Adolf Fredriks kyrka, Holländargatan 16, Norrmalm
Kirkkoon on myös portti Kammargatanilta ja Adolf Frediks kyrkogatanilta.
Avoinna:
maanantaina kello12-18
tiistaista keksiviikkoon kello 10.00-11.00 ja 11.45-16.30
torstaina kello 11.45-16.30
perjantaina kello 10.00-13.00 ja 13.45-16.30
lauantaina kello 10.00-12,15 ja 13.00-16.30
sunnuntaina ja pyhäpäivinä kello 10.00-13.15 ja 14.00-16.30
Tervetuloa Adolf Fredrikin kirkkoon! Täällä ihmiset ovat kohdanneet Jumalan sukupolvien ajan jumalanpalvelusten, kirkollisen toiminnan, konserttien ja kirkkosalin pyhyyden kautta 250 vuotta. Täällä voit pysähtyä hiljaisuuteen ja tyyneyteen, sytyttää kynttilän ja kirjoittaa rukouksen paperille, joka esitetään viikoittaisessa esirukouspalveluksessa.
Kirkossa on myös kirjapöytä, josta saa tietoa seurakunnan toiminnasta sekä kirjojen ja postikorttien myynnistä jne. Kirkkoisäntä on paikalla vastaamassa kaikkiin kysymyksiin.
Adolf Fredrikin kirkossa on usein musiikkihetkiä, joihin on yleensä ilmainen sisäänpääsy. Kirkon oma nuorisokuoro esiintyy usein. Urkukonsertteja pidetään myös usein lounasaikaan.
Kirkon nuorisokuoro on erittäin tunnettu koko Euroopassa. He ovat laulaneet esimerkiksi Westminsterin katedraalissa Lontoossa. Useimmat näistä nuorista käy tai ovat käyneet Adof Fredrikin musiikkikoulua, mikä on peruskoulu, mikä on erikoistunut musiikkiin. Tässä koulussa on useat ruotsalaiset musiikkiartistit niin vanhemmat kuin nuoremmatkin käyneet koulunsa. Koulu sijaitsee vain noin 100 metriä kirkosta.
Adolf Fredriks Musikskola
Kirkon nuorisokuoro on erittäin tunnettu koko Euroopassa. He ovat laulaneet esimerkiksi Westminsterin katedraalissa Lontoossa. Useimmat näistä nuorista käy tai ovat käyneet Adof Fredrikin musiikkikoulua, mikä on peruskoulu, mikä on erikoistunut musiikkiin. Tässä koulussa on useat ruotsalaiset musiikkiartistit niin vanhemmat kuin nuoremmatkin käyneet koulunsa. Koulu sijaitsee vain noin 100 metriä kirkosta.
Kirkon tornissa on hieno kellopeli, jossa on 24 kelloa ja kaksi oktaavia. Kellot soittaa autommaatisesti neljä kertaa vuorokaudessa. Mutta kelloja voi soittaa myös manuaalisesti tarvittaessa. Kirkossa pidetään silloin tällöin erikoisia kellokonsertteja.
Kuningas Adolf Fredrik laski kirkon peruskiven vuonna 1768. Häneltä kirkko sai nimensä. Kirkon paikalla sijaitsi aiemmin vuonna 1674 rakennettu puinen kappeli, joka oli omistettu Pyhälle Olaville. Kirkko rakennettiin kappelin ympärille, joka säilyi ja jota käytettiin rakennusvaiheen aikana. Puukirkon purkamisen yhteydessä myytiin siitä kahdeksanäänikertaiset urut, alttaritaulu, saarnastuoli ja muita maalauksia.
Alttritaulun on valmistanut Johan Tobias Sergel (1740-1614). Hän oli ruotsalainen kuvanveistäjä, taidemaalari ja piirtäjä. Kahdentoista ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen kuingas Kustaa III kutsui hänet Ruotsiin. Hieman vastahakoisesti hän matkusti Tukholmaan, sillä hänet oli juuri valittu Ranskan taideakatemian jäseneksi ja hänet nimitettiin kuninkaalliseksi kuvanveistäjäksi.
Katariina II oli myös tarjonnut hänelle asettumista Venäjälle, mutta hän kieltäytyi tarjouksesta. Vuonna 1780 hänestä tuli Kuvataideakatemian professori Tukholmaan ja vuonna 1782 Vaasan ritarikunnan ritari. Suurista menestyksistään ja monista rakkausseikkailuistaan huolimatta Sergel oli toisinaan melankolinen ja kamppaili ajoittain itsemurhasuunnitelmien kanssa.
Carl Fredric Adelcrantz syntyi Tukholmassa, hän oli ruotsalainen paroni ja arkkitehti. Free lord/vapaaherra on ylhäisaatelin suku, kreivä alempi aatelisarvo. Vapaaherrat saivat kuinkaalta läänityksinä maata.
Adelcrantz toimi aktiivisesti rokokoo- ja kustaviaikana, vuodesta 1744 lähtien hän toimi huonekaluarkkitehtina ja sisustussuunnittelijana Tukholman kuninkaanlinnassa. Hän on suunnitellut Kiinan huvipalatsin Drottningholmiin, Adolf Fredrikin kirkon ja Kustaa III:n oopperatalon. 1700-luvulla Adelcrantz oli yksi Ruotsin merkittävimmistä taiteellisista henkilöistä.
Adolf Fredrikin kirkkomaa ympäröi yksinkertainen rauta-aita, joka on rakennettu hakatusta kivestä tehdylle jalustalle. Hautausmaa ulottuu kokonaisen korttelin alueelle ja sitä rajaa idässä Sveavägen, etelässä Adolf Fredrikin kirkkokatu, lännessä Holländargatan ja pohjoisessa Kammakargatan.
Vuosi 1697, jolloin Tre Kronorin linna paloi, oli nälänhädän vuosi. Monet kuolivat nälkään ja yli 2 000 ihmistä haudattiin pelkästään Pyhän Olavin hautausmaalle, kuten hautausmaata tuolloin kutsuttiin. Julkinen eli "köyhien hautausmaa" sijaitsi hautausmaan itäosassa eli nykyisellä Sveavägenillä. Hautausmaan luonne julkisena hautausmaana päättyi 1860-luvulla.
Hautausmaan lounaiskulmassa seisoo rapattu tiilinen hautakappeli, joka rakennettiin vuonna 1864 C.N. Söderbergin piirustusten mukaan. Se purettiin vuonna 1927, mutta se on rakennettu uudelleen alkuperäisten piirustusten mukaan. Hautausmaan luoteisosassa on muistolehto, joka perustettiin vuonna 1984. Vuonna 1988 pystytettiin kivi läheisen Allmänna Barnhusetin lasten muistoksi, jotka haudattiin hautausmaalle vuosina 1638–1863.
Hautausmaan pohjoisosassa, Kammakargatanin varrella, seisoo seurakunnan vanha koulurakennus, kaksikerroksinen tiilirakennus, jossa on rapatut ja keltaiset julkisivut. Vuodesta 1986 lähtien taloa on käytetty seurakunnan omiin tarkoituksiin. Koulussa järjestetään kursseja, ja joitakin huoneita vuokrataan.
Ranskalainen filosofi René Descartes (latinaksi: Renatus Cartesius) haudattiin väliaikaisesti Pyhän Olavin kappeliin kuoltuaan Tukholmassa vuonna 1650. Hänen jäännöksensä palautettiin myöhemmin Ranskaan.
Hautausmaalla on suuri määrä muistomerkkejä ja sukuhautoja. Kaakkoiskulmassa, kirkonmuurien välissä, seisoo Tobias Sergelin oma muistomerkki.
Muistolehto
Olof Palmen hauta
Sven Hedin oli ruotsalainen tutkimusmatkailija ja Ruotsin akatemian jäsen. Vuonna 1902 kuningas aatteloi hänet. Hänestä tuli viimeinen henkilö, joka aateloitiin Ruotsissa.
Sven Hedinin hauta sijaitsee kirkon ympärillä sijaitsevan hautausmaan vasemmanpuoleisessa, takimmaisessa kulmauksessa. Kesäaikaan haudan päällä ja ympärillä kasvaa korkeaa kasvillisuutta, jottei hautaa tahdo edes nähdä.
Kirkon sisällä on Sven Hedinin muistolaatta
Kirkon pienellä hautausmaalla lepää monia muitakin ruotsalaisia kuuluisia henkilöitä mm Johan Tobias Sergel ja Hjalmar Branting. Tobias Sergel oli kuvanveistäjä, maalarimestari, piirtäjä ja Vasaordenin ritari. Vasa-ritarikunta/Vasaorden)on ruotsalainen ritarikunta, joka perustettiin Kustaa III:n valtakaudella vuonna 1772.
Tobias Sergel suunnitteli Adolf Fredrikin kirkon pääalttariasetelman.
Vanhat koulukaverit Hjalmar Branting ja kuningas Gustav V, tai Kurre Femma, kuten kuningasta kutsutaan. Hjallmar Branting sai puolet Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 1921. Karl Hjalmar Branting (1860 – 1925) oli ruotsalainen poliitikko. Hän toimi Ruotsin pääministerinä vuosina 1920, 1921–1923 ja 1924–1925.
Hjalmar Branting oli sosiaalidemokraattinen politikko, josta tuli ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri vuonna 1920. Branting kasvoi rikkaassa porvarissuvussa kuten useammat muutkin ruotsalaiset sosiaalidemokraarttiset poliitikot ja pääministerit.
Hjalmar Branting kävi samaa koulua kuin tuleva Ruotsin kuningas Gustav V. Samassa Beskowin poikakoulussa, Engelbräcktsgatanin varressa, kävi myös Olof Palme koulunsa ja monen monta prinssiä ja kuuluisuutta. Olof Palme kuului silloiseen Ruotsin rikkaimpaan sukuun. Olof Palmesta ei oikein tykätty Ruotsissa, koska hän oli aivan liian rikas sosiaalidemokraatiksi ja enempi kiinnostunut ulkopolitiikasta kuin sisäpolitikkasta.
Arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz sai suunitella tämän kirkon, joka sai kuningas Adolf Fredrikin nimen. Adelcranzin isä oli myös arkkitehti nimeltä Göran Josuae Törnquist, kunnes kuningas aateloi hänet ja hän otti sukunimekseen Adelcranz.
Carl Fredrik alkoi opiskella arkkitehdiksi vasta isänsä kuoltua. Hän teki opiskelumatkoja, Ranskaan, Saksaan, Hollantiin ja Italiaan. Kotiin palattuuaan hän sai alkaa avustamaan Carl Hårlemania kuninaanlinnan rakentamisessa. Hänen suunnitelmiensa mukaisesti rakennettiin Gustavianska Operanhuset, Drottningholmin linnan teatteri ja Ulriksdalin linnan teatteri Confidence.
Hän oli mukana rakentamassa Svartsjön ja Sturehovin linnoja. Suvulleen hän rakensi Adelcranzka palatset ja kesätilan Trångsunds gårdin. Hän sai pitkän listan titteleitä kuninkaalliselta hovilta.Kuninkaallisessa Vetenskapsakademin/Tiedeakademiassa hän sai oman tuolin. Ruotsissa on pitkä liuta kuninkaallisia akatemioita, joita ei pidä sotkea yliopistollisiin akatemioihin.
Kuningas Adolf Fredrik 1710-1771
Kuningas Adolf Fredrik laski ensimmäisen kiven kirkkorakennukseen. Adolf Fredrik syntyi Gottorpin linnassa, joka sijaitsee Saksassa, lähellä Tanskan rajaa. Holstein-Gottorpin ruhtinassukuun kuuluu suurin piirtein kaikki eurooppalaiset kuningassuvut tavalla tai toisella.
Tanskan nykyinen valtaapitävä kuningatar Margrethe II johtuu suoraan ilman katkoa tämän suvun Oldenburghaarasta. Voi sanoa että nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe II on kaikista kuninkaallisin kaikista kuninkaallisista. Fredrik I Tanskan kuningas oli Adolf Holstein-Gottorpin poika, joka oli Tanskan, Ruotsin ja Norjan ensimmäinen Oldenburg-sukuinen kuningas.
Kuningas Adolf Fredrik meni naimisiin Fredrik Suuren siskon Lovisa Ulrika Preussilaisen kanssa. Adolf Fredrikin äiti oli osittain ruotsalaista Vasa-sukua. Ruotsin ja Venäjän välisessä rauhassa solmittiin ehto, että Carl Fredrikistä tehdään Ruotsin kuningas. Nimittäin venäläinen kuningassuku oli läheistä sukua Carl Fredrikin äidin Albertina Fredrika av Baden-Durlachin suvun kanssa.
Albertinan isä Fredrik VII Baden-Durlach on useiden Ruotsin kuninkaiden esi-isä, nimittäin koko Holstein-Gottorpin suku sekä Bernadotten suku polveutuvat Kustaa VI:n Adolfin äidin Victoria Badenista, josta tuli Ruotsin kuingatar aviodiuttuaan kuningas Gustav V:n kanssa, ja joka oli nykyisen Ruotsin kuninkaan Carl Gustavin isosiän isä. Albertinan äiti Augusta Maria syntyi myös Holstein-Gottorpin sukuun.
Kuningas Adolf Fredrik ei ollut kovinkaan mahtipontinen vaan erittäin keskiverto kuningas. Hän oli rauhallinen ja ystävällinen henkilö, josta hänen vaimonsa kuningatar Loviisa Ulrika piti huolen ja joka määräsi missä kaappi seisoo. Mutta he saivat pojan, josta kehkeytyi erittäin suosittu ja aktiivinen kuningas, Gustav III.
Tämä tässä on kristallista tehty kasteastia, mikä on valmistettu Orreforssin lasitehtaassa. Liss Eriksson on sen suunnittellut. Tuo raudasta taottu kynttelikkö on mielestäni erikoisen kaunis. Roomassa olen tottunut melko pelkistettyihin kynttelilaatikoihin, joista ei juuri ole silmäniloa kenellekään.
Entinen kirkon rahakirstu
Alttaritaulu on Johan Tobias Sergelin suunnitteelema. Se kuvaa Jeesuksen ylösnousemusta. Kirkkosali on erittäin avara ja valoisa. Isoista ikkunoista laskeutuu paljon valoa saliin ja salin valkoiset seinät tekee salin ilmapiiristä vieläkin valoisamman.
Ns Cartesius monumentet on myös Tobias Sergelin käsialaa. Monumentti on valmistettu kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartesin kunniaksi. Nimittän kuningatar Kristina kutsui René Descaretesin Tukholmaan. Kristina ja Descarets kävivät pitkiä keskusteluja filosofiasta ja ties mistä.
Ruotsin kuningas Gustav III (kuningas Adolf Fredrikin poika) rakennutti tämän muistolaatan vuonna 1770. René Descartes oli aikansa kuuluisin ranskalainen filosofi. Hän syntyi 1596. René kävi Collège Royal jesuiittikoulun. Hänen vanhempansa olivat varakasta aatelissukua. Descartes muutti Pariisiin jossa hän opiskeli juristiksi. Sen jälkeen hän muutti Hollantiin ja kävi siellä Maurice de Nassaun sotakoulua. Opintojen jälkeen hän matukusteli ympäriinsä Saksassa ja kävi myös Köpenhaminassa.
Kaiken aikaa hän kehitteli uusia filosofis-matemaattis-tietteelliisä systeemejä. Hän matkusti Italiaan ja asettui lopulta asumaan Hollantiin. Hän kirjoitti useita afilosofia-aiheisia kirjoja. Hänet tuomittiin oikeudessa kehittämänsä kartesiolaisen filosofian suunnan takia. Ei hän sentään vankilaan joutunut, vaan Ranskan kuningas tarjosi hänelle eläkkeen.
Vuonna 1694 hän matkusti Tukholmaan kuningatar Kristinan pyynnöstä. Kristina ja René olivat olleet jo kirjeenvaihdossa sitä ennen. Descates kirjoitti kirjansa Les Passions de l'ame. Kirja käsitti hänen tukimuksiaan aiheesta intohimo, passion. Käsitys intohimosta on todellakin muuttunut vuosisatojen varrella. Moderni käistyshän kuuluu että intohimo on opittava pitämän kurissa, sublimaation avulla, siten että intohimon impulssi tyydytetään jokllain muulla tavalla, kuten esimerkiksi taiteella, kulttuurilla tai uskolla.
Mutta melko pian kirjan valmistuttua Descartes sairastui keuhkonkuumeeseen ja kuoli vuonna 1650 Tukholmassa. Vain neljä vuotta sen jälkeen kuningatar Kristina luopui kruunustaan ja matkusti Roomaan ja jäi sinne lopuksi ikäänsä. Tuskin kukaan uskoo että Descarten ja Kristinan välillä olisi ollut suhde.He molemmat olivat erittäin intelligenttejä persoonallisuuksia joita kiehtoi filosofiset keskustelut. Kristinalla ei luultavasti ollut koskaan miesystävää.
René Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkon pihalle. Vuonna 1666 vietiin ainakin osa hänen jälkeenjääänöksistään Pariisiin ja ne löytyvät Saint Germaine des Presin ikivanhasta kirkosta, johon minä ihastuin ensinäkemälläni viikon kestäneellä Pariisin matkalla 1990-luvulla. Se on muuten ainoa kerta kun olen käynyt Pariisissa ja Ranskassa ylipäätään. Saint Germaine des Presin kirkko on ehkä kaikista vanhin kirkko, jonka olen nähnyt ja ehdottomasti yksi kauneimmista. Harmi vaan että Ranskan vallankumouksen aikoihin poistettiin kirkoista kaikki mikä saatiin irti.
Germainen des Presin alue on aivan ihana alue. Muistan että me tavattiin nuori naishenkilö joka maleksi kadulla ja soitti posetiiviä ja kerjäsi sillä tavalla elannokseen. Hänellä oli elävä apina mukanaan, niin kuin perinteeseen kuuluu.
Kaiken aikaa hän kehitteli uusia filosofis-matemaattis-tietteelliisä systeemejä. Hän matkusti Italiaan ja asettui lopulta asumaan Hollantiin. Hän kirjoitti useita afilosofia-aiheisia kirjoja. Hänet tuomittiin oikeudessa kehittämänsä kartesiolaisen filosofian suunnan takia. Ei hän sentään vankilaan joutunut, vaan Ranskan kuningas tarjosi hänelle eläkkeen.
Vuonna 1694 hän matkusti Tukholmaan kuningatar Kristinan pyynnöstä. Kristina ja René olivat olleet jo kirjeenvaihdossa sitä ennen. Descates kirjoitti kirjansa Les Passions de l'ame. Kirja käsitti hänen tukimuksiaan aiheesta intohimo, passion. Käsitys intohimosta on todellakin muuttunut vuosisatojen varrella. Moderni käistyshän kuuluu että intohimo on opittava pitämän kurissa, sublimaation avulla, siten että intohimon impulssi tyydytetään jokllain muulla tavalla, kuten esimerkiksi taiteella, kulttuurilla tai uskolla.
Mutta melko pian kirjan valmistuttua Descartes sairastui keuhkonkuumeeseen ja kuoli vuonna 1650 Tukholmassa. Vain neljä vuotta sen jälkeen kuningatar Kristina luopui kruunustaan ja matkusti Roomaan ja jäi sinne lopuksi ikäänsä. Tuskin kukaan uskoo että Descarten ja Kristinan välillä olisi ollut suhde.He molemmat olivat erittäin intelligenttejä persoonallisuuksia joita kiehtoi filosofiset keskustelut. Kristinalla ei luultavasti ollut koskaan miesystävää.
René Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkon pihalle. Vuonna 1666 vietiin ainakin osa hänen jälkeenjääänöksistään Pariisiin ja ne löytyvät Saint Germaine des Presin ikivanhasta kirkosta, johon minä ihastuin ensinäkemälläni viikon kestäneellä Pariisin matkalla 1990-luvulla. Se on muuten ainoa kerta kun olen käynyt Pariisissa ja Ranskassa ylipäätään. Saint Germaine des Presin kirkko on ehkä kaikista vanhin kirkko, jonka olen nähnyt ja ehdottomasti yksi kauneimmista. Harmi vaan että Ranskan vallankumouksen aikoihin poistettiin kirkoista kaikki mikä saatiin irti.
Germainen des Presin alue on aivan ihana alue. Muistan että me tavattiin nuori naishenkilö joka maleksi kadulla ja soitti posetiiviä ja kerjäsi sillä tavalla elannokseen. Hänellä oli elävä apina mukanaan, niin kuin perinteeseen kuuluu.
Kirkossa on nykyään upeat urut. Adolf Fredrikin koulun oppilaat saavat harjoitella urkujen soittoa näillä uruilla. He pitävät silloin tällöin ilmaisia urkukonserttejakin.
Julius Gronberg on maalannut kuvat kattokoristeeseen. Tobias Sergel on luultavasti tehnyt tuon erittäin kauniin kehyksen.
Kirkon sisustustyyli on gustavialaista, johon on liitetty rokokoon piirteitä. Kirkko on maalattu kauttaaltaan valkoiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti