Brännkyrka kyrka/Brännkyrkan kirkko, Götalandsvägen 189, Älvsjö
Kirkko on avoinna joka päivä kello 9.00-16.00.
Kirkko on avoinna joka päivä kello 9.00-16.00.
Bussi 144 Gullmarsplanilta pysähtyy kirkon luona. Bussi kulkee Gullmarsplanin ja Fruängenin väliä. Bussilinjan molemmissa päissä sijaitsee metroasema. Kiukron luon pysäkin nimi on Brännkyrka kyrka. Tukholman läänissä pääsee jokaisen kirkon luokse bussilla.
Brännkyrkan pitäjä kuului vudesta 1913 Tukholman kaupunkiin, mutta vuodesta 1971 jaettiin Brännkyrka kahden kunnan kesken, Tukholman ja Nackan. Brännkyrka nimistä paikkakuntaa ei ole olemassa, mutta Brännkyrka on Tukholman kunnan poliittisen jakauman mukaan Tukholman kunnan piiri/distrikti. Kirkko sijaitsee erittäin kauniilla paikalla ikivanhan Götalandsvägenin varrella vain kaksi kilometriä Årtsavikenin eteläpuolella.
Tällä alueella on perinteisesti sijainnut ja sijaitsee vieläkin lukemamttomia kartanoita. Useimmat kartanoista ovat antaneet nimen kartanoiden ympärillä sijaitseville astustaajamilla.
Brännkyrkan seurakuntaan kuului aikoinaan melkein koko eteläinen Tukholma. Nykyään seurakunta kattaa alueen Fruängeniltä Östebergaan.
Götalandsvägen/Götanmaan maantie on saanut nimensä siitä että se oli aikoinaan ainoa tie Tukholmasta Götalandin maakuntaa kohti kulkeva tie. Sitä ennen pääsi Tukholmasta vain vesiteitä pitkin pois kaupungista.
Svarta Löt sijaitsi tällä paikalla Albyssä, Botkyrkan kunnassa
Göta Landsvägenin varrelle syntyi ihan itsestään kestikievareita ja kirkkojakin pystytettiin tien varteen. Tie on suurelta osin nykyään hävinnyt koska uusia teitä on rakennettu entisen päälle pitkin ja poikin ja asuinalueita ja teollisuuttakin on rakennettu. Tie kulki Tukholmasta Johanneshovin, Enskede gårdin, Årstan, Östbergan, Örbyn linna ohitse, Älvsjön kautta Botkyrkaan. Siitä edelleen Salemin kautta Södertäljeen.
Göta Landsväg
Siellä täällä on lyhyitä pätkiä alkuperäisestä Göta Lansdsvägenistä jäljellä.
Lähellä Brännkyrkan kirkkoa sijaitsi Lerkrogen niminen kestikievari, missä sai syödäkseen ja yöpymispaikan tarvittaessa. Rakennus kuuluu nykyään paikalliselle kotiseutujärjestölle.
Kotiseutujärjestön tilat
Tämä kotiseutu/hembyggd-aate on tyypilisitä ruotsalaisille. Ruotsalaiset ovat koitiseutunsa kansalaisia ennen kaikkea, ei ruotsalaisia. Ruotsalaiset käyttää sanaa kotiseutu/hembyggd sanaa isänmaa/fosterland sana sijasta. Tämä voi olla vaikea suomalaisten ymmärtää, koska Suomessa on ajatus kansallisuudesta ollut jo aikansa kiinteästi yhdisttety juuri suomlaisuuteen. Mutta kansalaisaate on Suomessa melko nuori ideologia. Luultavasti vain suomenruotsalaisilla alueilla voidaan ymmärtäää tämä ruotsalaisten kotiseutu rakkus, mikä ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia saattaa yhdistää.
Isänmaallisuus nimitystä ei Ruotsissa ole varsinaisesti edes käytössä, vain sen sijaan kotiseutu/hembygd. Isänmallisuus/fosterland nimitys johtaa ruotsalaiset fasismiin tai natsismiin ja pelkkä ajatuskin siitä saa ruotsalaiset vavahtamaan.
Fosterland (maa missä on saanut kasvatuksensa) yhdistettiin aikoinaan lojaalisuuteen kuningasta kohtaan, ei yhteenkuuluvaisuutta kansalaisten kesken kuten Suomessa. Ei missään muussa merkityksessä ja näin ollen sen ymmärtää ettei modernit kansalaiset tunne kuningasta kohtaan mitään erikoista lojaalisuutta. Isänmaallisuus on siis ollutta ja mennyttä, tarpeetonta. Eihän kuninkaalla ole edes valtaa ollut sitten miesmuistiin.Ruotsalaisille ei kuninkaalliset ole sen kummempia kuin muutkaan. Nykyään sanonta 'för kungen och fusterlandet/kuninkaan ja isänmaan puolesta on käytössä vain humoristisessa mielessä.
Brännkyrka kyrkan kirkko sijaitsee Örby Slott nimisellä asuinalueella, joka on niin kuin nimikin sanoo keskittynyt Örbyn linnan ympärille. Örbystä ja Örbyn linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä.
Kirkko kuuluu Tukholman alueen vanhimpiin kirkkoihin. Kirkko rakennettiin 1100-luvulla. Alkuperäinen puukirkko paloi tulipalossa. Kirkko rakennettiin uudestaan ja kirkolle annettiin nimeksi Brännkyrka/palanut kirkko, joka antoi sitten puolestaan nimen alueellekin.
Nimi Brännkyrka löytyy monesta yhteydestä kuten pitäjän nimestä, maalaiskunnasta, seurakunnasta, piiristä, gymnasiumista, kotiseutujärjestöstä ja ties mistä, johon nimi Brännkyrka on yhdistetty, mutta mitään Brännkyrkan austustaajamaa ei ole. Lähin taajama on Örby slott, joka sijaitsee Örbyn linnan ympärillä. Kirkon luota on noin 350 metriä linnaan ja sen kauniiseen puistoon.
Brännkyrkan seurakunta on keskiajalta ja se kattoi aikoinaan paljon suuremman alueen kuin nykyään. Kolme omaa seurkuntaa on irrroitettu omakseen. Brännkyrkan seurakunnalla on toinenkin erittäin moderni kirkko, Vårfrukyrkan kirkko, mikä sijaitsee Fruängenin alueella.
Uusi alttaritaulu
Brännkyrkan kirkko nimittäin peruskorjattiin vuonna 1975 ja silloin kirkko sai jonkin verran uutta kalustoa. Bertil Vallien on valmistanut lasisen alttaritaulun Orrefors Kosta Bodan lasitehtaalla.
Edellisessä valokuvassa näkee tämän pedaning kirkon vasemman puoleisella seinällä. Nämä kuuluu siis osana alttaritauluun, vaikka sijaitsevatkin melko kaukana alttaritaulusta.
Vanha alttaritaulu on Einar Forsethin valmistama. Ei ole aavistustakaan että mihinkä joutui tämä alkuperäinen alttaritaulu, mutta luultavasti se vietiin Historialliseen musoon Östermalmilla.
Penkitkin ovat uudemmalta ajalta.
Kuinkahan tämä votiivilaiva on joutunut tänne kirkkoon. Tällaisia laivojahan on yleensä vain kirkoissa jotka sijaitsevat saaressa tai meren tai järven rannalla.
Piscina, minkä on valmistanut Sven Lundquist. Kastemalja on Brännkyrkan kirkossa piscina ja se on vain moderni koriste-esine.
Piscina viittaa mielestäni Roomaan. Keskiaikaiset kylpyläaltaat olivat nimeltään piscina. Myöhemmin alettiin kirkkojen vesialtaita kutsua myös piscina nimellä. Altaassa ei kastettu lapsia vaan siinä huuhdottiin sakramenttiastiat. Papit pesivät siinä kätensäkin ja vesi juoksi altaasta Pyhään kirkkomaahan.
Asquasantiera on nimeltään pyhävesiastia,-malja tai -allas, jossa on Pyhää vettä ja jossa jokainen katollinen saa kirkkoon tullessan kastaa sormensa ja sitten tehdä ristin merkin rintaansa. Roomassa nämä asquasantierat sijaitsee heti kirkon siisääntulossa. Roomassa mennään kirkkosalliin oikean puoleisesta ovesta ja ulos vasemman puoleisesta ovesta. Roomassa ei ole lainkaan vettä näissä vesiastioissa. Lapset kastetaan fonte bettesimalessa, mikä vastaa melkein prikulleen ruotsalaista dopfuntia. Suomessahan kasteastiat taitaa enimmäkseen olla lasimaljoja.
Märta Helena Reenstierna oli rikas kartanonomistaja. Hänet on haudattu kirkkomaahan. Häntä kutsuttiin nimellä Årstafrun. Hän omisti Årsta gårdin kartanon tiluksineen 1700-1800-lukujen vaihteessa. Hän kirjoitti päiväkirjaa, mikä jopa julkaistiin. Päiväkirjat ovat nykyään Nordiska Museet'in varastossa. Hänen päiväkirjastaan saa hyvän kuvan sen ajan herrasväen elämästä.
Muistolehto
Ihana vanha kirkkomaa
Tukholmassa on tilanne sellaien ettei ole montakaan paikka mihin saa haudata arkun kanssa tilanpuutteen takia. Polttohautaus alkaa olla tavallisin ja melkein pakollisinkin.
Kirkon vieressä sijaitsee seurakuntakoti ja pihalla on lasten leikkipaikka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti