Nytorget, Södermalm
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
toivottaa Donna Tukholmassa
PS. Tukholmassa ei ole ollut lunta jouluna maassa 11 vuoteen. Saa nähdä miten käy tänä vuonna, kun lunta satoi tavallista aikaisemmin.
Lagundan seurakuntaan Upplannissa kuuluu 12 kirkkoa, joista 10:ssä kirkossa saa käydä. Seurakunta näyttää olevan erittäin aktiivinen, vaikka asukkaita seurakunnassa on vain 3300.
Lagundan 'härad' = Suomessa kihlakunta, kuului keskiaikaiseen ylänkömaahan nimeltä Fjädrundaland. Olen tehnyt aikiasemmin postauksen Lagundan seurakunnasta, joten ei toista itseäni, vaan kerron tällä kertaa Grytan kirkosta.
Lupasinhan minä jo aikaisemmin tehdä postauksen Grytan kirkosta, mikä sijaitsee Lagundan seurakunnassa, Upplannin maakunnassa, mihin kuuluu puolet Tukholman kunnasta. Grytan kirkko sijaitsee hyvin lähellä Örsundsbrota. Järvi on nimeltään Ekoln, mikä kuuluu yhteen suuremman järvisysteemin kanssa.
Grytan kirkko sijaitsee seurakunnan läntisellä reunalla, noin puolessa välissä Upsalaa ja Enköpingiä. Olen aikaisemmin kertonut alueesta ja olen erittäin ihastunut alueeseen. Tämä alue on erittäin historiallista aluetta.
Lagundan seurakuntaan kuuluu kymmenen kirkkoa, jotka ovat sijoittuneet Biskopskullan ympärille. Biskopskullan, Fittjan, Fröslundan, Girestan, Grytan, Hjälstan, Holmin, Kullan, Långtoran ja Nysätran kirkot.
Jos haluat vierailla jossain Lagundan seurkaunnan kirkoista, olet erittäin tervetullut ottamaan yhteyttä seurakuntatoimistoon (0171-46 00 70, sähköposti lagunda.forsamling@svenskakyrkan.se
Lagundan kuntaa ei enää ole, vaan se liitettiin Enköpingin kuntaan vuonna 1971. Tällä alueella sijaitsee kirkot hyvin lähekkäin ja kaiken keskellä sijaitsee Sjöön linna suurine tiluksineen. Sjöön linnan omistaa Banérin aatelissuku, joilla on maanvijelystä, karjataloutta ja metsänhoitoa tilallaan.
Biskopskulla on Lagundan seurakunnan pääpaikkakunta. Biskopskullan alueen omisti aikoinaan arkkipiispa, joten siitä nimi Biskoppskulla/piispan kukkula. Mutta myös silloinen kuningas Magnus Eriksson 1300-luvulla omisti laajat alueet Biskopskullassa.
Tämä alue on erittäin mielenkiintoinen, rauhallista maaseutua ja silti tällä alueella seisoo lukuisia kirkkoja ylhäisessä yksinäisyydessään. Tie 55 on alueen päätie, mikä kulkee Enköpingin ja Uppsalan välillä. Mutta kapeat sivutiet ovat erittäin antoisia ajella varsinkin kesäkaudella.
Grytan kirkko, sijaitsee 2 kilometrin päässä Örsundsbrosta
Grytan kirkon vanhimmat osat rakennettiin jo 1100-1200. Sitä ennen siinä on ollut luultavasti puukirkko, ja tälle alueelle tuli varhain kristinusko. 1400-luvun aikana kirkkoa rakennettiin uudestaan ja uudestaan, ja siinä oli torni, asevarasto ja sakristi. Sitten myös tiiliholvit rakennettiin ja saivat kauniit maalauksensa, päivätty 1487 ja jotka on luultavasti yhden Albertus Pictorin opetuslapsista tehnyt.
Grytan kirkon luokse löytää kun lähtee ajamaan Uppsalavägenin tieltä kohti Salnecken linnaa ja siitä edelleen tie päätyy kirkon luokse. Näitä kirkkoja pidetään avoinna keksäkaudella turisteja ja ohikulkijota varten.
Biskopskullan kirkko on myös nähtävyys ja se on alueen vanhin kirkko. Täällä oli todennäköisesti kirkko jo 1100-luvulla. Holvissa on myöhäisgoottilaistyylisiä maalauksia, joita kutsutaan Strängnäsin mestarin kalkkimaalauksiksi. Kukaan ei tiedä hänen varsinaista nimeä.
Tämän tyylisiä maalauksia löytyy muuten Södermanlandista. Kuoroholvin kattomaalaukset kuvaavat neljää evankelistaa symboleineen sekä kirkko-isiä Gregoriasta, Ambroseesta, Hieronymuksesta ja Augustinuksesta.
Kuoriholvin kattomaalaukset kuvaavat neljää evankelistaa symboleineen sekä kirkko-isiä Gregoriasta, Ambroseesta, Hieronymuksesta ja Augustinuksesta. Idässä on maalauksia Mariasta ja lännessä viimeistä tuomiota kuvaavia maalauksia.
Kirkko rakennettiin osittain uudelleen vuoden 1578 tulipalon jälkeen. Perinteen mukaan kirkko sai jälleenrakennustukea kuningas Johan III:lta ja kunnostus saattoi valmistua jo vuonna 1581. Vuosisadan vaihteesta 1800 ja sitä seuraavalla vuosisadalla lisättiin saarnatuoli (1697, luultavasti paikallisen puusepän tekemä) ja alttaritaulu (1752, kuvanveistäjä Olof Gerdman, Tukholma). 1700-luvun lopulla kunnostustyöt jatkuvat: tornin yläosa poistetaan, uudet ikkunat avataan lisäämään valoa ja kaikki holvit maalataan valkoisiksi. Vasta kunnostuksen yhteydessä vuosina 1929-30 kauniit kattomaalaukset tuotiin uudelleen esille uusien sukupolvien iloksi.
Aspnäs on luonnollisestikin syntynyt Aspnäsin kartanon ympärille, aivan kuten melkein kaikki Tukholmankin asuintaajamat ovat syntyneet. Aspnäs sijaitsee 'syvällä' Upplannin maakunnassa. Sanon 'syvällä', sillä upplantilainen historia, kulttuuri ja perinne on todellakin 'syvältä'.
Arkeologisen ja geologisen tutkimuksen perusteella Upplandin maakunnan ensimmäisten asukkaiden oletetaan tulevan lännestä Närken ja Västmanlandin poikki, ainakin 8000 vuotta sitten. Heidän asuinpaikkansa olivat silloin rannikolla. Mannerjään sulamisen jälkeen maanpinnan nousu jatkuu. Upplanti ja itäiset osat Sörmanlandista ovat nousseet merestä. Tukholma oli saaristomerta noin 3000 eaa.Tukholman alueella maanpiannan nousu on nykyään noin 0,5 metriä 100 vuoden aikana.
Upplantilaisilla on erittäin syvällä juuret Upplannissa, eikä he halua muuttaa pois synnyinseudultaan. Ovat ikuisia patriiootteja. Eipä silti, useimmille ruotsalaisille on oma synnyinpaikakkunta erittäin tärkeä. He ovat todellakin oman maakuntansa kasvatteja. Ruotsalaisille kansallismielisyys on suorastaan häpeä. Heillä on jopa erikoinen luonteenlaatukin ja he jos jotka aina kaipaavat takaisin kotimaakuntaansa. Tukholmasta Aspnäsiin on linnunteitä noin 100 kilometriä. Tukholman pohjoisosat kuuluvat Upplantiin ja eteläiset osat Södermanlandiin.
Mats Kettilmundsson/Matias Kettilmundinpoika (1280–1326) toimi vuoden ajan rikshövitsman virassa Ruotsissa ja Suomessa (en tiedä onko tälle viralle suomalaista nimitystä, virka tarkoittaa kuninkaan sotaväen päällikköä), ritari, drotsi ja Suomen käskynhaltija. Kettilmundsson syntyi vuonna 1326 Suomessa ja luultavasti kuoli Viipurissa.
Hänet nimitettiin Turun linnan päälliköksi ja häntä kutsuttiin arvonimellä capitaneus Finlandensis eli Suomen päämies. Hänellä oli kuningas Birger Magnussonin toimivalta sekä korkein hallinnollinen ja sotilaallinen valta Suomessa. Matias toi Turun linnaan ritariajan loiston ja järjesti juhlia sekä sisusti linnan arvokkaasti.
Mats Kettilmundsson asui Upplannissa Aspenäsin kartanossa, mikä oli hänen säätykartanonsa. Aspnäsin korkea-aatelinen suku sai niemensä tämän Aspsnäsin kartanon mukana. Suku asutti nimittäin kartoa 1300-luvulla. 1500-luvulla omisti Trollen, Bossen ja Sparren aatelissuvut kartanon.
Kohteessa C sijaitsee Aspnäsin kirkko
Pyhän Birgitan tammi löytyy kohteesta 11.
Tämnaren järven ympäri voi patikoida merkattua lenkkiä. Järvi kuuluu Hebyn kuntaan. Järvi on kalarikas järvi. Kalastuslupa vaaditaan. Järvi on myös suosittu patikointi alue.
Vastarannalta löytyy upea Nicodemus Tessin (vanhemman) suunnittelema säätykartano vuodelta 1630 ja nimeltä Harbonäs, missä voi yöpyä. Kohteessa A. Kartranon omisti alunperin suomalaista sukua oleva Göran Von Knorringin Tervalammelta ja nykyään Gunnar Axelssonin perhe.
Tämä on enimmäkseen yksityistä aluetta, joten lähin Uppslasta kulkevan bussin 844 pysäkki on reilun 4km päässä 272-valtatiellä.
Aspnäs sijaitsee kauniin Tämnaren järven rannalla, E4 tien läntisellä alueella. Kylä sijaitsi aikoinaan aivan järven rannalla, mutta jääkauden jälkeinen maannousu on aiheuttanut sen, että kylä sijaitsee nykyään hieman kauenpana järvestä. Kylä on kuuluisa kirkostaan ja säätykartanostaan. Muuten täällä ei asu montakaan asukasta.
Järven ympäristössä on paljon maajusseja, joilla on myymälä, missä he myy omia tuotteitaan. Alueella myydään mys muita paikallisia tuotteita. Putiikkeja on runsaasti, mutta ne on usein vaikea huomata autosta käsin.
Suuri alue kirkon ympäriltä on nykyään luonnonreservaatti aluetta. Ruotsissa syntyy luonnonreservaatteja historiallisille alueille. Näin taataan ettei alueelle tulla koskaan rakentamaan mitään, vaan se sälytetään entisellään.
Varsinainen Gammal Aspnäs/Vanha Aspnäs sijaitsee kirkon luota etelään päin. Sinne pääsee suoraan Öndbyn bussipysäkiltä.
Aspnäsin kirkko rakennettiin alunperin Aspnäsin kartanon omistajien käyttöön. Siitä syystä kirkkoa kutsutaan nimellä gårdkyrka/kartanokirkko, ja tässä taas tulee tuo sana gård esille, mikä tarkoittaa vaikka mitä, esimerkiksi pihaa, kartanoa, ja paljon muutakin.
Kirkko rakennettiin 1300-luvulla maatilakappeliksi. Se pyhitettiin Sankt Göranille/Pyhälle Yrjölle/San Giorgio italiaksi. On hvyä muistaa että useimmat ruotsalaiset kirkot rakrnnettiin katollisella ajalla, ja kirkkoja ei juuri muuteltu tai muokattu, kun niistä tehtiin luterilaisia kirkkoja.
1500-luvulla kirkko paloi. Vuoden 1796 jälkeen kirkko alkoi rappeutumaan ja oli melkein raunioitunut, kun se vihdoin kunnostettiin 1900-luvulla. Vuonna 1962 kirkko vihittiin uudelleen.
Aspnäs gårdkyrka/Aspnäsin kartanon kirkko
Kirkko on suljettu talviaikaan, mutta kesäaikaan on täällä tapana tarjoilla kirkkokahvit vierailijoille. Yhteyttä voi ottaa seurakuntaan puh. 4629222360 ja sopia käynnistä!
Bussi 513 pysähtyy kirkkoon johtavan tien kohdalla Jägartorpin pysäkillä. Parasta sanoa etukäteen kuskille että hän pysähtyy siinä. Bussi kulkee Tierpin ja Östervålan välillä. Bussi tai juna ja bussi Tukholmasta Östervålaan. Tukholmasta Tierpiin junalla.
Aspsnäin kartanon kirkko kuuluu Östervålan seurakuntaan, mihin kuuluu noin 2000 asukasta. Aspnäsin säätykartano myytiin vuonna 1970 Västmanlandin lääninhallituksen kautta Västmanlands Läns Landsting, mikä vastaa paikallista 'sotemaakuntaa'. Östervålan seurakunta osti Aspnäsin kirkon ja siihen kuuluvan puistoalueen.
Kirkko on rakennettu 1300-luvun alussa. Tunnettu mm. koska Pyhä Birgitta on käynyt paikalla. Joskus 1500-luvulla kirkko paloi. Se on kunnostettu useita kertoja ja myös rakennettu uudelleen. Vuoden 1796 jälkeen kirkko sai rapistua, se on ollut myös kartanon käytössä lammasten tilana. Kirkko pelastettiin ja vuonna 1962 arkkipiispa Gunnar Hultgren vihki kirkon uudelleen käyttöön.
Noin neljä viikkoa sitten tuli syksy Tukholmaan, epäillen kylläkin.
Aurinko saattaa pilkistää vinosti taivaanarannalta aamupäivästä ja sitten se häviää lopuksi päivää piiloon. Päivä päivältä pimenee eikä aurinko tuskin enää tule näyttäytymään ennen kuin tammikuussa. Kohti pimeyttä me vaellamme Tukholmassa. Talvi ei tule ennen kuin tammikuussa. Saattaa se sataa joku yö lunta mutta se sulaa heti aamusta pois.
Tukholma on alkanut kunnostaa kaupunkia Nobelin juhlallisuuksia ajatellen. Erilaisia valaistusommitelmia on asetettu kaupungille piristämään pimeää tunnelmaa. Ne poimitaan pois vasta sitten tammikuussa. Noin 300 miljoonaa kruunua Tukholma satsasi pari vuotta sitten uusiin valaistuksiin.
Lopuksi kerron että olen ollut 12 vuorokautta sairas. Korona iski minuun juuri ennen kuin piti lähteä hakemaan uutta rokotetta. Täällä on erittäin paljon tartuntoja enempi jopa kuin koko tänä vuonna. Tunnettu ruotsalainen lääkäri sai koronan ja hän kertoi että hän sai 'yskän helvetistä'.
Omalta kohdaltani voin sanoa samaa. Olen melkein yskinyt keuhkot pihalle. Yskiminen onnistui vain seisoaltaan. Maaten en ole voiniut nukkua, vaan istualtaan sohvalla. Ääni katosi kokonaan, samoin haju ja makuaisti hävisi, eikä kiinteä ruoka mennyt alas. Olen diabettikko joten minun on pakko syödä. Tämä on ollut yhtä verensokerin mittaamista tunti toisensa perään. Olen elänyt melkein vain soppaa ja omenia syöden. Tartunnan sain takuu varmasti terveyskeskuksen laboratoriosta, sillä me ei ole oltu kahteen vikkoon sitä ennen missään tekemisissä ihmisten kanssa.
Toivotan teille kaikille viihtyisää syksyä!
Mosebacke torg on aukio Södermalmilla Tukholman kantakaupungissa Katarinabergetin kukkulalla. Tätä aluetta Södermlamilla kutsutaan nimellä Söders höjder/Söderin korkeus. Slussenilta tänne on jyrkkä nousu, yrittipä mistä kohtaa tahaansa. Tämän kukkulan alle kallion sisään rakennetaan parhaillaan bussi/metroteminaalia samalla kun vihdoinkin koko Slussen pantiin täyskorjausten alle. Kyllä tätä on odotettutkin.
Mosebacke Torg on vilkas paikka vain korttelin päässä Götgatanin vilkkaalla kadulla. Soralla päällystetylle Mosebacken aukiolle pääsee useista eri suunnista. Kesäisin 'toriympyrässä' on pieni kahvila leikattujen pensasaitojen ympäröimänä.
Tori sai nimensä alueella asuneesta Moses Israelssonin nimestä, jolla oli tuulimylly täällä ja missä jauhettin jyviä jauhoksi. Moseksen appiukolla Johan Hansson Höökillä oli oma tuulimylly Moosesken myllyn vieressä. Höök sai oman nimikkokadun lähettyviltä, Hökensgata, mikä johta ylös Mossebacken torille.
Mosebacke on ollut 1700-luvulta lähtien hauskanpidon ja viihteen paikka. Södra Teaternin nykyisellä paikalla sijaitsi majatalo Stockholm Vapen, jossa oli suuri puutarha ja näkymä kaupungin keskustaan. 1800-luvun aikana majatalo rakennettiin uudelleen ja siitä tuli huvipalatsi, jossa oli karusellit ja tanssilattia. Vuonna 1853 majatalo purettiin ja teatteri rakennettiin, mutta se paloi Mosebacken tulipalossa.
