torstai 24. marraskuuta 2016

Eskilstuna

Lägeskarta

Hjälmaren järvi (kuvassa vasemmassa laidassa) on osa Mälaren järveä, sillä niitten välillä juoksee Eskiltunaå/Eskilstunajoki. Eskilstuna sijaitsee Södermanlannin maakunnassa, aivan kuten Tukholman koko eteläinen puoli.

Tukholmasta on Eskilstunaan noin 80 kilometriä linnuntietä, mutta autolla tulee kilometrejä noin 113. Mitään suoraa tietä ei ole, sillä Mälaren järvi vie niin paljon tilaa, mutta E20 tietä matka taittuu melko mukavasti. Junalla pääse tunnissa, autolla vei ehkä vartin kauemmin. 

Turistisivut täällä!


Eskilstunan kaupungintalo, nykyinen kunnantalo

Eskilstuna on ollut kaupunki, mutta nykyään virallisesti kunta. Täällä on historia ja uskonto, pyhimykset ja pyhiinvaeltajat kautta aikojen kohdanneet toisensa. Tämä on eräänlaista hengellistä ja henkistä aluetta, kuten koko Mälaren laakso muutenkin. 

Täällä kuulee puhuttavan useita kieliä ja erityisen usein suomenkieltä. Eskilstuna on suomalaisten kaupunki. Jo 50-luvulla tuli sankoin joukoin suomalaisia Eskilstunaan. Täällä asuu noin reilut 100 000 asukasta. Kunta on pinta-alaltaan laaja ja täällä on ollut teollisuutta ja työpaikkoja. On vaikea sanoa kuinka monta suomalaista täällä asuu, koska moni on jo ruotsinkansalainen ja täällä on suomalaisia jo useammassa sukupolvessa. Noin 24 000 Eskilstunassa tällä hetkellä asuvista on syntynyt ulkomailla. Tähän ei siis ole luettu heitä mukaan jotka ovat ruotsinkansalaisia.

Eskisltuna kehittyi aikoinaan Eskilstunajoen varteen. Se oli markkinapaikka nimeltä Tuna. Tuna on nykyään Eskilstunan vanhin kunnan alue. Vanhassa Tunassa sijaitsi Tunafors, Vanha kaupunki, Fristaden, Carl Gustafs stad, Sankt Eskils kyrka ja Eskisltunahus slott. Mitään näistä ei enää ole jäljellä. Ainoastan Fors kyrkan/Forsin kirkko on jäljellä.



Eskilstunajoki kulkee Mälarenjärven ja Hjälmaren järven välillä. Kunta käsittää suurin piirtein alueen järvien välissä. Eskisltuna on kunnan keskus ja muita taajamia ovat Torshälla, Hällbybrunn, Skogstorp, Ärla, Kjulaås, Hållsta, Kvicksund ja Hällberga.



 Torshällassa on kaksi sulkua ja Eskilstunassa yksi sulku

Jo 1500-luvulla pani Karl herttuas aluella kanavan rakentamisen Mälaren ja Hjälmaren järvien vällle. Eskiltunasta juoksee Eskilstuna joki Hjälmaren järveen ja kanava tehtiin Mälaren järven ja Eskilstunanjoen välille. Kanava on 10 kilometriä pitkä josta on 1,9 kilometriä on kaivettua kanavaa.

Toinen kanavasysteemi Mälaren ja HJälmaren järvien välillä kulkee Arbågajoen ja Hjälmaren järven välillä. Se on 13 kilometriä pitkä kanava, josta viisi kilometriä on kaivettua kanavaa. 


Torshällan sulku

Fors kyrka

Fors kyrka

Kirkko kuuluu nykyään Strängnäsin hiippakuntaan, mutta Tunalla oli oma hiipakuntansa 1100-luvulla, mutta vain lyhyen ajan. Kirkko oli siis roomalaiskatollinen kirkko alkuunsa. Kristinusko tuli Ruotsiin 800-luvulla katollisen kirkon muodossa. Ruotsissa ortodoksista kirkkoa kutsutaan nimellä kreikkalaiskatollien kirkko ja katollista kirkkoa roomalaiskatollinen kirkko. Joskus kuulee myös Ruotsissa nimityksen ortodoksinen.  

Paikallinen herra nimeltä Eskil pyysi rakantamaan tämän kirkon. Hän oli oikealta nimeltään Eskillinus. Hän tuli Mälaren laaksoon Englannista. Kirkko valmistui 1000-luvun puolessa välissä. Kirkko on seurakunnan vanhin kirkko. Myöhemmin Eskilistä tuli pyhimys ja Tuna sai nimekseen Eskisltuna Eskillinuksen mukaan. Yhdessä Pyhän Bodvidin kanssa on Pyhä Eskil Södermanlannin suojeluspyhimyksiä.  Pyhä Eskil kivitettiin hengiltä Strängnäsin tuomiokirkon edustalla vuonna 1080. Kerrotaan että barbaariset svealaiset ja göötit kivittivät Eskilin hengiltä.


Pyhä Eskil on kuvattuna kalkkimaalauksessa Överselön kirkossa Selaön saarella, lähellä Strängnäsiä. Tästä Överselön kirkosta olen maininnut jo parikin kertaa aikaisemmin.

Pyhän Eskilin muistoksi perustettiin Johannniittiluostari sata vuotta Eskilin kuoleman jälkeen. Luostari sijaitsi nykyisen Slottskolan koulun paikalla, Klostergatanin varrella. Paikalla sijaitse nykyään kirkkomaa. Kuningas Gustav Vasa käski sulkea luostarin 1500-luvulla ja otti itse hoville kaikki luostarin omaisuudet. Luostari hajoitettiin ja niistä tarpeista rakennettiin Eskisltunan linna.


Eskilstuna slott/Eskilstunah linna

Kuningas Gustav Vasa ja hänen poikansa Kaarle herttua asustelivat Eskilstunan linnassa. Sen jälken asui useita kuinkaallisia vuoteen 1659 saakka jolloin Eskilstuna sai kaupungin oikeudet. Se oli täällä Eskilstunassa kun kuningas Gustav Vasa päätti että Svean valtakunnassa ei tarvita katollista uskontoa ja näin kuningas otti kirkon omaisuudet kruunulle. Gustav Vasa asui enimmäkseen Mariefredissä Gripsholmin linnassa ja kävi sieltä käsin veneellä niin Tukholmassa kuin Strägnäissä. Strängnäsistä oli sitten noin 15 kilometriä hevoskyydillä Eskilstunaan.

Myöhemmin linnasta tuli maaherran asunto. Linaa oli lisärekennettu kaiken aikaa. Mutta tulipalo syttyi ja tuhosi linnan pahasti. Sen jäkeen linnasta tuli vankila. Paikalla sijaitsee nyt koulu ja kirkkomaa, josta on löytynyt jotain linnanrippeitä.

Eskilstunakin nousi aikoinaan merestä noin 6000 vuotta eaa, kuten monet Tukholman ja Mälaren järven paikkakunnat ovat tehneet. Silloin aluetta nimitettiin nimellä rekarnebygden. Rekarne käsitti suurin piirtein nykyisen Eskilstunan kunnan alueen. Rekarne tarkoittaa harjua, joka jakoi alueen kahtia Itäiseen ja Läntiseen Rekarneen. 

Sigurdsristningen nära Sundbyholm

Itä-Rekarne ja Sigurds kalliopiirros. Tältä alueelta löytyy paljon kalliopiiroksia ja riimukiviä. Rekarne alue käännytettiin kristinuskoon hyvin varhaisessa vaiheessa.

Eskilstunan ja Torshällan kesksutojen väliä on vain noin viisi kilometriä. Torshälla sai kaupunkioikeudet vuonna 1317. Vuonna 1971 pantiin Eskistuna ja Torshälla sekä pienet maakunnat yhteen, josta tuli Eskilstunan kunta.

Vuonna 1771 päätti eduskunta että Eskilstunasta tehdään vapaakaupunki. Yksi vapauksista oli että eskilstunalaisten ei tarvinnut maksaa veroja valtiolle. Nykyäänkin on ruotsalaisilla kunnilla suuri itsemääräämisoikeus. Kauppa ja käsityöläsisverstaat sekä kisällitoiminta vilkastui Eskiltsunassa ja Torshällassa. Myös maanvilöjely sai vauhtia alueella. 


Nyby bruk

Aikoinaan muutti melkein kaksi miljoonaa ruotsalaista Amerikkaan mutta toisen maailmansodan jälkeen muutti pakolaisia puolestaan Ruotsiin. Nyby Bruk Torshällassa oli yksi niistä yrityksistä jotka palkkasivat pakolaisia. Eskilstunassa ei aiottu olla huonompia. Kilpaa otettiin uutta työväkeä, jotta saatiin rattaat pyörimään. 

Alettiin jopa värväämään työväkeä ulkomailta. Ensin tuli kreikkalaisia, heidän vanavedessään tuli italialaisia ja jugoslaaveja. Pian kuultiin Suomessa työnvälityksissä uutinen että Ruotsissa on töitä, joten valtava määrä suomalaisia matkusti Ruotsiin ja monet heistä asettui asumaan juuri tälle alueelle. Nyby brukin työväestä Torshällassa oli  melkein kaikki suomalaisia. Työväen muutto Ruotsiin jatkui pitkälle 1970-luvulle ja monissa tehtaissa oli enimmäkseen suomalaisia töissä.

Nykyään Nyby brukin alueella sijaitsee  Outokumpu OY: n tehtaat.


Klosterkyrkan/Luostarinkirkko

Tämä on Ruotsin viimeisimmäksi rakennettu tuomiokirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1929. Kirkko on raakennettu tiliskivistä, joten siinä on muurareilla ollut kova työ.

Interiör

Klosters kyrka Eskilstuna 04.JPG

Klosters kyrka crucifix.JPG


 Eskisltunan keskusta




  Stroa Sundby slott, Hjälmaren järven rannalla, noin 20 -25 kilometriä 


Eskilstunasta 230 valtatietä lounaaseen. Linnasta heti eteläänpäin sijaitsee kapea Hjälmaren järven salmi, jossa on peni saari ja saarella on aivan ihana leirialue, Hjälmaresunds camping. Valtatie numero 56 kulkee salmen ylitse.


Stora Sundby on Klingsborin perheen omistuksessa. Tosin he asuvat enimmäkseen vanhassa pappilassa. He ehkä viihtyvät paremmin pappilassa kuin tässä valtavassa linnassa. Stora Sundbyn linna rakennettiin uudestaan 1800-luvulla jolloin silloinen omistaja Carl De Geer halusi että linna muistuttaisi Skotlannissa sijaitsevaa Abbotsford House nimistä linnaa, jossa asuu kirjailija Walter Scott, hän joka kirjoitti Ivanhoen.

Nykyinen linnan omistaja Johan Klingspor syntyi tässä linnassa. Hän kasvoi yhdessä omien vanhempiensa sekä isosisänsä ja isoäitinsä kanssa. Johan Klingsbor sanoo että heitä on kolme sisarusta eikä hän aikonut ottaa linnaa haltuunsa, mutta toisin kävi. Johan Klingspor on juristi kuten useimmat miehet ja jotkut naisetkin siinä suvussa. Mutta hän on hoitanut metsä-, karja- ja maataloustilaa yhdessä isänsä kanssa. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin siinä vuoden 2000 vaihteessa hän osti veljensä ulos perinnöstä ja sen jälkeen on hoitanut linnaa yhdessä vaimonsa kanssa. Johan Klingsporilla on kuusi lasta jotka leikkivät piilosta linnan 52:ssa huoneessa. Perhe kuitenkin käyttää vain osaa huoneista. Tiluksilla on useita rakennuksia, joita he vuokraavat.

Johan Klingspor kertoo että siitä on aikaa kun heidän suku muutti Ruotsiin. Hän luulee, että melkein kaikissa ruotsalaisissa suvussa on ulkomaalaista verta. Johan kritisoi Ruotsin maahanmuutto politiikaa, sillä hänen mielestään Ruotsi tarvitsee työväkeä. 


Kuningas Gustav Vasa ja kuninagtar Kristina olivat molemmat erittäin ihastuneita Stora Sundbyn  linnaan. Kristina muutti tänne ruttoa pakoon kun rutto saapui Tukholmaan. Kristina ratsasti päivät pitkät linnan metsissä ja Hjälmaren rannoilla.

Täällä kerrotaan kuinka Klingsporin perhe valmistautuu jouluun. Klingsporin suku on ikivanha alunperin  saksalainen aatelissuku. Suvun miehillä on korkea-arvoinen kreivin titteli. Suku omistaa useitakin herraskartanoita. 

Klingsporin suku on yksi kolmesta suvusta, jotka omistavat Investement Kinnevik AB:n mahtavan firman.


Linnaa saa käydä katsastamassa. Linnan puisto on avoin vieraille vuodet ympäri. Linnaa näyteään toukokuun alusta puoleen väliin keäskuuta tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Ennakkovaraus on pakollinen



Sundbyholmin linna puolestan sijaitsee Mälaren eteläisellä rannalla, Eskilstunasta noin reilut kymmenen kilometriä koilliseen. Keskiajalla linnan omisti Eskilstunan Johanniittiluostari. Esksiltunasta kulkee suora tie Mälarvägen Sundbyholmin linnaan.


Vuodesta 1939 on linna ollut valtion omistuksessa. Prinssi Eugen oleskeli oleskeli täällä kesällä 1893 ja maalasi tauluja. Prinssi Eugenin patsas seisoo linnan edustalla.

Valtionamiraali Carl Carlsson Gyllenhielm sai linnan lahjoituksena vuonna 1624. Hän rakennutti koulun linnan tontille, josta tuli Ruotsin enimmäinen kansakoulu. Gyllenhielmilla ei ollut perillisiä, joten linna joutui Seved Bååth'in omistukseen. Bååthin suku oli ruotsalaista perusaatelistoa, joka luullaan haarautuneen Bonden suvusta. Suvulla oli linna Blaseiholmsgatan 6 Tukholman keskustassa. Arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi suunnitteli linnan valtionveromestari Seved Bååth'ille. Palatsi on vieläkin jäljellä ja siinä on nykyään Ruotsalaisen Vapaamuurarijärjestön pääaja.

Syndboholmin linnassa voi vierailla ja tämä on todella viihtyisä ja siisti linna. Linnan on konferenssihotelli mutta kaikki ovat tervetulleita yöpymään, aterioimaan tai viettämään juhlia linnassa. Tämä on upea linna ja erittäin hyvässä kunnossa, koska valtion Kiinteistölaitos on uuskorjannut linnan aivan viimeisen päälle. Linnassa on paljon aktiviteettiä, erilaisia teemailtoja ja tunnettuja artisteja viihdyttämässä. Lähettyvillä sijaitsee kolme vanhaa idyllistä kirkkoa, Jäderin, Vallbyn ja Sundby kirkot, joten linna on suosittu hääjuhlapaikka.




Sundbyholmin linnan itäpuolella sijaitsee uimaranta ja venesatama, ja leirialue sen vasemmalla puolella. Venesatamassa on mukava ravintolakin. Uimaranta on Mälaren järven pisin luonnollinen hiekkaranta. 

Sundbyholms slottskapell

Linnan yksityinen kappeli

Sundbyholms slottskapell


Sigurdsristningen kalliopiirroos sijaitsee noin puoli kilometriä Sundbyholmin linnasta. Kalliopiirros löytyy Sundsholmin johtavan tien oikealta puolelta. Tien puolessa on bussipysäkki juuri siinä kohtaa kun on käänyttävä vasemalle. Kalliopiirroskylttikin löytyy siitä tien vierestä. Tämä Sigurdsristningen on vuodelta 1000 eaa.


Paikallinen busspipysäkki

Ruotsista löytyy noin 10000 kalliopiirrosta, joten kovin harvinaisia ne eivät ole. Kalliopiirrokset olivat aikainen yritys löytää kirjoitustyyli.


Eskilstuna Konstmuseum/taidemuseo, Portgatan 2

Vapaa sisäänpääsy.

Täällä on erinomainen kokoelma ruotsalaista taidetta, mutta silloin tällöin täällä esitellään myös muiden pohjoismaisten taiteilijoiden teoksia.


Jäderin kirkko sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Sundbyholmin linnasta, kymmenen kilometrin päässä Eskilstunasta ja nykyään kuulu Strängnäsin hiippakuntaan. Perinteisesti tämä kirkko oli ns Rekarnen tuomiokirkko 1100-luvulla. Jädererin kirkkoa pidetään parhainpana esimerkkinä renessanssin tyylisestä kirkosta Ruotsissa. Itse kreivi ja valtionmies, yski Ruostin historian suurimpia herroja, Axel Oxenstierna rakennutti Jäderin kirkon ja hän on haudattu kirkkoon. Brahen aatelissuku sai myös hautapaikan kirkosta.


Jäderin kirkon alttarikaappi

Jäders kyrka

Brahen sargofagi

Sundby kyrka

Sundbyn kirkko sijaitsee noin kilometrin päässä linnasta. Kirkko on 1100-luvulta. kaikki kirkot Kafjärdenin seurakunnssa on Ruotsin vanhimpia kirkkoja. Kirkkkojen paikalla on alunperin seisonut puukirkot  jo 1000-luvlla, mutta nämä rapatut kivikirkot ovat kaikki 1100-luvulta.

Sundby kyrka

Sundby kyrka


Fiholmin linna sijaitsee lähellä Sundbyholmin linnaa

Axel Oxenstiernan vanhemmat asuivat tällätialla mutta Ael raennutti linnan tiluksille 1600-luvulla.  Oxenstierna haettutti Ranskasta arkkitehti Simon de la Valléen suunnitetlamna linnaa. Nykyään linna n omistaa maanviljeyspariskunta Charlott ja Göran Mörner. Pariskunta näyttää mielellään linnaa sopimuksen mukaan.

Joakim Beck-Friis osti linnan vuonna 1748 ja teki siitä sukutilan yhdessä Börringen luostarin kanssa, joka sijaitsee Skånessa. Kuningas Gustav III antoi luvan Beck-Friisille tehdä tiluksistaan kreivikunnan, ainoan Ruotsissa.

Ansgarskyrkan

Ansgars kyrkan, Fröslundassa, Eskilstunassa

 Tämä kirkko on vuodelta 1962. Kirkkosalin alla on seurakuntakoti.


Råby-Rekarne kirkko on vanhin kirkko koko Sörmanlannissa ja pieninkin se on melko varmasti. Esksiltuna kunnassa sijaitsevat kirkot ovat melkein joka ikinen rakennettu 1100-luvulla ja kuuluvat Ruotsin vanhimpien kirkkojen joukkoon. Mutta eihän se ihme sillä Pyhä Eskil eli ja vaikutti alueella.

Råby-Rekarne kyrka

Pyhä Pietari taivaanvaltakunnnan avaimet kädessään

Råby-Rekarne kyrka

 Alttaritaulu on alunperin ollut alttarikaappi

Råby-Rekarne kyrka

Valokruunu, alkuperäinen on nähtävänä Historiallisessa Museossa Tukholmassa. Taas kerran teen mainosta Historialliselle museolle tässä ohi mennen. Historiallinen  museo on aivan fantastisen mahtava museo, jonka omistuksessa on noin 10 miljoonaa esinettä. Kaikkia ei voi pitää kerralla esillä mutta paljon siellä museossa on silti nähtävänä. Ja mikä parsta, museo on melkein aina avoinna ja sinne on ilmainen sisäänpääsy.

Ruotslainen firma nimeltä Axiell on alkanut koota tietokantaansa museoiden esineitä ja tietoja ympäri maapallon. Firma sijaitsee Lundissa. Tukholman Historiallisen museon esinekanta tullaan myös kokoamaan yhteiseen tietokantaan, joten kaikki kiinnostuneet ympäri maapallon voi katsella ja tutustua esineisiin. Axiellin tietokannassa on nyt jo 700 miljoonaa museoesinettä Lundista, Australiasta, Kanadasta, Hollannista ja USA:sta. Tietokantaa tullan lisäämään kaiken aikaa ja sinne lisätään myös kirjastojen, taidemusoiden teoksia sun muuta.

Hammarby kyrka

 Hammarby kyrka 100-luvulta

Hammarby kyrka

Hammarby kyrka

Hammarby kyrka

Husby-Rekarne kyrka 2014

Husby - Rekarnen kirkko


Kaunis kirkkomuuri

Husby-Rekarne kyrka

Husby-Rekarne kyrka

Husby-Rekarne kyrka

Musta Madonna ikooni


Thomaskyrkan

Vihitty käyttöön 1993.



Torshälla kyrka

Torshällan kirkko on yksi sööteimmistä kirkoista jota olen koskaan nähnyt. Vanhakin se on. Kirkon paikalla nimittäin sijaitsi ikivanha aasauskonnon kulttipaikka. Torshällan nimikin tulee Tor/Thor jumalan nimestä. Thor oli ukkosen jumala. Hän oli vahva mutta ei kovin julma. Thor oli viikinkien tärkeimpiä jumalia. 
Torshällan nimi oli alunperin Tors harg, joka on Torshällan urheilukentän nimi nykyään. Tors harg tarkoittaa uhripaikkaa,  joka sijaitsi suurin piirtein sillä paikalla missä kirkko seisoo nykyään. Kirkosta on valokuvia hieman ylenpänä. Viikinkien ajalla Eskilstuna joki läksi Mälaren järvestä, nykyään se lähtee Eskilstunasta, jääkauden jälkeisen maankuoren nousun takia.







 Torshälla kyrkan



Tumbo kyrka

Tumbo kyrkan









Vy över Torshälla från Holmberget

Torshälla

Torshälla on peni paikkakunta. Täällä asuu noin hieman reilut 7000 asukasta. Torshälla sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1317, mutta oikeastaan Torshälla on vain taajama Eskilstunan kunnassa nykyään, mutta se on toiseksi suurin tajaama Eskilstunan jälkeen. Torshälla sai siis kaupunkioikeudet hyvin aikaisin yhdessä Strängnäsin, Nyköpingin, Trosan, Södertäljen ja Turun kanssa.


Kuningas Waldemar oli Ruotsin kuningas  1250-1275. Hän oli Birger jarlin ja Ingeborg Eriksdotterin poika. Birger jarlilla oli yksi tytär ja kaksi poikaa, joista molemmista tuli kuningas ajallaan. Toinen heistä oli Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko. Waldemar oli naimisissa tanskalaisen Sofia Eriksdotterin kanssa. Waldemar kuului korkea-arvoiseen Bjälbon sukuun, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita. Waldemar Birgerinpoika oleskeli melko usein täällä Torshällassa.


Husberget on nimeltään tämä kukkula.



Torshälla Ebelingmuseet.jpg

Ebelingmuseet on Torshällan taidemuseo

Täällä on maalauksia, keramiikkaa ja patsaita, jotka on valmistanut paikallinen taiteilija Allan Ebeling. Hän syntyi New Yorkissa ja kuoli Torshällassa. Hänen patsaitaan löytyy sieltä täältä Torshällasta.





Torshällan raatihuone



Lopuksi vielä pitää mainita Parken Zoo, joka sijaitsee noin kilometriä Eskilstuna keskustasta, Flackstavägen13. Parken Zoo on melko iso huvipuisto ja eläintarha. Erinomainen paikka kaikenikäisille lapsille. Täällä vierähtää aika nopeasti. Se ei taiad olla avoinna muuta kuin kesäaikaan. Kannattaa tarkistaa ajat etukäteen.


Ei kommentteja: