Långholmen ja Reimersholme

Västerbron silta yhdistää Kungsholmenin ja Södermalmenin saaret. Lännenpänä sijaitsee E20 Eurooppatie, joka yhtyy E4:n Eurooppatiehen Tukholman pohjoisosassa. Siihen littyyy myös Norra Länken (tunneli) joka tulee Tukholman satamasta. E4 ja E20 toimivat Tukholman ohistusteinä. 

Långholmenin saari kuuluu Södermalmenin saareen, noin hallinnollisesti. Saari jää Kungsholmen'n ja Södermalm'in väliin ja saaren ylitse kulkee Västerbron silta. Silta kulkee siis saaren ylitse eikä sillalta voi laskeutua alas Långholmeniille. Saarelle pääsee kahta muuta pinenpää siltaa pitkin, Pålsundsbro'ta ja Långholmsbro'ta pitkin. Molemmat sillat lähtevät Södermalmenilta Långholmenille ei saa rakannuslupia. Saari yritetään säilyttää sellaisenaan kuin se on. Saarella sijaitsee kuitenkin joitakin rakennuksia, yksi hotelli ja pari esikouluakin. Uimarantkin löytyy.

 

Bellman museo ja sen yhteydessä sijaitseva Henriksvikin kahvila, Långholmsmuren 21

Avoinna tietääkseni vain kesäaikaan.

Carl Mikael Bellamnin ajalla (1740-1795) alkoholia juotiin päivittäin ja Bellman sävelsi ja sanoitti juomalauluja, joita sitten yhdessä laulettin kun tuoppeja nosteltiin. Siitä syntyi perinteinen tukholmalainen juomalaluperinne. Belmannia on kutsuttu kasallisrunoilijaksi. 

Carl Michael Bellman oli kuuluisa tukholmalainen trubaduuri. Hän kirjoitti yli 1700 runoa, joista useimmat on sävelletty. Yksittäisistä Bellmanin lauluista tunnetuin on "Ukko Nooa" (Gubben Noach), joka on eräänlainen parodiamukaelma Raamatun Vanhan testamentin pohjalta. Myös Suomessa suosittu kevätlaulu "Tuuli hiljaa henkäilee" (suomalainen teksti Olli Vuorinen) kuuluu Bellmanin lauluihin. 

Långholmenin uimaranta ei ole kovin suuri, mutta täällä käy melko varmsti lapsiperheitä ja esikoululaisia uimassa. Långholmenille ei kulje busseja. Lähin pysäkki on Högalidsgatnin kadulla, Kungsholmenin puolella. Siinä pysähtyy bussit 54, 74, 77 ja 94.

Långholmen ja Reimersholme kuuluvat Tukholman keskustaajamaan, mutta ne ovat silti kuin oma maailmansa. Saaret sijaitsevat sen verran sivussa keskeisiltä liikkenneväyliltä. Västerbron pitkä siltakin kulkee vain Långholmenin ylitse. Metroakaan ei tänne kulje. Lähi metroasema on Hornstull, mistä ei ole pitkä matka kävellä molemmille saarille. En kuitenkaan suosittele kävellä Västerbron pitkää siltaa pitkin. Siinä on kova liikenne ja tulee usein melko voimakkaaasti.

Reimersholmelle kulkee bussit 54 ja 66, mutta Långholmenille ei kulje busseja lainkaan. Bussipysäkki löytyy läheltä Långholmenille kulkevan sillan luota. Högalidsgatanilla pysähtyy bussit 4, 77, 54 ja 94.

Västerbron silta on 600 metriä pitkä ja 140 metriä korkea silta kaupungin keskustassa, joka yhdistää Sädermalmenin saaren Kungsholmenin saaren kanssa. Sillalla kohtaa myös kaksi maakuntaa toisensa, Södermanland ja Uppland. Silta olisi korjausta tai kunnostusta vailla.

Långholmenilla ei asu paljoakaan ihmisiä, vain nin 150 henkeä. Långholmenin saari on noin vajaat puolitoista kilometriä pitkä ja neljäsataa metriä leveä. Saari on enimmäkseen virkitysaluetta ja luontosuojattua.

Långholmen vasemmalla ja Södermalm oikealla, välissä Pålsundet/Pålsalmi.  Alinna kuvassa Reimersholme. Pieni söötti Pålsundin silta kuvassa etualalla. Taenpana Västerbron silta. Pålsundet on osa Långholm'in kanaavaa. 

Pålsundet'issa oli tulliasema 1600-luvulla. Tässä joutui maksamaan ns pienen tullimaksun kruunulle, kun tuli veneellään Mälarin jäveä pitkin Pålsundin kautta Tukholmaan. Tullimaksun sai maksaa niistä tavaroista joita oli menossa myymään Tukholman toreille.

Pålsundet

Långholmenin kehräämö, oli naisvankila. Naisvangit kävivät töissä kehräämössä. Idea tuli Hollannista, jossa kerjäläiset pantiin kehräämöihin töihin. Kuvassa näkyy Långholmenin silta ja heti sen jälkeen Spinnerihuset, jonka tiloissa siis sijaitsi myös naisvankila. 

Tuossa isossa rakennuskompleksissa sijaitsee nykyään hotelli ja matkustajakoti. Rakennuksessa sijaitsee myös konferenssitilat ja Wärdshus/majatalo.

Palt oli mieshenkilö, jonka tehvtävänä oli saattaa tai hakea naisvangit vankilaan. 

Syy miksi naiset joutuivat vankilaan oli usein varastelu, mutta myös prostitutio tai vain pelkkä epäily riitti. Tietysti ilkeämielinen aviomimieskin sai ilmoittaa vaimonsa poliiseille, monesti ilman mitään syytä. Saipahan vaimon telkien taakse ja pois jaloksista. 

Alastavik'in malmgården

Långholmens Malmgård, Alstavik, jonka omisti panimomestari Jochum Ahlstedt. Hänen malmgårdenin/kesäasunnon tiluksilla sijaitsi puutarhan lisäksi kala-allas. Ahlstedt oli saksalainen alunperin ja hänestä tuli erittäin rikas olutpanimomestari. Kuten kuvasta näkyy niin Alstavik'in Malmgård oli kolmikerroksinen barokkirakennus kaksoisrappuineen ja koristeluineen. Ei moista malmgårdenia oltu ennen nähty Tukholmassa. 

Aldstedtin panimo sijaitsi Gamla Stan'issa, kuten useimmat panimot siihen aikaan 1600-luvulla. Olutta juotiin siihen aikaan Tukholmassa oikein juomalla. 

Alstedtin vävy möi Alstavikin tiluksen rakennuksineen kammarkollegiolle ja rakennuksesta tuli Långholmen'in Spinneri, jossa naisvangit tekivät päivätyötään. Se suljettiin  vuonna 1825 jolloin naistenvankila muutti Norrmalmille. Alstavik'istä tuli osa Lågholmenin vankilaa 1870-luvulle saakka jolloin se suljettiin. Rakennsuekssa siajiste nykyään Långholmens Wärdshus & Puben och finkan. Täällä voi yöpyäkkin. Jos ei halua ruokailla tai yöpyä entisessä vankilassa, niin voi aivan hyvin istua ja naustiskella olostaan kahvilassa. Täällä on museokin ja erilaisia näyttelyjä, sekä opaatettua kiertokäyntiä rakennuksessa.

Långholmnenin saarella sijaitsee useita kauniita puuhuviloita. Nykyään tänne ei juuri rakennuslupaa saa. Asuntoakin on tosi vaikea löytää. sillä täältä ei kukaan halua muutta pois. Täällä asutaan monessa sukupolvessa.

Carlshälls gård, konferenssirakennus

Karlshällsgård on herraskartanotyylinen malmgård. Rakennus rakennettiin keskusvankilan rakennusmestarille Carl Modeer'elle. Hänen kuoltuaan osti rakennuksen viinatehtailija Lars Olsson Smith, jolla oli viinatehdas viereisellä Reimersholmin saarella.

Vuodesta 1900 vuoteen 1970 rakennus toimi hoitokotina "kevyesti mielisairaille" henkilöille, mutta kaikki mielisairaalat suljettiin Ruotsissa 1980-luvulla. Vuosina 1940-1947 asui rakennuksessa suomalaisia sotalapsia. Vuodesta 1980 rakennus on ollut konferanssi ja juhlahuoneistona, nimellä Carlshälls Gård.

Långholmenin keskusvankila joka on uuskorjattu hotelliksi ja matkustajakodiksi ja josta mainitsin jo tuolla ylempänä.

Arlandan lentokentälle kulkeva bussi pysähtyy Hornstullin metroaseman luona, jonne on 10 minuutin kävelymatka hotellilta. Lipun voi ostaa kuljettajalta, tai netistä.

Långholmenilla sijaitsee myös matkailuautojen leirialue.

Bussit 54 ja 66 pysähtyy juuri enen  Reimersholmelle kulkevaa siltaa ja siinä on heti selkäreppumatkustajien suosima Reimesholme hotelli/matkustajakoti, 

Hotel Långholmen

Långholms Brocafe, heti Långholmenin sillan kupeessa

Tässä kesäkahvilassa saa lojua aurinkotuolissa ja heittää murheet menemään.

Fördärvet, kadotus, oli nimeltään tämä rakennus jossa oli kapakka 1800-luvulla. 

Långa raden, pitkä rivi, on nimeltään tämä rakennus, jossa asusteli telakan puusepät.

Tässä punaisessa talossa asui luultavasti tullivahti.



Merimieskoulukin löytyy saarelta

Lånholmenin telakka, Mälarvarvet. Telakka on sijainnut saarella jo 1600-luvulta saakka. 

 Långholmenin kesäteatteri



Mors Stuga, kahvila, Långholmenin  sillan kupeessa

Stora ja Lilla Knapersta rakennettiin Immanuel Nobelin, Alfred Nobelin isän toimesta. Rakennuksessa  asui Keskusvankilan henkilökuntaa. Vankilan lääkärin mielestä assuntola oli epäterveellinen. Se oli aivan liian ahdas vankilanhenkilökunnalle. Joten rakennettiin lisärakennus.  Rakennuksessa on myös asunut  klocakare, lukkari.

Alfred Nobel ei koskaan asunut Knaperstassa, mutta kaksi häntä vanhenpaa veljeä asui. Immanuel Nobel asui vuokralla Heleneborgin malmgårdenissa, Södermalmain puolella Pålsvikeniä, Södra Mälarstrand 111.

Långholmsbadet

Långholmsbron

Långholmsparken

Riddarhuset on toiminut kirkkona ja keittiönä. Rakennuksessa laitettiin ruokaa vangeille ja henkilökunnalle. Vankilan vahdit asuivat myös tässä rakennuksessa. Monet heistä olivat naimisissa, joten heitä kutsuttin ritareiksi. Siitä siis nimi riddarhuset, ritaritalo. Aika hassua.

Talo Sofiebergin alueella

Sofiebergin alueella, Långholmenin läntisellä laidalla,  sijaitsee vain nämä kaksi vanhenpaa rakennusta ja loput ovat uudempia kesämökkejä. Alueen ja nämä kaksi rakennusta omisti  tukkukauppias Frans Schartau.

Tvättstuga/pyykkitupa, jossa pestiin vankilan pyykit.

Henriksvik

 Henriksvik

Stora Henriksvik, Cafe, Långholmsmuren 2

Avoinna toukokuusta-syyskuuhun. 

Tämän kahvilan löytää heti kun kävelee aivan suoraan Långhpmsbron yli. Pitää muistaa ettei Långholmenille kulje busseja, ei raitiovaunuja eikä metroja. Kävellen, polkupyörällä tai autolla on mentävä. Jaa noh, veneelläkin pääsee, mutta ei saaristolaivoilla. 

Suosittelen kävellä Långholmenille. Kesäailaan tämä on paratiisi. Lähin bussipysäkki sijaitsee Södermalmin puolella Högdalsgatanin varrella. Bussit 40 ja 66 pysähtyy siinä. Eikä siitä ole kuin kaksisataa metriä tähän kahvilaan. Lähin metroasema on Hornstull ja siitä on tänne matkaa noin 500-600 metriä. Bussi numero 4 kulkee niin Kuingsholmenin kuin Södemalmin saarella ja se ajaa Västerbron ylitse, mutta lähimmät psyäkit molemilla saarilla sijaitsee useamman sadan metrin päässä. Mutta terveillä jaloilla ei matka ole mikään.

Kahvilassa leivotaan itse leivät ja leivonnaiset. Käytetään vain luomutuotteita ja Tukholmassa ei taida enää muu kelvatakaan. Henriksvikillä on oma 1700-luvulta peräisin oleva puutarha,  josta he saavat vihannekset, hedelmät ja marjat. Täällä voi kahvittelun lisäksi syödä  yksinkertaisen mutta erinomiasen lounaan.

Henriksdalissa sijaitsee Bellmanmusée. Bellmannin ajalla Henriksvik oli nimeltään Stora Sjötukllen, tulli jossa maajussit saivat maksaa tullin tavroistaan joita he kuskasivt veneillään Gamla Stan'iin torille myytäväksi. Museoon on ilmainen sisäänpääsy. 

Puutarhassa kasvaa monenlaista kasvia, niin syötäviä kuin lääkekasvejakin. Puutarha on yritetty pitää sellaisena kuin se oli 1700-luvulla ja tarkoitus on rakentaa aivan aito Orangerie tontille. En tiedä mikä orangerie on suomeksi. Se on 1500-luvulla muotiin tullut eräänlainen lämmitetty kasvihuone joita rakennettiin herraskartanojen ja etenkin kuinkaallisten puutarhoin. Tukholmasta löytyy Orangeriemusée Ulriksdalin linnan tilalta, joka kuuluu kuinkaalliselle hoville, mutta niin linna kuin Orangeriet ovat kaikkien käytettävissä. Ulriksdal on ihana paikka Tukholman pohjoisosissa, Solnan kunnassa.

Långholmen siirtolapuutarha

Långholmens Koloniträgård, Långholmenin siirtolapuutarha

Reimersholmen saari on puolta pienempi saari kuin Långholmen. Reimersholmenilla asuu noin reilut 2000 henkeä. Reimesholmenin saarelle pääsee busseilla 54 ja 66.  Saarella ei ole juuri nähtävyyksiä, paitsi että luonto on kaunista ja Mälaren järvi aina lähellä kauniine ulapoineen. 

Hattstofferare, hatuntekijä, Anders Reimers sai "arrendoida" Reimesholmen saaren länsiosan 1700-luvun lopulla. Itse malmgården sijaitsi jo alueella. Reimers oli erittäin monitaitoinen herra, joten hänestä tuli pian raatimies, edustaja ja jäsen moneen eri laitokseen. Anders Reimers järjesti englantilaistyylisen puutrahan malmgådenin ympärille. Reimers asui malmgådenissaan kuolemaansa saakka vuoteen 1816. 

 Andres Reimers muistokivi Reimesholmen'illa.

Reimersholmen saarelta löytyy nykyään myös hotelli, Reimesholme hotell. Hotellissa sijaitsee myös matksutajakoti. Täältä on erinoamiset kulkuyhteydet kaupungille. Bussit 40 ja 66 kulkevat Reimersholmelle ja lähin metroasema on Hornstullissa, Södermlamin puolella. HUOM, hotelli taitaa olla suljettu.

Heti kun tullaan Södermalmilta Reimersholmille pienen sillan ylitse on Reimersholmen viinatehdas. Hotelli ja matkustajakoti Reimesholme sijaitsee heti sillan takana vasemmalla puolella. Jos nyt se  ei ole suljettu. 

Reimesholmella voisin asua, jos niikseen. Siisti ja ruhallinen paikka ja keskellä kaupunkia. Lyhyt matka Södermalmille. Anders Reimers Malmgårdin alueelle pääsee heti sillan jälkeen oikealta puolelta porttigångin lävitse.

Reimersholmen silta

Reimersholme on idyllinen asuinalue

HSB rakensi Reimersholmelle asuinrakennuksia ja ne valmistuivat vuonna 1944. Silloin kuningas tuli asuintalojen vihkiäisiin ja suuri lauma ihmisiä. Tämä oli suuri hetki monelle ahtaasti ja huonoissa asunnoissa asuville lapsiperheille päästä uuteen moderniin asuntoon, jossa oli kaikki mukavauudet.

Lämpimät ja valoisat kesäyöt houkuttelevat Södermaalmilaiset Långholmenille.