torstai 24. elokuuta 2017

Enköping

Avoinna:
lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-15
keskiviikkoisin kello 17-19

Tukholmasta on noin 75 kilometriä Enköpingiin. Enköpingistä on 40 kilometriä Uppsalaaan och 36 kilometriä Sigtunaaan. E18 tietä pitkin ajaa tunnissa Enköpingiin. Junat kulkee Tukholmasta vartin välein. Junamatka kestää noin 40 minuuttia. Tukholmasta voi ottaa myös paikallisen sähköjuna ja mennä sillä Bålstaan ja ajaa siitä loppumatka Enköpingiin bussilla. Tämä matka kestää myös noin tunnin. 


Enköpingissä asuu vain noin 22000 auskasta mutta koko kunnassa noin 43000. Kunnan pinta-laa on laaja. Enköping on ennen  kaikkea tunnettu puistoistaan. Pienessä Enköpingissä on 25 puistoa. Enköpingiä kutsutaan piparjuurikaupungiksi, koska täällä on perinteisesti kasvattettu suuressa määrin piparjuurta. Piparjuurikastike onkin perinteine ruotsalainen herkkukastike,  tai noh... upplantilainen perinneruokalaji. Piparjuurikastike onkin erittäin hyvää, varsinkin jos piparjuuri on tuoretta ja juuri raastettua. Täällä on luonollisetikin kasvatettu myös muita juureksia, palsternakkaa ja punajuuria. Myös valkokaalia, sipulia ja persiljaa on kasvatettu suurissa määrin. Aluehan on tunnettu juuri suurista maanviljelyksistään.


Enköpingin kunta kuuluu Uppsalan lääniin ja Upplannin maakuntaan

Tällä aluella on erittäin paljon mielekiintoista nähtävää ja koettavaa. Upplanti ylipäätään on todellinen aarreaitta historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. E18 tien pohjoispuoleinen alue on harvaan asuttua maaseutua. Mutta silläkin alueella on jokaine pieni kirkonkylä mielenkiintoinen. Asutustaajamat ovat sijoittuneet enimmäkseen E18 tien varteen. Enköpingin joki saa alkunsa Enköpingistä ja se juoksutta vetensä Mälaren järveen. Enköping sijaitsi aikoinaan Mälaren järven lahdessa mutta jääkauden jälkeinen maannnousu on saanut aikaan sen että Enköping sijaitsee nykyään viiden kilometrin päässä Mälaren järvestä.


Tästä lähteestä kävivät enköpingiläiset aikoinaan hakemassa juomavetensä

Tällä alueella on asuttu jo 5000 vuotta sitten. Kunnassa on runsaasti muinaismuistoja.  Enköping kuuluu Ruotsin vanhimpein kaupunkein joukkoon. Enköping mainittiin kirjallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1164, mutta jälkiä asutuksesta on löydetty jo sitä aikaisemmalta ajalta. Kalliopiirrustuksia jo vuodelta 2000 eaa. Noin tuhat vuotta sitten asui Enköpingin kunnan alueella viikinkejä. He asuivat eräänlaisissa kartanoissa ja herrat linnakkeissaan. Viikingit pitivät Enköpingissä markkinoitaan. Vain Uppsalan markkinat olivat suurempi tapahtuma. Enköping sai kaupunkioikeudet jo 1300-luvulla. Ensimmäinen linnake rakennettiin Gröneborgin saarelle  jo 1250-luvulla ja samaan aikaan perustettiin farnsikaaniluostari Enköpingiin,josta ei ole juuri mitään jäljellä, mutta luostarinpuistossa/Klosterparken seisoo risti luostarin paikalla. Luostari hajoitettiin kuningas Gustav Vasan käskyn mukaan uskonpuhdistuksen ajalla. 




 Riimukiviä on Enköpingin kunnassa monen monia satoja

Enköpingiin rakennettiin ensimmäinen koulu jo 1300-luvulla. Se oli ns perinteinen luostarikoulu. Sigtunan perusttiin enimmäein ja lInköping sai toisena luostariloulun. Uppsalassa oli luostarikolu vielä 1800-luvulla. Kouluthan avattiin alkuun luostareiden tiloissa, vaikkakin Italiassa esimerkiksi sijaitsee useat koulut vieläkin luostareiden tiloissa. Opettajat vain ovat vaihtuneet, vaikka nunnat osallistuvat usein koulutoimintaan tavalla tai toisella. Uskonto on kuitenkin yksityisasia Italiassa kuten Ruotsissakin,  joten koulut ei saa opetta ukosntoa. Lapset saavat  usknnon yksityisopetsuta, jos vanhemmat sitä pyytävät. Ruotsissa opetetaan uskontoa yhteiskuntaopin yhteydessä yleistietona. Opteellaan kunkin suurimman uskonnon pääpiirteet.

Ennen vanhaan oli tulipalot suuri riesa kaikissa asuintaajamissa. Enköpingissäkin on riehunut lukuisia tulipaljoa ajan saatossa. Viimeisimmässä suuressa tulipalossa 1700-luvulla säästyivät tulipalolta vain raatihuone, kirkko, pappila ja apteekki. Tulipalon jälkeen sai kaupunki uudet leveät ja suorat kadut vanhojen kiemuraisten keskiaikaisten kujien tilalle.

Ajan kanssa (1500-1700) joutui Enköping siitymään syrjään kun Uppasala ja Västerås saivat enempi kuninkaan huomiota. Mutta kaupunkiin tuli rautatie 1870-luuvlla ja se sai aikaan että tänne rauatienvarteen alkoi kasvavaan teollisuutta ja tänne muutti sankoin joukoin työväkeä. Vuonna 1940 muutti Göta Livgarde tänne ja siitä tuli myöhemmin Enköpings garnison. Minä en ymmärrä näistä armeijan asioista yhtään mitään, joten olkoon...

Viimeisimmän kuntareformin mukaan vuonna 1971 tuli Enköpingin kunta käsittämään suurin piirtein saman alueen kuin entinen ns Fjärdhundraland käsitti. Tämä ikivanha aluejako Upplannissa (kartalla vihreä alue on Fjärdhundraland, punainen  alue on Tiundaland, keltainen alue on Roden ja turkoosi alue on Attundaland) on historiallisesti ja kulttuurillisesti erittäin mielenkiintoinen asia. Tämä aluejako selittää juuri sen seikan että Upplanti on historiallisesti ja kulttuurillisesti erittäin rikasta aluetta, Sveanmaan kehto, Ruotsin valtion synnyinaluetta. Fjärdhundralandin pääpaikka oli Enköping. Enköpingin pohjoispuolella sijaitsee jopa taajama, jonka nimi on juuri Fjärdhundra.

Kunnassa on ainakin yksi luostari nykyään, Heliga Philothei Ortodoxa kloster, Villberga-Backa nimisessä kylässä.

Ruostalainen sana gård/kartano on ollut ainoa nimitys asuinrakennuksille kautta aikojen. Huvila nimitys tuli käyttöön vasta kun kaupunkilaiset alkoivat rakentamaan asuinrakennuksia perheilleen. Huvila/villa sanaa ei ruotsalaiset juuri käytä. Harva haluaa kutsua taloaan huvilaksi. Ei edes keähuvila nimitystä käytetä vaan kesämökki/kesätalo/sommarhus on tavallisin nimitys.

Ruotsalainen sana gård tarkoittaa mahdottoman monta eri asiaa. Ensinnäkin se tarkoittaa kartanoa. Hieman myöhemmin halusi herrasväki tehdä eron tavallisen kansalaisen asuintalon ja omansa välillä, joten he alkoivat kutsua isoa kartanoaan, joka usein oli myös maatila,  nimellä herraskartano/herrgård. Kartanon työväen asuinrakennuskia alettiin kustumaan nimillä  tupa, torppa tai mannsgård/muonamiesasuntola. Gård tarkoittaa juuriltaan siis oikeastaan pihaa. 

Kaupungeissa on sisäpihoja/innegård, kartanoissa on pihoja/gård, on puutarhoja/trädgård,kanalaoita/hönsgård,takapiha/bakgård, kolunpiha/skolgård, ratapiha/bangård... lukemattomia pihoja. Olen asunut Savossa lapsuudessani 13 vuotta ja siellä sanottiin että "minä lähden pihhaan" ja se tarkoitti että minä lähden kotiin. Joten gård san on siis myös  hem/koti.


 Håbon kunta

Håbon kunnassa on asunut menneinä aikoina valtaapitäviä henkilöitä. Håbon pienessä kunnassa sijaiteee vieleäkin 90 herraskartanoa. Håbon kunnassa sijaitsee mm Skoklosterin linna ja linnan kirkko. Täällä olen kertonuts siitä. 

Herraskaratanoita on usein myynnissä, eikä useimmat niistä maksa enenpää kuin huvilatkaan. Lähenpänä Tukholmaa sama iso herraskartano maksaisi ehkä jopa kolme kertaa enempi kuin esimerkiksi jossain Simtunassa. Simtunassa on ollut myynnissä iso 250 neliön herraskartano ja se ei maksanut sen enenpää kuin yksiö tai studio maksaa Tukholmassa. Se on sijainti joka nostaa hintaa. Östermlamilla, varsinkin Lärkstadenissa, maksaa isompi "kaupunki-mansion" saman kuin iso herraskartano Tukholmassa. Maaseudulla pääsee paljon halvemmalla, mutta harvalla on työpaikka siellä. 

Simtuna kyrka

Simtunan kirkkomaa
Simtunan kylää ei enää ole, se kuuluu moderninpaan mutta pieneen Fjärdhundaran kyllään. Se sijaitsee vain kilometrin päässä Simtuna vanhasta kylästä ja sen kirkosta. Simtunassa on pari bennsiiniasemaa, terveyskeskus ja joitakin asuintaloja. Simtuna oli yksi Enköpingin kunna pienistä kirkonkylistä. Kylä mainitaan vuonna 1296 nimellä Ecclesie Symbaetunum, sillä monilla katollisen ajan kylillä oli latinalainen nimi, joka oli myös kirkon nimi, tai oikeastaan päinvastoin. Kirkko on 1200-luvulta kuten melkein kaikki muutkin Enköpingin alueen kirkot. Kirkko kuului tuomiokapitulin kaniikille keskiajalla. 


 Simtunan kirkko on 1200-luvulta
Kirkko on  uuskorjattu ja putsattu. Kirkossa on kauniita freskomaalauksia seinillä, joita kyllä kannata käydä ihailemssa. varsinkin kun kunnassa on kymmeniä vähintäin yhtä kauniita kirkkoja. Mutta pelkästään kirkon takia ei silti tänne kannata lähteä. Täällä ei ole muuta nähtävääkään kuin viljapeltoja ja metsää.


Kirkkomaa ihanine sypresseineen on mukava levähdyspaikka, jos sattuu tiet kulkemaan ohitse.


 Kaunis kirkonportti

File:Simtuna kyrka 7807.jpg


Niin kutsuttu Ärentunamästaren kävi kirkossa 1460-luvulla maalaamassa kalkkimaalauksia. Ärentunmästaren tuli Ärentunasta, joka sijaitsee Uppsalasta pohjoiseen päin. Hänestä ei teidetä paljon mitään. Ärentunan kirkossa hän maalasi sydäntäsärkevän kauniita freskomaalauksia kirkon seinille. Kirkko on uuskorjattu jase avattiin kesällä 2015 uudestaan. Nyt kannattaa mennä ihailemaan putsattuja freskomaalauksia.



Härkebergan kirkko

Avoinna kesäaikaan 1.toukokuuta-30.syyskuuta joka päivä kello 10-17. Lauantaisin on kirkossa myös opas. Talviaikaan avoinna perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 10-15.

Härkebergan kirkko on toinen hyvä esimerkki näistä kauniista Enköpingin kunnassa sijaitsevista kirkoista. Härkeberga sijaistee noin viisi kilometriä E18 tieltä pohjoiseen päin ja Enköpingsitä suurin piirtein yhtä pitkä matka. Härkebergassa ei oiekastaan ole muuta kuin muutama isompi maaliskartano, valtavan laajat viljelysmaat, kirkko ja Kaplaaninkartano. Härkebergan kirkkoa alettiin rakentamaan 1200-luvulla, mutta se vihittiin käyttöön vasta 1300-luvun puolella.


Kellotapuli on 1300-luvulta



Krusifiksi on 1300-luvulta  ja saaranstuoli 1700-luvulta

Täällä kävi Mälararen laakson tunnetuin ja kuulusin kalkkimaalari Albertus Pictor maalaamassa kalkkimaalauksia. Maalaukset ovat erittäin hyvässä kunnossa vaikkane ovat 1400-luvun lopulta.  Albertus kävi maalaamassa 39:ssä kirkossa Mälaren laaksossa.

Mutta Albertus maalasi kuivalle kalkkiseinälle, eikä kostealle kuten tapana oli. Kuningas Gustav Vasan käskystä piti poistaa kaikki katollisen uskonnon symboolit ja myös kalkkimaalaukset. Yleensä maalaukset peitettiin vetämällä valkoista kalkkia maalausten päälle, mutta näitä Härkebergan maalauksia ei ole koskaan peitetty. Ei hovin henkilökunnalla ollut aikaa käydä kaikkissa kirkoissa katsomassa onko sääntöjä noudatettu. Siksipä Suur-Tukholman alueella on jäljellä varmaan ainakin tuhat puista Maria ja Jeesuslapsi patsasta, krusifikiksiä ja Kristuspatsasta. Ei niitä hävitetty. Ne pantiin vaan piiloon jokskin aikaa. Toisaalta, useimmat ruotsalaiset kirkot on rakennettu pakananaikaisten uhrilehtojen tai hautakumpujen päälle. Kikkomailla on lukuisia riimukivi. Riimukiviä on muurattu myös kirkkojen seiniin.



Elämänratas


Albertuksella oli tapana laittaa puumerkki maalauksiinsa tai maalata itsensä mukaan kuviin. Tässä hän on tuo polvistunut henkilö oikealla.


Kirkon penkit ovat vuodelta 1755. Useimmat istuinpaikat ovat puumerkattu, jotta ei kukaan vaan vahingossakaankäynyt istumaan kenenkään varaamalle paikalle. Merkkaamisen tarkoitus oli merkata status kylässä. Rengit ja piiat saivat seisoa kirkkosalin perillä. He eivät saaneet istua. Jos oli tehnyt jotain sopimatonta, niin henkilö pantiin häpeäpenkkiin jalasta kiinni siksi aikaa kun toiset olivat kirkossa. Siinä sitten sai hävetä kyläläisten nähden.



Härkeberga Kaplansgård/Härkebergan kappalaanin kartanon omistaa Nordiska Museet. Käymisen arvoinen paikka. Tänne on Enköpingin keskustasta noin kuusi kilometriä. 





  Juhannuksen viettoa Kaplangårdenissa


Gärdsgård, huomaa että tässäkin tulee esille sana gård, joka tarkoittaa tässä yhteydessä aitausta. Aidattu pihapiiri onkin melko varmasti alkuperäisin gård sanan tarkoitus. 

Översiktsbild över området

Stora Rickebyhällen, Boklösa

Enköpingin kunnasta on löydetty 4700 muinaismuistoa, joista 250 on kalliomaalauksia bronnsiajalta, 1800-500 eaa.



Kahvila tai paremminkin konditoria nimeltä Tammerfors, 
Kyrkagatan 28, keskellä Enköpingiä

Enköping on suomen kielen hallintoalue. Täällä on  suomenekielisille lapsille oma esikoulu ja peruskoulussa äidinkielentukiopetusta. Päiväkotejahan ei enää ole Ruotsissa, vaan kaikki päiväkodit muuttuivat esikouluiksi. Melkein kaikki lapset aloittavat esikoulussa vuoden vanhoina, koska Ruotsissa ei tunneta kotiäitiyttä. Saahan sitä jäädä kotiin, jos on varaa siihen, mutta mitään korvausta tai vähennyksiä siitä kotoan olosta ei saa. Hyvin harva äiti jää kotiin. Lapset viedään esikouluun vuoden vanhoina.

Suomalaiset vanhukset saavat palveluja omalla kielellään, jos he niin haluavat. Vanhustenkotiin on vaikea päästä vaikka Ruotsissa on kokonaan suomenkielisiä vanhustenkoteja. Ruotsissa halutaan että vanhukset asuvat kotonaan niin kauan kuin vaan on mahdollista. Vanhuksilla on oma oikeus päättää asioistaan, joten lähiomaiset eivät voi vaikuttaa vanhusten omiin valintoihin tai päätöksiin.



Enköpingin museo ja turisti-iformatio

Enköping museum , Rådhusgatan 3

 Avoinna:
 tiistaista perjantaihin kello 10-16
lauantaisin kello kello 10-15
sunnuntaisin ja maanantaisin suljettu

Ilmainen sisäänpääsy!



Keskiajalla oli Enköpingin alueella 36 kirkkoa. Kaupungilla oli kaksi ns stadskyrkor/kaupungin kirkkoa, Sankt Olof ja Sankt Ilians. Sankt Olofin kirkkoa ei enää ole ja Sankt Ilians jätettiin hajoamaan kun Mariankrikko/Vår Fru kyrka valmistui. Sankt Ilians kirkko on katollinen kirkko ja se sijaitsee nykyään modernissa rakennuksessa, jonka toiminta on tyypiltään egumeeninen. Snkat Ilians oli sama henkilö kuin Snat Egedius, jsoat olen maninnut Rooma pogissani ohi mennen muutaman kerran. Egidius oli kreikkalaista alkuperää, eremiitti ja abbotti. Hän on yksi katollisen kirkon pyhimyksistä, joista neljätoissta on ns hätäavustajaa/santi ausoliatori.

Kunnassa  on Sankt Ilians niminen peruskoulu, jonka erikoisaineina on kulttuuri ja IKT. IKT tarkoittaa infrormatio-ja kommunikatiotekniikkaa, jonka avulla tehostetaan opiskelua ja opetusta, ja jossa kirjain I tarkoittaa informatiota ja kirjain K tarkoittaa komminikatiota ja sen tärkeyttä. Lyhyesti sanoen että information etsintä ja kommunikatio opiskelussa ovat tärkeämpiä tekijöitä kuin perinteinen katedraaliopetus ja ulkoa pänttääminen.

Ruotsissa jokaisella peruskoululla on oltava lain mukaan ns Fritidshem koulun yhteydessä. Fritidshem on kuin päiväkoti, mutta se on tarkoitettu 6-12 vuotiaille koululapsille. Siellä saa olla kolupäivää ennen ja jälkeen ja silloin kun koulusta on vapaata ja vanhemmat ovat töissä. Ruotsissa siis ei saa jättää alle 12 vuotiaita yksin tai sisarusten, sukulaisten tai naapurien vastuulle. Fritidshem on tavallaan osa koulusysteemiä ja pakollinen. Työttömien lapsetkin pitää olla fritidshemmetissä muuten ei saa työttömyyskorvausta. Siellä olo ei kuitenkaan maksa mitään. Lapset saavat siellä välipalaa, saavat lukea, kuunnella musiikia, levätä, pelata, askarrella ja harrastaa. Henkiolökunta on kolutettua väkeä.

Fritidshemmetiä ei pidä sotkea yhteen Fritidsgårdenin kanssa. Fritisdgårdenissa saa 12 täyttäneet nuoret käydä vapaa-ajallaan pelaamassa tai vaan juttusilla. Henkilökunnalla on hieman syötävää ja juotavaa myynnissä halvalla fritidsgården on kunna omistama paikka, jossa nuoret voi kohdata.


Fransiskaaniluostari sijaitsi kuvassa näkyväällä paikalla,  josta on merkkinä iso puuristi. Luostari valmistui 1200-luvulla ja se hajoitettiin 1600-luvulla kuninkaan käskystä. Kuningas Gustav Vasa kielsi katollisen kirkon Ruotsissa, mutta hänen poikansa, jotka hallitsivat isänsä jälkeen, eivät niin kään välittäneet uskonnosta eikä uskonpuhdistuksesta. Alue on nykyään nimeltään Klosterparken/Luotarin puisto.








Enköpingissä on mahdoton määrä puistoja.


Hamnmagasinet/Satamamagasiini

Satamamagasiini on vamha viljamagasiini 1700-luvulta. Täältä löytyy ravintola ja kahvila. Kesäaikaan alue on täynnä turisteja ja kesälomalaisia. Enköpingillä on paljon turistelle tarjottavaa.



Enköpingin satama sijaitsee Mälaren lahden ranassa, mutta vierasstamassa sijaitsee kaupungissa. Enköpingiin nimittäin pääsee Enköpigin jokea tai paremminkin puroa pitkin Mälaren järveltä. Joki lähtee keskeltä Enköpingiä. Aika ajoittain joki on erittäin kuiva ja silloin on parasta odotella että vedenpinta nousee. 





Sjö slott i juni 2014

Sjöö'n linna, Holms Sjöö slott 2, Örsundsbro
Banérin aatelisperhe omistaa tämän linnan ja valtavan maatilan sen ympärillä. Linnan puistoa pidetään yhtenä Ruotsin kauneimmista. Arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi suunnitteli linnan. Linna paikalla seisoi ensin herraskartano, jonka omisti kukas muu kuin kuningas Gustav Vasa. Linna vamistui vuonna 1679 jolloin vapaaherra Johan Gabriel Stenbock muutti  linnaan. Johan Stenbock toimi kuningatar Hedvig Eleonoran kamariherrana ja siitä palkkioksi hän sai tämän linnan.

Johan Stenbock matkssteli siinä välillä pitkin Eurooppaa. Hän teki ns Grand Tour'in, jollaisia opiskelumatkoja tekivät useimmat eurooppalaiset nuoret aatelisherrat ja taiteiljat sekä krijailijat ennen kuin he menivät naimisiin ja perurstivat perheen. Nuoret aatelismiehet oppivat kieliä, taidetta, arkkitehtuuria ja kulttuuria. He oppivat seurustelemisen taidon ja he saivat tavata euroopplaisia aatelisneitejä. 

Johan Stenbeckistä tuli pappi palattaan matkaltaan. Hän toimi samalal myös aikansa kuningatar Kirstinan kamariherrana. Stenbock kuoli lapsettomana joten linnan peri hänen siskonsa aviopuoliso Magnus Julius de la Gardie.  Häen kuoltuaan linna myytiin Banérin suvulle ja se on vieläkin suvun omistuksessa. Banérin suvulla on täällä yksi Ruotsin suurimmista maa-, karja- ja metsätaloustiloista.


Sjöö slott, Örsundsbro
Linna on yksityisasunto, joten liian lähelle linnaa ei kanata mennä. Örsundsbrosta on ajettava kapeaa maaalaistietä 585 kohti Friibergs Golfklubia ja Friibergin herraskartanosta on vielä kolmisen kilometriä Sjöön linnaan. Friibergin kartanossa voi nauttia luksulomaa ja pelata golfia samalla.

Holmin kirkon luokse voi ajella ihan rauhassa, mutta siitä eteenpäin on ajokielto ilman lupaa.


Holms kyrka/Holmin kirkko

Kirkko on alunperin keskiajalta, mutta sitä on jälkeenpäin modernisoitu. Kirkko rakennettiin 1600-luvulla italialaisen tyylin mukaan. Nicodemus Tessin vanhempi teki piirrokset samalla kertaa kun hän suunitteli linnan. Kirkko on palanut kaksi kertaa ja taas rakennettu uudestaan. Kirkko siis kuuluu Banérin suvulle. Holmin seurakunta oli Ruotsin pienin vuoteen 2010 saakka, jolloin Holmin kirkko liittyi Lagundan seurakuntaan. Holmin seurakuntaan kuului vain 20-25 henkeä. Kirkossa on juuri sen verran istumatilaa että jokainen seurakuntalainen saa istumapaikan.


Holmin kirkko, Örsundsbro

Enköpingin ympärillä avautuu todlellinen maaseutu. Kesäaikaan täällä liikkuu runsaasti turisteja ja kesävieraita. Alueelta on vaikea löytää kesämökkitontteja koska suuret maanvilejystilat omistavat Mälaren rannat. Mutta kunnassa sijaitsee lukuisia hyvin pieniä kyliä, joitten alueelta ehkä voi löytyä mökki vuokrattavaksi.

Noin 4 kilometriä Enköpingin eteläpuolella Mälaren järven lahden rannalla Bredsandissa sijaitsee Enköpingin leirialue jossa on mökkejäkin vuokattavana. Siellä on myös erinomaisen mukava matkustajakoti.

Enköpingissä sijaitsee jopa Best Westen Hotel Park Astoria hotelli, Kyrkogatan 7. Tämä on kalleimmasta päästä, mutta jos on tuuria niin hinta voi olla vain puolet, siis jotain 600-700 kr, ja se ei enää ole kallista. 


Kvekgården
Kvekgården on muinaismuistojärjestön ulkoilmamuseo, joka sijaitsee Fröslundan kirkonkylässä, tai se on kaiketi oikealta nimeltään Fröslunda Kvek. Alue sijaitsee lähellä Alsta sjön järveä. Tänne löytää helpoiten ajamalla tietä 55 Örsundbro'hon ja siitä kääntymään Enköpingsvägenille, tie numero 568 js siltä sitten oikealle opaskyltin mukaan. Tieltä 55 on vain noin kilometri kirkon luokse. Kirkko ei näy kuitenkaan tielle. Kvekgårdenin kartano on yksi Uppsalan läänissä parhaiten säilynyt vanha kartano. Täällä on tusina rakennusta 1700-1800-luvuilta. Uppsalan museo pitää huolen Kverkgårdenista.

Örsundsbron alueella sijaitsee lukuisia kartanoita kuten Taxnäs gård, jossa asuu vanhuksia. Friibergs herrgård, Hässle gård, Höja sätesgård, Landsberga gård ja Salnecke slott. Useita kirkkoja ja neljä museota.


Kvekgården





Wiks slott on nykyään konferenssihotelli ja sivurakennuksessa sijaitsee kansankorkeakoulu.


Tyypillien maalaistie joka johtaa linnaan. Tie muistuttaa hyvin paljon maalaisteitä Tanskan maaseudulla. Valtatie 55 lähtee kaksi tietä jotka molemmat johtaa Wikin linnaan. Helpoin tie on Sävan kylän kohdalta Bökstan kylään ja siitä Balingstan kautta 591 tietä ja lopulta kyltin mukaan oikealle linnaan. Matkaa tulee tuskin neljääkään kilometriä. Koko matkan on valtavan suuria viljapeltoja ja jokunen puinainen puutalo siellä täällä. Autolla pääsee ihan perille asti. Näköjään tänne kukee busskin numero 108 Uppsalasta, joka näkyy kulkevan kiertolenkkiä. Kovin usein se ei varmasti kulje.


Linnan omistaa Uppsalan kunta ja se on konfrensnsihotelli jossa voi kuka vaan yöpyä ja ruokailla. Oikeastaan tämä ei ole linna vaan keskiaikaien linnake, joka on reakenenttu uudestaan. Linna on mainittu 1400-luvulla, mutta se voi olla 200 vuotta vanhempi.



 Takaisin Enköpingiin...

Enköpingin kunta on saanut monta kunniamainintaa kauniista puistoistaan.

Tässä tulee kavalkaadi puistoista:



























Grönsöö slott.jpg

Grönsöö slott, sijaitsee 25 kilometriä Enköpingistä

Jos ei vielä ole saanut tarpeekseen puistoista niin Gröönsöön linnan puisto on myös saanut useammankin kerran kunniamaininnan.

Valtioneuvos Johan Skytte rakennutti tämän kauniin linnan 1600-luvulla. Johan Skytte toimi kuningas Gustav II Adolfin opettajana. Johanin alkuperäinen sukunimi oli Schroderus, mutta kun kuningas aateloi hänet niin hän otti aatelissukunimekseen Skytte.


Gröönsöön linna sijaitsee Enköpingin kunnan eteläisimmässä kolkassa Gröönsöön saarella. Enköpingistä on lähdettävä Boglösavägeniä numero 519, edelleen van 519 tietä Lillkyrka nimiseen kylään. Siitä Kungs-Husby'hyn ja loppumatka 516 teitä Gröäönsöön saarelle, jonne kulkee pieni puusilta. Loppumatka on hyvin kapeaa yksityitietä. Pian vaihtuu Uppslan lääni Södermanlands lääniksi. Pian se linna ja sen kaunis puisto löytyykin. Auto on ensin jätettvä parkkiin.

Gröönsäön linnaan ei kulje bussia koska tämä on ykistysilauetta, mutat lähin bussupysäkki sijaistee Kungs-Husbyss. jonne kulkee bussi 221 Enköpingistä. Kung-Husbybn jälkeen busus jatkaa matkaansa naapuriniemelle ja päätyy kylään nimeltä Härjärö. Tällä alueella nimeltä Storskogen on pieniä kesämökkejä ja retkielijöitä. Täällä on ollut leirialue joka sijaitsi herraskartanon tiluksilla. Kartanon omistaja aikoo nyt tehdä kartanostaan konferenssihotellin. Härjarössä käy Strömman saaristolaiva.


 Gröönsöön linna


Linna seisoo saarella nimeltä Gröönsöö, josta nimi linnalle. Puistoalue on avoinna vieraille vuodet ympäri mutta linnaa näytetään vain kesäaikaan ja kaikki muukin aktiviteetti on kesäaikaan. Jos haluaa olla mukana kun linnaa näytetään niin varaus on tehtävä ajoissa joko puhelimella tai e-postissa. Linnan omistajaperhe von Ehrenheim asuu nimittäin linnassa. Sisäänpääsymaksu on maksettava ja sisäänpääsylippu on lunastettava liinnan puodissa ennen kiertokäyntiä. Myymälässä myydään omenia ja omeaturemehua ja muitakin tuotteita.

Linnan tontilla sijaitsee puutarhamestarin asunto, jossa on täysin modernisoitu asunto, jota vuokrataan viikko kerrallaan. Mukava syyslomakohde. Assunnossa on 4 (+2) petipaikkaa.

Kinapaviljongen mot nordväst (Grönsö slott).jpg

Kinesiska paviljongen vid Grönsö slott.jpg



Matkan varrella Gröönsöön linnaan seisoo Nibble gård niminen kartano tien varressa. Nibbleen kääntyy tie noin kilometri Kungs-Husbyn kylän jälkeen. Täällä voi poimia omeni ja puristaa niistä tuoremehua. Täällä voi ostaa sinappia, marmelaadeja, hilloja, glögiä ja mehuja. Myymälässä myydään myös keittiötarvikkeita ja jopa käsineitä ja sukkiakin. Kannattaa tarkistaa aukiolojat etukäteen.

Hjulsta säteri.jpg

 Hjulsta Säteri

Hjulsta Säteri, Enköpings-Näs, valtatie 55:n varrella. Valatie 55 pitkin pääsee Enköpingistä Mälaren järven toiselle rannalle Strängnäsiin. Bussi 876 kulkee Enköpingin ja Strängnäsin väliä. Matkan pituus on noin 25 kiometriä.


Tämän kartanon on omistanut monet aatelisperheet kuten Sparre, Oxenstierna, Soop, Dohna, Liljecranz ja Banér. Uppsalan verokarhu Olof Haraldsson teki jonkiliasen vaihtokaupan ja sai vuoonn1420 tämän kauniin kartanon omakseen. Kartano on yksi suurimmista karja-ja maataloustiloista tällä alueella.


Enköping-Näsin alueella on runsaasti keskiaikaisia rakennuksia

Enköpings-Näsin pitäjä on keskiajalta ja täällä on monet ruotsalaiset tunnetut henkilöt kasvaneet. Täällä on lukuisia kartanoita ja aivan mahdottoman kaunis luonto. Mälaren järvi aina lähellä. Kirkkokin täällä oli ja paloi jo ennen kuin Tukholma oli edes olemassakaan. Enköping-Näsin kirkko nimittäin valmistui vuonna 1168 ja koska alueella on aina ollut suuria maatiloja niin maanomistajat ovat kustantaneet kirkon rakentamisen ja kunnossa pidon.  

Valtiomies ja kreivi Axel Oxenstirnalla on vieläkin nimikko istuinpaikka kirkossa. Hän syntyi nimittäin vuonna 1583 Fånön kartanossa Lötsin pitäjässä, joka sijaitsee Kungs-Husbyn lähettyvillä. Litslenan kirkko on 1100-luvulta. Erittäin kaunis kirkko, joka uinuu ikuista rauahallista untaan maaseudun hiljaisuudessa. Albertus Pictor on käynyt täälläkin maalaamassa kalkkimaalauksia kirkon seinille. Enköping-Näsin pitäjästä on löydetty 20 rauta-ajan hautakenttää, mutta vain kolme riimukiveä.


Hjulsta Säterin maatilan omistaa Insulanderin perhe, joilla on maatalousfirma tilallaan.


Vår Fru kyrka= Pyhän Marian kirkko
Genvägen 745, Enköping

Kirkko on avoinna joka päivä kello 10-15, kesäkautenakello 10-18.

Tämä on ns Santa Maria kirkko, kuten italialainen kirkkoa nimittäisi. Kirkko on siis erityisesti pyhitettty Pyhälle Marialle. Kirkko on yksi Ruotsin vanhimmista. Kirkko rakennettiin jo 1100-luvun alulla.vKrkkoa on lisäreknnttu jonkin verran jälkeenpäin.

Kirkko on tavallista kauniimpi ja kodikkaampi kirkko. Kirkossa on on aivan erikoinen atmosfääri. 


Kirkko sijaitsee Enköpingin keskustassa Kirkkokadun päädyssä pienellä kukkulalla. Kirrkon ympärillä on aivan ihana vanha kirkkomaa ja kirkon takana Skolparken/Koulupuisto.


Vårfrukyrkan



Kuningas Gustav Vasakin on päässyt "kuvaan mukaan". Hän kummittelee vähän joka paikassa.



Vårfrukyrkan

Ekolsund 2.jpg

Ekolsunds slott, Ekolsund, joka sijaitsee E18 tien varressa

Tämän linnan omistaa Raija Ohlin Konginkankaalta, joka tuli Ruotsiin lapsena vanhempiensa mukana. Tämä linna on ainoa kuninkaallinen linna, joka on yksityisomistuksessa. Raija on kertonut omasta elmämästään Ruotsin radiossakin. Raijan isä oli ankara eikä antanut Raijan käydä kouluja, vaikka Ruotsissa siihen olisi ollut hyvät mahdollisuudet. Mutta Raija opiskeli myöhemmin aikuisena ja nyt hänellä on koulutus. Hän sai olla mukana uuskorjaamassa ja kunnostamassa Noorin linnaa, joka sijaitsee Arlandan lentokentän pohjoispuolella Knivstassa. Tämä peruskorjaus sai Raijan kiinnostumaan vanhojen rakennusten kuntouttamisesta. Raija toteutti haavensa ja osti Ekolsdundin linnan ja sen suuren puistoaleen. Linna myytiin huutokaupalla.

Gamla Enköpingsvägen Ekolsunds slott 2013.jpg

Allée johtaa linnaan


 Maalaus joka kuvaa Ekolsundin linnan ympäristöä

Ekolsunds slott.JPG

Ekolsund on peräisin 1600-luvulta, jolloin kuningas Gustav III omisti linnan. Hän oli kuinags Gustav Vasan vanhin poika. Noors linnaa hän käytti metsästysmajanaan. Linnan paikalla oli alunperin herraskartano jonka omisti Bengt Jönsson Oxenstierna, joka avioitui vuonna 1416 Vasa suvun neidin kanssa. Kuninags Gustav Vasan tytär Sofia asui vuorostaan herraskartanossa 1500-luvulla. Kartanon paikalle alettiin rakentamaan linnaa 1600-luvulla. Gustav Vasalla oli yksitoista lasta, joista kuusi oli poikaa ja viisi tytärtä. Kaksi pojista kuoli melkein heti synnyttyään. Ensimmäisestä, toisesta ja kymmenennestä lapsesta tuli kuningas, Erik XIV, Johan II ja Karl IX. Kuningas Gustav Vasa on haudattu Uppsalan tuomikirkkoon saman hautaan kolmen vaimonsa kanssa, joista Katarina oli haudattu ennen Gustav Vsaa.

Sofia avioitui saksalaisen Sachsen Lauenburgin herttuaan Magnus II:n kanssa. Gustav Vasan enimmäinen vaimo Katarina Saxen Lauenburg oli samasta suvusta. Katarina joka kuoli jo neljä vuotta avioliiton solmimisen jälkeen. Katarina ehti kuitenkin synnyttää Erkikin josta tuli kuninags Erik XIV. Sofian veli Johan II antoi pariskunnalle Ekolsundin ja Venngarnin linnat läänitykseski. Mutta Sofian avioliitto ei ollut onnellinen. Mangnus oli alkoholisoitunut ja väkivaltainen. Sofian veli kuningas Johan II pakotti Magnuksen jättämään Ruotsin ja näin Sofia jäi asumaan Ekolsundiin poikansa kanssa. Sofia on haudattu Strängnäsin tuomiokirkkoon veljensä kuninags Karl iX:n kanssa.


Husby-Sjutolftan kirkko

Ekolsundin linnasta noin kilometrin päässä seisoo Husby-Sjutolftan kirkko, joka alunperin 1200-luvulla oli rakenenttu puusta. Kirkontorni on toiminut vartiotornina. Kirkon kupeessa sijaitsee myös koulu. Kirkko kuuluu samaan Villbegan seurakuntaan kuin Lötsin kirkkokin, jonka lähettyvillä Axel Oxenstierna syntyi ja kasvoi. Husby-Sjutolftan kirkossakin on Albertus Pictor tai hänen kaverinsa käyneet maalaamassa kalkkimaalauksia.

Husby-Sjutolfts kyrka

 Husby-Sjutolftan kirkko

Salnecke slott.jpg

Salnecke slott, Örsundsbron lähellä, Grytan kirkon vieressä

Linna on 1600-luvulta ja se on nykyään rakennusmuistomerkki. Linnan omistaa valtio, mutta linnassa silti asuu yksityinen perhe. Täällä on viihtyisä kahvila, jossa myydään hieman yhtä sun toista.


Gryta kyrka/Grytan kirkko

Kirkko sijaitsee Salnecken linna luona, Grytan kylässä, joka sijaitsee 2 kilometriä Örsundsbrosta. Läänintie 589 johtaa kirkkoon, jonne on 8000 metriä. Kristinusko tuli tälle alueelle jo 1000-luvulla. Riimukivissä tällä alueella on usein kristinuskon symbooleja, ristejä. Minä tykkään näistä ikivanhoista melkein unohduksiin jääneistä kirkoista. Tämäkin kirkko on todellinen helmi.







Torstuna-Österunda kotiseutujärjestö

Upplannissa on jokaisella alueella oma kotiseutujärjestönsä. Ruotsissa on 1400 koitseutujärjestöä, jotka omistavat 8000 erittäin vanhaa rakennusta. Jokainen kotiseutujärjestö on ylpeä kotiseudustaan. Ruotsissa ollaan ylpeitä kotikylistään. He kertovat niin mielellään kylänsä historiaa kenelle vaan joka jaksaa kuunella. Ruotsissa siis ei ole varmaan koskaan esiintynyt maaseutuväen halveksintaa tai aliarvostusta, päinvastoin.


Villberga kirkko on alueen seurakunnan pääkirkko. Kirkko on 1200-luvulta.



Kyrkorum

Kalkkimaalaukset onnistuttiin putsaamaan esille. Ei olla aivan varmoja siitä että kuka ne on maalannut. 


Villbergan alttarikaappi on valmistettu Brusselissä Jan Bormaniin verstaalla 1500-luvulla.



Hagan linna, täällä voi yöpyä kuninkaallisesti


Linna-allé johtaa Hagan linnaan




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti