Einar Forseth

Einar Forseth 1892-1988

Einar Forseth oli norjalaisen kuvittaja ja litografi Ole Andreas Forsethin ja hänen vaimonsa Hilda Borgin poika. Hän syntyi Linköpingissä, mutta varttui Örebrossa. Siellä isä omisti  litografisen laitoksen, jossa Einar oli opiskelija.

Taiteilija, kuvittaja, suunnittelija ja professori, mutta eniten tunnettu bysanttilaisesta mosaiikkityöstään Tukholman kaupungintalon suuressa salissa niemltä Gyllene salen. Gyllene salen seinät on peitetty 18,6 miljoonalla mosiikkipalalla, jotka ovat erivärisiä lasi- ja kultapaloja.

Forseth oli ennen kaikkea monumenttitaiteilija ja lasimaalari. Erittäin tunnettu myös ulkomailla ja hänen töitään on ollut näytteillä useissa maissa. Hän on koristellut monta ruotsalaista kirkkoa ja elokuvateatteria. Hän oli aikansa töissä myös Lidköpingin porsliinitehtaassa. Hän koristeli porslliiniserviisejä. 

Forseth koristeli myös katedraalia Coventryssa Englannissa. Tämä Coventryn katedraali on enempikin taidemuseo kuin katedraali, sen verran paljon katedraalia on koristeltu. Forseth oli todellinen työmyyrä. Mutta hän oli melko melankoolinen henkilö joten jos hän ei tehnyt töitä niin mitä hän muuta olisi tehnyt. 

Hän asui tässä huvilassa Ålstenissa

Tukholman kaupungintalossa on useita juhlasaleja, mutta se kaiskista kuulusin on Gyllene salen. Salin seinät on koristeltu väritetyillä ja kullatuilla mosaaiikkipaloilla. Sali on 44 metriä pitkä bankettisali. Kaupunginarkkitehti Ragnar Östberg sai iden salin seinien koristelusta ja hän antoi taiteilija Einar Forsethille sen toteutettvaksi. Einar Froseth oli monipuolien taitelija. 

 Gyllene salen/kullattu sali

Josef Ernest Sachs (1872-1959) lahjoitti 300 000 kruunua, tämän päivän raha-arvon mukaan se vastaa noin 20 miljoonaa kruunua. Josef Sachs oli juutalaista sukua. Hän omisti NK tavaratanon.

Yhdessä Arthur Thielin kanssa he kustansivat Sachskan lastensairaalan vuonna 1910. Thiel ja Sachs olivat myös juutalaista sukua. Nämä varhain Tukholmaan tulleet juutalaiset suvut olivat erittäin varakkaita ja erittain aktiviisia yhteiskunnassa. 

Mitähän Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan?

 Mälardrottningen/Mälarinkuningatar

Mälardrottningen/Mälarenjärven kuningatar oli Tukholman lempinimi 1800-luvulla.

Sankt Stefanskyrkan Stockholm