Ljunglöfska slottet, Blackeberg
Bussi 113 Islandstorget metroasemalta, päätepysäkki Blackebergs gård. Pysäkki nimeltä Balckebergs gård sijaitsee melkein linnan edustalla. Bussi 113 lähtee Solna Station metroasemalta ja ajaa vastapäiseen suuntaan Bälstavägeniä pitkin melkein koko matkan. Siinä on toinenkin pysäkki lähellä nimeltä Mälarbacken, joka sijaitsee vanhustenkodin edustalla.
Knut Ljunglöf 1888-1920
Knutin isä Jakob Ljunglöf oli töissä nuorena poikana eräänlaisena juoksupoikana tup kkatehtaassa Regeringsgatanin varrella Tukholmassa. Jakobin isä oli pappi. Lapsuudenkoti sijaitsi Kjulassa lähellä Eskilstunaa. Jakob oppi pian kuinka tupakkatehdas toimii. Hän sai pian ylennyksen työssään ja pystyi menemään naimisiin ja hankkimaan pari pienenpää kartanoakin perheelleen. Hänestä tuli lopulta tupakkatehtaan johtaja ja omistaja. Jakob oli kuollessaan erittäin rikas. Hänen poikansa Knut jatkoi isänsä jalanjäljillä, ja teki tupakkatehtaasat osakeyhtiön. Knut sijoitti varoja isoihin maa-alueisiin. Hän osti Råckstan, Vällingbyn, Beckonbergan, Blackebergin ja Lilla Ängbyn alueet.
Tukkukauppias ja nuuskakauppias Knut Ljunglöf omisti suuret maa-alueet Spångassa ja Blackebergissä 1900-luvun alussa. Knut Ljunglöfiä kutsuttiin lempinimellä nuuskakuningas, sillä hän oli todellakin rikastunut nuuskan myynillä, mutta myös tontti bisneksellä. Hänen kuoltua vuonna 1920 hän oli Ruotsin rikkain herra. Hän jätti jälkeensä omaisuutta noin 16 miljoonan Ruotsin kruunun edestä sen ajan raha-arvon mukaan. Nykyisen raha-arvon mukaan se vastaa noin 270 miljoonaa kruunua. Hän peri isänsä nuuskatehtaan, joka sijaitsi Luntmakargatan 19. Vuodesta 1915 otti valtio tupakkamonopolin haltuunsa, joten Knut Ljunglöf menetti nuuskan myynnin oikeudet vain viisi vuotta ennen kuolemaansa. Valtio halusi kustantaa nuuskanmyynnillä kansaneläkkeet. Viisas temppu valtiolta.
Knutin poika Robert möi Beckonbergan ja Råckstan alueet vuonna 1927 Tukholman kaupungille. Robert ei enää omistanut tupakkatehdasta koska valtio otti monopolin tupakan valmistuksessa ja myynnissä. Tupakanmyynnillä valtio kustansi kansaneläkkeet. Mutta Robert alkoi myymään kiinteistöjä ja perusti useita teollisuuslaitoksia. Hän oli myös yhtenä osakkaana vakuutusyhtiö Thule'ssa, jonka perusti Olof Plamen isosisä ja jossa oli mukana myös hänen isänsä mukana aikanaan. Palmen suku kuului Tukholman eliittiin. Oli pankkitirehtöörejä, diplomaatteja, taiteilijoita ja tukkukauppiaita suvussa. He olivat kustantamassa monta rakennusprojektia Tukholmassa, mm Djursholmin huvilakaupunkiosan. Palmen sukujuuret ovat Alankomaissa, josta he muuttivat Ruotsiin 1600-luvulla.
Knutin poika Robert möi Beckonbergan ja Råckstan alueet vuonna 1927 Tukholman kaupungille. Robert ei enää omistanut tupakkatehdasta koska valtio otti monopolin tupakan valmistuksessa ja myynnissä. Tupakanmyynnillä valtio kustansi kansaneläkkeet. Mutta Robert alkoi myymään kiinteistöjä ja perusti useita teollisuuslaitoksia. Hän oli myös yhtenä osakkaana vakuutusyhtiö Thule'ssa, jonka perusti Olof Plamen isosisä ja jossa oli mukana myös hänen isänsä mukana aikanaan. Palmen suku kuului Tukholman eliittiin. Oli pankkitirehtöörejä, diplomaatteja, taiteilijoita ja tukkukauppiaita suvussa. He olivat kustantamassa monta rakennusprojektia Tukholmassa, mm Djursholmin huvilakaupunkiosan. Palmen sukujuuret ovat Alankomaissa, josta he muuttivat Ruotsiin 1600-luvulla.
Ljunglöfs snus numero 1. Tätä snusiä myydään kuulema vieläkin.
Linna ympäriltä on näköjään kaadettu joitakin puita.
Linna vanhassa kunnossan, ennen maalausta ja kunnostusta. Vaikuttaa siltä kuin henkilökuntakin olisi vaihtunut. Ehkäpä omistajakin on vaihtunut...
Linna oli kieltämättä surkean värinen
Ljunglöfin perhe vietti kesät täällä Mälaren rannalla Blackebergissä. Knut Ljunglöf omisti koko Blackebergin, joka oli siihen aikaan metsää. Hän omisti myös maa-alueet Hässelby'hyn saakka. Perhe asui talvella kaupungissa Medborgarhusetissä Södermalmilla, josta he sitten tulivat omalla veneellään tai laivallaan tänne Blackebergiin, omaan linnaansa viettämään kesää.
Kaupunkiasunnon salonki oli kalustettu uuskustaviaanisen tyylin mukaan joka sai vivahteita Ranskan kuninkaan Louis XVI:n ajan kalustustyylistä. Louis/Ludvig XVI syntyi Versailleen linnassa ja eli siellä koko elämänsä ajan. Tukholman kaupunginmuseo pitää huolen asunnosta nykyään.
Tätä tyyliä kutsutaan kontinentaaliseksi espnajalais-portugaliseksi, joka on saanut myös vivahteita uusbarokista.
Linnalla on oma pieni laituri, johon voi hääpari saapua tai juhlavieraat.
Linnan ulkoseinät ovat vastikään maalattu vaalemmalla värillä.
Omasta mielestäni tämä linna ei muistuta lainkaan tyypillisiä ruotsalaisia linnoja, ei ulkoa eikä sisältäkään päin. Sisustus viittaa itään päin. Venäläiseen tyyllin. Ajatuksiini tulee Anton Tjechov ja hänen aikansa yläluokan kalustustyyli. Kai tämä sitten on sitä espanjalais-portugalialaista tyyliä kalustukseltaankin.
Kerrotan että Ljunglöfin perheen vieraana oli usein myös kuningas Oskar II. Sanonta kuuluu että jos Drottningholmin linna oli Versaillen linna miniatyyrinä niin Blackebergin linna oli Drottningsholmin linna miniatyyrinä.
Knut Ljuglöf omisti suuren osan Grimstan metsästä, joka nykyään on luonnonreservaatti. Hän omisti myös myllyn ja sahan siinä linnansa lähettyvillä. Mylly oli sen ajan modernein mylly. Mylly oli käytössä vuoteen 1950 saakka. Se on nykyään museo, jonka osoite on Kaanaan väg 51, Bromma. Museo on avoinna vain määrättyinä ns myllypäivinä, jolloin on kahvilakin järjestetty myllyn tiloihin. Samalla saa ostaa tuoretta juuri jauhettua ekologista jauhoa, ketä kiinnostaa.
Hotelli siipi sijaitsee linnan puiston reunalla
Hotelli
Kvarnvikenin mylly
Myllärin asunto
Myllyn luona sijaitsee myös sahalaitos
Klikkaa kuvan keskeltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti