Tukholman linnan peruskorjaus

Olen aikaisemmin kertonut Tukholman linnasta, postaus osa I ja osa II ja osa III on tekeillä. 

Tässä postauskessa aion kertoa kuinkaallisen linnan peruskorjauksista, jotka tulee viemään vähintäin 40 vuotta! Ja tulee maksamaan noin 220 miljoonaa kruunua. Se tiedetään jo etukäteen ettei tuo summa tule riittämään.

Mutta älkää huolestuko, sillä linnan omistaa kansalaiset ja linna, kuten muutkin 9 muuta kuinkaallista liinaakin kuuluu kansallisperinteisiin. 

Valtion kiinteistövirasto pitää huolen kaikista valtion omistamien rakennusten ylläpidosta. Rakennuksia on julmetun paljon. Yksistään Tukholmassa SFV Stockholm Central hallinnoi rakennuksia muun muassa Skepps- ja Kastellholmenissa, Riddarholmenissa, Gamla Stanissa, Djurgårdenissa, Tumbassa ja Saltsjöbadenissa.

Kiinteistövirasto vuokraa joitakin asuntoja määrtäyille henklöille, joiden on lapauduttava huolehtimaan asunnoista. Meille tulee heidän lehti.

Nykyisen Tukholman linnarakennuksen on suunnitellut Nicodemus Tessin nuorempi ja se rakennettiin alueelle sen jälkeen, kun vanha Tre Kronorin linna tuhoutui kokonaan tulipalossa 7. toukokuuta 1697. Saksi-Puola, Tanska ja Venäjä aloitti suuren Pohjolan-sodan, mikä vaati ​​valtavat ruotsalaiset resurssit, rakennustyöt pysähtyivät kokonaan vuonna 1709 ja linna avattiin vasta vuonna 1727.

Linnassa on oma kirkko ja oma seurakunta (jäseniä noin 500). Kuinkaallisen linnan seurakuntapappi on Michael Bjerkhagen.

Jumalanpalvelukset sunnuntaisin kello 11.00 on avoinna kaikille! Kirkossa järjestetään myös musiikkitapahtumia. 

Osittain linna on avoinna vierailijoille! Voisi sanoa että suurelta osin linna on avoinna kävijöille. Näkyy olevan avoinna  kaikkina viikonpäivinä kello 10-16. 

Opastettuja kiertokäyntejä kaikkian viikonpäivinä ryhmissä on tarjolla vain englannin kielellä hieman eri aikoina eri kuukausina.  

HUOM! Suomessa näyttää olevan vääristynyttä tietoa Tukholman vaarallisuudesta. Täällä ei tarvitse pelätä! Ruotsissa ylipäätään ei satu murhia eikä tappoja kuin erittäin harvoin.

Täällä ei ole lainkaan katujengejä jotka varastaa, riehuu tai hajoittaa paikkoja.Täällä on vain päihdejakelun nuoria (useimmat alaikäisiä) juoksupoikia, jotka ajaa potkulaudoilaan viemään päihteitä ostajille. Näitä poikia ei muuten nää koskaan. 

Näitten päihdemyynti ketjujen välillä on kahakkaa silloin tällöin, koska päihteiden myyntikilpailu on kovaa, kyse on valtavan suurista summista rahaa, jolloin juoksupojat jopa joskus ampuvat toisiaan. Mutta ei heistä ole tavallisille kansalaisille sen suurnpaa vaaraa, jos ei satu liikkumaan päihdemyynti porukoissa.

Alkuperäinen linna Tre Kronor

Birger Magnusson/Birger Jarl syntyi noin vuonna 1210 aatelisperheeseen Bjälbossa Gotlannin saarella. Varhaisella pohjoismaisella keskiajalla termi "kreivi" oli arvonimi valtakunnan korkeimmalle virkamiehelle, usein kuninkaan 'oikealle' miehelle tai kuninkaan holhoojalle (jos hän oli alaikäinen). 

Aatelistittelit on kuninkaan antamia palkkiotitteleitä palveluista kuningashuoneessa. Ei sen kummempi asia. Käytän sanaa kuningashuone, koska se on suora käännös sanasta Kungahuset, millä nimellä kuningasperhettä ja sen hovia kutsutaan.

Ruotsissa kuninkaat alkoivat aateloida palvelijoitaan vuodesta 1280 lähtien. Etenkin sotilaat saivat suuret pytingit' ja maa-alueet perheilleen kiitokseksi palvelusta. Siihen aikaan kun ei ollut valtion armeijaa lainkaan. 

Kuningas antoi myös usein maita ja mantuja sekä promeita linnoja nimittämillene  aatelisille. Vain vanhin poika perii isänsä, jopa tittelinkin usein. Ritarihuone on heidän omistuksessa, eikä seillä saa muut kokoontua. Ruotsissa on nykyään vielä 656 aatelissukua, jotka kokoontuu Ritarihuoneella. 

Kreivi on alunperin korkein aatelistitteli. Jarl on ollut joidenkin miesten titteli ja samalla heidän etunimi. Kreivi nimitystä ei Ruotsissa ole enää. Huomautan taas kerran ettei kuninkaalliset ole aatelisia, kuten moni Suomessa luulee. He saavat pitää aatelistittelinsä avioituessaan kuninkaallisen henkilön kanssa. Kuinkaallisen aviopuolisojen ei tarvitse missään nimessä olla aatelisia. 

Aateliset ovat perinteisesti kuniningahuoneen palveluväkeä, sotilaita, apulaisia ja asiantuntijoita eri aloilta. Kuninkaat antoivat aatelistittelin palkkioksi palveluista. Sitä oikeutta ei kuninkaalle ole ollut enää vuodesta 1974.

Isä Magnus Bengtsson kuoli luultavasti Birgerin ollessa pieni ja hän varttui äitinsä Ingrid Ylvan ja useiden vanhempien veljien kanssa. Monarkia oli tuohon aikaan hauras instituutio ja useat kilpailevat perheet taistelivat kruunusta.

Earl Birger tunnetaan muun muassa kansallisesta lainsäädännöstään, joka sisälsi lakeja kotirauhasta, naisten rauhasta, oikeusrauhasta ja kirkkorauhasta sekä laista, jonka mukaan sisarelle annettiin oikeus periä puolet. Birger halusi hyödyntää Ruotsin kauppaa houkuttelemalla saksalaisia ​​kauppiaita muuttamaan Ruotsiin. Tukholmassa puhuttiin yhten aikaan enempi saksaa kuin ruotsia.

Birger Jarl (kuoli 1266) rakensi 1200-luvun puolivälissä  linnakompleksin paikalle,  missä Tukholman linna nykyään seisoo. Linnan tarkoituksena oli puolustaa Mälaren-järven sisääntuloväylää. Linna koostui kahdesta osasta, korkeasta linnasta, minkä keskellä oli torni ja suurista taloustiloista. Vuonna 1330 tulipalon jälkeen linna rakennettiin uudelleen ja laajennettiin uudelleen.

Vanha linna Tre kronor joutui kestämään paljon, mukaan lukien piiritykset, kuten vuonna 1520, jolloin Kristina Nilsdotter Gyllenstierna puolusti linnaa neljä kuukautta, kun Christian II piiritti koko Tukholmaa. Kun hän luopui linnasta armahduksesta ja vapaasta lupauksesta, se päättyi, kuten tiedämme, Tukholman verilöylyyn.

Kaikki luovutusoikeuteen kuuluvat maa-alueet ovat nykyään valtion omistuksessa, jota edustaa Ruotsin kiinteistövirasto (SFV). Valtio omistaa myös linnoja, lukuun ottamatta Rosendalin linnaa ja lukuisia linna-alueiden vieressä olevia rakennuksia ja tiloja. 

Suurin osa Ruotsin linnoista (noin 224) ja suurista 'herresäten' (=herrojen suurtiloista) on kuitenkin rikkaiden ruotsalaisten sukujen hallussa. Joskus on vaikea erottaa linna suuresta herraskartanosta.  

(Herresäte=slott, herrgård, lantegendom, lantgods, gods, stor egendom, säteri, siis linnat, herraskartanot, maatilat, suurtilat ja säätykartanot.

Tukholman linna on yksi Euroopan suurimmista linnoista. Tukholman linnan peruskorjauksen on ollut käynnissä jo vuodesta 1916 lähtien ja saattaa kestää jopa 50 vuotta. Peruskorjauksista vastaa Valtion Kiinteistövirasto, jonka vastuulla on kaikki valtion omistamat rakennukset. Kuningas ei saa päätää, mutta hän saa sanoa vain mielipiteensä. Kuninkaalla ei ole koulutusta tälle alalle, eikä hänellä ole valtaakaan. Kuningas ei edes omista linnoja vaan ne kuuluu kansalle.

Linna on kulttuurisuojattu rakennus, eikä sitä saa muutella miten vaan. Tarkoitus on varovaisesti säilyttää alkuperäinen rakennus entisellään ja tehdä uudistuksia hyvin varovaisesti ja rakennusalan sääntöjen ja lakien mukaan. Tähän tarvitaan alan asiantuntijoita. Syy että linna on sälytettävä mahdollisimman alkuperäisenä johtuu siitä että linna on kansallinen monumentti=kansalaisten omistama, mikä on lailla suojattu rakennus.

Linnan remontti suoritetaan yhdeksässä etapissa.

Jokainen kivi on ainutlaatuinen muodoltaan, väriltään ja pinnaltaan. Ne on mitattava, mallinnettava ja veistettävä yksitellen käsin. Se on aikaa vievää ja raskasta käsityötä. Kivi voi painaa jopa puolitoista tonnia. Mittakaava on myös lähes käsittämätön, linnan julkisivupinta-ala on 30000 neliömetriä.

Samaan aikaan kun isot työt ovat käynnissä, linnan tulee toimia edustus-, työpaikka- ja kohtauspaikkana vuosittain noin 800000 ihmiselle. Nyt on kuitenkin päätetty ettei kuninkaallisia linnoja tulla enää pitämään avoinna vierailijoile kovinkaan usein. Päivittäisiä virailuja on nykyään vähän. Tämä on valtion päätös säästää menoja.

Jokainen sokkeli painaa neljännes tonnin. Pelkästään tämän kokoisen kiven irrottaminen vaatii kaksi miestä ja voi kestää jopa päivän. Vasta jokaista yksittäistä osaa katsomalla saa käsityksen ja samalla ymmärryksen siitä, miksi tämä työ on niin aikaa vievää.

Linnan rakensi barokkityyliin arkkitehti Nikodemus Tessin nuorempi ja sen hän suunnitteli roomalaiseksi palatsiksi. Linnassa on yli 600 huonetta 11 kerroksessa, paraatihuoneet kaupungin puolella ja pienemmät olohuoneet linnan sisäpihalle päin.

Hovstaternalla/hovilla on yhteensä noin 300 työntekijää, joista 53 % on naisia ​​ja 47 % miehiä. Pelkästään kellojen tarkastus linnassa vie yhdeltä henkilöltä kokonaisen päivän. Lisäksi palkataan vuosittain useita henkilöitä määräaikaisiin tehtäviin tuntityönä esimerkiksi edustus- ja juhlaillallisten yhteydessä sekä kesäkaudella puistoihin ja kastelutoimintaan. 

Ruotsissa on 10 kuninkaallista linnaa, museoita, kirkkoja, puistoja, kauppoja, kahviloita ja hovitallit... Linnossa on myymlät ja useissa juhlahuoneista, joista on tuloja. Kuningas ei saa puuttua tai eikä hoitaa hovin taloutta, vaan sitä varten on neljä nimitetyä neutraalia herraa eduskunnasta, jotka huolehtii kirjanpidosta ja hovin taloudesta.  H. E. Marsalkka Fredrik Wersäll on hovin päällikkö.

Tukholman linna koostuu:

Julkisivun kokonaispinta-ala: n. 30000 neliömetriä

Ikkunat: 972 kappaletta

Ikkunalasit: 31600 kappaletta

Vapaasti seisovia veistoksia: 28 kappaletta

Baluster mallinuket: 717 kappaletta

Konsolivoluutit: 242 kappaletta

Julkisivukiven kokonaismäärä: n. 10000 neliömetriä

Kipsin kokonaismäärä: n. 10000 neliömetriä

Ikkunat ja ovet: n. 7500 m²

Kesti kauan ennen kuin saatiin päätös linnan ulkoseinien maalin väristä.

Nykyään linnassa on kolme museota:

-Kustaa III:n antiikkimuseo ja veistoksia.

-Skattkammaren/Aarrekammari, jossa on esillä muun muassa Erik XIV:n kuninkaallisia  lahjoja.

-Museum Tre Kronor, mikä esittelee linnan vanhempaa historiaa.

Täältä löytyy pääsymaksut linnaan aj muihin kuninkaallisiin kohteisiin!