Anders Petter Löfström (1831-1909)
Tämä herra perusti Sundbybergin kauppalan vuonna 1888, josta tuli sittemmin vuonna 1927 Sundbybergin kaupunki ja joka on nykyään Sundbybergin kunta.
Anders Löfströmillä oli myös vuokralla aikansa Råcksta gård ja Huvudsta gård. Hän omisti myös lukuisia kartanoita Tukholman alueella ja muuallakin päin Ruotsia. Löfström oli koulutettu maanviljelijä ja hän toimi myös politikkona. Hänen ansiosta saatiin myös junanrata Sundbybergiin.
Löfströmin herraskartanoa Sundbybergissä Duvbossa ei enää ole. Duvbo on tyypillinen yläluokan huvila-auinalue. Täällä on vieläkin noin 300 vanhenpaa huvilaa. Dovbossa asuu noin 22000 asukasta joista noin 18 % on maahamuuttaja taustaista. Koko Sundbybergin kunnassa asuu 50000 asukasta, joista 29,7 % on maahanmuuttaja taustaista, siis henkilöitä, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Suomalaisia on Sundbybergissä ollut paljon jo 1960-luvulta lähtien. Täällä on toiminut ehkä Ruotsin vilkkain Suomi seura, jonka tiloissa pidettiin tansseja joka viikonloppu.
Sundbybergin kartano, maalauksen on tehnyt P E Nordling
Kartano valmistui vuonna 1785. Kartano sijaitsi entisen Landsvägenin varrella, Dovbossa.
Anders Petter Löfström syntyi Skånessa. Vuonna 1862 Löfströmin perhe muutti Mariehälliin Brommaan, alueelle, jonka Löfström oli juuri ennen muuttoa ostanut. Pari vuotta myöhemmin hän osti myös Sundbybergin kartanon ja Duvbon alueen. Hän vuokrasi myös Beckonbergan, Råckstan ja osan Huvudstaa ja useita kartanoita. Anders oli vaimonsa Emman kanssa aktiiveja vapaakirkkolaisia. He kuuluivat Evangeliska Fosterlandsstiftelsen/Evangelinen isänmaasäätiö, joka on herästysliike. En tiedä yhtään mitän tästä uskonnollisesta säätiöstä.
Löfström halusi rakentaa kirkon Sundbybergiin, mutta tonttilupaa odotellessan hän rakennutti Sundbybergin kappelin. Hän istui kunnanvaltuustossa, kouluneuostossa ja kirkkolliskokouksissa.
Löfströmit ostivat kartanon vuonna 1868. Vuonna 1936 hajoitettiin Sundbybergin kartano ja tilalle rakkennettiin Maraboun suklaatehdas.
Anders Petter Löfström syntyi Skånessa. Vuonna 1862 Löfströmin perhe muutti Mariehälliin Brommaan, alueelle, jonka Löfström oli juuri ennen muuttoa ostanut. Pari vuotta myöhemmin hän osti myös Sundbybergin kartanon ja Duvbon alueen. Hän vuokrasi myös Beckonbergan, Råckstan ja osan Huvudstaa ja useita kartanoita. Anders oli vaimonsa Emman kanssa aktiiveja vapaakirkkolaisia. He kuuluivat Evangeliska Fosterlandsstiftelsen/Evangelinen isänmaasäätiö, joka on herästysliike. En tiedä yhtään mitän tästä uskonnollisesta säätiöstä.
Löfström halusi rakentaa kirkon Sundbybergiin, mutta tonttilupaa odotellessan hän rakennutti Sundbybergin kappelin. Hän istui kunnanvaltuustossa, kouluneuostossa ja kirkkolliskokouksissa.
Löfströmit ostivat kartanon vuonna 1868. Vuonna 1936 hajoitettiin Sundbybergin kartano ja tilalle rakkennettiin Maraboun suklaatehdas.
Löfströmin perhe
Löfströmin herraskartanoa Sundbybergissä Duvbossa ei enää ole. Duvbo on tyypillinen yläluokan huvila-auinalue. Täällä on vieläkin noin 300 vanhenpaa huvilaa. Dovbossa asuu noin 22000 asukasta joista noin 18 % on maahamuuttaja taustaista. Koko Sundbybergin kunnassa asuu 50000 asukasta, joista 29,7 % on maahanmuuttaja taustaista, siis henkilöitä, jotka ovat syntyneet ulkomailla tai joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Suomalaisia on Sundbybergissä ollut paljon jo 1960-luvulta lähtien. Täällä on toiminut ehkä Ruotsin vilkkain Suomi seura, jonka tiloissa pidettiin tansseja joka viikonloppu.
Sundbybergin kunta tai Sundbybergin kaupunki, kuten Sundbybergin kunta itsepäisesti kutsuu kuntaansa. Virallisestihan ei Ruotsissa ole kaupunkeja lainkaan, vaan kaikki ovat kuntia. Tämä on Ruotsin pienin kunta pinta-alaltaan ja sijaitsee Tukholman kunnan 'kainalossa'.
Kunta on monella tapaa erimomaisen viihtyisä ja suosittu asuinpaikkakunta. Lyhyt matka Tukholman keskustaan (4km) ja Bromman lentokenntälle parin bussipysäkin väli. Matka taittuu nopeasti metrolla ja sähköjunalla. Busseja kulkee joka suuntaan.
'Perheonni' niminen patsas, Carl Fagerberg
Marabouparken
Myöhemmin Sundbybergin kartano purettiin ja paikalle rakennettiin Maraboun suklaatehtaan laboratorio ja Maraboun puisto. Laboratoriorakennus on nykyään Maraboun Taidehalli, Löfströmsvägen 8 ja puisto yleinen puisto, joka kuuluu Taidehalliin. Koko Maraboun alue on ollut remontissa ja se jatkuu vieläkin. Suklaatehtaasta on tehty paikkallinen kuntoutuskeskus, jota pyöritetään yksityisten voimin.
Uusia asuinrakennuksia raknnetaan Maraboun puiston ympärille. Maraboun alue sijaitsee Bälstaån kapean puron varressa, Sundbybergin keskutsan pohjois puolella.
Uusia asuinrakennuksia raknnetaan Maraboun puiston ympärille. Maraboun alue sijaitsee Bälstaån kapean puron varressa, Sundbybergin keskutsan pohjois puolella.
Maraboun suklaatehdas muutti jo kauan sitten Upplands Väsbyhyn ja useimmat työläiset muutti tehtaan mukana. Maraboulla on perinteisesti ollut hyvin paljon suomalaista työväkeä. Maraboun omistaa nykyään kansainvälinen Mondelez.
Tukholmasta on noin 4 kilometriä Sundbybergiin. Sundbyberg ja Solna ovat kaksi kuntaa, jotka mainostaa kuntaansa kaupungin nimityksellä, vaikka kaupunkeja ei virallisesti enää ole lainkaan.
Vintergatan
Tukholmasta on noin 4 kilometriä Sundbybergiin. Sundbyberg ja Solna ovat kaksi kuntaa, jotka mainostaa kuntaansa kaupungin nimityksellä, vaikka kaupunkeja ei virallisesti enää ole lainkaan.
Molemmat kunnat sijaitsevat osittain Tukholman kunnan sisällä. Läheisyydestä huolimatta ei Sundbyberg ole koskaan ollut Tukholman ns nukkumalähiö, vaan päinvastoin, aivan oma elävä taajamansa. Sundbyberg on ollut vahva itsenäinen kaupunki, kuten Solnakin. Sundbybergiläiset itse tykkäävät että Tukholman läheisyys ja Sundbybergin pieni koko tekee Sundbybergistä viihtyisän.
Bällsta bron silta
Siltaa pitkin pääsee Bromman lentokentälle. Bromman lentokenttä sijaitsee vain kilometrin päässä Sundbybergin keskustasta. Brommasta lennettään sisämaalentoja ja ns EU-lentoja. Brüsseliin pääsee jatkuvalla syötöllä. Bromman lentokentälle pääsee busseilla Tukholmasta Cityterminalista, sekä Alvikin (bussi 110) ja Liljeholmenin (bussi 152) metroasemalta ja myös Sundbybergistä bussilla 152. Muitakin bussiyhteykisä löytyy.
Tulegatan/ Fredsgatan
Sundbyberg on Ruotsin pienin kunta, mutta toiseksi eniten kasvava ja innovatiivinen kunta. Sundbyberg on hyvä esimerkki toimivasta, elävästä ja viihtyisästä pikkukaupungista tai kunnasta.
Sundbyberg on noin 50000 asukkaan taajama ja kunta. Koko kunnan aleella on maahanmuuttaja taustaisten osuus noin melkein 29 %. Maahanmuuttaja taustaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai henkilö joka on syntynyt Ruotsissa, mutta hänen molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Sellaisia henkilöitä on Ruotsissa reilusti yli 2 miljonaa. Jos katsotan asukkaiden taustoja kolmannessa sukupolvessa niin tuo luku nousee korkealle. Täällä on melko varmasti asukkaita kaikista maapallon valtioista.
Vanha puhelinlaitos
Landsvägen=maantie, on nimeltään tämä katu, joka on todellakin entinen maantie siltä ajalta, kun Sundbyberg oli maalaisaluetta. Tätä kautta kuljetiiin vuoteen 1797 sakka Tukholmasta Drtonningholmiin, kuinkaalliseen linnaan. Bällsta bron silta oli ainoa silta jota pitkin pääsi Drttningholmiin. Bällsta bro kulkee Bällstan puron tai joen ylitse länteen päin kohti Brommaa. Silta sijaitsee lähellä keskustaa.
Carl Fagerberg: Keihäänheittäjä
Bällstaå on alkupäästään näin kapea puro
Bällstaå'ta pitkin pääsee Mälaren järvelle ja Itämerelle, Sundbybergin keskustasta on 6 kilometriä vesiteitse Tukholman keskustaan Kapungintalon luokse.
Sundbybergsissä Bällstaån varrella sijaitsee erittäin korkeatasoisia kerrostaloasuntoja. Täällä on jokaisella oma venepaikka.
Sundbybergin kunnan kotisivut suomeksi
Sundbybergiin pääsee nopeimmin joko Blåa Linjen metrolla tai paikallisella sähköjunalla muutamassa minuutissa. Blåa Linjen metrorata on kaksihaarainen. Sundbybergin asema sijaitsee Hjulsta linjalla. Molemmilla junatyypeillä on asemalaiturit lähekkäin.
Sundbybergin keskustan ohitse kulkee myös ns tvärbanan juna, mikä on raitiovaunun ja sähköjunan välimuoto. Tämä tvärbana linja kulkee Tukholman ympäri, Sicklan ja Solna Stationen välillä. Missään muualla Suur-Tukholmna alueella ei ole näin hyvät liikenneyhteydet.
Sundbyberg syntyi Bällstaån joen suulle. Bällstajoki laskee Ulvsudnajärveen joka on osa Mälaren järveä. Joki saa alkunsa Spångan kunnasta ja joen varrella sijaitsee lukuisia asuinalueita, joista Annedal on yksi uusimmista.
Bällstan asuinalue on ns puutarha-asuinalue, jossa on ominkäsin rakennettuja mökkejä, joiden ympärillä on puutarha. Tämä ei kuitenkaan ole siirtolapuutarha vaan täällä on asuttu ja asutaan vuodet ympäri.
Bällstan kartanoon johtava tie lähtee Bällstavägeniltä, aivan Bromman lentokentän alueen pohjoispäästä.
Bällsta nimitys tulee Bällstan kartanon nimestä. Kartano sijaitsee Tukholman kuntaan kuuluvalla Bällstan asuinalueella. Kartano toimii autististen lasten ja nuorten tilapäisenä lyhyenajan kotina.
Tuulimylly 1600-luvulta
Alunperin Bällstan kylässä oli viisi kartanoa nimellä Bällsta. Keskiajalla 1300-luvulla omisti kirkko kartanot alueineen, mutta myöhemmin alue joutui Danvikens hospitalille. Pääkartano sai rälssikartanon nimityksen 1600-luvulla. Tällä alueella, ja varsinkin Brommassa, on sijainnut paljon kartanoita. Osa niistä hajoitettiin kun Bromman lentokenttää alettiin rakentamaan, mutta osa on vieläkin jäljellä.
Bällstan asuinalue on ns puutarha-asuinalue, jossa on ominkäsin rakennettuja mökkejä, joiden ympärillä on puutarha. Tämä ei kuitenkaan ole siirtolapuutarha vaan täällä on asuttu ja asutaan vuodet ympäri.
Omakotitalo nimnitystähän ei enää Ruotsissa ole. Omakotitaloja/egnahem rakennettiin 1800-1900-lukujen vaihteessa. Siihen aikaan se oli eräänlainen kansanliike, mikä innosti monet lapsiperheet hankkimaan oman asunnon tällä tavalla. Kunta tai kaupunki lahjoitti tontin. Nykyään ei kukaan enää rakenna talojaan, eikä tonttejakaan enää lahjoitella. Nykyään ostetaan villoja. Se tulee paljon edullisemmaksi kuin rakentaa itse.
Folketshus/Työväentalo
Sundbybergin kunta kutsuu itseään Sundbybergin kaupunki nimellä, vaikka kaupunki ja kauppala nimityksiä ei enää ole virallisesti. Sundbyberg on kaupunki suurkaupungissa. Solnan kunta tekee samoin. Sundbyberg ja Solna ovat kaksi erittäin ylpeää kuntaa Tukholman kunnan sisällä. He ovat ylpeitä siitä että he ovat itsenäisiä, eivätkä he kuulu Tukholmaan. Eikä suotta, sillä niin Solna kuin Sundbybergikin ovat Suur-Tukholman innovatiisimpia asuinalueita, ehdottomasti.
Sundbyberg on alunperin ollut teollisuusalue, mutta nykyään on tehtaat joko lakkautettu tai ne ovat muuttaneet muualle. Sundbybergin alue on aina ollut kaupunkimaista asutusta ja katuverkostoa. Rautatie pohjoiseen Ruotsiin on aina jakanut Sundbybergin kahtia ja sen molemmin puolin on kulkenut Järnvägsgatan.
Asemarakennus vihittiin käyttöön vuonna 1877. Asemarakennusta ei enää ole mutta sen tilalla on iso moderni rakennus, jota kutsutaan siltikin vielä nimellä asemarkennus. Rakennuksessa on apteekki, sairaskassa, verovirasto... Vain harvasta kohtaa on päässyt jalankulkijat ja pyöräilijät rautatien toiselle puolelle, joka on aina ollut suuri ongelma. Metron tultua tehtiin alitsekulkuväylä.
Suunnitteilla on laskea junanradat ja autoliikenne maan alle, jotta saadaan keskikaupungille puistoalue ja kävelyteitä. Sundbyberg on jo saanut uuden asemarakennuksen tai Resecentrum, kuten tällaisia rakennuksia nykyään kutsutaan. Resecentrum on rakennuttu junanratojen väliin.
Sundbyberg on alunperin ollut teollisuusalue, mutta nykyään on tehtaat joko lakkautettu tai ne ovat muuttaneet muualle. Sundbybergin alue on aina ollut kaupunkimaista asutusta ja katuverkostoa. Rautatie pohjoiseen Ruotsiin on aina jakanut Sundbybergin kahtia ja sen molemmin puolin on kulkenut Järnvägsgatan.
Asemarakennus vihittiin käyttöön vuonna 1877. Asemarakennusta ei enää ole mutta sen tilalla on iso moderni rakennus, jota kutsutaan siltikin vielä nimellä asemarkennus. Rakennuksessa on apteekki, sairaskassa, verovirasto... Vain harvasta kohtaa on päässyt jalankulkijat ja pyöräilijät rautatien toiselle puolelle, joka on aina ollut suuri ongelma. Metron tultua tehtiin alitsekulkuväylä.
Suunnitteilla on laskea junanradat ja autoliikenne maan alle, jotta saadaan keskikaupungille puistoalue ja kävelyteitä. Sundbyberg on jo saanut uuden asemarakennuksen tai Resecentrum, kuten tällaisia rakennuksia nykyään kutsutaan. Resecentrum on rakennuttu junanratojen väliin.
Swedbank
Junaratojen viereen on rakennettu aivan valtavan suuri Swedbankenin pääkonttori. Vasemalla puolella on perinteisesti sijainnut asuintaloja ja niitten takana teollisuutta. Oikealla puolella junaratoja sijaitsee Sundbybergin vanha keskusta ja sen ympärillä uudemmat asuinalueet. Tässä Swedbankin kohdalla kulkee ainoat kaksi siltaa junaratojen ylitse.
Molemmin puolin junanrataa on rakennettu uusia isoja konttorirakennuksia. Katujen varsilla on myymälöitä ja kahviloita sekä jokunen hotellikin.
Signalfabriken nimiseen tehtaasen on tehty kirjasto ja kahvila, kampaamo ja ties mitä muuta. Sundbybergin keskustassa on monen monta kahvilaa. Samaan rakennuskompleksiin on saatu mahtumaan Signalfabriken niminen hotelli ja mahdoton määrä putiikkeja, konttoreita ja asuntojakin. Koko rakennsukompleksi käsittää 17 rakennusta.
Sievertsin kaapelitehtaan perustaja ja omistaja oli Max Sievert, joka oli syntynyt Saksassa, Saksin osavaltiossa. Myöhemmin L M Ericsson muutti tahtaaseen.
Kun jatkaa matkaa eteenpäin pitkin Löfströmska Alléeta pitkin niin sieltä löytyy entinen Maraboun suklaatehdas ja sen jälkeen Marabouparken.
Kun jatkaa matkaa eteenpäin pitkin Löfströmska Alléeta pitkin niin sieltä löytyy entinen Maraboun suklaatehdas ja sen jälkeen Marabouparken.
Tulemarken on Sundbybergin keskustan pohjoisin osa.
Tulemarken on vanhempi asuinalue keskellä Sundbybergiä. Tulegatan on yksi Sundbybergin vilkkaimmista kaduista. Keskusta sijaitsee nykyään Sturegatanin ja Stationsgatanin kulmauksessa. Siinä on myös metron ja sähköjunan (pendeltåg) alasmeno.
Sturegatanin varrella numerossa 10 sijaitsee kunnan kulttuuritalo, jota kutsutaan nimellä Aktivitetshuset. Rakennuksessa voi harrastaa melkein mitä vaan. Täällä Aktivitetshusetissä kokoontuu myös suomalaisten Jukola kerho.
Funkis rakennuksia 1950-luvulta
Sundbybergin pabtistikirkko, Centrumkyrkan, seisoo siinä seuraavan kadun Prästgatanin varrella, pienen mäen päällä. Tämä kirkko ja sen seurakunta on täysin yksinäinen kirkko, joka ei kuulu mihinkään muuhun kuppikuntaan. Jäseniä sillä on toki paljon. Seurakunnan perustaja oli karismaattinen helluntaiseurakunnan pastori Sytanley Sjöberg. Hän syntyi New Yorkissa. Hänen vanhenpansa toimivat lähetyssaarnaajina.
Sundbyberg on tunnettu myös suomalaisistaan. Tänne tuli aikoinaan paljon suomalaisia tehtaille töihin. Poikamiehille oli järjestetty asuntoja Sundbybergissä, mutta perheelliset pääsivät upouusiin lähiöihin asumaan, kuten Rissneen, Hallonbergiin, Tenstaan ja Rinkebyhyn. Sundbybergissä oli ja on vieläkin Jukola kerho jossa suomalaiset ovat kokoontunet ja pitänet tansseja. Suomalaisilla lapsilla on omat suomenkieliset päiväkodit ja koululuokat täällä Sundbybergissä. Facebook!
Sundbyberg tai Sumpan kuten paikalliset kutsuvat kaupunkiaan, on Ruotsin pienin kunta, vain yhdeksän neliökilometriä suuri. Sundbyberg on myös tulevaisuuden kunta ja kaupunki, kuten naapuri Solna. Sundbybergin sijainti on paras mahdollinen. Lyhyet ja erittäin hyvät kulkuyhteydet Tukholman keskustaan, Arlandan ja Bromman lentokentät ovat siinä melko lähellä, Tukholman yliopistokaan ei sijaitse kaukana ja Kistan kansainvälinen IT-centrum sijaitsee myös aivan tuntumassa.
Sundybergin kautta kulkee pitkänmatkanjunat, paikallisjuna Tvärbanan, sähköjunat ja metrojunat. Yhdessä Solnan Bussinesparkin, Solnan kaupungin ja Bromman läheisyyden kanssa tämän alueen voi nähdä alueeksi jossa on Ruotsin tihein liiketoiminta. Se on tänne Tukholman pohjois puolelle kun Tukholman keskusalue on alkanut siirtymään. Tulevaisuudessa Tukholman eteläiset osat pysyvät melko asumattomina verrattuna pohjoisiin osiin. Samoin työpaikat tulevat sijoittumaan enempi ja enempi tänne pohjois osiin.
Sundybergin kautta kulkee pitkänmatkanjunat, paikallisjuna Tvärbanan, sähköjunat ja metrojunat. Yhdessä Solnan Bussinesparkin, Solnan kaupungin ja Bromman läheisyyden kanssa tämän alueen voi nähdä alueeksi jossa on Ruotsin tihein liiketoiminta. Se on tänne Tukholman pohjois puolelle kun Tukholman keskusalue on alkanut siirtymään. Tulevaisuudessa Tukholman eteläiset osat pysyvät melko asumattomina verrattuna pohjoisiin osiin. Samoin työpaikat tulevat sijoittumaan enempi ja enempi tänne pohjois osiin.
Läntisestä Ruotsista Tukholmaan saapuvat voivat nousta pois erittäin nopeasta X2000 junasta Sundbybergissä ja liikkua nopeasti mihinkä suuntaan tahaansa. Uusi Bussiyhteys Arlandan ja Bromman lentokentiltä Sundbybergiin tekee liikkumisen entistäkin helpommaksi.
Sundbybergin metroasema sijaitsee Stationsgatanin varrella, noin 150 metriä Järnvägsgatanilta, joka on Sundbybergin pääkatu. Järnvägsgatanilla kulkee paikallinen sähköjuna, bussit ja tvärbanan juna, sekä pitkänmatkan junat. Metroasemalle pääsee myös maanalitse Järvägsgatanilta.
Tämä kuvaa paikalla sijainnutta Näkkileipätehtaan julkisivua
SJ:n juna, siis Valtionrautateiden pitkänlinjan juna
Sundbybergin kirkko
Sundbyberg on rakennettu mäen päälle ja sen korkeimmalle kukkulalle on sitten rakennettu kirkko.
Kirkko sijaitee keskeisellä paikalla ja se valmistui vuonna 1911. Kirkko on jugendtyylinen rakennus jonka suunnitteli arkkitehti Axel Sjögren. Hän panosti ruotsalaiseen kansallisromanttiseen tyyliin. Kirkon kuorin alla on entinen hautakappeli. Kirkko on kulttuurisuojattu.
Vanhempaa kirkkoa Prästgårdsgatanin varrella kutsutaan nimellä Svenska kyrkan, joka on nykyään nimeltään Centrum kyrkan. Kirkko on ns vapaa kirkko.
Vanhempaa kirkkoa Prästgårdsgatanin varrella kutsutaan nimellä Svenska kyrkan, joka on nykyään nimeltään Centrum kyrkan. Kirkko on ns vapaa kirkko.
Alttaritaulu on lasimaalaus, joka esittää Jeesuta. Sen on valmistanut Olle Hjortzberg.
Asehuone
Kastenurkkaus
Erikoinen saarnastuoli
Sundbybergin seurakuntaan kuuluu myös Albyn kirkko, Duvbon kirkko, Fredens kyrka ja Lötsjökapellet, jota käytetään hautajaisten yhteydessä.
Marabou parken ja sen Taidegalleria
Sundbybergissä on lukuisia puistoja, joista Maraboun suklaatehtaan puisto on ehkä kuuluisin. Maraboun suklaatehdas perustettiin tänne Sundbybergiin vuonna 1916. Norjalainen Johan Throne Holst perusti ensin suklaatehtan Cristianiaan. Oslon kaupungin nimi oli alunperin Christiania. Mutta Holst perusti sisraryhtiön norjalaiselle tehtaalleen, joka sai niemensä Marabou haikarasta, joka koristi suklaapakkauksia.
Joskus 60-luvulla rakensi Marabou uuden tehtaan Upplands Väsbyhyn ja tehdas muutti sinne kokonaan vuonna 1976. Jo Sundbybergin tehtaassa oli melkein vain suomalaisia töissä ja työläiset muuttivat ainakin osittain tehtaan mukana Upplands Väsbyhyn asumaan. Sundbybergistä tai Sumpan, kuten suomalaiset Sundbybergiä nimittivät. Sumpan on ollut monille ruotsinsuomalaisille tuttu ja keskeinen paikka.
Suomalaiset halusivat eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Suomalaisia oli melkein mahdostonta integroida yhteiskuntaan. Ehkä tästä johtuu että suomaliste luulevat ettei muunkaan maalaiset integroudu, mutta se on pelkkää ennakkoluuloa. Suomalaiset tekväte usein sen virhean, että he ottaa mittaa ja mallia itsestään, kun he puhuvat muun maalaisista.
Suomalaiset halusivat eristäytyä muusta yhteiskunnasta. Suomalaisia oli melkein mahdostonta integroida yhteiskuntaan. Ehkä tästä johtuu että suomaliste luulevat ettei muunkaan maalaiset integroudu, mutta se on pelkkää ennakkoluuloa. Suomalaiset tekväte usein sen virhean, että he ottaa mittaa ja mallia itsestään, kun he puhuvat muun maalaisista.
Näistä asioista on tehty tutkimuksia, joissa myös kerrotaan että ruotsinsuomalaiset ovat sairaanpaa väkeä kuin ruotsalaiset ja muut maahanmuuttajat. Monet muut maahanmuuttajat sopeutuivat melko pian Ruotsiin. Se johtunee suurelta osin siitä että he ovat tulleet Ruotsiin aktiivisista sosiaalisista ympäristöistä, joissa he ovat tottuneet yhteishenkeen. Nyt jälkeen päin ruotsinsuomalasiet lapset ja lapsenlapset ovat kertoneet aivan avoimesti, jopa suomenkielisessä Sisu radiossa, siitä häpeästä jota useat suomalaiset tunsivat ja sen lapset saivat myös kokea.
Herää kysymys, että mitä he häpesivät. Kerrotan että useat häpesivät suomalaisuuttaan ja he tunsivat ruotsalaiset kuuluvan aivan kokonaan toiseen kastiin. Siis puhdasta ennakkoluuloa. Koska hyvin monet suomalaiset eivät oppineet ruotsia, eivätkä monet edes halunneet oppiakaan, niin ruotsalaiset eivät saanet kontaktia suomalaisiin, jotka vaikenivat. Tietysti ruotsinsuomalaisten parissa oli myös henkilöitä jotka osasivat ruotsia tai he halusivat sitä oppia. He saivat kielitaitonsa avulla erilaisia hommia ja joutuivat ruotsalaisten kanssa läheisiin kosketuksiin työnsä kautta. Työnvälittäjät kertoivat suomalaisille että kaksikielisyys lasketaan meriitiksi Tukhomassa.
Täällä Sundbybergissäkin on kunnan poliittisessa johdossa pitkä liuta suomalaista alkuperää olevia henkilöitä. Ilmiö johtuu siitä että nuoremmat sukupolvet ovat kotiutuneet täysin ja heidän itsetunto on paljon parempi kuin heidän vanhempiensa tai esivanhempiensa. He ovat käyneet ruotsalaista koulua ja opinnet ruotsalaisille tavoille. Uskaltavat olla oma itsensä. Vähemmän ennakkoluuloja. Toisaalta ruotsinsuomalaiset ovat kertoneet että he tuntevat kuuluvansa nykyään enempi ruotsalaiseen yhteiskuntaan, ovat integroituneet, kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Siihen auttaa myös se seikka, ettei suomalaiset tunne enää olevansa tikku kenenkään silmässä, sillä maahanmuuttajia on Ruotsissa kaikista maapallon maista.
Mutta tiedän että vielä tänäkin päivänä asuu Tukholmassa suomalaisia, jotka ovat ollet täällä melkein kuusikymmentä vuotta ja he eivät suostu puhumaan ruotsia. He kyllä sitä ymmärtävät, totta kai, mutta se häpeä istuu joissakin henkilöissä niin lujassa ettei siitä pääse koskaan irti. Monet muunmaalaiset maahanmuuttajat oppivat nopeasti ruotsia ja he kotiutuvat Tukholmaan aivan eri lailla kuin useimmat suomalaiset, ja varsinkin suomalaiset miehet. Monet muut maahanmuuttajat kipusivat monenlaisiin virkoihin ja heitä alkoi pian olla kaikilla aloilla, mutta suomalaiset halusivat usein jäädä palveluammatteihin tai tehdas- tai varastotöihin, siivoojiksi ja keittiöapulaisiksi. Roska-autonkujettajat olivat usein aikoinaan melkein kaikki suomalaisia, mutta he tienasivat erittäin hyvin siihen aikaan.
Herää kysymys, että mitä he häpesivät. Kerrotan että useat häpesivät suomalaisuuttaan ja he tunsivat ruotsalaiset kuuluvan aivan kokonaan toiseen kastiin. Siis puhdasta ennakkoluuloa. Koska hyvin monet suomalaiset eivät oppineet ruotsia, eivätkä monet edes halunneet oppiakaan, niin ruotsalaiset eivät saanet kontaktia suomalaisiin, jotka vaikenivat. Tietysti ruotsinsuomalaisten parissa oli myös henkilöitä jotka osasivat ruotsia tai he halusivat sitä oppia. He saivat kielitaitonsa avulla erilaisia hommia ja joutuivat ruotsalaisten kanssa läheisiin kosketuksiin työnsä kautta. Työnvälittäjät kertoivat suomalaisille että kaksikielisyys lasketaan meriitiksi Tukhomassa.
Täällä Sundbybergissäkin on kunnan poliittisessa johdossa pitkä liuta suomalaista alkuperää olevia henkilöitä. Ilmiö johtuu siitä että nuoremmat sukupolvet ovat kotiutuneet täysin ja heidän itsetunto on paljon parempi kuin heidän vanhempiensa tai esivanhempiensa. He ovat käyneet ruotsalaista koulua ja opinnet ruotsalaisille tavoille. Uskaltavat olla oma itsensä. Vähemmän ennakkoluuloja. Toisaalta ruotsinsuomalaiset ovat kertoneet että he tuntevat kuuluvansa nykyään enempi ruotsalaiseen yhteiskuntaan, ovat integroituneet, kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Siihen auttaa myös se seikka, ettei suomalaiset tunne enää olevansa tikku kenenkään silmässä, sillä maahanmuuttajia on Ruotsissa kaikista maapallon maista.
Ruotsi on ollut monikansallinen valtio jo 1500-luvulta lähtien, mutta sitähän ei suomalaiset tienneet. He vajosivat omiin ennakkoluuloihinsa ja eristäytyivät. Toisaalta suomalaiset oli kasvatettu autoritäärisellä tavalla tottelemaan. Omia mielipiteitä tai tunetita ei saanut kertoa. He pelkäsivät että he tekevät ehkä jotain mitä he eivät saa tehdä. Samasta syystä he vaikenivat, koska heidät oli lapsena kasvatettu vaikenemaan. Sen huomaa että Suomessa vieläkin pelätään että tehdään väärin, tehdään moka. Ruotsin kielessä ei ole edes moka sanaa vstaavaa sanaa. Ruotsalaiset ovat maapallon suurimpia individualisteja ja siksi täällä ei mitään kutsuta mokaksi.
Mutta tiedän että vielä tänäkin päivänä asuu Tukholmassa suomalaisia, jotka ovat ollet täällä melkein kuusikymmentä vuotta ja he eivät suostu puhumaan ruotsia. He kyllä sitä ymmärtävät, totta kai, mutta se häpeä istuu joissakin henkilöissä niin lujassa ettei siitä pääse koskaan irti. Monet muunmaalaiset maahanmuuttajat oppivat nopeasti ruotsia ja he kotiutuvat Tukholmaan aivan eri lailla kuin useimmat suomalaiset, ja varsinkin suomalaiset miehet. Monet muut maahanmuuttajat kipusivat monenlaisiin virkoihin ja heitä alkoi pian olla kaikilla aloilla, mutta suomalaiset halusivat usein jäädä palveluammatteihin tai tehdas- tai varastotöihin, siivoojiksi ja keittiöapulaisiksi. Roska-autonkujettajat olivat usein aikoinaan melkein kaikki suomalaisia, mutta he tienasivat erittäin hyvin siihen aikaan.
Maraboun tehtaan entisistä laboratorioista tehtiin Maraboun taidemuseo ja myös pihaympäristöstä tehtiin Taidepuisto.
Igelbäcken on noin 10 milometriä pitkä vesiväylä,jonka varrelle on elettyy jo tuhat vuotta. Alueelta on löydetty neljä rautakautista hautakenttää. Keskijalla tänne syntyi asutusta ja muutama kartanokin kuten Råsta, Lilla ja Stora Ursviken sekä Kymlinge. Igelbeckenin juoksualue on levnnyt viiden kunnan alueelle ja Igelbeckenin luonnonreservatti sijaitsee suurimmalta osin Sundbybergin ja Solnan alueilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti