Blackeberg

 Blackebergin T-bana/metro asema

Balckebergin metroasema sijaitsee Hässelby gårdiin kulkevan mertolinjan numero 19 varrella, niin sanotun Gröna linjen/vihreän linjan varrella. Gröna linjen toinen pääteasema sijaitsee Hagsätrassa.

Blackeberg on oma kaupunginosansa Tukholman kunnassa, joka kuuluu poliittisen jaottelun mukaan Brommaan. Täällä asuu vain noin vajaat 9000 asukasta. Suurin osa asuu vuokra-asunnoisssa, jotka ovat melko pieniä, joten yksinasujia täällä on paljon.

Blackeberg sijaitsee "västerort", kuten alueita läntisellä ja luoteisella puolella Tukholmaa kutsutaan. Västerort käsittää siis Bromman, Hässelbyn, Kistan, Spångan ja Vällingbyn. Västerort on kaupunkityyppistä asutusta suurimmalta osin, vaikkakin täällä on melko paljon pienehköjä omakotitaloja. Koko Västerortin alueella asuu noin 250 000 asukasta. 

 Tyypillinen 50-luvun parveke

Ei Blackeberg ole sentään mikään paratiisi maan päällä, mutta se on silti kaunis ja rauhallinen, siisti ja kotoisa alue asua verrattuna miljoonaohjelman asuinalueisiin, jotka rakennettiin 1965-174. Tukholmalaiset haluavat asua niin lähellä metroasemaa kuin suinkin. Mitä lähenpänä metroasemaa asunto sijaitsee sitä kalliimpi se on. 

Meidän ensimmäinen koti oli juuri miljoonaohjelman iso 140 neliön asunto jossa yksistään keittiö oli valtavan suuri. Useimmat kerrostalot rakennettiin siihen aikaan harmaasta betonista. Asunnoissa oli kaikki mukavuudet mutta monella alueella ympäristöön ei satsattu kovinkaan paljoa. Meidän alueella oli jopa vuokrarivitaloja, betonilaatikoita, joissa oli korkeat muurit ja iso uima-allas jokaisen perheen pihalla muurin sisäpuolella.

Me asuttiin kolmannessa kerroksessa, joka oli ylin kerros ja sieltä näki keittiön ikkunasta  kapean kadun toisella puoella sijaitsevan rivitalon muurin sisäpuolelle ja uima-altaalle. Siinä asui suomalaisia romaaneja. Ruotsalaiset kuitenkin huomasivat eteä Tukholman aluella oli paljon suomalaisia romaaneja, jotka kävivät myös Suoemessa nostamassa sosiaalitukea ja sitten tulivat Tukholmaan. Joten Ruotsi lopetti maksamisen ja suurin osa roomaaneista muuttivat takaisin Suomeen.

Asuinrakennukset rakensi 50-luvulla osuuskunta, KF, aatteen arkkitehtien piirrustusten mukaan. Omakotitalonsa sai jokainen rakentaa itse, tai ystäviensä tai sukulaistensa avustamina, mutta yhteiskunta/osuuskunta tarjosi tontin. Nykyään nämä omakotitalot ovat erittäin kysyttyjä ja jos ne on hyvä kuntoisia niin ne maksaa sievoisen summan. Bromma on hyvä esimerkki. Mutta uusia omakotitaloja ei ole rakennettu mies muistiin.

Ruotsi oli "omamallisensa" sosialistinen valtio jo folkhememt/kansankoti hyvinvointiyhteiskunnan suunntteluajoista alkaen, kunnes yhtäkkiä tuli seinä vastaan 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa ja Ruotsi kääntyi 180 astetta akselinsa ympäri. Kapitalismi etsi jalansijaa Ruotsissakin. Tultiin ns yuppie/juppikaudelle, jolloin sijoitusvimma valtasi koko kansakunnan. Hippiet hävisivät katukuvasta. Hipsterit asettuivat Södermalmille ja yuppie suvun toinen sukupolvi elää nyt omaa taloudellisesti vakaata elämäänsä Hornstullissa.

Alun perin kansankoti nimitystä alkoivat käyttämään porvarit. Mutta 14 vuotta peräjälkeen pääministerinä toiminut Per Albin Hansson ottii käsityksen kansankoti kaikkien ruotsalaisten tietoisuuteen 1920-luvulla. Alunperin kansanodin ideana oli sivistyttää työläisiä. Porvarit halusivat tasoittaa syvää luokkaeroa.

Sosiaalidemokraattisen puolueen pääministeri Per Albin Hanssonin käsitys kansankodista: "Hyvässä kodissa ei ole etuoikeutettuja eikä syrjäytettyjä perheenjäseniä, ei lellikkejä eikä kaltoinkohdeltujakaan. Siellä kukaan ei katso toiseen ylhäältä alaspäin, siellä kukaan ei yritä tavoitella itselleen etua toisten kustannuksella, vahva ei polje jalkoihinsa eikä ryöstä heikkoa. Hyvässä kodissa vallitsevat tasa-arvoisuus, toisista huolehtiminen, yhteistyö, avuliaisuus."

Moderni lyhempi, ytimekkäämpi ja hyvin yleinen sanonta on "du ska inte tro att du är någonting/sinun ei pidä luulla olevasi jotain". Tämä istuu ruotsalaisetn selkärangassa, ruotsalaisessa kansantunteessa niin syvällä, että tänä päivänä siitä on melkein tullut laki eikä vaan normi. Se on itsestäänsevyys.

Blackebergin sijainti on erinomainen. Tänne pääsee suht koht nopeasti Tukholman kekustasta tunnelbanalla/metrolla. Alueella ajaa myös kaksi bussia, 113 ja 127. Molemmilla pääsee Bromman lentokentän ohitse Solna Centrumiin. On kaunista luontoa ja Mälaren järven rantaa. Alue rakennettiin 1950-luvulla. Täällä on onnistuttu rakentamaan niin että asutus sulautuu mukavasti luontoon. 

Aivan vastikäään on alettu rakentamaan uutta asutusta Blackebersvägenin varrelle. 

Berigslagsvägen on valtatie 275, mikä kulkee Blackebergin ohitse. Se lähtee Brommaplanilta. Sitä ennen tien nimi on Drottningsholmsvägen, joka päätyy Kronobergin puistoon Kungsholmenilla. Tie 274 se on vasta Kungsholmenin kesksutasta lähdettäessä. Tie kulkee kohti luodetta, kohti Vällingbytä ja siitä kääntyy sitten itäänpäin ja päätyy Kistahöjdenin asuinalueelle ja Eurooppatie 4:lle= Uppsalavägen. 

Blackebergsvägen on vanha tie ja se on erittäin liikennöity tie, sillä sitä pitkin pääsee kaikkiin Tukholman läntisiin osiin ja myös Uppsalan suuntaan ja Euroopatie neloselle. Tien varressa sijaitsee  Ängbyn kirkko, Lilla Ängbyn kartano, Södra Ängbyn asuinalue, Tyska botten ja Ängbyn uimaranta.

Blackeberg sai nimensä torpasta nimeltä Blackeberg, mikä kuului Råckstan kartanoon.

Änbybadet niminen uimaranta sijaitsee Södra Ängbyn puolella Mälaren järven rannalla. Samalla rannalla sijaitsee Ängbyn leirialue, Blackebergsvägen 25. Lähin metroasema Ångbyplan, josta on noin vajaat puoli kilometriä leirialueelle ja uimarantaan. Uimarantaa ja lerialuetta vastapäätä vastarannalla sijaitsee Drottningholmin linna, jossa nykyinen kuningaspari ja prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia asuvat prinssi Alexanderin kanssa. 

Ängbyn leirintäalue

Blackebergin eteläpuolella, lerialueen kupeessa, sijaitsee iso Judarskogen niminen luonnonreservaatti. Judarskogen on Tukholman ensimmäinen luonnonreservaatti, mikä perustettiin vuonna 1995. Reservaatin itäisessä osassa sijaitsee ns ryymuren/venäläisten muuri, mikä on  1,1 kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä korkea muuri. Muuri on valmistettu 1700-luvulla jolloin venäläiset olivat jatkuva uhka Tukholmassa. Venäläiset vasrativat kaiken minkä irti saivat ja sytyttivät taloja palamaan. Muurin rakensivat tukholmlaisten vangitsemat venäläsiet sotavangit.

Grimstan luonnonreservaatti taas puolestaan sijaitsee Blackebergin pohjoispuolella. Se 270 hektaaria suuri alue minkä itäisessä kupeessa sijaitsee Råckstan hautausmaa.

Grimstan luonnonreservaatin läntisellä puolella Mälaren järven rannalla sijaitsee Kaanans alue, missä sijaitsee ihana kahvila Kaanans badstrand/uimarannan luona. Blackebergistä voi kävellä Kaananvägeniä pitikin ja sen varrella on yksityisiä veneitä laiturissa, jokin saunaklubi, pelikenttä ja hieman kauenpana ampumarata. 

 Kanaans Trädgårdscafé, Kanaan väg 83

Avoinna vuoden ympäri. Blackebergin metroasemalta on kahvilaan noin 1,5 km. Tänne voi kävellä iptkin Grimstan  rannalla kulkevaa kävelytietä Hässelby Strandin metroasemaltakin. Matkaa tulee noin suurin piirtein yhtä paljon. Siellä Hässelbyn päässä on toinenkin ihana uimaranta Maltesholmsbadet. 

Tosi ihana paikka kauniilla säällä. Ja mikä parasta niin samalla voi käydä uimassa Mälaren järvessä. Täällä terjoillaan myös lounasta. Vesi tulee kielelle...

Grimstan luonnonreservaatti

Blackebergin Centrumin torialue

Balckebergin tunnelbana/metroasema taustalla. Ilman metroa ei Tukholmassa liikenne toimisi lainkaan. Tukholaman metroa alettiin rakentamaan vuonna 1933. Nyt on Tukholmassa 109 metroasemaa ja uusia rakennetaan kaiken aikaa. Balckebergin metroasema sijaitsee ns Gröna linjen/vihreän linjan varrella. Linjan varrella sijaitsee 49 pysäkkiä. Vihreä linja on jakautunut neljään haaraan ja päivittäin yksistään tällä linjalla matkustaa noin puoli miljoonaa matkustajaa.

Vanha milsten/milstplpe/kilometeripylväs seisoo kuvassa oikealla, Tukholmassa käyetään vieläkin välimatkoista miiliä mittana, mutta kyseeesä on ruotsalaien miili,  ei englantilainen. Ruotsalanien miili on 10 kilometriä.

Tukholman läntistä puolta kutsutaan nimellä Västerort/"länsipaikka". Västerort oli kivikaudella vielä saaristoa. Poronssikaudella maanpinta alkoi nousta ja merenrannat kaikosivat kauemmanki itäänpäin ja jätti hyvää viljeysmaata jälkeensä. Ensimmäinen asuinalue Västerortin aluella oli Nälstassa, Spångan alueella. Råcksta gårdenin kartanon  luuota on arkeologit löytäneet hautakenttiä jotka ovat vähintäin tuhat vuotat vanhjoja ja joita viikingit käyttivät hautapaikkoinaan vielä noin tuhjat vuotta sitten. 

Viikinkien ajalla kylät olivat hyvin pieniä. Etelä Ruotsissa oli suurempia maalaiskyliä, mutta Tukholman alueen kylissä oli usein vain joitakin kartanoita ja suvun hautapaikka.

Torshammar ringen

Viikinkien ajalta päästiin keskiajalle ja samalla historialliselle ajalle. Uppsalassa kuninkaat päättivät paikkauntalaisten elämästä. Kristinusko tuli Ruotsiin 1100-luvulla. Hautapaikat oman kartanon tiluksilta muutettiin pitäjien keskustaan. 

Esimerkiksi yksi vanhimmista kirkoista, Spångan kirkko, rakennettiin keskelle kylää. Brommalandet sijanniltaan oli Mälaren järven ympäröimää siihen aikaan. Sveariketin tärkeimmät kulkuväylät kulkivat Mälaren järveä pitkin Sigtunaan, Västeråsiin, Uppasalaan ja Strängnäsiin. Tukholma perustettiin 1200-luvulla ja kirkko sai taloudellisen ja poliitisen päätösvallan. 

Kuningas Gustav Vasan ajalla 1500-luvulla tapahtui suuria mullistuksia yhteiskunnassa. Kuningas otti kirkolta vallan omiin käsiinsä ja takavarikoi kirkkojen ja luostareiden omaisuudet kruunulle. Gustav Vasa otti monet kartanot tiluksineen omistukseensa täällä Västerortin alueellakin. Spånga ja Bromma pani kauan hanttiin kuninkaalle. Blackeberg mainitaan 1500-luvulla ensimmäisen kerran kirjallisesti. Pitäjilla oli itsehallinto keskiajalla. Säännöt kirjattiin maakuntalakeihin. Aaateliset saivat läänityksiä ja Tukholmassa tiluksia. Kolme suurta linnaa rakkennettiin Västerortin alueelle,  Hässelby, Ulvsunda ja Åkeshov.

Råcksta gård esimerkiksi rakennettiin 1300-luvulla. Mutta se rakennettiin uudemman kerran 1700-luvulla. Blackebergiin muutti samoihin aikohin "snuskungen/nuuskakuningas" Knut Ljunglöf ja rakensi perhellen upean linnan Mälaren rantaan. Hän osti Råcksta gårdin, Lilla Ängbyn ja Blakebergin. Myöhenmmin myös Ljunglöv osti Vällingbyn, Beckonbergan, Tuna ja Skå Edebyn Svartsjölandetin alueelta. Vuonna 1862 sai kunnat itsemääräämisoikeudet ja tämä sääntö on vieläkin voimassa. Kussakin kunnassa aateliset ja papit edustivat kansalaisia.

Vuonnna 1930 vihittiin Vapaamuuraijärjetsön päämaja Blackebergissä. Vapaamuurarit olivat perustaneet lastenkoteja jo 1700-luvulta lähtien. 

Lilla Ängby gård, Blackebergsvägen

Tämän pienen kartanon rakennutti "nuuskakuningas" Knut Ljunglöf. Hän omisti nimittäin Ljunglöfskan linnan siinä samalla rannalla. Lilla Ängby sijaitsee Ängbyn kirkon viereessä.

Ängbyn kirkko, Stopvägen 120

Tämä melko moderni ja yksinkertainen pieni kirkko valmistui vuonna 1959. Arkkitehtinä toimi Björn Hedvall. Hän asui tässä melko lähellä itse suunnittelmassa tyypillisessä 50-luvun tyylisessä omakotitalossa.

Erikoinen alttariasetelma, korkea kapea ikkuna, jonka on suunnittelut ja valmistanut Randi Fischer.

Ljunglöfskan linna, josta teen oman postauksen

Linnassa pidetään konferensseja, juhlia, häitä ja syntymäpäiviä. Täällä saa myös yöpyä. Torstaisin näkyy olevan pubi-ilta kello 17.30-22.00. Suosittelen vierailua täällä kesäaikaan, jolloin voi istua ulkona.

Vapaamuurarien lastenkoti ja koulu sijaitsee vastapäätä Ljunglöfskan linnaa. Vain pieni kaunis pyöreä puisto on siinä välissä. Vapaamuurareilla on ollut neljä lastenkotia Ruotsissa. Täällä otettiin vastaan vain lapsia, joilla ei ollut vanhempia. Koulu lakkautettiin ja vuodesta 2012 on rakennuksissa asuu yksityishenkilöitä. Täällä on ns sairashuone, kirkkosali ja Västerorts Aktiviteettikeskus. Rakennuksia on kymmenen.

 Ruokasali

Lilla Ängbyn kartano

Josephina hemmet, vanhustenkoti

Täällä vanhusten kodissa asuvat nyt he, jotka muuttivat 50-luvulla Blackebergiin.

Blackebergin sairaala on nykyään myös eläkeläiskoti

Olof Thorwald Ohlssonin veistoksia Blackebergissä. Ljunglöfskan linnan puistota löytyy useampikin Ohlssonin veistos.

 Päiväkotilasten tekemää taidetta päiväkodin pihalla

 Miilukivi/milstolpe Lilla Ängbyn kartanon edustalla

Blackebergsvägen kiertää koko Blackebergin ympäri