Nykvarnin kunta
Nykvarniin on Tukholman keskustasta linnuntietä 40 kilometriä. Paikallisella sähköjunalla Södertäljeen ja siitä bussilla 780 Nykvarniin. Södertäljestä on 15 kilometriä Nykvarniin.
Nykvarnin kunta on kuulunut 1. helmikuuta 2015 lähtien suomen kileen hallintoalueena. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kunta tarjoaa tiettyjä palveluja suomeksi. Nykvarnissa on noin 22 prosentilla kuntalaisista jonkinlainen suomalainen tausta. Noin 15 % asukkaista on ulkomaista alkuperää.
Nykvarnin kunnassa asuu noin reilut 10000 asukasta ja kunnan keskustaajamassa Nykvarnissan noin 7000 asukasta. Nykvarnin kunnassa on yhdessä Upplands-Väsbyn ja Håbon kunnan kanssa eniten suomalaisperäisiä asukkaita Suur Tukholman alueella. Nykvarnissa asuu eniten suomalaisia koko Suur-Tukholman alueella, 21,3 % asukkaista. Nykvarn on Tukholman läänin pienin kunta asukasmäärältään ja se on myös nuorin kunta. Kunta erosi Södertäljen kunnasta vuonna 1999. Alueella on kuitenkin asuttu jo noin 5000 vuotta.
Nykvarns Folketspark
Nykvarnin kunnassa asuu noin reilut 10000 asukasta ja kunnan keskustaajamassa Nykvarnissan noin 7000 asukasta. Nykvarnin kunnassa on yhdessä Upplands-Väsbyn ja Håbon kunnan kanssa eniten suomalaisperäisiä asukkaita Suur Tukholman alueella. Nykvarnissa asuu eniten suomalaisia koko Suur-Tukholman alueella, 21,3 % asukkaista. Nykvarn on Tukholman läänin pienin kunta asukasmäärältään ja se on myös nuorin kunta. Kunta erosi Södertäljen kunnasta vuonna 1999. Alueella on kuitenkin asuttu jo noin 5000 vuotta.
Turingeån joki
Turingenjoella on reilun 100 neliökilometrin laajuinen juoksualue. Joki juoksuttaa vetensä Mälaren järveen Sundsvikenin kohdalla. Turingen joki oli aikoinaan 1500-luvulla elintärkeä alueen ruukkiyhteiskunnille. Suurin ruukeista oli Nykvarnin paperiruukki Turingessa.
Ennen paperiruukkia sijaitsi täällä vasara- ja teräsruukit. Alueella on myös valmistettu sementtiputkia. Täällä on luonollisestikin sijainnut myös sahateollisuutta.
Nykvarns Folketspark
Folkpark (tai folketspark), siis kansalaispuisto, sijaitsee useimmissa entisissä ruotsalaisissa kaupungeissa, kauppaloissa ja isommissa taajamissa. Tukholman alueellakin oli lukuisia. 1800-luvulla esiintyi vilkasta kansallisjärjestö toimintaa, oli työväenliike, raittiusseura, vaapakirkko toimintaa ja urheiluseuroja. Lauantai-iltaisin mentiin Folketsparkiin huvittelemaan ja rentoutumaan. Folketsparkissa oli aina tanssilava, joka oli ahkerassa käytössä. Myöhemmin puistoon tuli lapsillekin oma huvittelualue karuselleineen. Kesäaikaan alettiin esittämään näytelmiä ulkoilmateatterissa. 1900-luvun puolessa välissä oli Ruotsissa jo melkein 300 folkparkkia. Mutta oli heitäkin, jotka kritisoivat huvittelua ja pitivät sitä siveettömänä.
Tanssilava ja esiintymislava tai sanoisinko orkesterilava
Vain 200 metriä Nykvarnin asemalta löytyy ihana uimaranta ja Björkgårdens matkustajakoti ja virkistysalue. Täällä on kahvilakin joka on avoinna päivät pitkät. Pohjoisesta päin pienestä Turingen järvestä virtaa Turingeån puro toiseen pieneen järveen ja siitä edelleen Yngarnin järveen.
Nykvarn on oma kuntansa Mariefredin ja Södertäljen välisellä alueella. Nykvarn käännettynä suomeksi on uusimylly. Nimikin jo kertoo että tämä on perinteistä maaseutua ja manviljelyaluetta. Mälaren järvi toimii rajana pohjoisessa, Strängnäsin kunta lännessä ja Södertäljen kunta idässä. Nykvarn on Tukholman läänin läntisin kunta yhdessä Södertäljen kunnan kanssa.
Nykvarn on oma kuntansa Mariefredin ja Södertäljen välisellä alueella. Nykvarn käännettynä suomeksi on uusimylly. Nimikin jo kertoo että tämä on perinteistä maaseutua ja manviljelyaluetta. Mälaren järvi toimii rajana pohjoisessa, Strängnäsin kunta lännessä ja Södertäljen kunta idässä. Nykvarn on Tukholman läänin läntisin kunta yhdessä Södertäljen kunnan kanssa.
Jägarskogenin luonnonreservatti on erittäin suosittu ulkouilualue, joka sijaitsee vain kaksi kilometriä Nykvarnin keskustasta. Kävelyreitti luonnonreservaatissa on kolme kilometriä pitkä. Autolla pääsee kävelyreitin alkuun. Tänne on järjestetty grillauspaikkoja, mutta alueella ei saa telttailla eikä vaurioittaa luontoa.
Nykyään rakennuksen omistaa SSU, siis Sosiaalidemokraattien nuoriso-osasto. Tämä on kurssikeskus, jossa saa kuka vaan pitää konfrenssejaan ja kokoontumisiaan. Täällä sijaitsee myös hotelli. Täällä vuokrataan myös melko isoja ensiluokkaisia mökkejä. Täällä on myös kymmenen yksinkeratisenpaa huonetta. Ruoka on aivan mahtavan hyvää. Tuskinpa mistään saa niin hyvää ja monipuolista syötävää. Kaikki leipomatuotteet ovat parhaasta päästä.
Nykvarn voidaan jakaa kahten pitäjään, Turinge ja Taxinge, vaikka niitä ei enää kutsuta pitäjiksi, vaan distrikteiksi. Pitäjänimitys on vanhoillinen nimitys. Ennen vanhaan alueet jaoteltiin seurakuntien mukaan. Pitäjän keskeisin paikkakunta oli kirkonkylä.
Pitäjistä sitten tehtiin maalaiskuntia ja nykyään ne on vain kuntien distriktejä, sillä kaikki ruotsalaiset kaupungitkin ovat kuntia nykyään. Siis Nykvarn on asutustaajama saman nimisessä kunnassa. Vuodesta 2016 on Nykvarnin kunta on siis jaettu kahteen distriktiin, Taxinge ja Turinge. Kunnanssa on kolme asuintaajamaa Nykvarn, Nygård hagar ja Finkarby.
Seurakunnan nimi on Turinge-Taxinge. Taxinge on läntisin osa ja pienempi osa kuntaa. Turinge on itäinen osa, joka on laajempi alue. Taajamista on suurin Nykvarn, joka on kunnan keskuspaikkakunta. Täällä asuu 6500 asukasta. Nygårds hagar asuu reilut 300 henkeä ja Finkarbyssä 200. Joten tungosta ei täällä synny.
Pitäjistä sitten tehtiin maalaiskuntia ja nykyään ne on vain kuntien distriktejä, sillä kaikki ruotsalaiset kaupungitkin ovat kuntia nykyään. Siis Nykvarn on asutustaajama saman nimisessä kunnassa. Vuodesta 2016 on Nykvarnin kunta on siis jaettu kahteen distriktiin, Taxinge ja Turinge. Kunnanssa on kolme asuintaajamaa Nykvarn, Nygård hagar ja Finkarby.
Seurakunnan nimi on Turinge-Taxinge. Taxinge on läntisin osa ja pienempi osa kuntaa. Turinge on itäinen osa, joka on laajempi alue. Taajamista on suurin Nykvarn, joka on kunnan keskuspaikkakunta. Täällä asuu 6500 asukasta. Nygårds hagar asuu reilut 300 henkeä ja Finkarbyssä 200. Joten tungosta ei täällä synny.
Nykvarn poikkeaa monnella tapaa muista Tukholman läänin kunnista. Täällä on jopa oma puolue NP joka on kunnan suurin puolue. Herää kysymys että mikä ja missä on mennyt pieleen. Jos näin pieni kunta niin lähellä pääkaupunkia tarvitsee oikein oman puolueen. Yksi seikka on aivan varma että Nykvarnin asukkaat ovat suuria paikallispatriootteja, jotka haluavat keskittyä omiin asioihinsa ja ehkä jopa syrjäytyä muista yhteiskunnista ympärillään.
Ruotsalaiset ylipäätään ovat mailman eniten yksilöistyneitä henkilöitä. Poliittiselta taholta siihen on jopa kehoitettu. Pääministeri Olof Palmekin puhui aina ja jatkuvasti siitä kuinka tärkeätä on että jokainen huolehtii itsestään, ottaa vastuun omasta elämästään ja elättää itsensä. Ruotsalaisen suurin häpeä on pyytää apua tai joutua toisten tai yhteiskunnan elätettäväksi. Ruotsalaisten ylpeys on olla itsenäisiä, pärjätä ja avustaa muunmaalaisia, joilla ei ole ollut samat mahdollisuudet kuin ruotsalaisilla.
Ruotsalaiset eivät ole tippaakaan uteliaita siitä mitä naapuri touhuaa tai mitä naapurivaltioissa touhutaan. Ehkä se johtuu siitä että ruotsalaiset osaavat nauttia olostaan ja elämästään tässä ja nyt. Mutta ruotsalaiset tervehtivät aina ystävällisesti tuntemattomiakin henkilöitä ja kassaneitejäkin. Kiitos ja olkaa hyvä ovaat melkein yhtä yleisiä kuin Italiassakin.
Suur-Tukholman kunnissa on yleensä väkeä ympäri Ruotsia ja ulkomaita myöten. Mutta ruotsalaisille ei kansallisuus merkitse mitään, vain syntymä-ja kotipaikkakunta on se tärkein ja merkittävin. He eivät puhu rahasta, hinnoista, eikä politiikasta. Ruotsalaiset eivät valita tai narise. Arvostelukaan ei kuulu ruotsalaisten tapoihin. He eivät juuri kysele sen syvempiä kuin että kuinka voit. Mutta kuuntelevat mielellään mitä muilla on sanottavana, sen kummemmin kommentoimatta sitä.
Alue nimeltä Enhörnalandet, joka sijaitsee Nykvarnin kunnan pohjoispuolella, Mälaren rannalla, ja kuuluu osittain Södertäljen ja osittain Strängnäsin kuntaan. Enhörnalandet on esimerkki eristyneestä yhteiskuntapiiristä, jotka ovat aina keskittyneet omiin asioihinsa. Nykvarn ei jää pahasti siitä jälkeen.
Rautakaudella alue oli veden alla mutta useimmissa kylien nimissä on päätteenä -by tai -sta, joka kertoo siitä että alueella on kuitenkin eletty jo rautakaudella. Täältä on löydetty myös runsaasti muinaismuistoja rautakaudelta. Viikinkien ajalla noin 700-1100 jaa täällä oli noin 27 kylää, kuten Tuna, Varneby, Rösta ja Hammarby sekä Nöttesta. Alueen tiet ovat peräisin rautakaudelta. Keskiajalla alue kuului kahteen pitäjään, Överhörna ja Ytterhörna.
Överhörnan kirkko kuuluu Enhörnan seurakuntaan ja Södertäljen kuntaan. Kirkko on 1100-luvulta ja se on ollut jo vuodesta 1939 kirkollinen muistomerkki. Kirkko rakennettin alun perin kuninkaankartanon omaksi kirkoksi. Kuninkaankartano on nykyään Ekensbergin säätykartano. Överhörnan vanhassa koulussa kirkon vieressä sijaitsee Kotiseutumuseo. Kerron näistä lisää toisessa postauksessa Enhörnalandin yhteydessä, koska Enhörnan seurakunta ei kuulu Nykvarniin.
Ytterenhörnan kirkko Tunan kylässä Enhörnan alueella sekin. Kirkko on myös kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen kirkko. Tämäkin kirkko on vodesta 1939 lähtien kirkollinen kulttuurimuistomerkki. Kirkko on 1100-luvulta. Tälle alueelle tuli kristinusko hyvin varhaisessa vaiheessa, kun Ansgar, Pohjolan apostoli, tuli 800-luvulla Bremenistä käännyttämään viikinkejä, jotka asustivat Mälaren järven ympäristössä. Käsitys svealaiset alkoi esiintyä vasta 1000-1100-luvuilla.
Ruotsalaiset ylipäätään ovat mailman eniten yksilöistyneitä henkilöitä. Poliittiselta taholta siihen on jopa kehoitettu. Pääministeri Olof Palmekin puhui aina ja jatkuvasti siitä kuinka tärkeätä on että jokainen huolehtii itsestään, ottaa vastuun omasta elämästään ja elättää itsensä. Ruotsalaisen suurin häpeä on pyytää apua tai joutua toisten tai yhteiskunnan elätettäväksi. Ruotsalaisten ylpeys on olla itsenäisiä, pärjätä ja avustaa muunmaalaisia, joilla ei ole ollut samat mahdollisuudet kuin ruotsalaisilla.
Ruotsalaiset eivät ole tippaakaan uteliaita siitä mitä naapuri touhuaa tai mitä naapurivaltioissa touhutaan. Ehkä se johtuu siitä että ruotsalaiset osaavat nauttia olostaan ja elämästään tässä ja nyt. Mutta ruotsalaiset tervehtivät aina ystävällisesti tuntemattomiakin henkilöitä ja kassaneitejäkin. Kiitos ja olkaa hyvä ovaat melkein yhtä yleisiä kuin Italiassakin.
Suur-Tukholman kunnissa on yleensä väkeä ympäri Ruotsia ja ulkomaita myöten. Mutta ruotsalaisille ei kansallisuus merkitse mitään, vain syntymä-ja kotipaikkakunta on se tärkein ja merkittävin. He eivät puhu rahasta, hinnoista, eikä politiikasta. Ruotsalaiset eivät valita tai narise. Arvostelukaan ei kuulu ruotsalaisten tapoihin. He eivät juuri kysele sen syvempiä kuin että kuinka voit. Mutta kuuntelevat mielellään mitä muilla on sanottavana, sen kummemmin kommentoimatta sitä.
Alue nimeltä Enhörnalandet, joka sijaitsee Nykvarnin kunnan pohjoispuolella, Mälaren rannalla, ja kuuluu osittain Södertäljen ja osittain Strängnäsin kuntaan. Enhörnalandet on esimerkki eristyneestä yhteiskuntapiiristä, jotka ovat aina keskittyneet omiin asioihinsa. Nykvarn ei jää pahasti siitä jälkeen.
Rautakaudella alue oli veden alla mutta useimmissa kylien nimissä on päätteenä -by tai -sta, joka kertoo siitä että alueella on kuitenkin eletty jo rautakaudella. Täältä on löydetty myös runsaasti muinaismuistoja rautakaudelta. Viikinkien ajalla noin 700-1100 jaa täällä oli noin 27 kylää, kuten Tuna, Varneby, Rösta ja Hammarby sekä Nöttesta. Alueen tiet ovat peräisin rautakaudelta. Keskiajalla alue kuului kahteen pitäjään, Överhörna ja Ytterhörna.
Ytterenhörnan kirkko Tunan kylässä Enhörnan alueella sekin. Kirkko on myös kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen kirkko. Tämäkin kirkko on vodesta 1939 lähtien kirkollinen kulttuurimuistomerkki. Kirkko on 1100-luvulta. Tälle alueelle tuli kristinusko hyvin varhaisessa vaiheessa, kun Ansgar, Pohjolan apostoli, tuli 800-luvulla Bremenistä käännyttämään viikinkejä, jotka asustivat Mälaren järven ympäristössä. Käsitys svealaiset alkoi esiintyä vasta 1000-1100-luvuilla.
Enhörnalandetin alueella Överenhörna kirkon luona sijaitsee toinen säätykartano joka on nimeltään Horn. Tämän kartanon rakennutti tanskalainen Tott niminen aatelissuku Skånesta. Kartano joutui 1400-1500-lukujen vaihteessa Sten Sture nuoremman omistukseen. 1500-luvun puolessa välissä kuningas Gustav Vasa otti linnan haltuunsa ja antoi sen sittemmin Karl pojalleen, joka oli juuri tämän maakunnan, Södermanlandin herttuas. Karlin jälkeen kartanon on omistanut monet suvut. Nykyään kartanon omistaa Ekensbergin säätykartanon omistaja, Orvar Groth niminen herra. Molemmat kartanot tiluksineen ovat aivan mahtavan upeita.
Muita upeita rakennuksia Enhörnalandetin alueella ovat Lövsta gård, Rävlötin pappila ja Älebyn pappila.
Bussi 787 kulkee Södertäljestä tänne Enhörnaan. Kesäaikaan käy myös Mälaren järven S/S Mariefred ja S/S Ejdern laivat Enhörnan laiturissa. Mutta Enhörnalandetista toisten lisää.
Muita upeita rakennuksia Enhörnalandetin alueella ovat Lövsta gård, Rävlötin pappila ja Älebyn pappila.
Bussi 787 kulkee Södertäljestä tänne Enhörnaan. Kesäaikaan käy myös Mälaren järven S/S Mariefred ja S/S Ejdern laivat Enhörnan laiturissa. Mutta Enhörnalandetista toisten lisää.
Taxinge-Näsbyn rautatieasema sijaitsee keskellä viljapeltoja nykyään, 526 tien sivutiellä, noin kilometri Taxingen linnasta lounaaseen. Taxinge-Näsbyn linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä.
Taxingen distrikti/osa-alue kattaa Nykvarnin kunnan läntiset osat. Taxinge oli aikoinaan Taxingen pitäjä, sittemmin maakunta ja vuoden 1971 kuntareformissa se liitettiin Södertäljeen. Vuonna 1999 taxingelaiset ja turengilaiset päättivät perustaa oman kunnan, Nykvarnin kunnan. Taxingen ja Turingen kirkot kuuluvat nykyään yhteiseen seurakuntaan.
Täällä Taxingessa ei asu kuin reilut tuhat henkeä. Juna kulki aikoinaan vain 27 kilometrin matkan. Nykyään tässä kulkee kapea raide, jota pitkin kulkee kesä- ja jolumarkkinoiden aikaan rälssibussi Mariefredin ja Taxingen linnan välillä. Mariefredistä on sitten yhteys Gripsholmin linnaan. Asemarakennus on ollut suljettu jo kauan sitten. Siitä on tehty rakennusmuistomerkki.
Gripsholmin linna Mariefredissä on yksi ehdottomasti suurinpia turistinähtävyyksiä Suur-Tukholman alueella. Turistitie Taxinge-Gripsholm kulkee pitkin E20 Nykvarnin ja Läggerstan risteysten välillä vanhaa maantietä pitkin.
Toinen turistitie ns Gröna kusten/vihreä rannikko kulkee tietä numero 223 pitkin, Norrköpig etelässä, Mälaren eteläinen ranta pohjoisessa, Gnesta lännessä ja Mälaren järven saaristo idässä.
Täällä Taxingessa ei asu kuin reilut tuhat henkeä. Juna kulki aikoinaan vain 27 kilometrin matkan. Nykyään tässä kulkee kapea raide, jota pitkin kulkee kesä- ja jolumarkkinoiden aikaan rälssibussi Mariefredin ja Taxingen linnan välillä. Mariefredistä on sitten yhteys Gripsholmin linnaan. Asemarakennus on ollut suljettu jo kauan sitten. Siitä on tehty rakennusmuistomerkki.
Toinen turistitie ns Gröna kusten/vihreä rannikko kulkee tietä numero 223 pitkin, Norrköpig etelässä, Mälaren eteläinen ranta pohjoisessa, Gnesta lännessä ja Mälaren järven saaristo idässä.
Keskiajan alussa tuli myös kristinusko tälle alueelle ja Mälaren järven alueelle rakennettiin kirkko joka kylään. Ja silti täällä on vain kaksi kirkkoa. Turingen kirkko on rakennettu samoihin aikoihin kuin Taxingenkin kirkko, siis 1100-1200. Samoihin aikoihin syntyi nimitys socken, joka vastaa suurinpiirtein pitäjää. Tingsstaden'ista/käräjäkylästä tuli alueen keskuspaikkakunta. Tällä alueella elettiin Södermannalakien mukaan. Maakunnat ja niiten omat maakuntalait sekä vaalit olivat alkupeäräinen hallintamuoto. Ruotsin valtio syntyi vasta paljon myöhemmin.
Ensi alkuun maakunnissa valittiin edustajat Ruotsin eduskuntaan. Kansalaiset saivat äänestää vasta erittäin myöhään vuonna 1909. Jo nämä ikivanhat keskiaikaiset paikalliset maakuntalait ovat saaneet aikaan sen että ruotsalaisista on tullut paikallispatriootteja. Södermannalait astui voimaan vuonna 1325 ja oli voimassa kunnes Ruotsista tuli yhtenäinen valtio. Ruotsin ensimmäiset valtiopäivät pidettiin Arbogassa vuonna 1435. Sen jälkeen kuninags Gustav Vasa piti kahdet valtiopäivät Västeråsissa vuonna 1527 ja 1544, jolloin ensimmäisen kerran valtiopäivillä kokoontui neljä säätyä, aateliset, papit, porvarit ja talonpojat.
Upplandslagen on vanhempi laki vuodelta 1296 ja se toimi suurelta osin Södermannalakien mallina. Laissa säädettin balkkeja/kaaria/lakipykäliä koskien kirkkoa, kuningasta, avioliittoja, perintöä, maanomistusta, alaisten rankaisemista (kuuliaisuus ja lojaliteetti), kaupantekoa, kyläsääntöjä ja oikeudenkäyntiä. Oli siis kahdet oikeussännöt, toiset koski alaisten rankaisemista ja toiset koko kylä-yhteisöä. Samanaikaisesti alkoi Sveanmaa/Ruotsin valtio kehityymään Mälaren laaksoon. Kansallisvaltio Ruotsi kuitenkin syntyi vasta 1500-luvun alussa kuninags Gustav Vasan ajalla.
Luonnollisestikin Sveanmaa syntyi Mälaren järven ympärille koska siihen aikaan kuljettiin enimmäkseen vesiteitse. Mälaren järvi on vieläkin tärkeä kulkureitti. Jopa kuningas Gustav Vasakin kulki vesiteitse Arbogan, Gripsholmin linnan, Västeråsin ja Uppsalan väliä. Siihen aikaan matka tehtiin soutamalla. Ei siis ihme että Balinsgtan ja Sigtunan alueista tuli eräänlaisia mahtikeskuksia hyvin varhaisessa vaiheessa. Gripsholmin linnasta, Nykvarnista ja Enhörnasta pääsi suoraan veneellä nykyisen Kungsängenin kautta Sigtunaan ja siitä edelleen Uppsalaan saakka. Samalla tavalla pääsi Mälaren järveä pitkin Tukholmaan. Viikinkien ensimmäinen kaupunki Birka sijaitsee siinä aivan Enhörnan edustalla. Välimatkaa vain noin viisi kilometriä. Eikä yhtään ihme että aivan ensimmäinen historiallinen valtakeskus syntyi melkein keskelle Mälaren järveä Birkan saarelle.
Ensimmäien kartanon asukas oli tullimestari Vilhelm Drakenhielm. Ranskalaista alkuperää olevan arkkitehti Jean de la Vallée suunitteli kartanon rakennukset 1600-luvulla. De la Vallée oli naimisissa Drakenhielmin siskon kanssa.
Hansta 1660-luvulla
Kartano sijaitsee Måsnaren järven rannalla, E 20 tien varressa.
Muonamiesten asuntoja
Ensi alkuun maakunnissa valittiin edustajat Ruotsin eduskuntaan. Kansalaiset saivat äänestää vasta erittäin myöhään vuonna 1909. Jo nämä ikivanhat keskiaikaiset paikalliset maakuntalait ovat saaneet aikaan sen että ruotsalaisista on tullut paikallispatriootteja. Södermannalait astui voimaan vuonna 1325 ja oli voimassa kunnes Ruotsista tuli yhtenäinen valtio. Ruotsin ensimmäiset valtiopäivät pidettiin Arbogassa vuonna 1435. Sen jälkeen kuninags Gustav Vasa piti kahdet valtiopäivät Västeråsissa vuonna 1527 ja 1544, jolloin ensimmäisen kerran valtiopäivillä kokoontui neljä säätyä, aateliset, papit, porvarit ja talonpojat.
Upplandslagen on vanhempi laki vuodelta 1296 ja se toimi suurelta osin Södermannalakien mallina. Laissa säädettin balkkeja/kaaria/lakipykäliä koskien kirkkoa, kuningasta, avioliittoja, perintöä, maanomistusta, alaisten rankaisemista (kuuliaisuus ja lojaliteetti), kaupantekoa, kyläsääntöjä ja oikeudenkäyntiä. Oli siis kahdet oikeussännöt, toiset koski alaisten rankaisemista ja toiset koko kylä-yhteisöä. Samanaikaisesti alkoi Sveanmaa/Ruotsin valtio kehityymään Mälaren laaksoon. Kansallisvaltio Ruotsi kuitenkin syntyi vasta 1500-luvun alussa kuninags Gustav Vasan ajalla.
Luonnollisestikin Sveanmaa syntyi Mälaren järven ympärille koska siihen aikaan kuljettiin enimmäkseen vesiteitse. Mälaren järvi on vieläkin tärkeä kulkureitti. Jopa kuningas Gustav Vasakin kulki vesiteitse Arbogan, Gripsholmin linnan, Västeråsin ja Uppsalan väliä. Siihen aikaan matka tehtiin soutamalla. Ei siis ihme että Balinsgtan ja Sigtunan alueista tuli eräänlaisia mahtikeskuksia hyvin varhaisessa vaiheessa. Gripsholmin linnasta, Nykvarnista ja Enhörnasta pääsi suoraan veneellä nykyisen Kungsängenin kautta Sigtunaan ja siitä edelleen Uppsalaan saakka. Samalla tavalla pääsi Mälaren järveä pitkin Tukholmaan. Viikinkien ensimmäinen kaupunki Birka sijaitsee siinä aivan Enhörnan edustalla. Välimatkaa vain noin viisi kilometriä. Eikä yhtään ihme että aivan ensimmäinen historiallinen valtakeskus syntyi melkein keskelle Mälaren järveä Birkan saarelle.
Hanstavik tai Hansta, kuten kartanoa kutsuttiin keskiajalla
Ensimmäien kartanon asukas oli tullimestari Vilhelm Drakenhielm. Ranskalaista alkuperää olevan arkkitehti Jean de la Vallée suunitteli kartanon rakennukset 1600-luvulla. De la Vallée oli naimisissa Drakenhielmin siskon kanssa.
Täällä on asunut monen monta eri aatelissukua kuten Lilliecrona, Brahe, Oxenstierna ja Sparre. Kamarineuvos Sven Dufva omisti kartanon vuosina 1809-1848. Sinä aikana kartnoa muokattiin uudestaan.
Vuodesta 1904 lähtien on maatilahallituksen toimistopäällikkö ja agronomi Fredrik Egerstöm omistanut kartanon ja kartano on Egerströmin suvun säätykartano. Engström oli erittäin koulutettu henkilö, joka opiskeli jopa Tanskassa, Preussissa, Itävalla, Bayerissa, Italiassa ja Ranskassa. Kuninags löi hänet Vasan- ja Pohjantähti ritarikunnan ritariksi.
Vuodesta 1904 lähtien on maatilahallituksen toimistopäällikkö ja agronomi Fredrik Egerstöm omistanut kartanon ja kartano on Egerströmin suvun säätykartano. Engström oli erittäin koulutettu henkilö, joka opiskeli jopa Tanskassa, Preussissa, Itävalla, Bayerissa, Italiassa ja Ranskassa. Kuninags löi hänet Vasan- ja Pohjantähti ritarikunnan ritariksi.
Hansta 1660-luvulla
Kartano sijaitsee Måsnaren järven rannalla, E 20 tien varressa.
Hanstan alue oli asuttua jo muinaisella ajalla. Alueelta on löydetty runsaasti muinaismuistoja ja hautakumpuja. Hanstan alueella sijaitsee runsaasti suomenkielisiä torppia. Hanstavikin kartanossa oli nimittäin suomalaista palvelusväkeä, jotka saivat asua tiluksen torpissa. He saivat itse antaa nimen torpilleen. Björneborg, Uleåborg, Vasa nimiset torpat. Vasan torppa sijaitsee Scaniarinkenin urheiluhallin luona Södertäljen länsiosissa. Täällä on sijainnut myös torpat nimeltä Åbo, Savolax, Nyland ja Karelen. Kartanon omistaja Sven Dufva oli suomalaista alkuperää.
Muonamiesten asuntoja
Oma kappeli ja kellotapuli
Kartano sijaitsee Anstasjön järven rannalla, valtatie 576 varressa. Kuvassa näkyvä grindstugan porttivartijan asunto seisoo vieläkin siinä valtatien varressa. Hanstavikin tilukset ovat laajat. Alueella sijaitsee vaikka kuinka monta rakennusta siellä täällä.
Nykvrans herrgård, ruukinpatroonan asunto, jonka nykyään omistaa Turinge- Taxingen seurakunta.
Gustav Vasan nuorin poika Kaarle herttuas perusti vasarapajan tänne Nykvarniin. Nykvarnin herraskartanon omistaja otti ruukkipatroonan viran. Kaarle herttuaa antoi rälssioikeudet omistajalle kiitokseksi palveluista. Myöhemmin alettiin käsitellä myös kuparia ja messinkiä. Pian alettiin valmistamaan myös paperia. Nykyään kartanossa sijaitsee seurakunnan tilat.
Tänne perustettiin myös paperiruukki ja noin sata vuotta myöhemmin perustettiin tänne Ruotsin ensimmäinen teräsruukki. Paperiruukin kulta-aika oli 1970-luvulla.
Ruukkimentallitetti on osittain vaikuttanut Nykvarnin eristäytyneisyyteen. Ja eikä vaan Nykvarnissa, vaan ympäri Ruotsia kaikilla paikkaunilla, joissa on ollut ruukkeja, on sosiologisten tutkimusten mukaan esiintynyt eristyneisyyttä. Ruukkiyhteikunnissa oli eräänlainen autoritäärinen lahkotunnelma. Ihmiset olivat ikäänkuin ruukin omaisuutta. Heillä oli asunto ja ruokaa, mutta töitä tehtiin pitkät päivät, joten vapaa-aikaa ei juuri jäänyt. Lapsilla oli ruukin puolesta koulu. Sunnuntaina oli vapaapäivä ja silloin mentiin kirkkoon ja levättiin.
Taxinge slott
Anders von Wahrendorff rakennutti Taxingen linnan Mälaren rantaan 1800-luvulla. Arkkitehtina toimi Carl Cristoffer Gjörvell. Kreivi nimeltä Posse rakennutti Taxinge-Näsby juna-aseman ja näin saatiin juna kulkemaan Taxinge-Näsbyn linnaan saakka. Linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä.
Taxingen linnan omistaja toimi ruukkipatroonana Åkers Styckebrukin ruukissa, joka sijaitsee Strängnäsin kunnan puolella, Mariefredin länsipuolella, noin 15 kilometriä Nykvarnista länteen päin E20 tietä. Åkers Styckebrukin perusti myös Gustav Vasan nuorin poika Karl herttua, josta sittemmiin tuli Ruotsin kuningas. Tässä ruukissa valmistettiin tykkejä.
Linnan puisto on ihana paikka maleksia ja lasten temmeltää. Pitkin Mälaren rantaa kuljee kapea kävelypolku ja sen varrella joitakin penkkejä istuskella.
Åkersin kotiseutujärjestö kertoo Åkersin olevan noin 9000 vuotta vanhaa asutusaluetta. Siihen aikaan kun ensimmäiset asukkaat tulivat oli vedenpinta melkein metriä korkeammalla kuin nykyään. Alue ei ole kuitenkaan ollut täysin veden pinnan alla, kuten hyvin suuri oaa Tukholmasta on ollut. Åkers oli siis ulkosaaristoa. Åkers tykkiruukki valmisti myös ruutia ja paljon muutakin ajan saatossa. Åkersin ruukin paikan sijainnin ymmärtää, kun ajattelee että Gustav Vasa ja hänen poikansa Erik ja Karl oleskelivat suurimman osan ajasta suunnalla, Västers, Gripsholmin linna ja Strängnäs. Varmaan käyneet monet kerrat Nykvarnissakin ja soudelleet Yngernin järvellä.
Nykvarnin kunnassa on mahdoton määrä muinaismuistoja, riimukiviä ja hautakenttiä ja varsinkin kalliomaalauksia. Kunnassa sijaitsee myös kolme luonnonreservaattia. Herraskartanoita on myös joka lähtöön.
Tänne perustettiin myös paperiruukki ja noin sata vuotta myöhemmin perustettiin tänne Ruotsin ensimmäinen teräsruukki. Paperiruukin kulta-aika oli 1970-luvulla.
Ruukkimentallitetti on osittain vaikuttanut Nykvarnin eristäytyneisyyteen. Ja eikä vaan Nykvarnissa, vaan ympäri Ruotsia kaikilla paikkaunilla, joissa on ollut ruukkeja, on sosiologisten tutkimusten mukaan esiintynyt eristyneisyyttä. Ruukkiyhteikunnissa oli eräänlainen autoritäärinen lahkotunnelma. Ihmiset olivat ikäänkuin ruukin omaisuutta. Heillä oli asunto ja ruokaa, mutta töitä tehtiin pitkät päivät, joten vapaa-aikaa ei juuri jäänyt. Lapsilla oli ruukin puolesta koulu. Sunnuntaina oli vapaapäivä ja silloin mentiin kirkkoon ja levättiin.
Taxinge slott
Linna sijaitsee Mälaren järven rannalla. Linnan alueella on useita rakennuksia ja etenkin linnan kahvila on mainittava.
Kesällä voi istua ulkona ja nauttia tuhannen sortin kotileivotuista tortusisa ja pikkuleivistä. Täällä saa myös jonkin verran suolaista syötävääkin. Tämä on erittäin suosittu retkikohde kesäaikaan. Tänne tullaan koko perheen voimin ja tuodaan sukulaisetkin kahville.
Taxingen linnan omistaja toimi ruukkipatroonana Åkers Styckebrukin ruukissa, joka sijaitsee Strängnäsin kunnan puolella, Mariefredin länsipuolella, noin 15 kilometriä Nykvarnista länteen päin E20 tietä. Åkers Styckebrukin perusti myös Gustav Vasan nuorin poika Karl herttua, josta sittemmiin tuli Ruotsin kuningas. Tässä ruukissa valmistettiin tykkejä.
Kahvila sijaitsee tässä rakennuksessa, noin 100 metriä itse linnasta. Uimaranta sijaitsee 200 metriä länteen päin ja Taxinge Manor sijaitsee linnan kahvilan ja uimarannan välimaastossa. Täällä on myös lapsille leikkipuisto.
Linnan kahvila
Taxinge slott, Taxinge-Näsby slott, Näsby 52 Nykvarn
Linna on ennen kaikkea kuulu leivonnaisistaan.
Taxinge slott
Turkkilainen kioski
Visbynäs
Vidbynäsin kartano/linna on konferenssihotelli, jonka yhteydessä sijaitsee myös golfkenttä. Vidbynäs sijaitsee noin kaksi kilometriä Nykvanista pohjoiseen, Turingen alueella. Tästä en osaa sanoa sen kummenpaa, mutta vaikuttaa ihan ok paikalta.
Turingen kirkko
Panoramakuvaus!
Turingen kirkko sijaitsee entisessä Turingen kirkonkylässä, noin 200 metriä E20 tieltä pohjoiseen päin.
Turingen kirkon vanhimmat osat ovat 1100-luvulta. Kreivi Erik Dahlbergh suunitteli kirkkoon itse kappelin suvulleen. Hän eli 1600-luvulla ja hän oli sotilas, arkkitehti, sotaneuvos, maaherra ja virkamies. Dahlberghin elämästä tiedetään paljon sillä hän kirjoitti päiväkirjaa ahkerasti ja kirja jopa julkaistiinkin. Erik aloitti koulunkäynnin jo 13-vuotiaana ja kävi koulunsa mm Mecklenburgissa Saksasaa, sillä hän oli sukua Mecklemburgin ruhtianssuvun kanssa.
Erik Dahlbergh on tunnettu mm Suecia antiqua et homidine kuparipirroksista. Hän kuvasi 1716 ruotsalaisten kaupnkien rakennuksia. Hän oli myös sotatantereella ja kaiversi kuvauksia taisteluista. Hän oli myös erinomainen arkkiteht, joka on sunnitellut kymmeniä linnakkeita.
Tukholmassa on lukuisia rakennuksia, katuja ja paikkoja saanut hänen nimensä, samoin myös useissa muissakin ruotsalaisissa kaupngeissa.
Taxingen kirkko
Panoramakuvaus kirkkosalista!
Kirkko sijaitsee Taxingen linnan alueella, mutta se on avoin kaikille. Kirkko valmistui vuonna 1704, mutta kirkko on uuskorjattu uuteen uskoon vuonna 1861.
Nykvarnin kirkko on Lähetysseurakunnan kirkko. Kirkossa on suomenkielistä toimintaa.
Panoramakuvaus kirkkosalista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti