Herman Petersen syntyi Göteborgissa vuonna 1713 ja kuoli Tukholmassa vuonna 1765. Hän oli liikemies ruotsalaisessa Itä-Intian komppaniassa. Kuningas aateloi hänen poikansa Wilhelmin, jonka jälkeen he alkoivat käyttää sukuniemä af Petersens. Aikaisemmin kerroin suvusta täällä Erstavikin kartanosta. Petersenit olivat alunperin Lybeckistä Saksasta.
Mitä enempi luette Ruotsin historiaa sitä vakuuttuneemmaksi tulette siitä tosiasiasta, että Ruotsi on ollut jo hyvin kauan monikulttuurillinen valtio. Ei täällä ole yhtäkään asukaasta, jolla ei ole joitakin juuria jossain muualla kuin Ruotsissa.
Italiassa olen kuullut keskustelua siitä että ketkä ovat Italian niemimaalla aidoimmat italialaiset. Firenzeläiset ovat usein ollakseen sitä, mutta heidänkin on pakko antaa periksi ja todeta ettei Italiassa ole ainoatakaan aitoa italialaista. Ja niinhän se on useimmissa maissa.
Ero suomalaisten, ruotsalaisten ja italialaisten välillä on se että ruotsalaiset ja italialaiset eivät luule olevansa samanlaisia tai samaa mieltä toistensa kanssa. Suomalaiset taas pitävät itsestään selvyytenä että suomalaiset ovat samanlaisia tavoiltaan, käytökseltään, kultuuriltaan ja ajatusmaailmaltaan.
Mitä enempi luette Ruotsin historiaa sitä vakuuttuneemmaksi tulette siitä tosiasiasta, että Ruotsi on ollut jo hyvin kauan monikulttuurillinen valtio. Ei täällä ole yhtäkään asukaasta, jolla ei ole joitakin juuria jossain muualla kuin Ruotsissa.
Italiassa olen kuullut keskustelua siitä että ketkä ovat Italian niemimaalla aidoimmat italialaiset. Firenzeläiset ovat usein ollakseen sitä, mutta heidänkin on pakko antaa periksi ja todeta ettei Italiassa ole ainoatakaan aitoa italialaista. Ja niinhän se on useimmissa maissa.
Ero suomalaisten, ruotsalaisten ja italialaisten välillä on se että ruotsalaiset ja italialaiset eivät luule olevansa samanlaisia tai samaa mieltä toistensa kanssa. Suomalaiset taas pitävät itsestään selvyytenä että suomalaiset ovat samanlaisia tavoiltaan, käytökseltään, kultuuriltaan ja ajatusmaailmaltaan.
Ruotsalaisilla eikä italialaisilla ole edes sellaista käsitystä kuin ruotsalainen tai italialainen kulttuuri. Se nimitys aiheuttaa hämmennystä, koska kummassakin maassa on useita eri aluekulttuureja, jotka ovat kehittyneet tuhansien vuosien ajalla ja jotka eroavat toisistaan.
Suomi kulkee ja kehityyy toiseen suuntaan. Suomi on nuori valtio, asukkaita on vähän ja suomalaisilla on luonnollisestikin suuri tarve tuntea yhtenäisyyden tunnetta ja saada syntymään yhteistä säveltä arkipäivään. No se siitä...
Rakennus on toiselta nimeltään Piperska palatset, koska Piperin suku on myös omistanut tämän palatsin. Rakennus on 1600-luvulta. Rakennuksen ulkokuori on tyypillinen saksalais-hollantilainen, eikä ihme, sillä arkkitehtina toimi Christian Julius Döteber Leibzikistä.
Palatsin omisti kuningatar Kristina, joka antoi palatsin sukulaiselleen Adolf Johan av Pfalz-Zweibrückenille. Pfalz tuossa nimessä ei tarkoita sukunimeä vaan hänen statustaan. Pfalz titteli tarkoitti prinssiä ja kreiviä ranskalaisten ja saksalaisten kuninkaitten hovissa. Pfalz toimi jopa kuninkaan sijaisena määrätyissä tilanteissa.
Adolf Johan oli myös Stegeborgin herttuas. Stegeborg Itägötanmaalla on nykyään rauniona. Se oli keskiajalla yksi Ruotsin tärkeimmistä linnoituksista ja kuinkaallinen linna 1600-luvulle saakka. Linnan raunioiden ympärllä sijaitsee kaunis yrttipuutarha. Täällä on myös hotelli ja ravintola sekä leirialue. Adolf Johan syntyi Stegeborgissa, mutta hänet kasvatettiin kuinkaallisessa hovissa ja hän peri Stegeborgin. Hän oli mukana useammassakin sodassa.
Aolf Johan omisti monta rakennusta ja kartanoa Tukholman alueellakin. Mutta tämä palatsi joutui 1700-luvulla Herman Petersensin omistukseen, joka oli tukkukauppias ja tirehtööri Itä-Iintian komppaniassa. Herman Petersen omisti myös Erstavikin kartnaon, josta olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Petersenit omistaa Ertsavikin vieläkin. Erstavik on nykyään näin suuri alue. Ennen vanhaan se oli vielä monin verroin suurempi alueen.
Af Petersens'in suvun sukuhauta Nackan eteläisellä hautausmaalla. Hautusmaa sijaitsee Ältavägenin varrella Dammtorpssjön järven pohjoisessa päädyssä. Alue kuuluu Erstavikin tiluksiin.
On muuten yksi kauneimmista kirkkomaista, historiallinen paikka, joka on jätetty omaan rauhaansa. Hautausmaa on 1600-luvun alulta. Tänne on haudattu myös åålantilaisia jotka pakenivat venäläisiä 1700-luvulla. Nackan kunnassa on kaksi muuta moderninpaa ja paljon suurenpaa hautausmaata.
Venäjä on aina vainonnut Ruotsia. Siitä on vain 80 vuotta kun venäläiset pommittivat muun muassa Tukholmaa, Strängnäsiä ja Södertäljeä. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta kun venäläsiten pommeja lenteli.
Petersenska Huset/Piperska palatset, Lilla Nygatan, Gamla Stan, Munkbron 11
Palatsin omisti kuningatar Kristina, joka antoi palatsin sukulaiselleen Adolf Johan av Pfalz-Zweibrückenille. Pfalz tuossa nimessä ei tarkoita sukunimeä vaan hänen statustaan. Pfalz titteli tarkoitti prinssiä ja kreiviä ranskalaisten ja saksalaisten kuninkaitten hovissa. Pfalz toimi jopa kuninkaan sijaisena määrätyissä tilanteissa.
Adolf Johan oli myös Stegeborgin herttuas. Stegeborg Itägötanmaalla on nykyään rauniona. Se oli keskiajalla yksi Ruotsin tärkeimmistä linnoituksista ja kuinkaallinen linna 1600-luvulle saakka. Linnan raunioiden ympärllä sijaitsee kaunis yrttipuutarha. Täällä on myös hotelli ja ravintola sekä leirialue. Adolf Johan syntyi Stegeborgissa, mutta hänet kasvatettiin kuinkaallisessa hovissa ja hän peri Stegeborgin. Hän oli mukana useammassakin sodassa.
Aolf Johan omisti monta rakennusta ja kartanoa Tukholman alueellakin. Mutta tämä palatsi joutui 1700-luvulla Herman Petersensin omistukseen, joka oli tukkukauppias ja tirehtööri Itä-Iintian komppaniassa. Herman Petersen omisti myös Erstavikin kartnaon, josta olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Petersenit omistaa Ertsavikin vieläkin. Erstavik on nykyään näin suuri alue. Ennen vanhaan se oli vielä monin verroin suurempi alueen.
Nykyinen Erstavikin kartanon omistaja Johan af Petersens on kahdeksas suvun henkilö joka on perinyt Erstavikin sukuperintötilan. Sääntöjen mukaan Ruotsin hallitus saa ottaa kaantaa siihen voiko kommisisota jatkaa vaiko eikö, kun kun sukuperinnön omistaja kuolee. Hallitus voi jopa antaa luvan myydä tilan jos uusi kommission perijä niin haluaa.
Kartanon kahvila ja ravintola ovat avoinna talviaikaan vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16. Kesäsesonki alkaa 11. kesäkuuta ja kahvila ja ravintola ovat avoinna yli kesän joka päivä. Luonnossa voi silti kävellä, vaikka kartano ei ole avoinna.
Tämä ihana herraskartano sijaitsee melko lähellä Tukholman ydinkeskustaa, Saltsjön rannalla. Tukholman ja Nackan kunta ovat kauan sitten jo kasvaneet yhteen. Kuntien raja kulkee Henriksdalissa. Nyckelviken sijaitsee Ektorpin pohjoispuolella. Ektorpista kulkee kaunis polku tänne kartanoon.
Bussilla 409 Slussenilta Ektorpin centrumiin ja siitä sitten ensin Bråvallavägeniä ja siitä Ivar Åkerfelds stigin polkua noin 700 metriä kartanoon. Tämä on lyhin kävelymatka, sillä kartanon ympäristö on suojattua luontoa, joten busseja ei kulje tämän lähemmäksi. Nyckelvikenin alueella on useita kävelypolkuja joita voin vaeltaa.
Slussenilta bussi 71 ja 443 ja jää pois pysäkillä Jarlaberg. (Bussi 71 tilapäisesti lähtee Klasbruksgatanilta koska koko Slussen on suuressa remontissa). Kävele loppumatka Nyckelvikeniin. Bussien päätepysäkki on Jarkaberg joten ei pääse eksymään. Päätepysäkiltä ei ole vaikea suunnistaa kohti Nyckelvikeniä. Kävelytie kulkee ensin Jarlabergin asuinaleuen lävitse ja sitten jatkuu kapeanpana polkuna. Reilu kilometrin matka. Polku jakautuu kahtia lähenpänä kartanoa, vasemalle lähtee polku Lilla Nyckelvikeniin ja oikealle varsinaiseen Nyckelvikenin kartanoon.
Omalla autolla 222 tietä pitkin = Värmdövägen. Nacka Centrumin kohdalla käänny vasemmalle liikennerondellissa ja aja moottoritien ylitse, känny oikealle kohti Jarlabergiä ja siitä sitten suoraan Skönviksvägeniä Nyckelvikeniin.
Nyckelvikeniin on pääsyt saaristolaivalla 11 Stockholms Strömkajenilta. Nyt kuitenkin lukee että laituri on suljettu. Mutta luultavasti saaristolaiva alkaa taas kesällä kulkemaan Nyckelvikenin laituriinkin. Pikallisliikenteen liput kelpaa laivaan. Strömkajen sijaitsee Blasieholmilla Grand Hotellin edustalla.
Slussenilta bussi 71 ja 443 ja jää pois pysäkillä Jarlaberg. (Bussi 71 tilapäisesti lähtee Klasbruksgatanilta koska koko Slussen on suuressa remontissa). Kävele loppumatka Nyckelvikeniin. Bussien päätepysäkki on Jarkaberg joten ei pääse eksymään. Päätepysäkiltä ei ole vaikea suunnistaa kohti Nyckelvikeniä. Kävelytie kulkee ensin Jarlabergin asuinaleuen lävitse ja sitten jatkuu kapeanpana polkuna. Reilu kilometrin matka. Polku jakautuu kahtia lähenpänä kartanoa, vasemalle lähtee polku Lilla Nyckelvikeniin ja oikealle varsinaiseen Nyckelvikenin kartanoon.
Lilla Nyckelviken
Tämän pienen kartanon voi vuokrata häitä, kastajaisia tai konsferensseja varten. Rakennus ja sen lähettyvillä sijaitseva punainen rakennus ovat 1700-luvulta. Molemmat sijaitsevat Nyckelvikenin luonnonreservaatin aluella.
Omalla autolla 222 tietä pitkin = Värmdövägen. Nacka Centrumin kohdalla käänny vasemmalle liikennerondellissa ja aja moottoritien ylitse, känny oikealle kohti Jarlabergiä ja siitä sitten suoraan Skönviksvägeniä Nyckelvikeniin.
Nyckelvikeniin on pääsyt saaristolaivalla 11 Stockholms Strömkajenilta. Nyt kuitenkin lukee että laituri on suljettu. Mutta luultavasti saaristolaiva alkaa taas kesällä kulkemaan Nyckelvikenin laituriinkin. Pikallisliikenteen liput kelpaa laivaan. Strömkajen sijaitsee Blasieholmilla Grand Hotellin edustalla.
Herman Petersén rakennutti Nyckelvikenin kartanon kesäasunnoksi perheelleen. Tämä kesäasunto sijaitsi mukavan välimatkan päässä suvun herraskartanosta Erstavikistä. Vaikka kerrotaan että Sten Sturella olisi ollut kesäasunto, jonkinlainen torppa täällä. Ranskan suurlähettiläs Lous Auguste Le Tonnelier de Breteuil asui täällä 1700-luvun lopulla. Kartano ja sen lisärakennukset ovat kulttuurisuojattuja rakennuksia. Rakennus jossa sijaistee kotiseutumuseo on 1600-luvulta.
Vuonna 1944 osti Nackan kunta kartanon tiluksineen. Kunta osti alueen kuntalaisia ajatellen. Kartano ja sen suuri puutaha ja luontoalue on ollut kuntalaisten ahkerassa käytössä. Mutta tänne on kaikki tevetulleita.
Nyckelviken on myös luonnonreservaatti nykyään. Kartanon alueella on myös maatila, jossa on karjaa. Lapsiperheet tulevat tänne mielellään. Mikään ei estä ottamasta omaa evässäkkiä mukaan. Puutarha on avoin käydä katsastamassa.
Uimarantakin löytyy
Nyckelvikenin kartano
Täällä on paljon erilaisia tapahtumia ja teemailtoja.
Ponihevosilla saa lapset ratsastaa
Tässä voi vihkiytyä
Puutarha on tehty vieraita varten. Täällä käy paljon lapsiperheitä päiväretkellä. Alueelta löytyy hedelmäpuita ja marjapensaita, japanilainen puutarhakin. Täällä on lehmiä, kaniineja, sikoja, kanoja ja poneja joilla saa ratsastaa. Kotiseutumuseokin löytyy.
Kotiseutumuseo
Kesällä on kahvilan pöytiä pihallakin
Huvimaja on romanttinen paikka vihkiytyä. Tai kastaa lapsi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti