Sisäänkäynti, Slottsbacken
Avoinna kesäaikaan 27/4-30/9 maanantaista sunnuntaihin kello 10-17, siis samaan aikaan kuin linnakin.
Tukholman liinnaan aikuisilta 160-180 kr, opiskelijoilta ja lapsilta 80-90 kr, alle 7-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy. Sisäänpääsylippu sisältää myös käynnin Antiikkimuseossa ajalla 27/4 -30/9.
Sisäänpääsymaksu Gustav III:n antiikkimuseoon ja linnaan:
Bénigne Gagnerauxin maalaus jossa Paavi Pius VI/Gionanni Angelico Braschi (1717-1799) näyttää Ruotsin kuningas Gustav III:lle Vatikaanin museota. Taulu löytyy Tukholman Kansallismuseosta.
Gustav III/Gustav III av Holstein-Gottorp (1746-1792)
Hän oli Holstein-Gottorpin ruhtinassukua.
Hän oli kuningas Adolf Fredrikin ja kuningatar Lovisa Ulrikan poika, Karl XIII:n veli, Gustav IV Adolfin isä, ja serkku Venäjän keisarinna Katarina II:n serkku. Gustav avioitui Köpenhaminassa Christianborgin linnan kirkossa Tanskan prinsessa Sofia Magdalena Oldenburgin kanssa, joka oli Tanskan kuningas Fredrik V:n tytär. Gustav III:n isä Adolf FredrikH olstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa Pohjois Saksassa.
Nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe vietti ensimmäiset elinvuotensa Glücksburgin linnassa, joka sijaitsee Pohjois Saksassa, aivan Tanskan rajalla. Margrethen isä oli kuninags Fredrik IX, joka kuului Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, joka on osa Oldenburgin suurta ruhtinassukua. Kesät Marghrete vietti äitinsä ja siskonsa kanssa Tukholmassa. Hänen äitinsä oli Ruotsin kuningas Gustav VI Adolfin tytär prinsssa Ingrid. Gustav III:n siskosta Johanna Elisabetistä tuli Venäjän keisarinna Katarinan II:n äiti.
Kuningas Gustav III:n suuren kulttuuri kiinnostuksensa vuoksi häntä kutsutaan "Teatteri kuinkaaksi". Hän perusti muun muassa erittäin arvovaltaisen Ruotsin Kuninkaallisen akatemian. Vain Ranskassa ja Espanjassa on kuninkaallinen akatemia. Mutta vain Ruotsin kuninkaallinen akatemia toimii melkein prikulleen samoilla ehdoilla ja säännöillä, jotka kuningas Gustav II sääti.
Akatemian ensisijainen tehtävä on vaalia ruotsinkieltä ja kirjallisuutta. Siihen aikaan 1700-luvulla akatemia kustannettiin kuninkaan varoilla/veroilla, mutta demokratian ajalla se ei käy päinsä. Kuninkaallista Akatemiaa sponsoroi suuret ruotsalaiset firmat. Akatemialla on valtavat varat, noin 1,7 miljardia kruunua, joita jaetaan erilaisilla kirjallisuus/media/kulttuuri stipendeillä ja palkinnoilla. Kuninkaallisia akatemioita on ties kuinka monta, mutta niillä ole mitään tekemistä yliopistollisten akatemioitten kanssa.
Nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe vietti ensimmäiset elinvuotensa Glücksburgin linnassa, joka sijaitsee Pohjois Saksassa, aivan Tanskan rajalla. Margrethen isä oli kuninags Fredrik IX, joka kuului Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, joka on osa Oldenburgin suurta ruhtinassukua. Kesät Marghrete vietti äitinsä ja siskonsa kanssa Tukholmassa. Hänen äitinsä oli Ruotsin kuningas Gustav VI Adolfin tytär prinsssa Ingrid. Gustav III:n siskosta Johanna Elisabetistä tuli Venäjän keisarinna Katarinan II:n äiti.
Kuningas Gustav III:n suuren kulttuuri kiinnostuksensa vuoksi häntä kutsutaan "Teatteri kuinkaaksi". Hän perusti muun muassa erittäin arvovaltaisen Ruotsin Kuninkaallisen akatemian. Vain Ranskassa ja Espanjassa on kuninkaallinen akatemia. Mutta vain Ruotsin kuninkaallinen akatemia toimii melkein prikulleen samoilla ehdoilla ja säännöillä, jotka kuningas Gustav II sääti.
Akatemian ensisijainen tehtävä on vaalia ruotsinkieltä ja kirjallisuutta. Siihen aikaan 1700-luvulla akatemia kustannettiin kuninkaan varoilla/veroilla, mutta demokratian ajalla se ei käy päinsä. Kuninkaallista Akatemiaa sponsoroi suuret ruotsalaiset firmat. Akatemialla on valtavat varat, noin 1,7 miljardia kruunua, joita jaetaan erilaisilla kirjallisuus/media/kulttuuri stipendeillä ja palkinnoilla. Kuninkaallisia akatemioita on ties kuinka monta, mutta niillä ole mitään tekemistä yliopistollisten akatemioitten kanssa.
Gustav III palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.
Tukholman linna on Ruotsin kuninkaan residenssi, mutta ei heidän asuntonsa. Suuri osa monarkian edustustilaisuuksista ja juhlallisuuksista järjestetään kuitenkin Tukholman linnassa. Lsäksi suuri osa linnasta on avoinna yleisölle vuodet ympäri.
Lisäksi linna toimii kuningasparin ja kuninkaallisen hovin työpaikkana. Kuninkaanlinna on ainutlaatuinen Euroopan kuninkaallisten residenssien joukossa, koska rakennuksessa kuninkaallinen residenssi ja työpaikka yhdistyvät kulttuurihistorialliseksi monumentiksi.
Linna on rakennettu barokkityyliin arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien pohjalta. Se tuo mieleen roomalaisen palatsin. Linnassa on yli 600 huonetta seitsemässä kerroksessa. Paraatihuoneet ovat kaupungille ja pienemmät asuinhuoneet linnan sisäpihalle päin. Täällä on useita nähtävyyksiä: aarrekammio, jossa säilytetään valtakunnan regaaleita, kolmen kruunun museo, jossa kerrotaan linnan keskiajalle ulottuvasta historiasta ja mahtavat paraatihuoneet sekä linnan kirjasto ja kirkko. Kustaa III:n antiikkimuseo ja linnan kirkko ovat avoinna kesäkuukausina. Vahdinvaihto ja linnan myymälä ovat suosittuja vierailijoiden keskuudessa.
Saatavana on yhdistelmälippu, jolla pääsee myös Riddarholmenin kuninkaalliseen hautauskirkkoon, josta olen kertonut aikaisenmin täällä.
En ole sen kummemmin tutustunut Tukholman linnaan, mutta linnassa on useita mielenkiintoisia museoita, kuten Gustav III:s Antikmuseum, joten jo oli aika käydä tutustumassa.
Tämä on Euroopan vanhin museo, joka avattiin vuonna 1794. Tämä on luonnollisestikin myös Ruotsin vanhin museo ja samalla Ruotsin vanhin taidemuseo.
Kuvaus museon avajaisista
Taiteesta ja antiikista kiinnostunut kuningas Gustav III (1748-1792) osti suurimman osan museon veistoksista Italiaan matkallaan 1800-luvun lopulla. Vatikaanin museon vierailu Vatikaanissa Gustav III:n italialaisen matkan aikana 1783-1784 sai prinssin innostamaan ostamaan antiikin patsaita ja perustamaan museon muinaisista kokoelmistaan.
Pian Gustav III:n kuoleman jälkeen päätettiin, että kokoelmat, jotka koostuivat yli 200 veistoksesta, esitettäisiin kuolleen kuninkaan muistoksi. Kokoelman oli tarkoitus ensin koristella kuninkaan Haga-linnaa. Mutta kun taideteokset tulivat Tukholmaan niin huomattiin että kokelma sisälsi parisataa teosta. Niille oli mahdottomuus löytää paikkaa Hagan linnasta.
Näyttelytilat koostuvat kahdesta eri galleriasta. Veistokset sijaitsevat gallerioissa juuri niin kuin ne alun perin asetettiin. Museon kokoelmissa on mm kuningas Gustav III:n suuri kokoelma antiikiin aikaisia veistoksia, jotka kuningas hankki Italian matkallaan vuosina 1783-84. Nyt modernilla ajalla kuullostaa oudolta että kuningas on saanut ostaa valtavan määrän vanhoja antiikin aikaisia esineitä ja patsaita Italiasta Ruotsiin. Syy siihen on että taide ja arkeologia alkoi kiinnostamaan ihmisiä vasta 1700-luvulla Eurooppassa mutta vielä silloin ei osattu antaa kansallista arvoa oman maan esineille.
Kuvaus museon avajaisista
Taiteesta ja antiikista kiinnostunut kuningas Gustav III (1748-1792) osti suurimman osan museon veistoksista Italiaan matkallaan 1800-luvun lopulla. Vatikaanin museon vierailu Vatikaanissa Gustav III:n italialaisen matkan aikana 1783-1784 sai prinssin innostamaan ostamaan antiikin patsaita ja perustamaan museon muinaisista kokoelmistaan.
Pian Gustav III:n kuoleman jälkeen päätettiin, että kokoelmat, jotka koostuivat yli 200 veistoksesta, esitettäisiin kuolleen kuninkaan muistoksi. Kokoelman oli tarkoitus ensin koristella kuninkaan Haga-linnaa. Mutta kun taideteokset tulivat Tukholmaan niin huomattiin että kokelma sisälsi parisataa teosta. Niille oli mahdottomuus löytää paikkaa Hagan linnasta.
Näyttelytilat koostuvat kahdesta eri galleriasta. Veistokset sijaitsevat gallerioissa juuri niin kuin ne alun perin asetettiin. Museon kokoelmissa on mm kuningas Gustav III:n suuri kokoelma antiikiin aikaisia veistoksia, jotka kuningas hankki Italian matkallaan vuosina 1783-84. Nyt modernilla ajalla kuullostaa oudolta että kuningas on saanut ostaa valtavan määrän vanhoja antiikin aikaisia esineitä ja patsaita Italiasta Ruotsiin. Syy siihen on että taide ja arkeologia alkoi kiinnostamaan ihmisiä vasta 1700-luvulla Eurooppassa mutta vielä silloin ei osattu antaa kansallista arvoa oman maan esineille.
Nyt tänä päivänä on taas antiikkiesineet ja huonekalut suht koht halpoja. Tarjontaa on enempi kuin kysyntää. Nyt saa rokokoo huonekaluja ja esineitä samalla hinnalla kuin moderneja uusvalmisteisia huonekaluja. Juuri 1700-luku oli ruotsalaisen huonekalusuunnittelun kulta-aikaa.
Kuningas Gustav III (1746-1792) syntyi kultalusikka suussa melkein kirjaimmellisesti. Hän kuului erittäin arvovaltaiseen Holstein-Gottorpin aatelissukuun, joka on euroopplaisen Oldenburgin hallitsijasuvun sukuhaara. Tämän korkea-arvoisempi ei yksikään kuinkallinen voi nykypäivänäkään olla. Tanskan nykyinen hallitseva kuingatar Marghrete on suorassa sukulinjassa 'oldeburgilianen' ja näin ollen ehkä yksi korkeimmalle arvostetuista kuninkaallisista nykypäivänä.
Kuningas Gustav III oli myös sukua Vasan kuningassuvun kanssa. Gustav III kaappasi aatelissäädyiltä vallan takaisin itselleen, edisti kulttuuria ja soti Venjää vastaan. Aaateliset solmivat keskenään salaliiton kuninagsta vastaan ja tappoivat hänet. Mutta Gustav III ehti istua kuninkaan istuimella 21 vuotta.
Koskaan sitä ennen eikä sen jälkeenkään, ole Ruotsissa ollut niin promeaa kuningasta, joka pukeutui kultaan ja hopeaan ja kantoi kallisarvoista viittaa ja kultaketjuja. Hän oli erittäin kiinnostunut kultuurista, varsinkin teatterista ja Italiasta. Hän perusti Svenska Akademin, joka on samanlainen laitos kuin Ranskan ja Espanjan kuninkaalliset akademiat. Hän perusti kuinkallisen teatterin, teatterin myös Drottningholmin linnaan ja kuninkaallisen oopperan. Kuningas keksi myös ruotsalaisen kansallisasun, josta oli eri muutoksia. Niin uudempia kuin vanhojakin kuinkaallisia asuja on vaikka millä mitalla nähtävänä Tukholman linnan Livsrustkammaren näyttelyssä.
Museon on avoinna vain kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun. Talviaikaan ei kannata palkata väkeä töihin linnaan, koska kävijöitä on vähän. Kesäaikaan yliopiston opiskeiljat ottavat kesähomman mielellään linnassa. Vierailu linnan eri museoissa sisältyy Tukholman linnan sisäänpääsymaksuun. Linna on kuitenkin avoinna vuodet ympäri, jolloi saa nähdä edustusasunnot, Skattkammaren ja Tre Kronor museon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti