Kuninkaallinen taideakatemia

Konstakademin/Kungliga Akademien för de fria konsterna/

Kuninkaallinen Taideakatemia

Fredsgatan 12 ja Jakobsgatan 27C (hissi)

Aukioloajat/Näyttelyt:

Tiistaista perjantaihin kello 11-17

Launtaista sunnuntaihin kello 12-16

Ilmainen sisäänpääsy!

Kirajsto:

Tiistaista torstaihin kello 13-18

Kahvila Mejan:

 -sijaitsee pääsisäänkäynnistä oikealle kädelle portaat ylös!

Tiistaista perjantaihin kello 11-17

Lauantaista sunnuntaihin kello 12-16

 Facebook!

Huom! 

Rakennusta ei pidä sotkea yhteen Kungliga Konsthögskolan/Kuinkaallisen taidekorkeakoulun kanssa, jossa toimii itse taidekorkea koulutus. Kuninkaallinen taidekorkeakoulu on 1700-luvulta ja se sijaitsee Flaggmansvägen 1, Skeppsholmenin saarella.

Arvovaltaisella Sparren aatelisuvulla oli kolme palatsia Tukholmassa. Yksi niistä Fredsgatanin varrella, toinen Hamngatanin varrella ja kolmas sijaitsi Riddarholmenin saarella. Fredsgatanin varrella sijaitseva palatsi on nykyään Kuninkaallisen Taideakatemian rakennus tai oikealta nimeltään Kungliga Akademien för fria konsterna. 

Vapaaherra, valtioneuvos ja maaherra Axel Sparre (1620-1679) rakennutti tämän palatsin keskelle kaupunkia  Fredsgatanin varelle, joka on yksi Tukholman paraatikatuja, mutta katu on vain 350 metriä pitkä. 

Tämän lyhyen kadun pätkän varrella sijatsee vain arvorakennuksia, kuten Ruotsin hallituksen rakennus ja pääministerin virka-asunto. Ruotsissa ei ole nimitystä arvorakkennus, eikä paljon muitakaan arvo-sanalla alkavia sanoja. 

Aikaisemmin ei pääministereillä ollut virka-asuntoa, mutta turvallisuus syistä vast ikään annettiin pääministereille vanha palatsi asunnoksi Sagerska palatset, Strömgatan 18. Strömsgatan on Fredsgatanin viereinen katu joka kulkee pitkin Strömmeniä, joka on merialue Tukholman Cityn ja Gamla Stanin välillä. Hallituksen rakennukset sijatsee siinä aivan vieressä ja Kuninkaallinen Taideakatemia seisoo hallitusrakennusten välissä. 

Näitä kuninkaallisia akatemioita on Ruotsissa 17 kappaletta. Ne perustetteiin ranskalaisen mallin mukaan. Ranskan ja Ruotsin lisäksi on vain Espanjalla kuninkaallisia akatemioita. Näitä kuninkaallisia akatemioita ei pidä sotkea yhteen yliopistollisten akatemioiden kanssa. Tämä Kungliga Akademin för fria konsterna on toiseksi vanhin kuninkaallisista akatemioista. 

Kuninkaallinen Taideakatemia on itsenäinen järjestö, jonka tehtävänä on tukea maalaustaidetta, kuvanveistoa, arkkitehtuuria ja muita kuvataiteita. Taideakatemiassa on myös koulutettu linnoitusupseereita. Vuonna 1978 akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (Kungliga konstghögskolan). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministeriön valvonnassa, ei siis kuninkaallinen.

Taideakatemiassa opiskelleille saatettiin myöntää agré (ranskan sanasta agréer ’valtuuttaa, hyväksyä’) vuoteen 1887 asti. Se oli taideakatemian jäsenyyttä arvossa seuraava arvonimi. Agrén myöntäminen tarkoitti, että opiskelija oli valmistunut taiteilijaksi ja sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla akatemian tuella. Suomesta lähteneille agré myönnettiin ainakin Erik Cainbergille, R. W. Ekmanille ja Aleksander Lauréukselle.

Axel Sparre syntyi Stora Sundbyn linnassa nykyisessä Eskilstunan kunnassa. Hänen vanhempansa olivat sen ajan rikkaimpia aatelisia. Isän puolelta Sparre ja äidin puolelta Natt och Dag. Sparren suku elää vieläkin ja omistaa vieläkin Stora Sundbyn linnnan. Axel toimi ensi alkuun kuningatar Kristinan kamariherrana ja siitä virastaan hän sitten yleni vuosi vuodelta. Kuinkaalinen Taideakatemia osti Sparrerska palatset Fredsgatanin varrelta vuonna 1688. Mutta Kunikaallinen Taidekatemia sai nykyisen nimensä vasta vuonna 1810.

Ensi alkuun akatemian nimi oli Kungliga ritakademin, sen johdosta että akatemiassa sijaitsi piirustuskoulu. Akatemian tarkoitushan oli edistää taiteen levittämistä Ruotsissa. Mutta mitään sellaista tehtävää ei akatemialla enää ole.

Kungliga Högskolan/Taidekorkeakoulu erotettiin Taideakadmeista vuonna 1978, ja näin koulutus muutti Skeppsholmenille. Vastuu koulusta on kuitenkin vielä Akatemialla.

Kuinkaallisia aktemioita on 17, joista Svenska Akademin on ylitse muiden kuninkaallisten akatemioiden. Kuninags Gustav III (1746-1771) perusti Svenska Akademin vuonna 1786. Gustav III oli suuri taiteen ja varsinkin ooperan ystävä. Ruotissa oli yksinvalta/autokratia siihen  aikaan.  Hän otti mallia Ranskan hovista. Gustav III perusti myös kuninkaallisen ooperan. Kohtalon ivaa kuningas tapettiiin opperassa.

Svenska Akademiaan valitaan jäsenet ja he saavat istua akademiassa koko ikänsä. Jäseniä on aina 18, ja jokaisella on oma nimikko tuolinsa. He valitsevat yhdessä Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat. 

Ruotsista löytyy lukuisia muitakin akatemioita. Yliopistoilla oli alunperin omat akatemiansa, mutta yliopstolaitosta tai korkeakouluja, kuten useimpia yliopistoja nykyään kutsutaan, on modernisoitu ja uusorganisoitu ja sen myötä akademiat ovat hävinneet. Jopa tiedekunnat, facculteet, ovat poistuneet ja nykyään puhutaan instituuteista. Ei taida enää olla muita facculteita kuin filosofian facculte jäljellä. Aikaisempi nimitys filosofiselle facculteelle oli De fria konsterna faccultet. En ymmärrä miksi? 

Arkkitehti Carl Gustav Tessin oli ollut vastuussa Tukholman kuninkaallisen linnan rakentamaisesta, joten hän perusti kuninkaallisen piirustuskolun. Ranskalainen taiteilija Guillaume Thomas Taravall toimi opettejana. Hän maalasi myös upeita suuria malauksia Tukholman linnaan. Varsinkin kattomaalaukset olivat hänen alaansa, joita löytyy ympäri Ruotsia. 

Ensimmäisiä oppilaita piirustuskoulussa oli mm Johan Pasch, josta tuli taitava sisäkattojen koristelija. Esikuvana käytettiin ranskalaisia kattomaaluksia. Myös arkkitehti Carl Håleman, yksi Ruotsin kuulusimmista arkkitehdeistä, kuului piirustukoulun perustaja hahmojen joukkoon. Nicodemus Tessin nuorempi kuoli ennen kuin hän ehti saada Tukholman linna valmiiksi, joten linnan rakennuksen lopettelutyöt sai Carl Håleman vastuulleen. Muita piirustuskoulun oppilaita oli mm Jacques-Philippe Bouchardon, Johan Henrik Scheffel ja Olof Arenius, joista tuli kuuluisia taiteilijoita.

Vuodesta 1766 toimintaa lisättiin ja mukaan otettiin myös kuvanveisto-oppilata. Vuonna 1773 kirjoitti kuninags Gustav III säännöt taideakatemialle. Siitä lähtien akatemiassa opiskeltiin arkkitehtuuria, grafiikkaa, anatomiaa, perspektiivioppia ja taidehistoriaa. Kuningas Gustav III tunnetiin suurena taiteen ja kulttuuri ystävävnä. Hän perusti myös Svenska Akademin joka on ihan omaa laatuaan. Vain Ranskalla ja Espanjalla on vastaava kuinkaallinen instituutti, joissa vaalitaan kieltä ja kirjallisuutta.

1700-luku oli kulttuurin kulta-aikaa Ruotsissa, jollaista ei  Ruotsissa ole ollut sen jälkeen, tuskin tulee koskaan olemaankaan. Nykyruotsalaisia ei juuri kulttuuri ja taide kinnosta. 

1719-1772 välistä aikaa voi kutsua suurvallan ajalta vapauden ajalle. Tämä oli vain 200 vuotta uskonpsuhdistuksen jälkeen. Tämä oli myös valistuksen hyödyllisyyden ja järjenkäytön vuosisata. Ruotsiin syntyi porvariluokka, siis keskiluokka. Yliopistot ja luonnontiede syntyi sekä titoa ihmisruumiista ja sielusta sai alkunsa. Lukuisat ruotsalaiset tukijat olivat etunenässä Ranskan ja Englannin tiedemisten kanssa. 

Kuinkaallinen Tiedeakatemia avattiin Tukholmassa vuonna 1739, joka sai aikaan sen että Tukholmaan perustettiin tekstiilitehtaita. Kehitys kaikilla aloilla kulki niin nopeasti etteä oli vaiekata pysysä kehsityksessä mukana. Hyvivointi ja talous kasvoi ja kulttuuri alkoi kukoistmaan. Kuningas Gustav III perusti Ruotsin Akatemian vuonna 1786, joka on niin erikoinen laitos, joka vaatii oikein oman postauksensa. Ruotsin Akatamia on kaikkien muitten laitosten ja akatemioiden erikoisasemassa oleva laitos.

Taideakatemiassa pidetään myös luentoja, konsertteja ja sympoosiumeja. Kannattaa katsoa akatemian kalenteria!

Ruotsin taideakademia, Kungliga Akademien för de fria konsterna, tai vaan Konstakademin on vain yksi kuinkaallissta aktemioista. Nämä kuninkalliset akatemiat perustettiin siis aikaisemmin kuin yliopistojen akatemiat. Kuinkaalliset akatemiat ovat privaatti akatemioita, eivätkä siis liitty mitenkään yliopistoihin. Kuninkaallisia akatemioita on 18.

Ruotsissa on näitten lisäksi tietysti myös 48 yliopistoa ja korkeakoulua, joilla on omat akatemiansa.

Kuningas Gustav III avasi myös upean Kansallismuseon, joka on ollut nyt monet vuodet suljettu uuskorjauksia varten. Se avataan mikä päivä tahansa ja se on kuulema aivan mahtavan promea museo nykyään ja todellakin käymisen arvoinen. Täällä olen kertonut siitä aikaisemmin.

Kafé Meijan