Norra Hammarbyhamnen niminen katu kulkee Hammarby sjön pohjoista rantaa Södermalmilla. Hammar tulee vanhasta sanasta hamma joka tarkoittaa kalliota, kivistä maata ja kallioista aluetta tämä onkin, varsinkin eteläisellä rannalla.
Vasemmalla Gullmarsplanin metroasema
Vesialue keskellä karttaa on nimeltään Hammarby Sjö, joka on kanava Itämeren ja Mälaren järven välillä. Se on yhteydessä Itämereen Danvikin kanavan kautta pohjoisessa ja Mälaren järveen Skanstullin kanavan kautta, kuvassa vasemmalla.
Hieman pohjoisenpana sijaitsee Slussenin kanava, joka on toinen reitti Itämeren ja Mälaren järven välillä. Södermalm on nimeltään tuo vasemmassa yläkulmassa oleva saari ja oikealla sijaitsee Kvarnholmen ja Hammarby Sjöstad ja sen takana Sickla. Tukholman kunnan ja Nackan kunnan raja kulkee kuvan oikeassa reunassa. Kuvassa alinna sijaitsee Södra Hammarbyhamnen ja Gullmarsplan.
Hieman pohjoisenpana sijaitsee Slussenin kanava, joka on toinen reitti Itämeren ja Mälaren järven välillä. Södermalm on nimeltään tuo vasemmassa yläkulmassa oleva saari ja oikealla sijaitsee Kvarnholmen ja Hammarby Sjöstad ja sen takana Sickla. Tukholman kunnan ja Nackan kunnan raja kulkee kuvan oikeassa reunassa. Kuvassa alinna sijaitsee Södra Hammarbyhamnen ja Gullmarsplan.
Ekensberg, ankkuri on vain jäljellä telakan ajoilta
Mälaren puolella Gröndalissa sijaitsi Ekenbergs varv, laivatelakka, ja siellä rakennettiin melko isoja laivoja, joiden piti pystyä seilaamaan ulos Mälaren järveltä merelle.
Finnboda
Toinen telakka sijaitsi Finnbodassa, Nackan kunnan puolella, Saltsjön rannalla, siis tuossa Itämeren puolella heti Danvikin oikealla puolella, kartalla Kavarnholmenilla. Siinä telakan paikalla on nykyään saaristolaivan laivalaituri nimeltä Finnboda. Minun setäni oli koko ikänsä siellä telakalla töissä. Hän asui Saltsjöbadenissa, joka sijaitsee Finnbodasta itään päin.
Finnbodan satamassa sijaitsee myös kuulu ravintola nimeltä Docklands, jonne pääsee bussilla 402 Slussenilta tai saaristolaivalla. Docklands on ollut yökerho jossa pidettiin ravebileitä, mutta se suljettiin vuonna 2002.
Minun tietääkseni nykyinen Doclands on asutralialainen ravintolaketju, jonka ravintoloita löytyy ympäri maapallon.
Tämän alueen nimi on Södra Hammarbyhamnen ja sen eteläpuoella sijaitsee asuinalue nimeltä Hammarbyhöjden, joka kuuluu Tukholman kuntaan ja jota kutsutaan nimellä "den vita staden," valkoinen kaupunki. Hammarbyhöjden on ollut asuttua jo ikuiset ajat, mutta uutta asutusta sinne rakennettiin 1930- 1940 ja 1950-luvuilla. Ihastuttava alue. Siitä enempi joskus myöhemmin.
Hammarbyhöjden on kumpareinen asuinalue, jossa asuu paljon vanhuksia. Alue on erittäin suosittu alue, kuten kaikki muutkin sen Skaprnäck gårdeniin kulkevan metrolinjan asuinalueet, joten sinne saa jonottaa kauan.
Tukholmassa ei ole paljoakaan vuokarasuntoja. Kunnallisia asuntoja ei ole lainkaan, vain yksityisiä, ja vuokra-asuntoihin on vähintäin kahdeksan vuoden jono. Saattaa kestää viisitoista vuotta ennen kuin löytyy sopiva vuokra-asunto. Ongelmana on myös se etetä useimmat tukholmalaiset asuvat ja elävät yksin. Kungsholmneilla esimerkiksi noin 80 % asukaksita ovat yksiasuvia. Jopa huvilakaupunginosissa kuten Bromassa ja Solnassa asuu usein vain yksi henkilö huvilaa kohden. Kaiken lisäki Tukholman väkiluku kasvaa hurjaa vauhtia. Tukholma on se kaupunki Euroopassa missä väkiluku kasvaa nopeimmin.
1930-luvulla oli Ruotsissa taloudellinen kriisi ja paljon työttömiä. Lapset kärsivät ruuan ja ravinnon puutteesta ja asunnot olivat ahtaita. Keskikaupungilla useimmilla ei ollut edes kylpyhuonetta tai vessaa vaan he joutuivat käymään rakennuksen kellarissa peseytymässä ja käyttää yhteistä vessaa.
Hammarbyhöjden on kumpareinen asuinalue, jossa asuu paljon vanhuksia. Alue on erittäin suosittu alue, kuten kaikki muutkin sen Skaprnäck gårdeniin kulkevan metrolinjan asuinalueet, joten sinne saa jonottaa kauan.
Tukholmassa ei ole paljoakaan vuokarasuntoja. Kunnallisia asuntoja ei ole lainkaan, vain yksityisiä, ja vuokra-asuntoihin on vähintäin kahdeksan vuoden jono. Saattaa kestää viisitoista vuotta ennen kuin löytyy sopiva vuokra-asunto. Ongelmana on myös se etetä useimmat tukholmalaiset asuvat ja elävät yksin. Kungsholmneilla esimerkiksi noin 80 % asukaksita ovat yksiasuvia. Jopa huvilakaupunginosissa kuten Bromassa ja Solnassa asuu usein vain yksi henkilö huvilaa kohden. Kaiken lisäki Tukholman väkiluku kasvaa hurjaa vauhtia. Tukholma on se kaupunki Euroopassa missä väkiluku kasvaa nopeimmin.
1930-luvulla asui 85 % tukholmalaisista keskikaupungilla vuokra-asunnoissa. Alva ja Gunnar Myrdal kirjoittivat kirjan Kris i befolkningsfrågan, kriisi väestökysymyksessä. Kirjassaan he kehoittivat rakentamaan vuokra-asuntoja lapsieperheille. Tuumasta toimeen. Norra ja Södra Ängby Brommassa, Hammarbyhöjden ja Traneberg olivat ensimmäisiä uusia asuinalueita. Rakennuksia alettiin kutsumaan nimellä barnrikehus, lapsirikkaat talot. Lapsiperheille alettiin myös maksamaan asuntotukea ja jotkut perheet saivat vuodesta 1937 jopa lapsilisää.
Barnrikehus
50 vuotta myöhemmin barnrikehusen muuttuivat pansionärsrikehusen, eläkeläis rikkaiksi taloiksi. Lapset kasvoivat aikuisiksi ja muuttivat muualle, ja vain vanhemmat jäivät jäljelle. Vuonna 1984 asui vain 1,3 henkilöä per asunto. Sama kehitys on ollut muissakin keskutan ympärillä sijaitsevilla asuinalueilla. Useimmissa omakotilaoissakin asuu nykyään vain yksi henkilö.
Finn Malmgrens väg, Hammarbyhöjden. Tässä talossa asui Willy Brandt 1940-luvulla kun hän eli pakolaisena Tukholamssa. Willy Brandt'ista tuli sittemmin Saksan liittotasavallan kansleri. Näin on käynyt useammalle pakolaiselle että palattuaan kotimaahansa heistä on tullut presidenttejä, pääministerejä tai vastaavia.
Sama raakennus toisesta vinkkelistä nähtynä
Willy Brandt'in puisto
Willy Brandt'in patsas hänen nimikko puistossaan
Hammarbyn kirkko on ns evankeelinen vapaakirkko
Kirkossa on vaikka minkälaista toimintaa, kuten unikoulu heille jotka kärsivät univajeesta. Käsityökahvila, teinitreffejä ja farsinkielisiä Raamattuoppitunteja.
Söderbymalmin puolella kulkee pitkä rantakatu Norra Hammarbyhamnen pitkin Hammarby sjön rantaa. Kadun varrella on uusia ja vanhoja uuskorjattuja asuinrakennuksia. Alue on viihtyisä ja kaunis.
Norra Hammarbyhamnen
Norra Hammarbyhamnen
Norra Hammarbyhamnen, Anna Lindhin puisto
Norra Hammarbyhamnen
Norra Hammarbyhamnen
Norra Hammarbyhamnen/Masthamnen
Tästä vasemalle voi nousta ylös Fåfängan kahvilan kukkualle. Ensin on mentävä Värmdövägenin alitse. Kuvassa vasemalla kulkee Alsnögatan ja sitä sitten vaan eteenpäin kunnes tie päätyy ylös kukkualle. Kahvilaan pääsee myös Viking linjan satamasta nousemalla polkua ja portaita pitkin ylös.
Tällä kukkulalla sijaitsee kahvila Fåfängan Viking linjan satamasta katsottuna. Kuvassa oikealta puolelta kulkee polku ylös kukkulalle.
Fåfängan kahvila ylhäällä kukkulalla
Fåfängan
Mahtavat näköäalat
Danvikin sillan voi nostaa jotta suuremmatkin alukset pääsevät Mälaren järvelle. Norra Hammarbyhamnen rantakatu on reilut kaksi kilometriä pitkä. Se lähtee Skanstullista ja päätyy tähän Danvikin siltaan. Loppupää rantakaudusta on nimeltään Masthamnen, joka pyöräyttää niemen ympäri ja jatkaa nimellä Stadsgården Slussenille saakka. Stadsgårdenin varrella sijaitsee Viking linjan satama.
Norra Hammarbyhamnen
Norra Hammarbyhamnen
Norra Hamamrbyhamnen
Hammarby sjö on tämä vesialue nimeltään, joka on osittain Itämeren kapea lahti ja yhteydessä mereen Danvikin kanavan kautta ja Sicklan kanavan kautta yhtyy myös Sickla järveen. Tämän vesialueen pohjoisella rannalla kulkee rantakatu nimeltä Norra Hammarbyhamnen. Norra Hamamarbyhamnen katu on noin 1,5 km pitkä. Tällä alueella on uuskorjattu ja rakennettu paljon uutta, asuinrakennuksia, toreja ja puistoja.
Tämä kuva on otettu Danviksbron sillalta lounaaseen. Taustalla näkyy Globen areena.
Danviksbron silta kulkee Danvikin kanavan ylitse. Tästä alkaa Hammarby sjön jolla on siis kuten kuvasta näkyy yhteys Itämereen tämän Danvikin kanavan kautta. Tuo pieni asuinalue tuossa kuvan keskellä on Danviksklippan. Talojen paikalla kukkulalla sijaitsi aikoinaan hollantilaistyylinen tuulimylly.
Carl Gustav Hoving oli kangasvärjääjä ja hän käytti tuulimyllyä avukseen. Itse hän asui Hovings malmgård'enissa, Tegelviksgatan 13, kanavan vastarannalla. Kartano on siinä tontillaan vieläkin jäljellä ja sen ympärillä on puistoalue. kartanon omistaa Tukholman kunta ja siinä on kunnan toimistotiloja nykyään.
Danvikshem
Danviks kanalen, Danvikin kanava, oli alunperin rahtilaivojen reitti Mälaren järven ja Itämeren välillä. Tässä kulkee vieläkin meko paljon rahtialuksia. Tässä Danvikin kohdalla piti maksaa tullimaksu ja toinen tulli oli Skanstull'issa, jossa sijaitsee Hammarby sjön läntinen pääty.
Niin pohjoinen kuin eteläienenkin ranta ja rantalaueet on siistitty ja uuskorajattu. Teollisuuslaitokset suljettiin jo ajat sitten, osa niistä purettiin, osasta on tehty uusia innovatiivisia rakennuksia ja alueelle on ennen kaikkea rakennettu moderneja asuinrakennuksia ja puistoalueita. Tämä on erittäin kysyttyä aluetta lapsiperheiden parissa.
Hammrby gården vuodelta 1892. Kuvassa näyttää olevan mukana myös kartanon herra ja rouva. Hammarby gården sijaitsi suurin piirtein sillä paikalla jossa nykyään sijaitsee aivan uusi asuinaleue Hammarby Sjöstaden, Lumaparken, Luma niminen puisto.
Hammarby on ollut nimeltään alue joka sijaitsee rantakadun phjoisella sivulla. Alueeseen on kuulunut Södra Hamambyhamnen, Hammarbyhöjden, Björkhagen ja Kärrtorp. Hammarby nimitys tulee Hammarbystä, joka sijaitsee Hammarbysjön eteläisellä ranalla. 1930-luvulla oli vielä olemassa kaksi kaupungnosaa, Norra Hammarby ja Södra Hammarby. 1980-luvulla oli vain yksi Hammarby niminen kaupunginosa, johon liitettiin myös Bagarmosse, Enkededalen ja Pungpina.
Tukholman kaupunki osti Hammarbyn kartanon vuonna 1917 ja alueesta tuli teolliuusalue. Mutta aivan viimeisen kymmenen vuoden aikana alue on uusrakennettu moderniksi asuinalueeksi.
Hammarbyn kartano hajoitettiin 1945 ja tiluksille rakennettiin Luma lampputehdas. Tehdastakaan ei enää ole. Kartaoon kuului paljon rakennuksia ja Blåsut, Kärrtorp, Lilla Sickla, Mårtenasdal ja Nytorp nimiset kylät.
Hammarby on ollut nimeltään alue joka sijaitsee rantakadun phjoisella sivulla. Alueeseen on kuulunut Södra Hamambyhamnen, Hammarbyhöjden, Björkhagen ja Kärrtorp. Hammarby nimitys tulee Hammarbystä, joka sijaitsee Hammarbysjön eteläisellä ranalla. 1930-luvulla oli vielä olemassa kaksi kaupungnosaa, Norra Hammarby ja Södra Hammarby. 1980-luvulla oli vain yksi Hammarby niminen kaupunginosa, johon liitettiin myös Bagarmosse, Enkededalen ja Pungpina.
Tukholman kaupunki osti Hammarbyn kartanon vuonna 1917 ja alueesta tuli teolliuusalue. Mutta aivan viimeisen kymmenen vuoden aikana alue on uusrakennettu moderniksi asuinalueeksi.
Hammarbyn kartano hajoitettiin 1945 ja tiluksille rakennettiin Luma lampputehdas. Tehdastakaan ei enää ole. Kartaoon kuului paljon rakennuksia ja Blåsut, Kärrtorp, Lilla Sickla, Mårtenasdal ja Nytorp nimiset kylät.
Alueella sijaitsi myös kaksi muuta rikasta kartanoa ja kuvassa oleva valkoinen kivi oli rajapyykki Hammarby, Enskeden ja Skarpnäckin herraskartanoiden välillä.
Nyt sitten mennään Hammarby sjön eteläpuolelle, alueelle jonka nimi on Södra Hammabyhamnen. Tämä alue on ollut melko rähjäinen aikoinaan ja alueelle on rakennettu myös paljon teitä, mutta jotenkin vain ihmeen kaupalla on kaupunkisuunnittelijat saaneet aluueesta modernin innovatiivisen ja viihtyisän asuinalueen. Täällä on asuntojen lisäksi on konttoreita ja pikkufirmoja. Kaikki sulassa sovussa.
Piemempi osa alueesta, Globenia ja Gullmarsplania lähinnä oleva, ei ole vielä rakennettu, mutta rakennuskaava on olemassa.
Hammarbybackenin slalommäki
Tämä laskumäki sijaitsee keskikaupungilla, vain kaksi kilometriä etelään päin Slussenilta ja yksi kilometri Södermlamin sydämestä.
Hammarrbybackenin kukkulalle on suunnitteilla rakentaa kuvassa olevan näköinen hiihtohotelli.
Vastikään on rakennettu Tukholman eteläpuoleinen "kehätie" Södra länken, joka kulkee maanalitse tässä Gullamrsplanin lähettyvillä ja Södra Hammarrbyn alueella.
Södra länken, Årstatunnelen/Årstan tunneli joka on 4,6 kilometriä pitkä tunneli. Itse Södra länken on 6 kilometriä pitkä. Tämä on Euroopna pisin kaupunkimoottoritie tunneli.
Norra Hammarbyhamnen
Tämä rakennus on kirkko ja kadun nimi on Lungnets Allé
Joku fiksu on tajunnut että kadut voidaan tehdä niin leveiksi että kadun keskelle voidaan tehdä parkkipaikkoja.
Raitiovaunulla on toki mukavampi matkustaa kuin metrolla. Kauan kaivatut raitiovaunut ovat tulleet takaisin Tukholmaan.
Kölngatan, Luma Bryggan laivalaituri
Ljusslingan 4, Hammarby Sjöstad, Luman laivanlaiturin edessä
Tämä on olutpanimo ja ravintola samalla kertaa. Mukava ulkoterassi laivalaiturin edustalla.
Hammarby Sjöstad muistuttaa Amsterdamia keinotekoisine kanavineen
Luma brygga, sisävesilaivojen laituri
Hammarbyn slalommäki. Koska Tukholmassa on harvoin lunta tai aivan liian vähän lunta niin joka talvi tarvitsee mäki siitä huolimatta lumeta keinotekoisella lumella.
Nykyään ei enää ole Hammarbyta virallisesti, mutta nimi on vieläkin jäljellä Södra Hammarbyhamnen alueen nimessä, alueen kadun niemissä ja Hammrbyhöjden alsuinalueen nimessä. Tukholmassa on kaksi jalkapalloseuraa, AIK ja Hammarby. Nimi onmyös jäljellä vesialueen nimessä Hammarby sjön, Hammaarnybacken on katu joka johtaa Hamamrbybackenin slamonmäkeen. Aivan uusi asuinaleukin on rakennttu jonka nimi on Hammarby Sjöstad, josta teen erillisen postaukasen.
Hammarbyn lautta
Henriksdalshamnen sijaitsee samalla rannalla Hammarby Sjöstadenin kanssa, vain hieman kauenpana.
Södra Hammarbyhamnen alue, Hammarby sjön eteläpuoleinen ranta, oli aiemmin teollisuusaluetta. Nykyään alueella on uutta modernia asutusta ja vain joittenkin firmoejn konttoreita jäljellä. Aluetta ei ole vielä rakennettu valmiiksi.
Tälle eteläiselle rannalle on tarkoitus tehdä metroasema Hammarby kanal, kun uutta metrolinjaa aletaan vetämään Kungsträdgården'ista Sofian ja Hammarbyn kautta Nackaan.
Per Ludvig Lindgrenin terassi, Södra Hammarbyhanen
M/S Lotten ja M7S Lisen on kaksi saaristolaivaa, jotka käy Hammarby sjön satamissa. Barnängenin lauturilta, Norra Hammarbyhamnen, on yhteys bussiin 57, joka kulkee kaupungin halki Karoliiniseen sairalaan. Molemmissa saaristolaivoissa matkustaminen on ilmaista ja mukaan voi ottaa myös polkupyörän.
M/S Emilie kulkee Nybrokajenille ja siihen on ostettava matkalippu tai kuuaksuikortti.
Bussit 71 ja 74 kulkevat Hammarby Sjöstadenin kautta. Tvärbanan raitiovaunu/sähköjuna kulkee alueen lävitse. Gullmarspalanin metroasemalta on helpoin mennä sen kyytiin.
Kirsikkapuut kukkivat Luma Parkissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti