Stockholms Stadshus/Tukholman kaupungintalo, Kungsholmen,
Hantverkargatan 1
Tukholman kaupungintalo on kiistämättä Ruotsin tunnetuin rakennus ja Tukholman ekslusiivisin juhlahuone. Rakennuksessa sijaitsee myös kaupunginvaltuuston työhuoneet ja kanslia. Rakennus on historiallinen, taiteellinen ja arkkitehtuurinen helmi. Kaupungintalon valmistukseen tarvittiin kahdeksan miljoonaa tiiliskiveä. Torni on 106 metriä korkea ja ylinnä tornissa on Ruotsin valtion symbooli, Tre kronor, kolme kullattua kruunua.
Kaupungintaloon pääsee vain oppaan mukana. Kaupungintaloa näytetään yleensä päivittäin kello 12 ja 14 jolloin opas puhuu ruotsia. Kiertokäynneillä kello 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 opas puhuu englantia.
Sisäänpääsymaksu talviaikaan 70 kr, lapset 12-19v 20 kr, eläkeläiset (yli 65 v)
60 kr, lapset alle 11v ilmainen sisäänpääsy. Tukholmakortilla ilmainen sisäänpääsy. Kesäaikaan hinnat ovat korkeammat. Esimerkiksi aikuisilta on maksu 100 kr. Tukholmakortilla on sisäänpääsy ilmainen myös kesäkaudella.
Sisäänpääsymaksu talviaikaan 70 kr, lapset 12-19v 20 kr, eläkeläiset (yli 65 v)
60 kr, lapset alle 11v ilmainen sisäänpääsy. Tukholmakortilla ilmainen sisäänpääsy. Kesäaikaan hinnat ovat korkeammat. Esimerkiksi aikuisilta on maksu 100 kr. Tukholmakortilla on sisäänpääsy ilmainen myös kesäkaudella.
Varaa kiertokäynti etukäteen puhelimitse 08-508 29 058 tai e-postin kautta cityhalltors.slk@stockholm.se
Tukholman kunnanvaltuusto päätti vuonna 1908 rakennuttaa kunnantalon, jossa sijaitsisi iso juhlahuoneisto kunnan konttori- ja kokoontumistilojen lisäksi. Aikaisemmin oli jo suunnitelmissa rakentaa samalle tontille Mälaren rantaan raatihuone, mutta suunnitelma jäi toteuttamatta.
Arkkitehti Ragnar Östbergille annettiin vapaat kädet suunnitella tämä varoja vaativa iso monumentaalinen rakennsus. Suunitteluun ja toteuttamiseen meni kaiken kaikkian 15 vuotta. Kaupungintalo vihittiin juhannusaattona vuonna 1923 Gustav Vasan vuosijuhlapäivänä. Siitä oli nimittäin päivälleen 400 vuotta kun Gustav Vasa/Kustaa Vaasa tuli ratsun selässä Tukholmaan sen merkiksi että hän halusi Ruotsin eroavan Kalmarin Unionista. Tanskan Unionikuningas Kristian II lähetti miehiään Tukholmaan joka sai aikaan verilöylyn Gamla Stanissa. Kustaa Vaasa otti ohjakset käsiinä ja hänestä tuli itsenäisen Ruotsin kuningas.
Tämä verilöyly on ruotsalaisille se luultavsti täkein histroiallinen tapahtuma ja siihen liittyvä Gustav Vasaan valtaan nousu. Ruotsi sai Tanskalta Skånen ja Blekingen, siis yhden kolmasosan Tanskalle kuuluvia maa-alueita.
Alkuperäinen patsas seisoo Suurkirkossa Gamla Stanissa, vaikka näitä patsasryhmiä on useampiakin, joista yksi löytyy täältä kaupungintalostakin. Kaikki Suur-Tukholman alakoluasteen koululuokat käy täällä opettajiensa kanssa katsomassa tätä patsasryhmää. Siitä on siis 574 vuotta kun Tanska jätti Ruotsin rauhaan.
Venäjän kanssa taistelua käytiin modernille ajalle saakka. Ruotsilla ei ole vieläkään välejä Venäjän kanssa. Käydään täydellistä mykkäloulua, vaikka Ruotsin valtion hyväntekeväisyys järjestö SIDA antaa kehitysaputukea Venäjälle, ennen kaikkea demokratiaa ja ihmisten tasa-arvoa yritetään kohottaa. Naisiin kohdituva väkivalta on poistettava, sukupuolille tasa-srvo lapsieperheissä...Venäläiset miehet pääsee nykyään mukaan synntyksiin, kiitos SIDAN.
Ruotsin valtion syymbooli Tre Kronor, kolme kruunua. Jokainen kruunu on 2,2 metriä leveä. Rakennuksen omistaa Tukholman kunta, ei valtio, mutta silti rakennuksessa on valtion symbooleja.
Torni Tre Konor yövalaistuksessaan. Tornissa on pienet kellot jotka soittavat aikaa joka tunti. Kello 12.00 keskipäivällä soittaa toinen kellopeli 1500-luvulta peräisin olevan Örjanslåten.
Erik den Helige, Sankt Erik/ Pyhä Erik, tornin kupeessa
Pyhä Erik toimi kuninkaana 1150-luvulla. Erik on Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholmassa Pyhän Erikin vaikutus näkyy aivan kaikkailla.
Tukholman kunnan lipussa on Sankt Erik kuvattuna.
Ruotsissa ei heilutella kovin ahkerasti Ruotsin lippua missään yhteydessä. Isänmaallisuus on 'synti' Ruotsissa. Saa hävetä jos ottaa lipun esille...
Sankt Erikin kappeli sijaitsee melko lähellä Kaupungintaloa. Sen lisäksi Tukholmasta löytyy Sankt Erikin katollinen tuomiokirkko Södermalmilla. Sankt Erikin nimeen on rakennettu katuja, toreja, sairaaloita, vainhainkoteja ja kouluja ja ties vaikka mitä.
Arkkitehdit Rangnar Östberg ja Elis Benckert työpydän äärellä.
Östberg suunniiteli omin päin kaupungintaloa alkuun noin kymmenen vuotta. Suurlakko ja suuri työttömyys tuli kesken kaiken hankaloittamaan suunnitelmia. Östberg otti mallia Venezian Dogepalatsista. Östberg yhdisteli useita eri arkkitehtoonisia tyylejä, hieman pohjoismaista gotiikkaa, bysantilaista orientalismia ja islamilaista arkkitehtuuria. Östbergin kehittämää sekatyyliä alettiinkin kutsumaan östbergilaiseksi tyyliksi ja Östberg suunnitteli useita muitakin rakennuksia samalla periaatteella. Tyyli sai myöhemmin ihan oikean nimen, kansallisromattinen. Kaupungintalosta tuli mestarityö ja se on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä.
Ragnar Östberg
Myöhemmin Östberg otti Elias Benckertin apulaisekseen. Hän oli enempikin uusklassisen tyylin huonekalusuunnitelija. Hän oli korkeakouluttanut itsensä alalle, joten hänellä oli hyvät tiedot ja taidot myös arkkitehturuista.
Benckert suunniteli kaupungintaloon jugend tyylisen tornin. Vuonna 1913 esitteli Ragnar Östberg ensimmäisen valmiin suunnitelman. Taloon piti saada myös tilat ja työhuoneet kaupunginvaltuustolle. Östberg antoi Benckertille kaupungintalon sisustuksen suunnittelun, mutta siitä ei tullut mitään sillä Benckert teki itsemurhan uudenvuoden aattona 1912. Hän eli vain 31 vuotta. Loppujen lopuksi kaupungintaloa oli suunnittelemassa useita niin ruotsalaisia kuin norjalaisiakin muotoilijoita ja arkkitehtejä.
Benckert suunniteli kaupungintaloon jugend tyylisen tornin. Vuonna 1913 esitteli Ragnar Östberg ensimmäisen valmiin suunnitelman. Taloon piti saada myös tilat ja työhuoneet kaupunginvaltuustolle. Östberg antoi Benckertille kaupungintalon sisustuksen suunnittelun, mutta siitä ei tullut mitään sillä Benckert teki itsemurhan uudenvuoden aattona 1912. Hän eli vain 31 vuotta. Loppujen lopuksi kaupungintaloa oli suunnittelemassa useita niin ruotsalaisia kuin norjalaisiakin muotoilijoita ja arkkitehtejä.
Hantverkargatanin puolelta nähtynä. Tuossa edustallla seisoo Ragnar Östbergin pysty.
Stadshuskällaren ravintola, kannattaa varata pöytä ajoissa
Ragnars Scafferi niminen kahvila löytyy myös rakennuskesta, Ragnar Östbergisplan 1, Norra Mälarstrandin päädyssä. Upea rakennus, mutta kahvila/baarin tarvitsisi sisustaa uudestaan. Varmaan on jo niin tehtykin kun tätä luette. Lounas on kuulema aivan erinomainen ja normaalit tukholmalaiset lounasruokalan hinnat.
Kesäaikaan on pöytiä ulkopuolellakin!
Borgargården, on nimeltään kapungintalon suuri sisäpiha
Mälaren järven puolelta nähtynä
Aron Sandbergin veistos kuningatar Kristinasta
Sveariket'in ensimmäinen kuningas Olof Skötkonung ja uskonpuhdistaja ja pappi Olaus Petri.
Borgargården
Engelbreckt Engelbrecktsonin patsas
Engelbrecktson oli alunperin saksalainen. Hän toimi valtionhoitajana. Hän nousi kapinaan Kalmarin unionin kuningasta Erik Pommerilaista vastaan. Pommeri sijaitsi soitatin Saksan ja osittain Puolan puolella. Erik Pommerilainen oli siis kuningas Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Pommerissa. Kapina kesti kauan ja lopulta Erik Pomemrilainen erotettiin Kalmarin Unionin kuninkuudesta. Engelbrecktiä alettiin pitämään kansallissankarina.
Mälaren järven puolella on pieni Stadshusparken, Kaupungintalon puisto
Stadshusparken
Carl Eld on veistänyt patsaat kolmesta tunnetusta tukholmalaisesta vaikuttajasta, kirjailija Gustav Fröding, taiteilija ja runoilija Ernst Josephson ja kirjailija August Strindberg.
Carl Eld'istä olen jo maininnut aikaisemmin. Hänen asuntonsa ja ateljeensa Sveavägenin päässä on nykyään museo. Suosittelen käydä siellä mieluiten kesällä, jolloin puutarha kasvaa villinä ja kahvilakin on avoinna.
Morgonrodnad, Marcus Lövblad
Sankt Göran och Draken
Birger jarlin katafalkki
Krypta Birjer Jarlin katafalkin alla
Kapunpungintalon jokainen ulkoseinä on erilainen
Pääsisäänkäynti
Tornimuseo
Erik den Helige tai Erik Pyhä kuten suomalaiset häntä kutsuvat. Pyhä Erik oli oikealta nimeltään Erik Jedvarsson. Hän syntyi noin vuonna 1125 ja kuoli vuonna 1160. Häntä pidettiin Ruotsin kuninkaana vuosina 1156-1160, vaikka häntä ei koskaan kruunattu. Erikistä on hyvin vähän kirjallista tietoa.
Erikistä tuli kansallinen pyhimys ja Tukholman suojeluspyhimys.
Gyllene salen, on 44 metriä pitkä kullattu ja mosaiikeilla koristeltu bankettisali, jossa esimerkiksi valtiovierailujen yhetydessä tarjoillaan päiviällisiä. Nobelin säätiön pitämissä juhlallisuuksissa sali toimii tanssisalina.
Panorama 1 ja Panorama2.
Taiteilija Einar Forseth suunnitteli mosaaiikkityöt jotka sitten tehtiin bysanttisen mosiiakkiperinteen mukaan lasisista mosaiikkipaloista jotka värjättiin ja kullattiin. Kaiken kaikkian tarvittiin 18,6 miljoonaa mosaiikin palaa kattamaan seinät. Seiniin meni 11 kiloa 23,5 karaatin kultaa ja yksistään kullan arvo seinissä on nykyrahassa ainakin 5 miljoonaa kr.
Arvata sattaa että nämä seinät tulivat maksamaan. Mutta rikkaitten lahjoittajien avustusten turvin seinät saatiin valmiiksi parissa vuodessa monen miehen voimin. Juutalaista alkuperää oleva Josef Sachs lahjoitti 300 000 kr, joka nykysen valuutta-arvon mukaan olisi lähemmäs 10 miljonaa kr. Josef Sachs omisti tavaratalon NK joka on vieläkin olemassa. NK on aina ollut luksusluokan tavaratalo. Samainen Josef Sachs perusti myös Tukholman ensimmäisen lastensairaalan. Mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan.
Mälardrottningen/Mälarinkuningatar, on nimeltään tuo mosaiikkikuvioinen valtaistuimella istuva naishenkilö. Minä kun aikaisemmin luulin että hän on Svea mamma.
Mälardrottningen
Mälardrottningen/Mälarenkuningatar on Tukholman lempinimi, jota on käytetty ainakin 1860-luvulta lähtien ja joka viittaa kaupungin hallitsevaan sijaintiin Mälaren-järven itäisimmässä osassa.
Kuningas Gustav Vasa
Tämän herran nimi on tulevaisuus
Blå Hallen on itse bankettisali, jossa Nobelin juhlabanketti pidetään joka vuosi. Nobelin säätiö jakaa palkinnot ja maksaa juhlallisuudet, joita juhlistaa arvovaltaiset vieraat kuten Ruotsin kuningasperhe.
Panorama 1 ja Panorama 2.
Blå hallen, miksiköhän tätä hallia kutsutaan nimellä Blå hallen, vaikka siinä ei näy sinistä missään.
Erikoisesti Nobelin juhlallisuuksia varten on Nobelin säätiö valmistuttanut ikioman Nobelin astiaston. Alfred Nobelin varat pantiin Nobelin säätiöön ja Nobelin omasta käskystä jaetaan Nobelin palkintoja ojka vuosi. Juhlallisuudet ja palkinnot ja kaikki muukin maksaa Nobelin säätiö. Kuninkaaliset ja ministerit ovat täällä mukana vain juhlistamassa tilaisuutta, siis ovat vain vieraina.
Blåa hallen/Sininen halli
Prinssens Galleri, Panorama kuva
Ovalen, Tureholmstapeter
Nämä tapetit on valmistettu Ranskassa 300 vuotta sitten ja ne ovat koristaneet aikaisemmin Tureholmin linnan seiniä. Tässä huoneessa pidetään siviilivihkimisiä. LInna oli myytävnä monet vuodet, ja lopulta vuonna 2003 linna myytiin. Myyntihinnaksi tuli vain 60 miljoonaa kruunua, joten havalla meni. Turehovin linna sijiaste noin 70 kilometriä Tukholmasta lounaseen. Linna sijaitsee lähellä ihastuttavan viihtyisää Trosan kylää.
Rådsalen, kunnavaltuuston istuntosali
Carl Malmsten on kalsutanut tämän kokoontumissalin, johon mahtuu 200 henkeä istumaan. Tekstiilitaiteilija Maja Sjöström on vastannut tekstiileistä.
Kunnanvaltuuston rådsal, vapaasti käännettynä neuvottelusali
Rådsalenin sisäkatto on aivan erikoislaatuinen valaistuksineen kaikkineen.
3 kommenttia:
Miksi kaup.talon tornissa on sirppi ja toisessa paikassa tähti? Kuka ja milloin suunnitellut ne niin, mihin kansall.romantiikkaan ne liittyvät ja miten?
Mielenkiintoinen kysymys.
Trakoitat varmaan tuolla sirpillä puolikuuta. Puolikuun symbolikkaa on monitahoinen.Rakennuksessa on useitakin tähtiä, katolla ja ikkuanlaudoillakin.Siellä on enkelikin, joten tähtitaivasta puolikuun aikana kai se synmbolisoi.
Arkkitehtinä toimi Rangnar Östberg ja hänen apunaan liuta kuvanveistäjiä jotka tekivät koristelutyöt. Christian Eriksson on valmistanut puolikuun ja tähdet, Sankt Göran och draken kullatun patsaan, joka symbolisoi Ruotsia itsenäisenä valtiona. Tukholmalaiset voittivat tanskalaisten valloitusyrityksen Gamla Stanissa Tukholamssa vuonna 1471. Alkuperäinen patsas on Suurkirkossa Gamla Stanissa.
Museoviraston johtaja Qaisar Mahmood, jonka tehtävänä on säilytttä ruotsalainen kulttuuriperinne, sanoo että Östberg otti mallia myös moskeijoista. Hän sanoo että rakennus on rakennettu kuten moskeija ja että rakennuksessa on yhdistelty italialaista ja islamilaista arkkitehtuuria ja taidetta. Koska rakennus rakennettiin kansallisromattisella aikakaudella, sai sen tyyli nimekseen kansallisromantiikka.
Harvempi ruotsalainen viis välittää perinteistä. Östebergin ajalla Euroopassa oli kansallisromantiikka vallalla, mutta Ruotsissa oli jo silloin perinteet heitetty roskakoriin tarpeettomina ulkoisina seikkoina. Ruotsalainen kulttuuriperinne on suurelta osin ranskalaistyylistä, jossa vapaus, tasa-arvo ja solidaariuus ovat yhteiskunnan pilareita. Ruotsissa kansallisromantiikka esiintyi enimmäkseen kirjallisuudessa ja musiikissa, kuten Ranskssa ja Saksassa, jossa kansansielu oli tärkeämpi kuin ulkoinen.
Palasin vielä takaisin. Olet varmasti oikeassa että tuo sana sirppi on oikea sana suomeksi. Sirppi toi minuelle mieleen vain viljanleikkuu sirpin. Olen pahoillani että minun suomenkieleni on ruostunut.Tarkistin että mikä se kuun sirppi on ruotsiksi. Se on månskära ja se viljanleikkaus sirppi on vain pelkkä skära. Sana skära tarkoittaa myös verbiä leikata.
Lähetä kommentti