lauantai 16. heinäkuuta 2016

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden

Uppenbarelsekyrkan may 2011.jpg

Uppenbarelsekykan, Ilmestyskirkko Saltsjöbadenissa


Kirkko on avoinna arkipäivinä kello 9.00-16.00 ja keskiviikkoisin avoinna kello 19.00 saakka. Pyhäpävinä kirkko avataan kello 10.00 ja suljetaan jumlanpalveluksen jälkeen, viimeistään kello 16.30.


Kirkko ei sijaitse varsinaisessa Saltsjöbadenissa vaan Tattbyn alueella jonne pääsee Tattbyn junasemalta, kävellen  puoli kilometriä.  Tai Ringvägenin asemalta tai Saltsjöbadenin pääteasemalta, kävellen Tattbyn sillalle noin 500-600 mertiä, ja siitä sillan ylitse kirkon luokse. Tattbyn silta on kapea kävely-polkupyöräsilta. Täällä ei kulje busseja lainkaan.

Tässä tulee mieleen setäni joka asui Tippenin aseman lähellä.

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden.jpg

2013 09 21 Uppenbarelsekyrkan 2.jpg

Uppenbarelsekyrkan

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, port.jpg

Kirkkoon on neljä sisäänkäyntiä

Carl Millesin valmistama pronssiovi


Tässä Saltsjöbadeniin kulkeva juna lähellä Slussenia.



Junalinjaa ja asemia kunnostetaan tänä kesänä. Kuten linjakartasta ilmenee niin Solsidaan kulkevien on vaihdettava junaa Igelbodassa. Solsidan voi olla joillekin tuttu ruotsalaisesta televisiosarjasta nimeltä Solsidan. Sarja on filmattu täällä sillä pääosanesittäjä ja ohjaaja Felix Herngren asui siihen aikaan täällä perheineen. Sarjaa alettiin alkuun kuvaamaan heidän kotitalossa. Nykyään Hengrenin perhe asuu keskikaupungilla.



Juliste vuodelta 1896 jossa houkuteltiin tukholmalaisia Slatsjöbadeniin 

Itämeri Tukholman edustalla on nimeltään Saltsjö/suolameri. K.A. Wallenberg ja Ernest Thiel olivat olleet Ranskassa Trouvillen kylypyläkaupungissa kesää viettämässä ja he saivat siitä idean perustaa samamantapaisen kylpylä/huvila kaupunginosan Tukholman lähistölle. Täällä kerroin jo ideasta aikaisemmin.


 Tattbyn asema vasemmalla ja Ringvägenin oikealla

Saltsjöbaden'iin kulkee oma rautatielinja Slusssenilta. Radan kustansi liikemies K A Wallneberg. Rata avattiin vuonna 1893. Wallenberg halusi perustaa kylpylän Saltsjön rannalle ja hän valitsi paikaksi nykyisen Saltsjöbadenin. Alueesta kehkeytyi pian huvilakaupunginosa. Slussenilta on Saltsjöbadeniin noin 18 km joten rautatie oli tarpeen. 

Oletan että kaikki tietävät ketä Wallenbergit ovat, joten tuskin tarvitsen heitä esitellä sen kummemmin. Wallenbergin suku on Ruotsin elinkeinoelämän varakkain ja vaikutusvaltasin suku. He omistavat hirmuiset määrät firmoja, pankin, lääketehtaan, vanhainkoteja, kokonaisen sairaanhoitoketjun terveyskeskuksiinen ja sairaaloineen. Heillä on oma investointi firma Investor. He jakavat myös stipendejä ja määrarahoja erilasiin pojekteihin ja vaikka vallan mitä muuta. Muuten..Ruotsin viisitoista finanssisukua pitää Ruotsin hyvinvointia yllä. Ilman heitä ei Ruotsi olisi hyvinvointivaltio eikä talous niin vakaalla pohjalla kuin se on.

Saltsjöbaden oli kauppala vuoteen 1971 saakka jolloin Ruotsissa muututtiin kuntajärjestelmään. Nykyään Saltsjöbaden kuuluu Nackan kuntaan.

Uppenbarelsekyrkan

Uppenbarelsekyrkan on yksi Tukholman, mutta ehkä myös koko Ruotsin upeimpia kirkkoja. Sen rakentamiseen meni paljon varoja mutta Wallenbergeillä oli varaa. Se on huolella suunniteltu ja rakennettu pieniä yksityiskohtia myöten. Arkkitehti Ferninad Boberg, kukapas muu, sai kunnian suunnitella kirkon. Knut Agathon Wallenberg antoi Bobergille vapaat kädet suunnitella. Hän asetti vain taloudelliset rajat, mitä kirkko saa tulla maksamaan. Mutta Wallenberg on näköjään antanut Bobergille suuren summan käyttöön sillä Italiasta asti haettiin valkoista Carrara marmoria ja alabasteria. Wallenberg oli tehny Bobergille selväksi että kirkkoon tulee hautakappeli, johon sitten Knut Agathon Wallenberg ja hänen vaimonsa Alice tullaan hautmaamaan.


Ferninad Boberg otti apulaisekseen Carl Millesin, Olle Hjortsbergin ja Filip Månssonin. Milles sai tehtäväkseen kuvanveiston ja Hjortsberg maalaukset. Månsson oli taitava puunveistäjä. Ennen kaikkea puiset sisäkatot olivat hänen erikoisalaansa. Joitakin taiteilojoita oli mukana luomassa tätä merkillistä kirkkorakennusta.

Kirkko on ajalleen tyypillinen jugdendtyylinen graniittirakennus ja rakennettu kiinni suoraan kallioon. Kirkossa on hieman bysanttilaisia piirteitäkin. Ulkoseinät on peitetty tummalla kansallisromanttisella Helsingborgin tiilillä. Jopa koko katto on peitetty samantyyppisillä tiiliskivillä. Tornispiira ja metalliosat katolla ovat kuparista.

LX2005-0691

Lattia on valmistettu mustasta ja vihreästä marmorista, mutta penkkien alla on puulattiat. Sisäseinät ovat tummaa ruotsalaista marmoria ja kalkkikiveä.  Kirkon seinillä kuvpaneellin yllä on kalkkimaalauksia ja niitä on myös runsaasti kaariholvissa ja kuorissa.

Kirkko vihittiin Knut Agathon Wallenbergin 60-vuotispäivänä. Wallenberg lahjoitti kirkon Saltsjöbadenin seurakunnan käyttöön. Kirkko on kultturisuojattu rakennus, ja tavallaan se on Knut Agathonin ja Alice Wallenbergin hautamonumentti. Seurakunnan hautausmaa, kappeli ja kellotapuli sijaitsee Skogsö'sssä, josta myöhemmin lisää.

Kaikkien aikojen tunnetuin ruotsalainen säveltäjä Hugo Alfvén sävelsi Uppenbarelsekantaatin kirkon vihkiäisiin.

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden maj 2011.jpg


Allatrin on Boberg itse valmistanut valkoisesta Carrara marmorista ja Milles muotoillut alabasterista koristeet.







Uppenbarelsekyrkan



Kirkkosalissa on kaksi kultamosaiikista valmistettua ristiä ja ns vihkiristi (tuo taempi), jolla siunattiin kirkot kirkkorakennusten vihkitilaisuudessa. Siihen aikaan pappi teki öljyyn kastetulla peukalolla ristinmerkkejä kaikkiin kirkon seiniin. Tämän kirkon vihkiristi risti muistuttaa kovasti Anskarin ristiä.


Tässä näkee tuon vihkiristin selvemmin.


Arkiv: Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, kor (Luther, Gustav II Adolf) .JPG

Olle Hjortsberg: Martin Luther ja Ruotsin kuninagas Gustav II Adolf

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, kor (Ansgar, Botvid) .JPG

Pyhä Ansgar ja  Pyhä Botvid

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, kor (Birgitta, Mattias) .JPG

Pyhä Birgitta ja Pyhä Matteus

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, kor (Monica, Augustinus) .JPG

Pyhä Monika ja Pyhä Augustus

2 kommenttia:

  1. Onpas komea kirkko! Jotain millaista en olisi uskonut Pohjoismaista löytyvän. Ja huikean kokoinen torni. Hyvin sanottu, kirkossa todellakin on ripaus bysanttilaista henkeä judendiin yhdistettynä.

    VastaaPoista
  2. Tämä on harvinainen kirkko, jonka on rakennuttanut ja kustantanut tavalinen henkilö, ei pappi, ei kuninkaallinen eikä aatelinenkaan. Se on tavallaan mausoleumi, mutta Wallenbergit antoivat kirkon silti seurakunnan käyttöön.

    VastaaPoista