keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Tukholman kaupungintalo


 Stockholms Stadshus/Tukholman kaupungintalo, Kungsholmen, 
Hantverkargatan 1

Tukholman kaupungintalo on kiistämättä Ruotsin tunnetuin rakennus ja Tukholman ekslusiivisin juhlahuone. Rakennuksessa sijaitsee myös kaupunginvaltuuston työhuoneet ja kanslia. Rakennus on historiallinen, taiteellinen ja arkkitehtuurinen helmi. Kaupungintalon valmistukseen tarvittiin kahdeksan miljoonaa tiiliskiveä. Torni on 106 metriä korkea ja  ylinnä tornissa on Ruotsin valtion symbooli, Tre kronor, kolme kullattua kruunua. 

Kaupungintaloon pääsee vain oppaan mukana. Kaupungintaloa näytetään yleensä päivittäin kello 12 ja 14 jolloin opas puhuu ruotsia.  Kiertokäynneillä kello 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 opas puhuu englantia. 

Sisäänpääsymaksu talviaikaan 70 kr, lapset 12-19v 20 kr, eläkeläiset (yli 65 v)
60 kr, lapset alle 11v ilmainen sisäänpääsy. Tukholmakortilla ilmainen sisäänpääsy. Kesäaikaan hinnat ovat korkeammat. Esimerkiksi aikuisilta on maksu 100 kr. Tukholmakortilla on sisäänpääsy ilmainen myös kesäkaudella.

Varaa kiertokäynti etukäteen puhelimitse 08-508 29 058 tai e-postin kautta cityhalltors.slk@stockholm.se

Tukholman kunnanvaltuusto päätti vuonna 1908 rakennuttaa kunnantalon, jossa sijaitsisi iso juhlahuoneisto kunnan konttori- ja kokoontumistilojen lisäksi. Aikaisemmin oli jo suunnitelmissa rakentaa samalle tontille Mälaren rantaan raatihuone, mutta suunnitelma jäi toteuttamatta. 

Arkkitehti Ragnar Östbergille annettiin vapaat kädet suunnitella tämä varoja vaativa iso monumentaalinen rakennsus. Suunitteluun ja toteuttamiseen meni kaiken kaikkian 15 vuotta. Kaupungintalo vihittiin juhannusaattona vuonna 1923 Gustav Vasan vuosijuhlapäivänä. Siitä oli nimittäin päivälleen 400 vuotta kun Gustav Vasa/Kustaa Vaasa tuli ratsun selässä Tukholmaan  sen merkiksi että hän halusi Ruotsin eroavan Kalmarin Unionista. Tanskan Unionikuningas Kristian II lähetti miehiään Tukholmaan joka sai aikaan verilöylyn Gamla Stanissa. Kustaa Vaasa otti ohjakset käsiinä ja hänestä tuli itsenäisen Ruotsin kuningas.


Sankt Göran och Draken patsas symbolisoi ruotsalaisten voittoa  tanskalaisia vastaan Gamla Stanissa vuonna 1471. Tanskalaiset halusivat valloittaa Ruotsin jatkuvalla syötöllä. Noin kymmenisen sotaa (yhtä monta sotaa kuin Venjään vastaan) piti sotia että Ruotsi sai pitää itsenäisiyytensä molempien valtoiden hyökkäyksiä vastaan. Tähän verilöylyyn taistelu tanskalaisia vastaan sitten päättyi. 

Tämä verilöyly on ruotsalaisille se luultavsti täkein histroiallinen tapahtuma ja siihen liittyvä Gustav Vasaan valtaan nousu. Ruotsi sai Tanskalta Skånen ja Blekingen, siis yhden kolmasosan Tanskalle kuuluvia maa-alueita. 

Alkuperäinen patsas seisoo Suurkirkossa Gamla Stanissa, vaikka näitä patsasryhmiä on useampiakin, joista yksi löytyy täältä kaupungintalostakin. Kaikki Suur-Tukholman alakoluasteen koululuokat käy täällä opettajiensa kanssa katsomassa tätä patsasryhmää. Siitä on siis 574 vuotta  kun Tanska jätti Ruotsin rauhaan. 

Venäjän kanssa taistelua käytiin modernille ajalle saakka. Ruotsilla ei ole vieläkään välejä Venäjän kanssa. Käydään täydellistä mykkäloulua, vaikka Ruotsin valtion hyväntekeväisyys järjestö SIDA antaa kehitysaputukea Venäjälle, ennen kaikkea demokratiaa ja ihmisten tasa-arvoa  yritetään kohottaa. Naisiin kohdituva väkivalta on poistettava, sukupuolille tasa-srvo lapsieperheissä...Venäläiset miehet pääsee nykyään mukaan synntyksiin, kiitos SIDAN.



Ruotsin valtion syymbooli Tre Kronor, kolme kruunua. Jokainen kruunu on 2,2 metriä leveä. Rakennuksen omistaa Tukholman kunta, ei valtio, mutta silti rakennuksessa on valtion symbooleja.


Torni Tre Konor yövalaistuksessaan. Tornissa on pienet kellot jotka soittavat aikaa joka tunti. Kello 12.00 keskipäivällä soittaa toinen kellopeli 1500-luvulta peräisin olevan Örjanslåten.

Stadshustornet St Erik 2012.jpg

Erik den Helige, Sankt Erik/ Pyhä Erik, tornin kupeessa

Pyhä Erik toimi kuninkaana 1150-luvulla. Erik on Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholmassa Pyhän Erikin vaikutus näkyy aivan kaikkailla.

Flag of Stockholm outside stockholm city hall 10Aug09.JPG

Tukholman kunnan lipussa on Sankt Erik kuvattuna.

Ruotsissa ei heilutella kovin ahkerasti Ruotsin lippua missään yhteydessä. Isänmaallisuus on 'synti' Ruotsissa.  Saa hävetä jos ottaa lipun esille...

Sankt Eriks kapell

Sankt Erikin kappeli sijaitsee melko lähellä Kaupungintaloa. Sen lisäksi Tukholmasta löytyy Sankt Erikin katollinen tuomiokirkko Södermalmilla.  Sankt Erikin nimeen on rakennettu katuja, toreja, sairaaloita, vainhainkoteja ja kouluja ja ties vaikka mitä.


Arkkitehdit Rangnar Östberg ja Elis Benckert työpydän äärellä. 

Östberg suunniiteli omin päin kaupungintaloa alkuun noin kymmenen vuotta. Suurlakko ja suuri työttömyys tuli kesken kaiken hankaloittamaan suunnitelmia. Östberg otti mallia Venezian Dogepalatsista. Östberg yhdisteli useita eri arkkitehtoonisia tyylejä, hieman pohjoismaista gotiikkaa, bysantilaista orientalismia ja islamilaista arkkitehtuuria. Östbergin kehittämää sekatyyliä alettiinkin kutsumaan östbergilaiseksi tyyliksi ja Östberg suunnitteli useita muitakin rakennuksia samalla periaatteella. Tyyli sai myöhemmin ihan oikean nimen, kansallisromattinen. Kaupungintalosta tuli mestarityö ja se on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä.


Ragnar Östberg

Myöhemmin Östberg otti Elias Benckertin apulaisekseen. Hän oli enempikin uusklassisen tyylin huonekalusuunnitelija. Hän oli korkeakouluttanut itsensä alalle, joten hänellä oli hyvät tiedot ja taidot myös arkkitehturuista. 

Benckert suunniteli kaupungintaloon jugend tyylisen tornin. Vuonna 1913 esitteli Ragnar Östberg ensimmäisen valmiin suunnitelman. Taloon piti saada myös tilat ja työhuoneet kaupunginvaltuustolle. Östberg antoi Benckertille kaupungintalon sisustuksen suunnittelun, mutta siitä ei tullut mitään sillä Benckert teki itsemurhan uudenvuoden aattona 1912. Hän eli vain 31 vuotta. Loppujen lopuksi kaupungintaloa oli suunnittelemassa useita niin ruotsalaisia kuin norjalaisiakin muotoilijoita ja arkkitehtejä.

Ragnar Östberg planen 1.jpg

Hantverkargatanin puolelta nähtynä. Tuossa edustallla seisoo Ragnar Östbergin pysty. 




Kaupungintalon vasemmassa päädyssä sijaitsee ravintola nimeltä Stadshuskällaren, johon pääsee suoraan kadulta.  Se on ihan tavallinen ravintola johon on kuka vaan tervetullut. Se on ensiluokkainen kellarikrouvi. Viihtyisä paikka.


Stadshuskällaren ravintola, kannattaa varata pöytä ajoissa

Ragnars Skafferi

Ragnars Scafferi niminen kahvila löytyy myös rakennuskesta, Ragnar Östbergisplan 1, Norra Mälarstrandin päädyssä. Melko ikävystyttävä paikka. Upea rakennus, mutta kahvila/baarin tarvitsisi sisustaa uudestaan. Lounas on kuulema aivan erinomainen ja normaalit tukholmalaiset lounasruokalan hinnat. 

Ragnars Skafferi


Stockholm town hall from court.jpg

Borgargården, on nimeltään kapungintalon suuri sisäpiha

Stadshuset norra längan sydfsad 2012.jpg

Globträdet Stockholms stadshus 2011b.jpg

Stockholms Stadshus arkader 2015.jpg

Mälaren järven puolelta nähtynä

DrottningKristinaStadshuset20150704.JPG

Aron Sandbergin veistos kuningatar Kristinasta

Stadshuset alkov med båt 2012.jpg

Stads 2009c.jpg

Stadshuset Olof Skötkonung Olaus Petri.jpg

Sveariket'in ensimmäinen kuningas Olof Skötkonung ja uskonpuhdistaja ja pappi Olaus Petri.

Stads lättnad 2012a.jpg

Stockholm Rathaus Hof 7.JPG

Borgargården


Stockholms stadshus December 2013.jpg

Stads Engelbrekt 2012y.jpg

Engelbreckt Engelbrecktsonin patsas

Engelbrecktson oli alunperin saksalainen. Hän toimi valtionhoitajana. Hän nousi kapinaan Kalmarin unionin kuningasta Erik Pommerilaista vastaan. Pommeri sijaitsi soitatin Saksan ja osittain Puolan puolella.  Erik Pommerilainen oli siis kuningas Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Pommerissa. Kapina kesti kauan ja lopulta Erik Pomemrilainen erotettiin Kalmarin Unionin kuninkuudesta. Engelbrecktiä alettiin pitämään kansallissankarina.

Stockholm Rathaus 6.JPG

 Mälaren järven puolella on pieni Stadshusparken, Kaupungintalon puisto

Stadshuset trädgården 2012.jpg

 Stadshusparken


Stads fontän 2012.jpg

Froeding Josephson Strindberg.jpg

Carl Eld on veistänyt patsaat kolmesta tunnetusta tukholmalaisesta vaikuttajasta, kirjailija Gustav Fröding, taiteilija ja runoilija Ernst Josephson ja kirjailija August Strindberg. 

Carl Eld'istä olen jo maininnut aikaisemmin. Hänen asuntonsa ja ateljeensa Sveavägenin päässä  on nykyään museo. Suosittelen käydä siellä mieluiten kesällä, jolloin puutarha kasvaa villinä ja kahvilakin on avoinna.

Stadsmorgonrodnad 2012.jpg

Morgonrodnad, Marcus Lövblad

Stockholms stadhus takfot 2012a.jpg

Stockholms Stadshus byggnadsnämndens port 2015.jpg

Stads Sankt Göran och draken 2012.jpg

Sankt Göran och Draken

Stads tornet ostfasad 2012.jpg

Birger jarl 2012x.jpg

 Birger jarlin katafalkki

Stadshuset krypta 2012.jpg

Krypta Birjer Jarlin katafalkin alla

Stads Mittenpartiet 2012.jpg

Kapunpungintalon jokainen ulkoseinä on erilainen

Huvudportal 2012b.jpg

Pääsisäänkäynti

Stockholms stadshus sculpture.jpg

Stads fasad väst 2012x.jpg

Portal norra trappa 2012.jpg

Port Måntornet 2012.jpg

Stockholms stadshus Klockan och Örjanspelet 2012.jpg

Stockholms stadshus ängel 2012.jpg 

Stadshustornet 2009d.jpg

Tornimuseo

Stadshustornet 2009c.jpg

Erik den Helige tai Erik Pyhä kuten suomalaiset häntä kutsuvat. Pyhä Erik oli oikealta nimeltään Erik Jedvarsson. Hän syntyi noin vuonna 1125 ja kuoli vuonna 1160. Häntä pidettiin Ruotsin kuninkaana vuosina 1156-1160, vaikka häntä ei koskaan kruunattu. Erikistä on hyvin vähän kirjallista tietoa.

Erikistä tuli kansallinen pyhimys ja Tukholman suojeluspyhimys.

Stadshustornet 2009f.jpg

Stadshustornet 2009s.jpg

Norra fondväggen med "Mälardrottningen" (till vänster) och Södra fondväggen med Stockholmsmotiv.

Gyllene salen, on 44 metriä pitkä kullattu ja mosaiikeilla koristeltu bankettisali, jossa esimerkiksi valtiovierailujen yhetydessä tarjoillaan päiviällisiä. Nobelin säätiön pitämissä juhlallisuuksissa sali toimii tanssisalina.

Taiteilija Einar Forseth suunnitteli mosaaiikkityöt jotka sitten tehtiin bysanttisen mosiiakkiperinteen mukaan lasisista mosaiikkipaloista jotka värjättiin ja kullattiin. Kaiken kaikkian tarvittiin 18,6 miljoonaa mosaiikin palaa kattamaan seinät. Seiniin meni 11 kiloa 23,5 karaatin kultaa ja yksistään kullan arvo seinissä on nykyrahassa ainakin 5 miljoonaa kr.

Arvata sattaa että nämä seinät tulivat maksamaan. Mutta rikkaitten lahjoittajien avustusten turvin seinät saatiin valmiiksi parissa vuodessa monen miehen voimin. Juutalaista alkuperää oleva Josef Sachs lahjoitti 300 000 kr, joka nykysen valuutta-arvon mukaan olisi lähemmäs 10 miljonaa kr. Josef Sachs omisti tavaratalon NK joka on vieläkin olemassa. NK on aina ollut luksusluokan tavaratalo. Samainen Josef Sachs perusti myös Tukholman ensimmäisen lastensairaalan. Mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan.

En liten bit av guld.  Pt.  3 (2886415431) .jpg

Mälardrottningen/Mälarinkuningatar, on nimeltään tuo mosaiikkikuvioinen valtaistuimella istuva naishenkilö. Minä kun aikaisemmin luulin että hän on Svea mamma.



Mälardrottningen

Mälardrottningen/Mälarenkuningatar on Tukholman lempinimi, jota on käytetty ainakin 1860-luvulta lähtien ja joka viittaa kaupungin hallitsevaan sijaintiin Mälaren-järven itäisimmässä osassa.



Kuningas Gustav Vasa



Tämän herran nimi on tulevaisuus

Panorama Shot Nobelbanketten 2005 cropped.jpg

Blå Hallen on itse bankettisali, jossa Nobelin juhlabanketti pidetään joka vuosi. Nobelin säätiö jakaa palkinnot ja maksaa juhlallisuudet, joita juhlistaa arvovaltaiset vieraat kuten Ruotsin kuningasperhe.

Panorama 1 ja  Panorama 2.


Blå hallen, miksiköhän tätä hallia kutsutaan nimellä Blå hallen, vaikka siinä ei näy sinistä missään.

Ett dukat bord med en vit duk. Det finns många tallrikar och glas samt en meny synlig på bordet.

Erikoisesti Nobelin juhlallisuuksia varten on Nobelin säätiö valmistuttanut ikioman Nobelin astiaston. Alfred Nobelin varat pantiin Nobelin säätiöön ja Nobelin omasta käskystä jaetaan Nobelin palkintoja ojka vuosi. Juhlallisuudet ja palkinnot ja kaikki muukin maksaa Nobelin säätiö. Kuninkaaliset ja ministerit ovat täällä mukana vain juhlistamassa tilaisuutta, siis ovat vain vieraina.

Stadshuset Blå hallen 2009.jpg

Blåa hallen/Sininen halli


Stadshuset 2009e.jpg

Stadshuset trappa.jpg

Stadshuset 2009g.jpg

Prinsens galleri Stads 2012b.jpg

Prinssens Galleri, Panorama kuva

Stadshuset Prinsens galleri 2.jpg

Stockholm Rathaus Innen Prinzengalerie 1.JPG



Ovalen, Tureholmstapeter 

Nämä tapetit on valmistettu Ranskassa 300 vuotta sitten ja ne ovat koristaneet aikaisemmin Tureholmin linnan seiniä. Tässä huoneessa pidetään siviilivihkimisiä. LInna oli myytävnä monet vuodet, ja lopulta vuonna 2003 linna myytiin. Myyntihinnaksi tuli vain 60 miljoonaa kruunua, joten havalla meni. Turehovin linna sijiaste noin 70 kilometriä Tukholmasta lounaseen. Linna sijaitsee lähellä ihastuttavan viihtyisää Trosan kylää. 


Rådsalen 2012.JPG

Rådsalen, kunnavaltuuston istuntosali

Carl Malmsten on kalsutanut tämän kokoontumissalin, johon mahtuu 200 henkeä istumaan. Tekstiilitaiteilija Maja Sjöström on vastannut tekstiileistä.

Rådsalen 2009a.jpg

Kunnanvaltuuston rådsal, vapaasti käännettynä neuvottelusali

Rådsalen taket 2012.jpg

Rådsalenin sisäkatto on aivan erikoislaatuinen valaistuksineen kaikkineen.

3 kommenttia:

  1. Miksi kaup.talon tornissa on sirppi ja toisessa paikassa tähti? Kuka ja milloin suunnitellut ne niin, mihin kansall.romantiikkaan ne liittyvät ja miten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen kysymys.
      Trakoitat varmaan tuolla sirpillä puolikuuta. Puolikuun symbolikkaa on monitahoinen.Rakennuksessa on useitakin tähtiä, katolla ja ikkuanlaudoillakin.Siellä on enkelikin, joten tähtitaivasta puolikuun aikana kai se synmbolisoi.
      Arkkitehtinä toimi Rangnar Östberg ja hänen apunaan liuta kuvanveistäjiä jotka tekivät koristelutyöt. Christian Eriksson on valmistanut puolikuun ja tähdet, Sankt Göran och draken kullatun patsaan, joka symbolisoi Ruotsia itsenäisenä valtiona. Tukholmalaiset voittivat tanskalaisten valloitusyrityksen Gamla Stanissa Tukholamssa vuonna 1471. Alkuperäinen patsas on Suurkirkossa Gamla Stanissa.

      Museoviraston johtaja Qaisar Mahmood, jonka tehtävänä on säilytttä ruotsalainen kulttuuriperinne, sanoo että Östberg otti mallia myös moskeijoista. Hän sanoo että rakennus on rakennettu kuten moskeija ja että rakennuksessa on yhdistelty italialaista ja islamilaista arkkitehtuuria ja taidetta. Koska rakennus rakennettiin kansallisromattisella aikakaudella, sai sen tyyli nimekseen kansallisromantiikka.

      Harvempi ruotsalainen viis välittää perinteistä. Östebergin ajalla Euroopassa oli kansallisromantiikka vallalla, mutta Ruotsissa oli jo silloin perinteet heitetty roskakoriin tarpeettomina ulkoisina seikkoina. Ruotsalainen kulttuuriperinne on suurelta osin ranskalaistyylistä, jossa vapaus, tasa-arvo ja solidaariuus ovat yhteiskunnan pilareita. Ruotsissa kansallisromantiikka esiintyi enimmäkseen kirjallisuudessa ja musiikissa, kuten Ranskssa ja Saksassa, jossa kansansielu oli tärkeämpi kuin ulkoinen.

      Poista
    2. Palasin vielä takaisin. Olet varmasti oikeassa että tuo sana sirppi on oikea sana suomeksi. Sirppi toi minuelle mieleen vain viljanleikkuu sirpin. Olen pahoillani että minun suomenkieleni on ruostunut.Tarkistin että mikä se kuun sirppi on ruotsiksi. Se on månskära ja se viljanleikkaus sirppi on vain pelkkä skära. Sana skära tarkoittaa myös verbiä leikata.

      Poista