Gustav Vasan kirkko, Vasastan, Odenplan, metroasema
Jumalanpalvelus suununtaisin kello 11. Kirkon oma kuoro esiintyy joka suunnuntai julmanpalveluksissa. Ehtoollinen joka sunnuntai. Oblaatit, ehtoollisleivät, ovat gluteenivapaita ja viininä käytetään alkoholitonta viiniä.
Arkipäivinä on 20 minuutin pituinen hartaushetki kello 12, mutta se on hieman erilainen joka päivä.
Torstaisin kello 18 on esirukoushetki.Urkukonsertti hartaushetken päätteeksi. Keskiviikko aamuisin kello 8.30 on aamuhartaus. Kirkossa tapahtuu niin paljon etten voi edes ottaa tässä kaikkea esille.
Gustav Vasan kirkko sijaitsee erittäin vilkkaasti liikennöidyn, mutta laajan Odenplanin aukean reunalla, Vasastanissa. Kaupunginsosakin on saanut nimensä kuningas Gustav Vasan mukaan kuten kirkkokin.
Ympäri Ruotsia löytyy kirkkoja, jotka ovat saaneet ruotsalaisten kuininkaitten nimet. Nyyään ei olisi enää malhdollista nimittää kirkoja kuninkaiden mukaan.
Gustav Vasa oli Ruotsin ehdottomasti kuuluisin ja merkittävin ruotsalainen kuningas. Hänen vallan aikana syntyi yhtenäinen Ruotsi. Se on rajapyykki, mistä lasketaan Ruotsin valtion syntyminen. Vuonna 1521 tämä aatelisherra valittiin herrainpävillä Vadstenassa valtion päämieheksi. Itsenäisten monarkioiden päämiestä kutsuttiin siihen aikaan valtion päämieheksi/riksföreståndare.
1200-luvulta lähtien pidettiin herrainpäiviä missä päätetiin tärkeistä asioista, mutta maa ei ollut silloin vielä yhtenäinen. Vuonna 1527 kokosi Gustav Vasa Ruotsin ensimmäsisen eduskunnan Västeråsissa. Aatelisto, papista, porvarit ja talopojat olivat edustettuina.
Mutta vuonna 1865 se korvattiin kaksikamarisella eduskunnalla, missä ylimmässä kammarissa istui vain aatelisia ja he istuivat siellä kuolemaansa saakka. Aatelistolla oli lopullinen päätösvalta. Ylähuoneen päätösvalta lopetettiin vasta vuonna 1971, minkä jälkeen aateliset menettivät valtansa. He saavat istua nykyisessä yksikamarisessa eduskunnassa aivan kuten kaikki muutkin kansalaiset.
Kuvitelkaa että se oli näin myöhään kuin vuonna 1971! Ruotsista tuli demokratia vasta näin myöhään, ja siksi demokratiaaa vaalitaan nykyään hyvin tarkkaan.
Bror Marklundin tekemä patsas "Sittande pojke"
Odenplanin metroasema, missä metrojunat kohtaa paikallisen sähköjunan ja useita busseja Odenplanin torin ympäristössä.
Sisäänkäynti metroon ja paikalliseen sähköjunaan/pendeltåg.
Odenplan on nykyään myös Tukholman suurin liikennesolmu, missä kohtaa bussit, metrojuna ja sähhköjuna. Toria tai aukeaa reunustaa kolme katua Odengatan, Karlbergsvägen ja Upplandsgatan.
Tori sai nimensä vuonna 1926 kirkon mukaan, mikä valmistui Karlbergsvägenin varteen jo vuonna 1906. Nykyään kirkkoon johtaa portaat myös Odenplanin puolelta. Kirkon paikalla sijaitsi alunperin Bergielund, botaaninen puutarha jonka omisti Peter Jonas Bergius, joka oli lääkäri, botaanikko ja farmaseutti.
Lasten leikkinurkasta löytyy kameli.
Mainitsen vain että pikkuvauvoille on oma hartaushetki kirkossa maanantaisin kello 10-10.45. Urkumusiikkia esitetään vauvoillekin. Papin kanssa istutaan matolla alttarin edustalla ja ohjelmassa on laulua, tanssia ja leikkiä. Kaiken päätteeksi on vauvakahvila avoinna.
Kirkko on avoinna:
maanantaista torstaihin kello 11-18
perjantaina kello 10-18
lauantaina ja sunnuntaina kello 11-18
Columbarie on avoinna:
tiistaina ja torstaina kello 11-18
keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina kello 11-15
sunnuntaina kello 12-15, maantaisin suljettu
HUOM! Columbarie sijaitsee kirkon alla, mutta sisäänkäynti Columbarieen on Västmannagatan 58, kirkon takaa.
Tämä kirkko syntyi niin että Adolf Fredrikin saurakunta hauluttiin jakaa kahtia. Adolf Fredrikin kirkko sijaitsee hieman etelänpänä Norrmalmin puolella, Holländargatanin varrella. Monta arkkitehtiä jätti oman suunitelmansa seurakunnalle. Linna-arkkitehti Agi Lindegrenin idea voitti. Kirkko valmistui vuonna 1906. Kirkon pohjapiirros on kreikkalaisen ristin mallinen ja kirkko on rakennettu italialaisen uusbarokin tyyliin. Kirkkosali on avara ja tilava johon mahtuu noin 1200 henkeä istumaan yhtäaikaa.
Kirkolla on myös pieni sairaalan kirkkokin hallussaan. Sabbatsbergin sairaala sijaitsee hyvin lähellä. Kirkon sivurakennuksessa sijaitsee ikooimaalaaja Efti Papadopoulou-Georlin'in ateljee. Hän on kasvanut kreikkalaisessa perheessä ja maalannnut ikooneja koko ikänsä. Hän kävi ikoonikoulunsa Tessalonikissa. Hän pitää myös ikoonimaalauskursseja.
Victor Andren on maalannut kupolin.
Pääalttari on kirkon suurin nähtävyys. Sen on sunnitellut Burckhard Precht ja on peräisin vuodelta 1731 ja oli alunperin tarkoitettu Uppsalan tuomiokirkolle.
Tämä alttariasetelma on Ruotsin suurin. Asetelmaa säilytettiin alkuun Nordiska Museet tiloissa, kunnes se tuotiin tänne. Alttaritaulu on saanut esimerkkinsä roomalaisesta Il Gesu kirkon alttaritaulusta. Il Gesun kirkko Roomassa on jesuiittisääntökunnan äitikirkko.
Ylinnä on samanlainen asetelma kuin Pyhän Pietarin basilikan alttarin päällä Roomassa. Alttarin sivuilla on vasemmalla puolella kuvattu uskon voittoa uskomattomuudesta ja oikealla puolen evankeliumin voittoa harhaopeista.
Evankeliumi voittaa harhaopit
Markuskappeli sijaitsee tämän pilarin takana.
Markuskappeli
Saarnastuoli on myös arkkitehti Agi Lindegrenin suunnittelema ja valmistettu marmorista.
Columbarium
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti