Tynnelsön linna, vuonna 1869
PS: Minulta on jäänyt monta postausta kesken, joten yritän niitä nyt jälkeenpäin valmistella.
Mälaren-järven Tynnelsön saarella sijaitsee outo linna, mikä nukkuu Prinsessa Ruususen unta. Se erottuu vaaleanpunaisena pilvenpiirtäjänä ja on ollut sekä piispojen että kuninkaallisten omistuksessa. Paikka sisältää tuhansien ihmiskohtaloiden kohtaloita. Täällä katastrofi-tapahtumat ovat sekoittuneet ahkeraan arkeen.
Sadunomainen renesanssityylinen Tynnelsön linna sijaitsee Mälaren järven rannalla, saman nimisellä saarella. Linna on ollut asumaton sitten 1700-luvulta lähtien, mutta sitä on pidetty avoinna kesäisin vierailijoille. Saarella on luonnonsuojelualue, etelässä Djurgården ja pohjoisessa Prästholmen. Laidunmaat pidetään auki lampaiden avulla.
Tynnelsön linna on viisikerroksinen tiilirakennus. Linna rakennettiin eri vaiheissa. Vanhimmat osat ovat 1200-luvulta, kellari ja kaksi ensimmäistä kerrosta.
Vuosisatojen ajan linna on ollut piispojen ja kuninkaallisten koti. Jotkut ovat menettäneet henkensä täällä, toiset ovat syntyneet. Vesiväylä on ollut yhdistävä lenkki, ja varhaiskeskiajalla Mälardalenin laaksoon rakennettiin luostareita, linnoja ja maatiloja, joista tuli yksi kuninkaallisen vallan ydinalueista.
Piispa saattoi matkustaa veneellä tai kelkalla Mälaren-järven tärkeimpiin kaupunkeihin, Strängnäsiin, Tukholmaan, Västeråsiin, Engsöhön, Alsnöön, Sigtunaan, Skoklosteriin ja Uppsalaan. Keskustakaupunki Strängnäs oli piispan edustava tukikohta.
Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560 Tynnelsö kuului hänen leskeksi jääneen kuningattarensa Katarina Stenbockin myötäjäisille, ja hänen kuolemansa jälkeen linnan herttuaksi tuli herttua Kaarle, joka hallitsi kuningas Kaarle IX:nä vuosina 1604–1611. Kuningas Kaarle IX rakensi ja kunnosti linnan renessanssilinnaksi 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa. Linnan viimeinen laajennus tehtiin 1820-luvulla.
Tynnelsö on saari Överselön pitäjässä, Strängnäsin kunnassa. Saarella ei ole nykyään juuri mitään muuta kuin linna ja Tynnnelsön Djurgård, Luonnonreservaatti, mikä on avoinna kaikille, mutta ongelmana on se ettei saarelle taida olla minkäänlaista julkista yhteyttä enää nykyään.
Tynnelseö on aiemmin koostunut pääasiassa Tynnelsön linnan maista. Lukuun ottamatta itse linnaa, joka on kuulunut Ruotsin kiinteistövirastolle vuodesta 1997, saari on yksityisomistuksessa.
Yksityisomistuksessa oleva lossi on yhdistänyt Tynnelsön mantereeseen. Aiemmin tarvittiin lossi päästäkseen Tynnelsön linnaan, koska se on yksi maan vaikeimmin saavutettavista paikoista. Tynnelsön linna ei taida toiminnassa eikä yksityisomistuksessa, vain saari.
Sen sijaan Tynnelsön linna on Ruotsin Ympäristö suojeluviraston ja suljettu yleisöltä nykyisen remontin aikana. Mutta omalla veneellä pääsee saarell. On vain musitetava että saarella on luonnonsuojelulait voimassa.
Saarelle on nykyään vaikea päästä sillä siellä on vain yksi laituri, missä lukee 'Ykistyinen laituri'. Viereiseltä Selaön saarelta kulki pari vuotta sitten ainakin kesäaikaan sisävesialus mikä kävi muutaman kerran viikossa Tynnelsön laiturissa, silloin kun linna oli vaoinanvieraiijoille. Tunnelsön kartano sen sijaan sijaitsee Selaön saarella. Alue kuuluu Strängnäsin kuntaan.
Täällä on lerialuekkin, joten suositten vierailla kesäaikaan Selaön saarella. Melko ihana saari, jossa on luontoa, ystävällisiä ihmisiä, rantoja ja viikinkien hautausmaa. Loistava paikka myös viikonloppureissuksi.
Bussit 303, 634, 638, kulkee saarelle. Tukholmasta Selaön saarelle!
Tynnelsön saarta vastapäätä sijaitsee paljon suurempi saari nimeltä Selaö, jossa sijaitsee valtava määra kartanoita, kuten mm Tynnelsön, Algön kartano ja Överselön söötti kirkko.
Selaö on Mälaren järven suurin saari sekä Ruotsin suurin sisävesi-saari. Saari on tiheämmin asutettu sen eteläisessä osassa Stallarholmenilla.
Saarella on useita kansallisia kohteita: Överselön kirkko, Mälsåkerin linna ja Natura 2000-luokiteltu myöhäisrautakautinen Äsan hautausmaa, ati oiekqastana hautakenttä aasa-uskonmon ajoilta. Toinen hautausmaa on Östan hautausmaa. Saarella on 25 riimukiveä, mikä on Södermanlandin suurin keskittymä. Saaren lävitse kulkee harju, jonka varrella muinaiset jäänteet lojuvat kuin helminauha. Kilometrin pituisella alueella on lähes tuhat esihistoriallista hautapaikkaa.
Selön saarelle raknnettiin jo 1100-luvulla kaksi kirkkoa, Oversälön ja Ytterselön kirkot. Viikinkiajan hautaukset ja riimukivet todistavat Selaönin varhaisista asutuksista. Täällä olen aikaisemmin kertonut tästä aluuesta.
Tunnelsön kupeessa sijaitsee kaksi pientä saarta nimeltä Lilla ja Stora Rullingen, mikä on historiallinen viikinkien ajalla asuttu saari. Nyt Stora Rullingen saari on ollut myynnissä. Saari on noin kaksi kilometriä pitkä ja saarella on vain yksi asuintalo, metsästysmaja ja hevostallit. Saarella on oma laituri. Päärakennus on vasta rakennettu hirsirakennus kaikkine mukavuuksineen.
Strängnäsin keskustasta lähtee silta Tosterön melko suurelle saarelle. Saaren lävitse kulkee valtatie 55 Strängnäsistä Enköpinginiin, joka on ainoa tie, mikä kulkee Mälaren järven poikki. Välimatkaa on noin 30 kilometriä. Tosterön saaren pohjois -kärjessä kulkee Uppsalan ja Södemanlandin läänien raja. Bussilinja 3 kulkee Strängnäsitä Tösterön saarelle.
Tosterön kautta kulki aikoinaan Sveanmaan kuninkaiden perinteinen Eriksgata/Eerikinretki. Näitä Eerikinretkiä tekee nykyinenkin kuningas silloin tällöin. Kuninkaan velvollisuuksiin kuului käydä tervehtimässä kansalaisia maakunnissa.
Tosterön kautta kulki aikoinaan Sveanmaan kuninkaiden perinteinen Eriksgata/Eerikinretki. Näitä Eerikinretkiä tekee nykyinenkin kuningas silloin tällöin. Kuninkaan velvollisuuksiin kuului käydä tervehtimässä kansalaisia maakunnissa.
Gislestenen ei ole riimukivi vaan se on kalliopiirros. Tämä kalliopiirros löytyy läheltä Hysby'n kylää ja sen kirkkoa, Aspön pitäjästä, joka on Tosterön saaren pohjoisin osa. Kalliopiirros on vuodelta 1050 ja siihen aikaan Mälaren järven vedenpinta nousi vain metrin päähän tästä kalliosta. Paikalla sijaitsi nimittäin Aspön kylän luonnollinen satama. Kalliopiirros näkyi jo kaukaa Mälaren järvelta satamaan saavuttaessa. Alueella on asunut viikinkejä.
Aspön kirkko on alueen vanhimpia kirkkoja, valmistunut 1100-luvulla. Kirkko sijaitsee 7 kilometriä Strängnäsistä pohjoiseen. Kirkon sisätilat ovat nykyään Sörmlandin maaseudun mielenkiintoisimpia ja rikkaimpia. Keskiajalta on peräisin alttaritauluja, krusifiksi ja kasteallas.
Aspön kirkko
Alttarikaappi 1400-luvulta
Vanhempi alttarikaappi jonka alkueprästä ei ole tietoa.
Aspån kirkossa on runsaasti aatesliten vaakunoita, koska alueella on asunut runsaasti aatelisia. Aaatelisuvut jotka kustansivat kirkon rakentamisen ovat saaneet sukuvaakuanansa kirkon seinälle ja oikeuden tulla hudatuiksi kikkoon.Tosin tätä perinenttä ei ole enää noudatettu pitkiin aikoihin.
Eric Wrangelin hauta. Tällä on myös Eric Axelsson Tott'in hauta. Wrangel oli aatelisherra ja valtioneuvos. Hänet haudattiin tänne Aspön kirkkomaalle hänen omasta toivomuksestaan.
Eric Axelsson Tott syntyi Tanskassa 1500-luvulla ja kuoli Viipurin linnassa. Hän toimi myös valtioneuvoksena ja Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaana 1400-luvulla. Kuningas Kristian I antoi Tott'ille Viipurin ja Hämeen läänit hallittavakseen.
Kristian I oli arvovaltaista Oldenburgin ruhtinaallista sukua, mikä on kaikista kuninkaallisin suku koko maapallolla. Tanskaa on hallinnut suorassa linjassa Oldenburgin suku sitten vuodesta 1448 ja sukuun kuuluu myös nykyinen kuningatar Marghrete II. Hän kuuluu Oldenburgin sukuhaaraan nimeltä Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glucksburg.
Tanska on vanhin kuingaskunta maapallolla, jos ei lueta Japanin keisariperhettä tai aasialaisia emiirejä mukaan lukuun. Tanska on siis maapalon arvovaltaisin kuninashuone ja Ruotsi on toisella sijalla. Arvovalta tulee kuningashuoneen iän mukaan.
Tynnelsön linna
Tynnelsö slott
Selaön saari on ihanteellin saari viettää vaikka kesälomaa. Sinne pääsee omalla autolla Stallarholmenilta käsin. Jos on oikein hyvä tuuri niin Tynnelsön saarella asuvat saattavat päästää privaatilla kaapelilautalla saarelle. Strängnäs ja Mariefred ovat nähtävyksiä. Mariefredissä sijaitsee ihastuittava leirialue,Strandbadets Camping.
Selaön saarella sijiatsee Mälsåkers slott, jota voi käydä katsastamassa ja josta kerron toisten lisää. Selaön saarella sijaitsee myös aivan ihana Överslön kirkko, joka sijaitsee vain muutama sata metriä Tynnelsön kartanosta. Kartanoon on vain Stallarholmenin sillalta vain 8 kilomteriä.
Överslön kirkko on todellinen helmi. Kirkko on kunnostettu ja nyt sitä voi käydä ihailemassa. Ongelamana on vain tietää että koska kirkkoon pääsee sisään. Kirkon pitäisi olla avoinna 1.keäskuuta-31.elokuuta joka päivä kello 9.00-18.00.
Stallarholmen ja Selaön saari näkyy kartalla Strängnäsin vieressä. Laitoin kartan tähän siltä varaa jos joku innostuu ajamaan tämän reitin Mälaren järven ympäri. Tai noh, Mälaren järvi on puolta isompi kuin tämä kartalla oleva alue. Tämän reitin varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on monta mukavaa tutustumiskohdetta. Selaön länsipuoella sijaitsee Tynnelsön pieni saari missä Tynnelsön linna sijaitsee.
Tässä on kartalle merkattu osa Mälaren järven ympäristössä sijaitsevia linnoja ja muitakin nähtävyyksiä. Todella viehättävä ja antoisa alue kesälomaa ajatellen!
Alunperin Tynnelsön linna oli Strängnäsin piispojen linnoitus. Mutta kun kuningas Gustav Vasa alkoi vetää kirkolta, luostareilta ja aatelisilta omaisuutta kruunulle, niin vuonna 1527 tästä linnasta tuli kuninkaan kesäasunto.
Täällä on asuneet myös kuningatar Katarina Stenbock ja leskikuningatar Hedvig Eleonora. Kuningas Gustav Vasa asui muuten enimmäkseen Gripsholmin linnassa joka sijaitsee Mariefredin kaupungissa, reilut kymmenen kilometriä etelänpänä. (Katso karttaa!)
Tynnlesön linnan kellari ja kaksi ensimmäistä kerrosta ovat keskiajalta ja ylemmät renessanssin ajalta. Kuningas Karl IX hankki myös karjataloutta linnan yhteyteen. Viimeiset korjaukset linnassa on tehty 1820-luvulla, mutta juuri nyt linnaa kunnostetaan.
Tynnelsön linna
Tynnelsö on noin kahden neliökilometrin suuruinen saari Mälaren järvessä joka kuuluu Strängnäsin kuntaan. Saarella asuu vain pari perhettä vuodet ympäri. Tynnelsta gårdin kartano sijaitsee Selaön saarella, Tynnelsön linnaa vastapäätä. Maanvilymaata on saaren pohjoisosissa ja eteläinen osa saaresta on luonnonreservaatti.
Vuonna 1779 myytiin linna kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe'lle, laivanvarustaja, linnaherra ja kauppaneuvos. Hebbe teki linnasta perintölinnan, ns fideikomiss, joka tarkoitti sitä, että linnaa ei voinut perilliset myydä vaan sen oli kuljettava sukupolvesta toiseen suvun omistuksessa.
Linna on ollut todellakin kunnostusta vailla.
Kauppaneuvos titteliä on käytetty vain 1600-luvulla Ruotsissa ja silloinkin vain muutamien henkilöiden yhteydessä. Titteleitä ei ylipäätään käyteä nykyään Ruotsissa. Nimi riittää. Eikä Ruotsissa myöskään teititellä. Kuningasta puhutellaan nimellä konungen sinä sanan sijasta. Ruotsissa ei ole ollut mahdollista ostaa titteleitä, kuten on vieläkin Suomessa mahdollista.
Samoin sellainen keskiaikainen ilmiö kuin maistraatti ja monet muutkin on lakkautettu jo kaksisataa vuotta sitten Ruotsissa. Koko Ruotsin yhteiskuntakoneisto ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja myöten on pelkistetty ja modernisoitu ajat sitten.
Samoin sellainen keskiaikainen ilmiö kuin maistraatti ja monet muutkin on lakkautettu jo kaksisataa vuotta sitten Ruotsissa. Koko Ruotsin yhteiskuntakoneisto ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja myöten on pelkistetty ja modernisoitu ajat sitten.
Valtion museovirasto on pitänyt huolta linnasta, kuten monista muistakin valtion omistamista linnoista Ruotsissa. Tämä linna kuten monet muutkin ovat olleet myytävinä sillä linnojen ylläpito tulee hirvittävän kalliiksi. Varsinkin näitten linnojen, jotka ovat kulttuurisuojattuja.
Valtion kiinteistölaitos kunnostaa linnaa myyntiä varten. Minusta tämä on mielenkiintoinen projekti. Vaatii paljon työtä ja varoja, kykyjä ja kärsivällisyyttä. Saa nähdä mitä tästä tulee ja millä hinnalla linna tullaan myymään. Tämä satumainen 700 vuotta vanha linna kiehtoo varmasti myös ulkomaalaisia ostajia.
Tynnelsön linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1282. Melko heti sen jälkeen Strängnäsin hiippakunta otti linnan haltuunsa. Kuninkaat kävivät täällä usein 1300-luvulla oleskelemassa ja vuonna 1522 otti kuningas Gustav Vasa linnan omakseen ja antoi linnaan vaimolleen Margareta Eriksdotter Leijonhuvudille asunnoksi. Kuningatar kuoli linnassa vuonna 1551.
Sen jälkeen linnassa asui leskikuningatar Katarina Gustavsdotter Stenbock. Hän oli ensimmäinen kuningas Gustav Vasan kolmesta vaimosta. Gustav Vasa valitsi vaimokseen vain tyttäriä ylimmästä ja vaikutusvaltaisimmista aatelissuvuista. Kuninkaathan eivät voineet hallita ilman että he käyttivät aatelisia palvelijoinaan. Ennen kaikkea kuninkaat tarvitsivat aattelisia asepalvelukseen.
Gustav Vasan ajalla täällä asui herttua Karl Filip ja leskikuningatar Maria Eleonora Brandenburg. Maria Elena oli saksalainen prinsessa, vaaliruhtinas Brandebnburgin tytär, joka oli Hohenzollerien sukua. Maria Eleonora avioitui Ruotsin kuninkaan Gustav II Adolfin kanssa ja näin häensä tuli Ruotsin kuningatar.
Tämän jälkeen linnassa asui vuorotellen kuningasperheen jäseniä kunnes 1700-luvulla puolalainen kreivitär Anna Woynarowska sai linnan maksuksi lainasta jonka Karl XII oli saanut kreivittäreltä. Anna oli viimeinen henkilö joka asui linnassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti