Uppsalan tuomiokirkko
Kirkkoa alettiin rakentamaan 1200-luvulla, kun saatiin silloiselta paavilta lupa rakentaa uusi tuomiokirkko, ahtaaksi käyneen Gamla Uppsalan kirkon tilalle. Tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1435. Se kesti kokonaista 165 vuotta rakentaa kirkko valmiiksi.
Tuomiokirkosta tuli Pohjolan suurin katedraali. Kirkko on avoinna joka päivä kello 8-18. Tänne tulee noin puoli miljoonaa vierailijaa vuosittain. Se nyt sinäänsä ei ole kovinkaan paljon, jos vertaa Tukholman julkisessa liikenteessä kulkee noin miljoona henkilöä päivittäin. Uppsala on pieni kaupunki Tukholman rinnalla ja turisteja käy enimmäkseen kesäaikaan. Uppsala on nykyään ennen kaikkea yliopistokaupunki. Tukholman yliopisto ei ole kummoinenekaan laitos Uppsalan rinnalla.
Kirkko ei kuitenaakn ole mikään museo vaan kirkossa on paljon aktiviteettejä pitkin päivää, joten turistien on otettava se huomioon.
Tuomiokirkosta tuli Pohjolan suurin katedraali. Kirkko on avoinna joka päivä kello 8-18. Tänne tulee noin puoli miljoonaa vierailijaa vuosittain. Se nyt sinäänsä ei ole kovinkaan paljon, jos vertaa Tukholman julkisessa liikenteessä kulkee noin miljoona henkilöä päivittäin. Uppsala on pieni kaupunki Tukholman rinnalla ja turisteja käy enimmäkseen kesäaikaan. Uppsala on nykyään ennen kaikkea yliopistokaupunki. Tukholman yliopisto ei ole kummoinenekaan laitos Uppsalan rinnalla.
Kirkko ei kuitenaakn ole mikään museo vaan kirkossa on paljon aktiviteettejä pitkin päivää, joten turistien on otettava se huomioon.
Tuomiokirkolla on kolme tornia ja sen pohjoisessa tornissa on kansainvälisestikin korketasoinen kirkkomuseo, mutta myös kuninkaallinen museo. Varsinkin museon keskiaikaiset tekstiilit ovat Euroopan hienoimmasta päästä. Museossa on myös ns korsrelik, pala Jeesuksen puurististä, johon hänet naulattiin. Pala on liitetty alttariristiin, mikä on nykyään lasimontterissa.
Tuomiuokirkko on rakennettu alunperin goottilaisen tyylin mukaan. Arkkitehdistä ei ole tietoa mutta luultavasti arkkitehtejä oli useampikin ja he tulivat Ranskasta. Ajan saatossa on uusia arkkitehteja tullut mukaan, sillä rakentaminen kesti todellakin kauan, 165 vuotta. Tulipalokin syttyi välillä ja sen jälkeen Carl Håleman tuli Uppsalaan auttamaan uuskorjauksissa.
Håleman antoi tuomiokirkon uusrakentamisen Helgo Zettervallin haltuun, sillä Zettervall oli jo rakentanut Lundin tuomiokirkon. Hålemannilla oli suurin päättämisvalta kun Tukholman linnaa rakennettiin. Hän ei turhaan saanut yli-indententin arvoa. Hän siis valvoi kaikkien julkisten rakennusten rakentamista ja hyväksyi ne.
Tuomiokirkkoon on useita sisäänkäyntejä
Sankt Olofs porten/Pyhän Olavin portti
Tuomiuokirkko on rakennettu alunperin goottilaisen tyylin mukaan. Arkkitehdistä ei ole tietoa mutta luultavasti arkkitehtejä oli useampikin ja he tulivat Ranskasta. Ajan saatossa on uusia arkkitehteja tullut mukaan, sillä rakentaminen kesti todellakin kauan, 165 vuotta. Tulipalokin syttyi välillä ja sen jälkeen Carl Håleman tuli Uppsalaan auttamaan uuskorjauksissa.
Håleman antoi tuomiokirkon uusrakentamisen Helgo Zettervallin haltuun, sillä Zettervall oli jo rakentanut Lundin tuomiokirkon. Hålemannilla oli suurin päättämisvalta kun Tukholman linnaa rakennettiin. Hän ei turhaan saanut yli-indententin arvoa. Hän siis valvoi kaikkien julkisten rakennusten rakentamista ja hyväksyi ne.
Myöhemmän ajan arkkitehdit ovat kritisoineet Zettervallin työtulosta. Jotkut jopa siinä määrin että he tekivät omat piirustukset valmiiksi. 1970-luvulla kirkko restaurointia ajatellen, mutta kirkko säilytti oman alkuperäisen tyylinsä, ja sen tyylin mikä edellisissä uuskorjauksissa tehtiin. Mitään ei muuteltu.
Lars/Lauri, Erik/Eerik ja Olof/Olavi.
Tuomioirkko on pyhitetty Pyhälle Erikille, Larsille ja Olofille. Pyhältä Laurilta on pää kadoksissa.
Skara (Västra Götalandissa) on melkein yhtä vanha kuin Sigtuna, jota voi pitää Ruotsin kuningaskunnan vanhinpana kapunkina. Nimittäin eteläinen Ruotsi, kuten Lund, kuului Tanskalle. Skåne kuului yli 600 vuotta Tanskalle.
Sankta Marian tuomikirkko Skarassa on kuitenkin Ruotsin vanhin tuomiokirkko. Sigtunaan ja Lundiin rakennettiin myös 1000-luvulla tuomiokirkot. 1120-luvulla oli Ruotsissa viisi hiippakuntaa Skara, Linköping, Tuna (Eskilstuna), Srängnäs, Sigtuna ja Västerås.
Vasta kun paavi Alexander III (noin 1100/1150-1181) teki Ruotsista oman kirkkoprovinssin niin hän päätti myös että Uppsala tulee olemaan arkkipriispan kotipaikka. Nykyään Ruotsissa on 14 piispaa ja Uppsalassa kaksi, arkkipiispa ja Uppslan hiippakunnan oma piispa. Uppsala on ollut arkkippiispan kotipaikka vuodesta 1164 lähtien. Uppsalan tuomiokirkko on myös seurakuntakirkko. Ainoa kirkko Ruotsissa, jolla on samanaikaisesti nämä kolme virkaa.
Vasta kun paavi Alexander III (noin 1100/1150-1181) teki Ruotsista oman kirkkoprovinssin niin hän päätti myös että Uppsala tulee olemaan arkkipriispan kotipaikka. Nykyään Ruotsissa on 14 piispaa ja Uppsalassa kaksi, arkkipiispa ja Uppslan hiippakunnan oma piispa. Uppsala on ollut arkkippiispan kotipaikka vuodesta 1164 lähtien. Uppsalan tuomiokirkko on myös seurakuntakirkko. Ainoa kirkko Ruotsissa, jolla on samanaikaisesti nämä kolme virkaa.
Tuomiokirkkoa näytetään oppaan johdolla monilla eri kielillä, suomeksikin. Opastusajat vaikuttavat sekavilta, joten en aio tässä niihin puuttua.
Sen jälkeen kun Kristoffer bayerilainen, Tanskan kuningas, kruunattiin kirkossa vuonna 1441 myös Ruotsin ja Norjan kuninkaaksi, niin kaikki muutkin ruotsalaiset kuninkaat vihittiin virkaansa täällä vuoteen 1719 saakka. Vain Karl XII, kuningatar Kiristina ja Kristian II eivät halunneet tulla kruunatuiksi täällä, vaan Tukholmassa.
Finstakoret, kuori jossa säilytetään Pyhän Erikin/kuningas Erik Jedvardssonin reliikkejä kultaisessa pyhäinjäännös lippaassa. Lippaassa sijaitsee myös Ruotsin vanhin kuinkaankruunu ja osa Pyhän Birgitan reliikkiä. Erik tapettiin hyvin lähellä tuomiokirkoa.
Nimi Finsta tulee Pyhän Birgitan vanhempien Birger Perssonin och Ingeborg Bengtsdotterin kartanon nimestä, joka sijaitsi Finstassa lähellä Norrtäljeä. Birgitan vanhempien hautakivi on Finstan kuorin lattiakivi. Lattiakivi on muistokivi, joka asetteiin kuoriin kun paavi Johannes Paulus II kävi tuomiokirkossa vuonna 1989.
Kirkko on viisilaivainen ristinmuotoinen, joten siinä on tarvittu monta pilaria ja tukipylvästä jotta rakennus tulee kestämään. Hautakappelita on pitkin ulkoseiniä.
Pyhän Erikin reliikkilipas
Sturekoret on Sturen aatelissuvun hautakappeli. Kappeli on sen verran suuri että siinä pideteään nykyään arkipäivisin ainakin Jumlanpalveluksia, lastenkastajaisia, vihkitoimituksia ja hartaushetkiä.
Lattian alla sijaitsee Sture suvun hautakrypta. Svante, Nils ja Erik Sture tapettiin Uppsalan linnassa vuonna 1567. Vaatteet jotka heillä oli silloin yllään on viety tuomiokirkon museoon.
Erik XIV epäili eräiden aatelisten hautovan maanpetoksellisia ajatuksia, ja valtiopäivät langetti heille tuomiot. Näin paljastui kuningas Erik XIV:n mielisairaus. Hän toimi vain kahdekeksan vuotta kuninkaana 1500-luvulla.
Erik kuului äitinsä Katariina Saksi-Lauenburgilaisen puolelta Euroopan mahtavimpiin ruhtinassukuihin. Erik XIV nousi valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560. Hänen sisarpuolensa olivat Katariina, Cecilia, Anna, Sofia ja Elisabet ja hänen velipuoliaan olivat Juhana III (1537–1592), Magnus, Karl, Sten ja Kaarle IX.
Erik XIV oli lahjakas ja taiteellinen, mutta luulosairas. Hän oli kiinnostunut taiteista ja musiikista ja osasi myös monia kieliä. Hän kohteli julmasti niitä, joiden epäili juonittelevan itseään vastaan. Mahtiaan lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatar Elisabet I:stä, mutta sai rukkaset.
Erikin lyhyen hallintokaden aikana ehti tapahtua valtavan paljon hulluuksia, sotia ja riitoja. Lopulta aateliset syrjäyttivät Erikin virastaan ja Erikin veljestä Juhana herttuaasta tuli Ruotsin kuninags Juhana III. Erik tuomittiin vankilaan, ensiksi Tukholman linnaan ja myöhemmin Turun linnaan. Juhana piti Erikiä ja hänen vaimoaan uhkana itselleen, ja kesäkuussa 1573 Erik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Erikin kuolemaan, ja ilmeisesti hänet myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.
Lattian alla sijaitsee Sture suvun hautakrypta. Svante, Nils ja Erik Sture tapettiin Uppsalan linnassa vuonna 1567. Vaatteet jotka heillä oli silloin yllään on viety tuomiokirkon museoon.
Erik XIV epäili eräiden aatelisten hautovan maanpetoksellisia ajatuksia, ja valtiopäivät langetti heille tuomiot. Näin paljastui kuningas Erik XIV:n mielisairaus. Hän toimi vain kahdekeksan vuotta kuninkaana 1500-luvulla.
Erik kuului äitinsä Katariina Saksi-Lauenburgilaisen puolelta Euroopan mahtavimpiin ruhtinassukuihin. Erik XIV nousi valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560. Hänen sisarpuolensa olivat Katariina, Cecilia, Anna, Sofia ja Elisabet ja hänen velipuoliaan olivat Juhana III (1537–1592), Magnus, Karl, Sten ja Kaarle IX.
Erik XIV oli lahjakas ja taiteellinen, mutta luulosairas. Hän oli kiinnostunut taiteista ja musiikista ja osasi myös monia kieliä. Hän kohteli julmasti niitä, joiden epäili juonittelevan itseään vastaan. Mahtiaan lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatar Elisabet I:stä, mutta sai rukkaset.
Erikin lyhyen hallintokaden aikana ehti tapahtua valtavan paljon hulluuksia, sotia ja riitoja. Lopulta aateliset syrjäyttivät Erikin virastaan ja Erikin veljestä Juhana herttuaasta tuli Ruotsin kuninags Juhana III. Erik tuomittiin vankilaan, ensiksi Tukholman linnaan ja myöhemmin Turun linnaan. Juhana piti Erikiä ja hänen vaimoaan uhkana itselleen, ja kesäkuussa 1573 Erik erotettiin vaimostaan ja lapsistaan. Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Erikin kuolemaan, ja ilmeisesti hänet myrkytettiin vuonna 1577 velipuolensa Juhanan käskystä.
Sturekoret, pääalttari
Leskikuningatar Ulrika Eleonora lahjoitti saaranstuolin Tuomiokirkolle. Buckhard Precht on sen valmistanut ja Nicodemus Tessin nuorempi suunnitellut. Hän vamistii myös pääalttari asetelman mutta sitä ei laitettu tänne tuomiokirkkoon, vaan se laitettiin pää-alttariksi Tukholmaan Gustav Vasan kirkkoon.
Saarnastuolin alusta
Tuomiokirkossa on ehkä kuudet urut tai jotain sellaista. Tuomiokirkolla on myös viisi kuoroa ja sen lisäksi myös melko uusi laulukuro nimeltä katedralsångarna.
Kirkolla on viisi kirkonkelloa, jotka kaikki ovat pohjoisessa tornissa. Isoin ja painavin niistä painaa jopa 6200 kiloa. Vain neljä kertaa vuodessa soitetaan kaikkia neljää kelloa samanaikaisesti, jouluna, uutena vuotena, pääsiäisenä ja helluntaina. Jos Uppsalan yliopistossa opiskeleva kuolee opiskeluaikanaan niin tuomiokirkko tarjoaa sielunsoiton suurimmalla kellolla.
Kirkkosalin seinämaalaukset kerrotaan Agi Lundgren tai hänen työryhmänsä maalanneen, joten ne ovat tulleet tehtyä uuskorjausten viimeisimpinä töinä, ja sen huomaa. Tuomiokikko on tilkkutäkki vanhasta ja modernista.
Arkkitehti Agi Lindgren suunnitteli Gustav Vasan kirkon Tukholmassa ja se vihittiin vuonna 1906.
Vasakoret
Vasakoret, Vasan suvun hautakappeli, johoin on haudattu kuninags Gustav Vasa ja hänen kolme vaimoaan. Vaimot on haudattu kappelin lattian alle. Tämä hautakappeli on suurin kappeli ja eniten tunnettu. Kappeli sijaitsee perimmäisenä kirkkosalissa, parhaalla paikalla.
Kappeli oli nimeltään Vårfrukoret keskiajalla, joka on pyhitetty Pyhälle Marialle. Vår Fru on ruotsiksi Pyhä Maria, ja jos kääntää nimityksen suoraan suomeksi niin sitä tulee 'meidän rouva'. Monissa eurooppalaisissa kielissä Pyhää Mariaa kutsutaan 'meidän rouvaksi'.
Johan Gustav Sandberg kävi maalaamassa 1830-luvulla kalkkkimaaluksia Vasakappelin seinille. Maalaukset kuvaavat tapahtumia kuninkaan elämästä.
Kuningas Johan III
Johan III on myös haudattu Vasakoretiin
Gustav I
Tämäkin löytyy Vasakoret'ista, Suomen maakuntavaakuna
Emanuel Swedenborg
Hänelle on rakennettu muistokirkko Tukholmaan.
Carl von Lineée on haudattu tuomiokirkon lattian alle
Kirkkoon on myös haudattu kaksi arkkipiispaa, Laurentius Petri ja Nathan Söderblom. Laurentius Petri, alkuaan Lars Petterson, lisänimeltään Nericius tai Nericianus (Närkeläinen) oli Ruotsin ensimmäinen luterilainen arkkipiispa ja tärkeä uskonpuhdistaja. Hän oli ruotsalaisen uskonpuhdistajan Olaus Petrin nuorempi veli. Laurentiuksen ja Olauksen isä oli örebrolainen seppä Peter Olofson ja äiti Kristina Landsdotter, joka eli aina vuoteen 1545 asti ja ehti todistaa poikiensa menestystä. Ensiopetuksen Petrin veljekset saivat Örebron karmeliittaluostarissa. Laurentius Petri opiskeli veljensä kanssa Martti Lutherin alaisuudessa Wittenbergissä, josta he lähtivät levittämään luterilaisuutta Ruotsiin.
Käytyään Yhdysvalloissa Nathan Söderblom suoritti 1892 teologian kandidaatin tutkinnon ja hänet vihittiin papiksi.
Vuodet 1894–1901 Söderblom toimi pappina Pariisissa, jossa hänen seurakuntalaisinaan olivat myös Alfred Nobel ja August Strindberg sekä useat pohjoismaiden tunnetut taiteilijat. Tänä aikana hän myös väitteli vertailevan uskontotieteen alalta zarathustralaisuudesta Sorbonnen yliopiston protestanttisessa tiedekunnassa, johon hän kirjoittautui opiskelijaksi ensimmäisenä ulkomaalaisena. Vuonna 1897 hänet kutsuttiin San Remoon, jossa hän johti Nobelin muistomessun.
Hän sai ottaa vastaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1930. Hän sai myös oman numeroidun tuolin erittäin arvovaltaisesta Ruotsin akatemiasta, joka ei todellakaan ole mikä tahaansa akatemia. Siitä lisää joskus toisten.
Tuomiokirkkoon on haudattu vain historiallisesti erittäin korkealle arvostettuja herroja.
Käytyään Yhdysvalloissa Nathan Söderblom suoritti 1892 teologian kandidaatin tutkinnon ja hänet vihittiin papiksi.
Vuodet 1894–1901 Söderblom toimi pappina Pariisissa, jossa hänen seurakuntalaisinaan olivat myös Alfred Nobel ja August Strindberg sekä useat pohjoismaiden tunnetut taiteilijat. Tänä aikana hän myös väitteli vertailevan uskontotieteen alalta zarathustralaisuudesta Sorbonnen yliopiston protestanttisessa tiedekunnassa, johon hän kirjoittautui opiskelijaksi ensimmäisenä ulkomaalaisena. Vuonna 1897 hänet kutsuttiin San Remoon, jossa hän johti Nobelin muistomessun.
Hän sai ottaa vastaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1930. Hän sai myös oman numeroidun tuolin erittäin arvovaltaisesta Ruotsin akatemiasta, joka ei todellakaan ole mikä tahaansa akatemia. Siitä lisää joskus toisten.
Tuomiokirkkoon on haudattu vain historiallisesti erittäin korkealle arvostettuja herroja.
Kuningas Carl XIV Gustav ja Japanin keisari Akihito yhdessä Carl von Linéen haudalla. Keisari Akihito on suuri Carl von Linéen ihailija ja erittäin läheinen ystävä Ruotsin kuningasperheen kanssa. Ruotsin kuningashuone on maapallon toiseksi vanhin kuningashuone, Tanksan jälkeen. Vain Japanin kesiarikunta on vanhempi.
Keisari ei tykkää matkustella ulkomaille, ekä hän ole juuri koskaan ollut kuninkaallisissa häissä tai hautajaisissa ulkomailla. Mutta Ruotsiin hän on matkustanut muutaman kerran. Kruununprinsessa Victoria käy melkein vuosittain tapaamassa Japanin keisariperhettä samalla reissulla kun hän on ulkomailla.
Keisari on käynyt useat kerrat Ruotsissa ja vieraillut Carl von Linnéen lapsuudenkodissakin. Linnée opiskeli Uppsalan yliopistossa ja asettui asumaan Hammrby'hyn, lähelle Uppsalaa. Uppsalassa sijaitsee myös Linnées Botaniska Trädgård/Uppsalan kasvitieteellien puutarha. Linnée sai Englannin ja Ruotsin kuningashuoneiden arvovaltaisimmat kunniamitallit.
Keisari Akihito oli myös hyvä ystävä edesmenneen kuninkaan, nykyisen Ruotsin kuninkaan isoisän Gustaf VI Adolfin (1882-1950) kanssa. Prinssi Gustaf Adolf toimi opiskeluajallaan Japanissa arkeologien avustajana.
Keisari Akihito oli myös hyvä ystävä edesmenneen kuninkaan, nykyisen Ruotsin kuninkaan isoisän Gustaf VI Adolfin (1882-1950) kanssa. Prinssi Gustaf Adolf toimi opiskeluajallaan Japanissa arkeologien avustajana.
Wallenbergien omistamassa Kauppakorkeakoulussa avattiin vuonna 1992 European Institute of Japanese Studies, ja kahdeksan vuotta myöhemmin Japanin keisari Akihito kävi vuonna 1992 pitämässä puheen instituutissa. Instituutti on ainoa laatuaan Euroopassa.
Vuonna 2000 keisari Akihitoa ja keisaritar Michiko kävivät tekemässä valtionvierailun Ruotsiin. Kaikki muut visiitit ovat olleet privaattivierailuja. Samalla reissulla keisari piti puheen Kauppakorkeakoulussa.
Vuonna 2000 keisari Akihitoa ja keisaritar Michiko kävivät tekemässä valtionvierailun Ruotsiin. Kaikki muut visiitit ovat olleet privaattivierailuja. Samalla reissulla keisari piti puheen Kauppakorkeakoulussa.
Tuomiokirkon kahvila on kesäaikaan levinnyt pihalle.
Uppsalan tuomiokirkon seurakuntaan kuuluu useampiakin kirkkoja.
Almtunan kirkko
Almtunan moderni alttaritaulu
Sankt Pers kyrka
Eva Spångbergin suunnittelema alltaritaulu, moderni triprtyk.
Vindhemskyrkan (taivaankirkko), Luthagen
Almtunan kirkko
Almtunan moderni alttaritaulu
Sankt Pers kyrka
Tätä kirkkoa nimitetään ns torikirkoksi. Siis kirkko joka sijaitsee torin varrella ja jonne voi piipahtaa ohimennen. Kirkko on uusin kaikista Uppsalan kirkoista. Arkkitehtuuriltaan kirkko on mderni.
Tämänkin kirkon toiminta keskittyy paljolta nuoriin.Toisaalta sen ymmärtääkin sillä koko 1900-luvulla ei ruotsalaiset enää käyneet kirkoissa, kirkossa vihkimiset vähenivät sen myötä kun parit muuttivat vain yhteen asumaan, lapsia ei enää kastettu niin suurissa määrin, harvempi lapsi kävi rippikouluakaan, joten nuorten parista voi saada uusia seurakuntalaisia aktiivisella toiminnalla. Melkein jokaisella kirkolla on nykyään äitiyslomalla oleville äideille ja lapsille kerhotoimintaa.
Tämänkin kirkon toiminta keskittyy paljolta nuoriin.Toisaalta sen ymmärtääkin sillä koko 1900-luvulla ei ruotsalaiset enää käyneet kirkoissa, kirkossa vihkimiset vähenivät sen myötä kun parit muuttivat vain yhteen asumaan, lapsia ei enää kastettu niin suurissa määrin, harvempi lapsi kävi rippikouluakaan, joten nuorten parista voi saada uusia seurakuntalaisia aktiivisella toiminnalla. Melkein jokaisella kirkolla on nykyään äitiyslomalla oleville äideille ja lapsille kerhotoimintaa.
Vain alle puolet Ruotsissa syntyvistä lapsista kastetaan. Vain joka kolmas pari vihitään kirkossa tai papin toimesta. Vain 27 % nuorista käy rippikoulun.
Eva Spångbergin suunnittelema alltaritaulu, moderni triprtyk.
Vindhemskyrkan (taivaankirkko), Luthagen
Tämä kirkko on pyhitetty Pyhälle Birgitalle. Kirkko omistaa siinä kirkon vieressä päiväkodin. Kirkon toiminta nykyään kohdistuuu enimmäksen juuri nuoriin ja lapsiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti