse. Aikoinaan kuljettiin Uppsalaan tätä kautta vesiteitse. Vieläkin se on mahdollista. Kesäisin (27. kesäkuuta-9.elokuuta) kulkee saaristolaiva tätä kautta Tuukholmasta Sigtunaan ja Skoklosterin linnaan. Se vie reilun kolme tuntia yhteen suuntaan.
Gula Villan
Hevostalli
Navetta
Grövelns bad, Görvelnsin uimaranta
Täällä kävin nuorenpana kesäisin uimassa. Tänne ei kulje busseja, mutta polkupyörällä pääsee mukavasti Jakobsberg'ista. Useimmin kävin hieman pohjoisemmassa sijaitsevalla uimaranalla Kallhäll'issä. Se on Järfällan suurin uimaranta jossa on hyvät palvelut. Grörvälnsin linnasta voi kävellä sinne. Matkaa on noin kaksi kilometriä. Uimarantaan on Kallhällin sähköjunapysäkiltä noin puoli kilometriä.
Kallhällissä sijaitsee useita kartanoita ja isoja maatiloja, kuten Molnsätra gård, joka sijaitsee Molnssätran luonnnpuistoalueella. Kallhälls gård on iso rakennus. Kaksi muuta kartnoa alueella on Säby gård ja Viksjö gård.
Kallhällissä sijaitsee useita kartanoita ja isoja maatiloja, kuten Molnsätra gård, joka sijaitsee Molnssätran luonnnpuistoalueella. Kallhälls gård on iso rakennus. Kaksi muuta kartnoa alueella on Säby gård ja Viksjö gård.
Jakobsbergin ja Görvälns uimarannan välisessä maastossa, noin 1,5 kilometriä Jakobsbergin sähköjunan pysäkiltä sijaitsee Görvälns giftegård & pilgrimmskapellet, Mälarvägen 10. Pääsee tänne varmasti lähemmäksi myös bussilla juna-asemalta. Kesäaikaan luultavasti joku bussi kulkee hautausmaan kautta. Omalla autolla pääsee vielä lähemmäksi.
Täältä mäen päältä ylhäältä alkaa vesi avlumaan alas pitkin ränniä. Katso ylenpää kuvaa. Täällä mäen päällä sijaitsee muistolehto.
Pyhinvaelluskappelissa ei ole lainkaan uskonnollisia symbooleja tai merkkejä. Ruotsi ei enää ole kristitty valtio, vaan sekularisoitunut valtio, jossa uskonto on yksityisasia. Jokainen seurakunta saa tehdä ihan niin kuin he ikinä haluavat. Ruotsia voisi kutsua moniuskonnlliseksi valtioksi sen sijaan.
Tämä on merkillinen paikka. Tuo sana giftegård voi kääntää sanalla hautausmaa tai kirkkomaa. Pilgrimskapellet tarkoitaa pyhiinvaelluskappelia. Arkkitehti Per Friberg suunnitteli vuonna 1973 tämän hautausmaan, jota voi käyttää myös pyhiinvaleluspaikkana ja paikkana, jossa voi hiljentyä, surra ja syventyä.
Kartanomuseo
Kesäaikaan tällä lavalla pidetään esiintymisiä
Kirpputori
Henrikstorp
Taidetta
Ulla Viotti; Sargofag
Sten Dunér; Monolit
Sten Duner; Klotet
Simka; Pupinupporna ja abbottens lustar
Britt-Ingrid Persson; På fruset vatten
Maria Äggquist Klyvare; Öga
Hanns Karlewski; Torii
Marga Hage; Molekylär
Amalia Arfelt; Slottshunden
Edita Rydhag, Space in Time
Ulf Lorensson; ?
Görvelnin linna tykönä sijaitsi 1700-luvun puolessa välissä tiilitehdas jonka omisti Per Carlsköd. Han asui perheensä kanssa linnassa. Osa henkilökuntaa asui yllä kuvassa olevassa rakennuksessa. Per Carlsköld oli oikelataan sukunimeltään Skyllberg, mutta aatteloinnin yhteydessä hän vaihtoi sukunimeä, kuten oli tapana. Hän oli kansallineuvos, eduskuntamies ja arkivaari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti