Stora Sköndal

Stora Sköndal, kuvassa alueen päärakennus Kristinahuset

Stora Sköndal-säätiö on voittoa tavoittelematon järjestö, joka toimii tuki-, hoito-, hoito-, koulutus- ja tutkimustoiminnassa. Nykyään toiminnassamme ovat vanhusten, esikoululaisten, ilman huoltajaa olevien pakolaislasten hoito, neurologinen kuntoutus, yliopisto ja vammaiset.

Heidän mottonsa on: kaksi asiaa tekevät meistä erilaisia, yrityksessämme ylijäämä palaa aina takaisin liiketoimintaan. Työskentelemme ihmisten palveluksessa. Stora Sköndalin asiakkaita ovat nykyään kunnat ja maakunnat. Stora Sköndalin alueella vuokraamme liiketiloja ja senioriasuntoja.

Stora Sköndalin liiketoiminnan juuret ovat 1890-luvun Ruotsissa. Teollisuus johti suureen ihmisten liikuntaan ja vuosien hidastunut kasvu teki kurjuudesta suurta. Valtio oli ottanut sosiaalihuollon kirkolta, mutta koulutetusta henkilöstöstä oli suuri pula. Syntyi halu kouluttaa ihmisiä sosiaalityöhön kirkon sisällä, visio oli "toteuttaa kristillinen uskon idea käytäntöön". Stora Sköndalin osti vuonna 1905 ruotsalainen Diaconisällskapet tavoitteenaan kouluttaa täällä diakoneja ja sosiaalityöntekijöitä.

Kerronpahan ihan alkuunsa että olin täällä töissä 1970-loppuvuosina. Joten kiinnosntus Stora Sköndalia kohtaan on vieläkin suuri. Siitä on nyt noin 40 vuotta aikaa, joten sen huoma kuinka paljon Stora Sköndal on kehittynyt, vaikka alue on suurelta osin entisellään. 

Stora Sköndalin diakonialaitos sijaitsee Sköndalin eteläisessä osassa Drevvikenin järven rannalla. Nykyään Stora Sköndalin diakonialaitoksen koulutus kuuluu yhteen Erstan Diakonianlaitoksen korkeakoulun kanssa, josta olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Ersta on myös  suuri sairaala Södermlamilla, missä käyn itsekin silloin tällöin. Aivan ihana sairaala ja ihana henkilökunta! 

Sköndalin alueella asuu noin vajaat 7000 asukasta.

Alueella sijaitsee kolme kartanoa, Stora Sköndal, Skönstavik ja Sköndalsbro. Kaikki kolme on vieläkin jäljellä. Ensimmäinen kaupunkiasemakaava tehtiin alueen läntiselle laidalle. Alueelle rakennettiiin pieniä stugor/mökkejä vuonna 1947. Sen itäpuolelle rakennettiin sitten rivitaloja ja joitakin kerrostaloja. Lapsiperheet tarvitsivat kouluja ja päiväkoteja. Jokaisella eri yksiköllä on omat takennukset alueella, eikä mitään ole tungettu samoihin rakennuksiin. Luontoa on jätetty väimaastoihin ja rakennusten välillä kulkee polkuja.

Keskellä aluetta seisoo Sköndalin ikioma kirkko ja hautausmaa. Alue on silti vieläkin hyvin luonnvarainen eikä täällä ole juuri liikennettä lainkaan. Mutta pari bussia 143,  181, 188 ja 193 pyöräyttää nykyään lenkin Sköndalsvägeniä pitkin. 

Skönstaholm oli torppa aikoinaan ja se kuului Stora Sköndalin kartanolle. Rakennus on nykyään privaatti asunto.

  Söndalsbron torppa on  myös nykyään privaatti asunto.

Stora Sköndalin kirkko, Hjalmar Danellsväg 1

Alueella sijaitsee myös Stora Sköndalin kirkko jonka suunitteli Hakon Ahlberg ja se vihittiin käyttöön vuonna 1929. Kirkon omistaa Farstan seurakunta ja Stora Sköndalin diakonialaitos yhdessä. Alueelta on löydetty viikinkien aikainen hautakenttä. Stora Sköndalin kartano on ollut kuningatar Kristinan metästyskartano, joita Kristinalla oli useita ympäri Tukholmaa. 

Merkillsitä että näinkin modenissa kirkossa on asehuone. Asehuoneen kautta pääsee kirkkoon sisään. Voi olla että asehuoneella on symboolinen merkityksensä, sillä kirkkohan ensi alkuun rakennettiin diakonialaitoksen käyttöön. 

Täällä liikutaan enimmäkseen polkuja pitkin

Videolla kerrotan että Stora Sköndalin diakonialaitoksella on monenlaista aktiviteettiä kuten esikoulutoimintaa, vanhusstenhoitoa, tutkimustoimintaa, neurologista kuntoutusta, korkeakoulukoulutusta, sosiaaaalipyskologista tukea ja yksin tulleiden pakolaisnuorten koti ja kolutustomintaa.

Pakolaisasuntola suljettiin koska Ruotsiin ei enää tule pakaolaisia siinä määrin että olisi tarvetta pitää asuntolaa heitä varten.  Useat aikaisemmin tulleet on kotiutettu. Pakolaiset jotka ovat auuneet täällä ovat saaneet asunnon, kolutuspaikan tai töitä muualta. Vain nuoret yksin Ruotsiin tulleet nuoret pakolaispojat asuvat täällä, opiskelevat täällä ja käyvät kuntoukuksessa ja terapiassa. Tietysti Tukholamssa on muitakin paikkoja joissa pidetään huoli näistä pojista.

Sköndal sijaitsee Tukholman kunnassa, Farstan kaupunginosassa. Sköndalin alueella asuu noin 8000 henkeä. Täällä on enimmäkseen pienehköjä omakotitaloja 40-50-luvuilta. Suuren osan Sköndalin pinta-alasta vie Stora Sköndalin diakonialaitos.

Nimittäin Ruotsin Diakoniasällskap osti suuren tontin täältä Drevikenin rannalta vuonna 1905. Tarkoituksena oli alkuun vain kouluttaa henkilöitä sosiaaliseen toimintaan ja työhön. Sen lisäksi perustettiin koti epilektikoille  ja samalla lisättiiin diakoniakoulutusta. Tarvittiin myös työväkeä hoitamaan puistoalueita ja puutarhaa. Avattiin koti alkoholisteille joita autettiin terapian avulla ja fyysisellä kuntoutuksella.

Stora Sköndalin kartanon päärakennus Kristinahuset

Alunperin rakennuksen on omistanut  kuningatar Kristina. Stora Sköndalin diakoniajärjestö osti kartanon ja vuodesta 1905 yhdessa Ersta Diakonin kanssa omistaneet Ersta Sköndals högskola, joka on siis yksityinen korkeakoulu. Koulussa ospiskellaan kolmella taaolla, perus-, keski- ja tutkimustaso. Täällä koulutetaan henkilöitä monelle eri alalle, kuten sairaanhoito, sosiaalityöntekijät, psykoterapia, diakonia, teologia, ja kirkkomusiikki. Nykyään koulutus tapahtuu Södermalmilla sijaitsvassa instituutissa.

Sköndalin alueella ausi aikoinaan viikinkejä ja heidän jäljiltään on hautakenttä alueella. Kartano sijaitsi jo 1500-luvulla jonka nimi silloin oli Sjunda tai Siuende, joka oli väännös sanasta sjöenda ja se viittaa Brevvikenin järven pohjoiseen perukkaan, järven loppupäähän. Kuningatar Kristina vaihtoi kartanolle nimen. Kartano oli nimittäin kuningatar Kristinan jaktslott/metsästyslinna. Kartanosta tehtiin perintökartano/säteri, vuonna 1642. Vuodesta 1905 on Svenska Diakonisällskap omistanut kartanon ja sen tilukset.

Tämä rakennus oli aikoinaan asuntola vanhuksille jotka olivat erittäin huonossa kunnossa, siis viimeisimmillään. Sairaalat lähettivät tänne usein henkilöitä joita ei enää voitu hoitaa. Alueen rakennukset on uuskorjattu ja muuteltu, joten niitä ei enää oikein tunnista. Olin nimittäin aikoinaan täällä töissä aikani. Siitä on nyt jo melkein 40 vuotta, joten eihän se ole ihme, etten oikein enää tunne aluetta. Siihen aikaan ainakin kesäaikaan oli täällä suomalaisia opiskelijoita  Suomesta tilapäisesti töissä. Muutamat asuivat tuolla vinttikerroksessa. Joillakin vakituisilla työläisilä oli talon puolesta asunto, joissakin alueen pienissä huviloissa.

Stora Sköndalin diakonissaseura on rakennuttanut alueelle sairaskoteja, eräänlaisia paviljonkeja, sekä eläkeläisasuntoja ja asuntoja henkilökunnalle. Alueelle rakennettiin myös korkeatasoisia rivitaloja sekä terassitaloja. 

Brevviken

 Lilla Sköndal

Tätä rakennusta on käytetty tai ehkä käytetään vieläkin ruumishuoneena ja alueella on oma pieni hautausmaakin. Ovessa lukee Funeral, mikä viittaa hataustoimistoon.

Hautausmaan kappeli, Wilhelm Linblomsvägen 7

 Nämä rakennukset voivat olla niitä työväen tai opiskelijoiden asuntoloja

Perstorpsvägenin länsipuolella sijaitseva alue kuului Farstaan ja alueelle haluttiin rakentaa ekslusiivinen esikapunki, joten niinpä peustettiin AB Södertörns Villastad. Olen siitä kertonut jo Farstaa koskevassa postauksessa. 

Sköndalin kartanon ympäristöön kasvoi huvilakapunginosa. Kukin perhe rakensi omin voimin omakotitalon. Arkkitehdit auttoivat piirustuksissa ja alueesta kehittyi yksi Tukholman alaueen viihtyisimmistä. Todellinen viihtyisyyden kehto.

Myöhemmin tänne rakennettiin erilaisia huviloita ja rivitaloja jokaisen kadun tai kujan varteen. Ei taida ola missään Tuholman lähiösä niin paljon erilais ahuvloita kuin on täällä.

Sköndalissa on pieni ns centrum, jossa sijaitsee ruokatvaramyymälä, koulu, pizzeria, urehiluhalli, konditoria eikä paljon mitään muuta. Farstan centrumi sijaitsee vain noin kilometrin päässä. Siellä sijaitsee myös lähin metsoasema.

 Villa Sundahl, Mazarinvägen, Sköndal

Arkkitehti ja professori Eskil Sandahl suunnitteli perheelleen kodin tänne Sköndaliin. Eskilin kuoltua hänen vaimonsa muutti vieraskotiin Stora Sköndaliin. Minäkin sain kunnian auttaa häntä aamupuuhissa. Ensimmäisenä aamulla otin rouva Sundahlin tilaaman päivälehden mukaani ja menin rouvan luokse. Hänellä oli kaksi huonetta, iso eteinen ja kylpyhuone. Rouva Sundahl makasi sängyssään ja odotti että joku henkilökunnasta tulee vetämään tukisukat hänen jalkoihinsa, ennen kuin hän nousi ylös sängystään.

Sitten sain kuulla että Sköndalin kirkon pappi oli Sundahlien poika ja hän asettui asumaan vanhempiensa kotiin. Me vietiin kaikki vanhukset jotka halusivat sunnuntaisin kirkkoon. Sen jälken tarjottiin kirkkokahvit ja lasi likööriä tai konjakkia kirkkokahvin lisukkeeksi. 

Useimmilla näillä vanhuksilla oli oma privaattilääkäri joka kävi heidän luonaan ja hoiti heidän lääkityksestään. Monella oli myös pullo konjakkia kaapissa lääkkeeksi. Täällä oli myös kampaaja ja jalkahoitaja määrättyyinä päivinä. Kukkakaupasta vanhukset tilasivat kukkasia huoneeseensa ja moni tilasi päivälehden luettavakseen.  Vanhukset asuivat eri rakennukissa ja joissakin taloissa vanhukset olivat jo siinä kunnossa ettei heillä enää ollut iloa tästä elämästä. He eivät jakseneet edes tulla ruokasaliin syömään. Kun joku kuoli niin omaiset tulivat täytekakkujen kanssa joten me hoitajat  saatiin syödä kakkua yhtenään. Varsinkin marraskuussa kuoli vanhuksia 'likuhihnalla'.

 Villa Sundahl

 Arkkitehti Axel Kandell suunnitteli nämä terassaitalot

 Söndalin centrum, Suomessa ehkä tätä kutsuttaisiin ostoskeskukeksi

Vanhin asutus on kuin muissakin taajamissa

En tiedä kutsutaanko näitä taloja omakotitaloiksi vaiko huviloiksi.

Marina Abramovic

Performanssitaiteilija Marina Abramovic oli viime viikonloppuna Ruotsin televisiossa. Hän kertoi omasta lapsuudestaan, joka varmasti monen mielestä on ollut melko kamala, mutta itse hän sanoi että äidin totaalisesta kontrolloinnista ja valtavista vaatimuksista on ollut myös hyötyä hänelle aikuisena. No jaa....

Tuo kunniamerkki Marina kaulassa on Itävallan valtion jakama kunniamerkki taiteilijoille ja tiedemiehille. Marina ei ole itävaltalainen vaan serbialainen. Hän syntyi Belgradissa vuonna 1946, mutta asuu nykyään New Yorkissa.

Marina Abramovic on juuri parhaillaan Tukholmassa ja valmistelee perfomanssiesitystä Moderna Museon pyynnöstä. En ole mikään taiteentuntija mutta yritän kertoa omin sanoin että mistä on kyse. Performanssiesitys on taide-esitys jonka osallistujat tekevät yleisön edessä. Eräänlainen improvisoitu esitys ilman sanoja. Vaikka esityksen ei tarvitse olla välttämättä pelkkää improvisontia. Se voi olla myös osittain edeltä suunniteltua ja osittain improvisoitua ja osittain myös yleisö voi osallistua perfomanssiin. Itse taiteilija voi olla läsnä ja mukana tai olla poissakin, aivan kuinka vain. Perfomanssi on modernin taiteen osamuoto, joka koskee "elävää taidetta", jossa koetaan ja ollaan osallisina. Siis reaaliajassa esitetään ja näin taideteos syntyy. Teos elää kaiken aikaa eikä se valmistu koskaan, jos nyt niin voisi sanoa.

Marina oli mukana New Yorkissa vuonna 2010 hänen nimissään järjestetyssä perfomanssissa nimeltä Artist is Precent. Tämä liveperfomanssi pidettiin MOMA:ssa, Museum of Modern Art. Tähän tilaisuuteen jonotti noin 800 000 ihmistä yhtäaikaa.

Tukholman perfomanssi järjestetään 27 helmikuuta - 5. maaliskuuta Tukholman Modernin museon ja Lousiana Museum of Modern Artin yhteistyössä. Tämä on ensimmäinen kerta kuin Marina Abramovic asettaa perfomanssiin Euroopassa. 

 Eric Ericsonhallen, Skeppsholmen

Tapahtuma on järjestetty Modernin Museon lähettyvillä sijaitsevaan entiseen Skeppsholmin kirkkoon, joka ei ole enää kirkko, vaan nimeltään Eric Ericsonhallen,  taiteilja Eric Ericsonin mukaan. Hallen on ns Coralcenter, jossa pidetään konsertteja, siivili vihkimisiä, siviili hautajaistilaisuuksia ja muuta vastaavaa. Eric Ericson oli eläessään maailmankuulu kuoronjohtaja.

Näissä entisen kirkon tiloissa tulee tämä maailmankuulu perfomanssitaiteija pitämään näyttelynsä The Cleaner. Tämä on siis ainutlaatuinen tilasuus osallistua perfomansiin ja vielä näin korkeatasoiseen. Tämän jälkeen ryhmä lähtee Lousianaan. 

Ilmainen sisäänpääsy, eikä tänne tarvita ennakkoilmoittautumistakaan. Avoinna joka päivä kello 14-22 välisenä aikana. Senkun vain kävelee sisään. Laukut, puhelimet, kellot, kamerat, kengät ja päällysvaatteet on jätettvävä narikkaan. 

Joka lauantai ja sunnuntai kello 12–13.45, 13.45–15.30, 15.30–17.15 esitetään filmi The Artits is Precent elokuvasalissa, toisessa kerroksessa. Ilmainen sisäänpääsy, eikä tännekään vaadita ennakkoilmoittautumista. Filmi on tehty antamaan vastauksen kysymykseen "mutta miksi se on taidetta?", kysymys joka on askarruttanut Marinaa jo 40 vuotta. Filmi kertoo myös Marinan elämästä ja edellisistä näyttelyistä.

Samalla voi piipahtaa Modernissa museossa. Moderni Museo on Tukholman ehdottomasti suosituin museo. Pitää muistaa että museo on suljettu maanantaisin, mutta että perfomanssitilaisuus on joka viikon päivä ajalla 27.2-5.3. Moderniin museoon on ilmainen sisäänspääsy, paitsi erikoisnäyttelyihin ja tilaisuuksiin. Ilmaiseksi saa nähdä 5000 maalausta, patsasta ja installatiota, 25 000 akvarellia, piirrosta ja grafittista työtä ja 100 000 valokuvaa. Kokoelmissa on ruotsalaista ja ulkomaalaista modernia taidetta 1900-luvulta nykypäivään saakka. Kokoelma sisältää myös videoita ja filmejä koskien taidetta.

Samassa rakennuskompleksissa Modernin museon kanssa sijaitsee Arkkitehti- ja Designecentrum, jotka kannattaa myös käydä katsastamassa. Tämä on minun mansikkapaikkani. Ilmainen sisäänpääsy tännekin. Bussilla 65 pääsee mukavasti perille ja koska tämä Skeppsholemn on pieni saari, niin ei täällä pääse eksymäänkään. Avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-17, tiistaisin ja perjantaisin kello 10-20, keskivikkoisin ja torestaisin kello 10-18, maanantaisin suljettu. Kannattaa vaikka käydä täällä ensin ja sitten siirtyä Performanssitapahtumaan. Täällä on myös parasta syödä ja juoda, koska perfomanssitilaisuudessa ei ole siihen mahdollisuutta. Mukaansa ei voi ottaa edes vesipulloa.

Ja jos se ei vielä riiitä, niin voihan sitä piipahtaa myös ihanassa Östasiatiska museet, joka on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 11-17 ja tiistaisin kello 11-20. Tännekin on ilmainen sisäänpääsy. Tämä museo sijaitsee Eric Ericsonhallenin vasemmalla puolella.

Skeppsholmen on erittäin kaunis saari joten kaunilla säällä suosittelen tehdä päiväkävely saarella. Saarella sijaitsee myös Kuninkaallinen Taidekorkeakoulu.

Huom! Palasin takasin sillä unohdin mainita että Tukholmaan on avattu taas kahden vuoden täydellisen remontin jälkeen Scenkonst Museet/ Swedisch Museum of Performin Arts, Sibyllegatan 2. Se on avannut ovensa 11 pv helmikuuta. Tämä on siis paikka joka käsittää kaikkea elävää taidetta. 

Avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 11-18, keskiviikkoisin kello 11-20. Sisäänpääsymaksu 120 kr, kaikki alle 20-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy. HUOM! Sunnuntaisin ilmainen sisäänpääsy kaikielle!

Täby

Täbyn kunta

Täbyn kunta kuuluu Suur Tukholmaan ja Uppsalan maakuntaan. Täby on ns keskustaajama joka jakaantuu seuraaviin kunnanosiin, Arninge, Ella gård, Ella Park, Ensta, Erikslund, Gribbylund, Grindtorp, Hägernäs, Lahäll, Löttingelund, Näsbyark, Roslags-Näsby, Skarpäng, Tibble, Täby centrum, Täby kykrby, Vallatorp, Viggbyholm ja Visinge.

Tukholman kuntahan sijaitsee kahdessa maakunnassa, Uppland ja Södermanland. Kunnat ovat kasvaneet niin nopeasti ja tiheeään Tukholman kunnan ympärille jottei Tukhoolmalle ole jäänyt paljoakaan tilaa. Tukholman kunnan ja Täbyn kunna välissä sijaitsee Danderydin kunta. Tukholman keskustan ja Täbyn keskustan väliä on noin 19 km. 

Täbyn kunnassa asuu noin 70000 asukasta. Tämä on perinteistä porvarillista aluetta. Täällä on siellä täällä maatiloja, jotka omistaa suuria maatiloja, mutta muuten tämä on melko modernia aluella. Riimukivien joukossa seisoo moderneja rivitaloja, huviloita ja korkeita kerrostaloja. 

Täällä Tukholman koillisella alueella on  kokoomus pitänyt valtaa jo ikuiset ajat. Kuten Österåkers, Dkursholm, Danderyd ja Vaxholm. Alue on vanhaa viikinkien asuinalutta. Täältä löytyy runsaasti riimukiviä ja hautakenttiä.

Täbyn kunta sijaitsee Itämeren rannalla. Täbyn maakunta perustettiin vuonna 1862. Täbyn kunta perustettiin vuonna 1971. Noin 20 % kunnan asukaksita on maahanmuuttajataustaista. Tosins anoe henkiläitä jotka ovat syntyneet ulkomailla tai että molemmilla vanhemmilla on ulkomaalinen tausta.

Täbyn kunnantalo sijaitsee Roslags Näsby nimisessä taajamassa, joka sijaitsee noin kilometri Täbyn Centrumista eteläänpäin. Alue kehittyi Täbyn rauateiaseman ympärille Carl Robert Lamm, joka siihen aikaan omisti Täbyn linna pilkkoi maatilansa omakotitalotonteiksi. Täbyn kunta möi tältäalueellatnoin 15vuotats itetntonntia rakentaa opiskelija-asuntoja. Tukholman yliositoltaja Teknsieltä korkeakouluta ei olekaan pitkä matka tänne junalla.

Suunnitteilla on siirtää asemaa hieman pohjoisemmaksi jotat aseman läntiselle puoelel voidaan raentaa lsiää asuntoja. Suur Tukholmass on huuava pula asunnoista, varsinkin vuokra-asunnoista, vaikka niitä rakennetaan sen kuin keretään. Kaikki Suur Tukholman alueella jotka haluavat vuokra-asunnon joutuvat samaan jonoon. Tällä hetekell jossa on noin puoli miljoonaa henkilöä. Keskikaupungille on nyt jo siinä 15-18 vuotta jonotusaika. 

Kunnan talon edustalla seisoo patas joka kuvaa Jarlabanke'a, tunnettua viikinikiä, joa ausi alueella aikoinaan. Jarlabanke Ingefastsson oli upplantilainen suurmies ja alueenomistaja.Hän omisti suuret maatilat Täbyssä ja Vallentunassa. Jarlabanke rakennuutti teitä ja siltoja alueelle.,soitatain Sollnetuna pitäjän puolelle ja itään päin Roslagenin alueelle. Roslagen on nimeltään Itämeren rannikko ja sen pitäjät ja kunnat tällä kohtaa.

Jarlabanke asui Hagby'ssä, joka sijaitsi melko varmasti nykyisen Täbyn kirkon pappilan paikalla. 

Jarlabanke käski pystyttää riimukiven, jossa lukee että Jarlabanke omisti koko Täbyn.

 Folklanden/kansanmaa Svitjod

Svitjod on latinaksi Sueonia. Sueonia oli siis svealaisten valtakunta. Käsitys alueen suuruudesta ja rajoista vaihtelee. Islantilaien Snorre Sturlasson oli kirjailija ja politikko joka kirjoitti Snorres Edda nimisen käsikirjoituksen ja hänen kirjansa mukaan Svitjod nimitys tuli tunnetuksi. Svealaisilla ja gööteilla oli omat kuninkaansa vielä 1100-luvulla. Vasta Birgel jarlin ja hänen poikansa kuningas Magnus Ladulåsin ajalla 1200-luvun lopulla alkoivat alueet yhtyä yhden ja saman kuninkaan alaisuuteen.

Roslagen Itämeren rannikko, mikä käsittää Vaxholmin, Österåkerin, Norrtäljen ja Östhammarin kunnat. Alue on erittäin historiallista aluetta. Täällä on eletty jo pronssikaudella Ruotsin vanhin luuranko on löydetty täälltä Broby Bro'sta Täby kyrkbyn alueelta. Jälkeenjäännökset kuuluvat Estrid Sigfastsdotter nimiselle naishenkilölle joka eli 1000-luvulla. Hän oli ensimmäisiä kristittyjä Ruotsissa. Sen voi päätellä siitä että ennen kristinuskoa kuolleet poltettiin. Estridin pojat ovat saaneet omat riimukivet. Estridin nimi löytyy joistakin riimukivistä, joita on Täby Kyrkbyssä erittäin paljon. Argeologit ovat pystyneet tekemään rekonstruktion Estridin elämästä. Estrid kasvoi Såsta'ssa rikkaan viikinki perheen tyttärenä. Estridin isä oli yksi kuninags Olof Skötkonungen/ Olavi Sylikuninkaan läheisistä henkilöitä. Estridin mies Östan kuoli pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemiin. Sigrid itse teki pyhiinvaellusmatkan Saksaan Boodenin järvellä sijaitsevaan Reichenaun saarelle, jossa sijaitsi benediktiiniluostari. Reichenaun saari kuuluu nykyään Unescon maailmanperinne listalle. Boodenin järvellä sijaitsee toinen saari nimeltä Mainau, jonka omistaa Ruotsin valtio.

Estrid näyttely sijaitsee  Stockholms Läns Museum/Tukholman läänin museo, Järnvägsgatan 25, Nacka. Täällä olen aikaisemmin kertonut museosta.

Roslagenin alue alkaa Danderydistä ja jatkuu pohjoiseen päin pitkin iTämeren rantaa Österhammariin saakka. Alue jakautui erilaisiin laivakuntiin joilla on vieläkin aktiivista toimintaa, nykyään paikalliskultuurillista toimintaa. Jokaisella laivakunnalla oli aluksia siltä varalta että rannikkoa ja saaristoa oli puolustettava. Ne venäläiset... joista olen maininnnut jo useanpaankin kertaan, seilasivat Tukholman saaristossa ja varstivat kaiken minkä saivat irti ja sytyttivät rakennukset palamaan.

Näillä Roslagenin ja Upplannin kylillä ja kunnilla on erikosiet nimet. Jokaisella paikkaunnalla on omat tavat ja tottumukset, pitkä historiansa ja vielä tänäkin päivänä monet paikalliset eivät millään halua muuttaa pois kotikunniltaan vaikka siellä ei useinkaan ole työpaikkoja eikä muutakaan infrastruktuuria. Mutta ehkä juuri siitä syystä kylät ovat tavallista idyllisimpiä. Kylän keskellä seisoo vanha kirkko ja sen ympärillä pari kartanoa ja joitakin torppia ja latoja.

Tämä alue on aivan hirvittvän mielenkiintoinen. Historiasta ja kulttuurista kiinnostuneelle jokainen kylä on oma aarreaittansa. Pitää muistuttaa että harvalla ruotsalaisella on yhteinen kansallistunne. Ruotsinkielessä ei edes ole sanoja kansallisuus tai kansalaistunne. On vain sanat nation, nationalitet ja nationalismi, ja ne ovat likaantuneita nimityksiä, jotka aiheuttavat ruotsalaisissa hyvin usein ahdistusta ja huonoa omaatuntoa.

Ruotsalaiset ovat indiviidejä aivan sydänjuuriaan myöten. Mahdollisesti voi käyttää nykypäivänä nimitystä international, kansainvälinen, ruotslaisesta kansanluonteesta, joka on muokkautunut tuhansien vuosien aikana. Ruotslaisen käsityksen mukaan on olemassa vain olettamus yhteenkuuluvaisuudesta, mutta käytännössä sitä ei ole olemassakaan.

Tämä voi olla täysin mahdottomuus ymmärtää suomalaisesta perspektiivistä katsoen. Mutta Suomi ei ole sataakaan vuotta vielä täyttänyt, ja Ruotsi on jo tuhat vuotta vanha valtiona. Jo sitäkin ennen oli Ruotsin maakamaralla vilkasta elämää. Nuorella valtiolla on usein tarve kohottaa kansallista itsetuntoaan ja venhmmat valtiot voivat levätä historiassaan, kokemuksia ja pettymyksiä rikkaanpana. Sitä paitsi Ruotsi on ollut monikulttuurinen valtio jo suurvallan ajalta lähtien, siinä 1500-1600-lukujen vaihteesta lähtien, jolloin Ruotsi koki kansallisen nousun, mutta kansalaiset nyt jälkeenpäin eivät halua siitä tulla muistutetuiksi.  

Italia on vain noin 150 vuotta vanha yhdistyneenä itsenäisenä valtiona, mutta silti italialaisilla on vielä ruotsalaisiakin vähemmän yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Ruotsalaisen ja italialaisen näkökannan mukaan ylikorostettu ja agressiviinen nationalismi kertoo vain siitä että henkilöllä on vaikeuksia oman idnetiteettinsä kanssa. Mutta molemmat valtiot ovat olleet suurvaltoja aikoinaan, molemmilla on pitkä kokemus ja ajan saatossa joitakin kansallisia nousukausia, jotka taannutettiin niin nopeasti kuin vain voitiin. Italian lähihistoria on niin raaka ja verinen että italialaiset häpeävät sitä. He tuskin pystyvät siitä edes puhumaan. 

Roslagen jakautui ja jakutuu käytännössä vieläkin ns folklanden. Ne olivat eräänlaisia pieniä kuningas- tai herttuakuntia, kuten Attunda, Tiundaland, Fjärdrundaland ja Roden (Roslagen). Nämä pienet ruhtinaskunnat yhtyivät vuonna 1296 Upplanniksi.  Kaikilla noilla kylillä oli omat lakinsa ja lakimiehensä. Vielä tänäkin päivänä on monet näistä käsityksistä jäljellä vaikkakin uusien lakien nimissä. 

En malta olla vertaamatta Italian niemimaan historiaan, niin sekin koostui mahtavista ruhtinaskunnista ja ajatuskin ruhtinaskuntien yhtymisestä oli melko mahdoton. Italialaiset ruhtinaskunnat olivat paljon mahtavampia kuin pienet ja vähäkansiaset ruotsalaiset. Sen lisäksi katollien kirkko, siis Kirkkovaltio, omisti suuria maa-alueita nykyisen Italian maankamaralla. Italialaiset eivät tunne itseään italialaisiksi, ja eikä mitään yhtenäistä Italiaa ole vieläkään olemassakaan. Italia on pinta-alaltaan hieman pienempi kuin Suomi, mutta silti se on jakautunut 20 regioneen/piiriin, 110 provinssiin ja 8100 kuntaan. Kaikilla näillä on omat politikot ja johtohenkilöt, omat säädökset ja lait ja kulttuuriltaankin kaikki ovat omalaatuisiansa. Viidessä regionessa vallitsee täysi autonomia vieläkin. Italian kieli on toki nykyään virallinen kieli Italiassa, mutta Italiassa on 14 vähemmistökieltä, joita puhutaan paikallisesti.  Puhumattakaan kaikki murteet...

Svealaisillakin oli omat tapansa ja tottumuksensa, mutta ei yhtä monimutkaista hallinollista syteemiä kuin upplantilailla. Esimerkiksi sveanmaalaisten kuninkaitten alueet olivat paljon suurempia.

Roslagen on erittäin mukava lomakohde. Täällä on Roslagenin turistisivut.

Vanha Jarlabankens bro joka on nykyään enää tienpätkä. Tätä tietä pitkin pääsi Täby Kyrkby'hyn/Täbyn kirkonkylään jo noin 1000 vuotta sitten. Tuo vanha nimi Täby Kyrkby on vieläkin paikan nimi. Täby Kyrkby on Täbyn vanhin asutustaajama. Ensimmäiset asukkaat asuivat täällä jo 2000 vuotta sitten. Kyrkby tarkoittaa kirkonkylää, ja se kuuluu aivan virallisesti  kiinteästi kylän nimeen vieläkin. Toisaalta kunnassa on toinekin uudempi taajama, jonka nimi on vain pelkästään Täby. 

Täby Centrum sijaitsee Tibblen kunnanosassa. Täby Centrum on valtavan iso ostoskeskus tai galleria, kuten tukholmalaiset kutsuvat näitä shoppailukohteita. Galleria avattiin jo vuonna 1968. Täby Centrum on äänestetty Ruotsin suosituimaksi ostoskeskukseksi useampi vuosi peräjälkeen. Galleriassa sijaitsee 160 myymälää, 20 ravintolaa ja kahvilaa, 2 ruokatavaramyymälää, elokuvateatteri, bankkeja ja täältä löytyy jopa Åhlensin tavaratalon sivumyymälä. Täältä ei puutu mitään. Gallerian omistaa Unibail-Rodamco, joka omistaa myös Solna gallerian, Nacka Forumin, Väsbyn Centrumin ja upouuden Mall Of Scandinavian Gallerian Solnassa. Näitä suuria gallerioista on Tukholmassa monia kymemniä. Mitenkä riitää asiakkaat.

Tibble kyrka, Täby Centrum

Panoramanäkymä kirkkosalista! Kirkko on avoinna arkisin kello 9-16. Kirkon paikalla on sijainnut aikoinaan kylä nimeltä Thik-Böle, joka tarkoittaa tiheään asuttua kylää. Toisen maailmansodan jälkeen alettiin rakentamaan Täbyn Centrumia.Tänne nousi myymälöitä, koulu, sairalla, kirjasto ja perheasuintaloja. Perheasuintaloilla tarkoitetaan kerrostaloja, joissa on isoja asuntoja. Itse kirkkosali sijaitsee rakennuksen neljännessä kerroksessa. Alemmissa kerroksissa on kokoontumistiloja, seurakunnanvirasto ja harrastustiloja. Morgen Jörgensen suunnitteli ja valmisti lasimosaaikkiesineitä. Gudrun Sjöberg valmisti noin kolme metriä korkean puisen ristin lounaaan puoleiseen lasimosaiikkiseinään. Arkkitehtinä toimi Göran Kjessler. Kirkko valmistui vuonna 1978. 

 

 Tibblen kirkkosali

Gridtorp

Grindtorp asuinalue sijaitsee E 18 tien varrella ja tällä alueella sijaitsee myös Täbyn galoppbana/hevoskilparata. Tätä edeltänyt Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt asui aikoinaan täällä. Grintorp sijaitsee varkkaiden alueella, mutta näyttää ulospäin kuin alueella asuisi vasemmistolaisia. 

Ruotsi on ja tulee olemaan kahtia jakautunut yhteiskunta ikuiset ajat, jos ei sisällisosta tule väliin. Ruotsissa politikka kuuluu niin kulttuuriin, taiteesen kuin asuntoihinkin. Kun Grindttorpin aluetta rakennttiin oli Ruotsi melkein kommunistivaltio. Vasemmisto rakensi varakkaiden alueille työläisusntoja. Ja niin tehdään jatkosskain. Asuinalueen toiselle reunalle raknnetiin työläisille korkeita kerrostaloja ja aluen toiselle reunalle rivitaloja ja huviloita.

Kun Ruotsi kehittyi alle sata vuotta talonpoikaismaasta nykyaikaiseksi teollisuusyhteiskunnaksi, se teki sen voimakkaan kaupungistumisen kautta, joka asetti asuntotarjontaan erittäin korkeita vaatimuksia. Asuntopula oli jättimäinen ja ylikuormitus kauhistuttavaa.

Klassikalismilla on etunsa, mutta monille meistä sen arkkitehtoninen ilmaisu liittyy totalitaarisiin voimiin ja luokkayhteiskuntaan, jota emme halua takaisin.

15 vuoden ajan toisen maailmansodan jälkeen rakennettiin 800 000 uutta kotia arkkitehtonisesti, jota haluaisin kutsua ajattelevaksi modernismiksi - pienimuotoisiksi, osittain klassistisiksi eikä harvoin idyllisiksi. Huolellinen tyyli hallitsi ruotsalaista arkkitehtuuria pitkään.

Mutta sekä asuntopula että ylikuormitus huutivat edelleen. Sitten tavoitteeksi asetettiin miljoonan uuden kodin rakentaminen kymmenessä vuodessa, 1965–1974.

Monet ihmiset ajattelevat, että Ruotsin miljoonat ohjelma-alueet näyttävät kuin Novosibirskilta. Ruotsalaista arkkitehtuuria on pitkään pidetty tylsänä. Meillä ei ole ollut niin paljon poliittisia hulluja eikä todellisia rahaa rakastavia kapitalisteja, jotka ovat kyenneet ilmaisemaan voimansa spekulatiivisessa arkkitehtuurissa. Kukaan ei ole sijoittanut rahaa haluamaansa rakentaa koteja. Joten meillä on edelleen suuret asuntomarkkinat. Mna pääsee jonoon 10-18 vuotat vuokra-asuntoon.

Näsbydal on hieman vanhempi asuinalue joka sijaitsee aivan Grindtorpin kupeessa.

Roslags Näsbyn paikallisjunan asemalta jakaantuu rautatie kahtia, toinen linja menee Tibble'en ja toinen Täby'yn. Paikallisjuna on  nimeltään Roslagsbanan ja se lähtee Tukholmasta Östra Stationen, itäiseltä raatieasemalta.

Näsby slott, Näsbyn linna sijaitsee lähellä Näsby Allé nimistä asemaa

Linna kuului hiippakunnan piispalle 1300-luvulla. 1500-luvulla omisti linnan Kristina Nilsdotter Gyllenstierna, joka lahjoitti linnan Gustav Axelsson Banér'ille. Hänen tyttären poikka Per Larsson Sparre rakennutti ja korjautti linnaa. Sen jälkeen linnan omisti vuorollaan useammatkin aatelisherrat ja lopulta linna joutui Cronhielm af Fostan omistukseen. Vuonna 1902 osti Carl Robert Lamm linnan ja hän osti linnaan paljon korkea-arvoista taidetta. Vuodesta 1989 linna on ollut konfrenssirakennus

Såstaholmin herraskartano, Såstaholms Allé 12 

Kartano sijaitsee Vallentunan järven rannalla. Kartano on nykyään hotelli ja konferenssikeskus.

Se oli täällä Såstassa kun Estrid Sigvastsdotter syntyi ja kasvoi.

Rönninge by, Rönningen kylä,  on kurssikeskus, joka sijaitsee Rönningen järven ranalla. Tätä ei pidä sotkea toiseen Rönningen kylään, joka sijaitsee Salemin kunnassa.

Rönninegn kylä on rautakaudelta. Tämä on esimerkkikylä menneistä ajoista, jossa on lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja ja kaniineja. Kahvitupa ja kotiseutumuseokin löytyy. Alue sijaitsee luonnonreservaatin sisällä. Täällä paikalliset viettävät juhannusta perinteisesti joka vuosi. Juhannus on ainoa hetki kun ruotsalaiset, ainakin osa,  lähentyvät kansallisia perinteitä. Muuten  ei perinteistä viis välitetä.

Kun kamariherra kreivi Magnus Brahe kuoli vuonna 1930 peri Rydbyholmin kartanon kreivitär Adrienne von Rosen'ille. Hän möi Rönningen Klubbenbrogin kiinteitöfirmalle. Trakoitus oli tehdä golfkenttä Rönningeen mutta Täby kunta ei antanut lupaa. Kunta otti haltuunsa Rönninegna lueen sjoats itetn myöhemmin jotkut asiasta innostuneet siivosivat vanahn Rönningen kylän ja sinne hankittiin kotieläimiä ja karjaa ja alettiin viljelemään maata. Kylästä tulie museokylä jossa voi käydä katsoamssa kuinka ennen vanhaan viljetiinja hoidettiin karjaa. Nyt täällä on koitisetumuseokin.

Argeologit Täbyssä

 Täby kyrka, Täby Kyrkby

Täbyn kirkko on yksi Upplannin kauneimpia kirkkoja. Kirkko sijaitsee paikalla, jossa edellä mainitsemani herra Jarlabanke asui 1000-luvulla. Luultavasti Jarlabanken sukulaiset rakensivat ensimmäisen kirkon tälle paikalle. He rakensivat sen puusta kuten tapana oli. Nykyinen kirkko on 1200-luvulta. Täällä on käynyt 1480-luvulla Albertus Pictor maalaamassa kalkkimaalauksia ja hänen kuulusin malauksensa Döden spelar schack/kuolema pelaa shakkia löytyy juuri täältä.

Täbyn seurakunnassa on neljä kirkkoa ja yksi kappeli. Täbyn kirkko on vanhin kirkoista. Täbyn seurakunnssa on myös eniten riimukiviä koko Ruotsissa. Kirkko on avoinan kaikkina viikonpäivinä  hieman eri aikoina.,mutta kello 13 ja 16 välilä on varmin aika.

 Panoramanäkymä kirkkosalista.

Albertus Pictor, Döden spelar schack

Alttarikaappi on 1400-luvulta

Näsbyparks kyrka, Djursholmsvägen 59

Kreivi Carl Robert Lamm, joka omisti Näsbyn linna kustansi kirkon rakentamisen. Mutta se kesti noin 70 vuotta ennen kuin kirkko valmistui. Carl Robert Lamm keräsi taidetta, patsaista, keramiikkaa, hopeaa, aseita, kudottuja tapetteja ja orientaalisia mattoja sekä upeita huonekaluja, joten hänelläoli varaa kustantaa kirkonrakentaminenkin.

Panoramanäkymä kirkkosalista!

 Sankt Olofs kyrka, Granitvägen 76, Viggbyholm

Suurin iirtein kaikki irtaimisto on lahjoituksia. Carl Lamm lahjoitti messinkiset kynyttelikköt jotka nyt sesiovat pääalttarilla. Taiteilija Guistav Wallenberg lahjoitti puusta tehdyn reliefin, joka kuvaa Pyhää Ceciliaajaoka on musikkin suojeluspyhimys. Kirrkosalissa on kaksi Italsiat tuotua lasimosaiikkia 1700-luuvlta. Hopeinen patsas joka kuvaa Jumalan lammasta, Agnus Dei, jonka on lahjoittaanut kreivitär Dora Lamm Näsbyn linnasta. 

Panoramanäkymä kirkkosalista!

 Eviga Ljusets kapell, Kyrkovägen 10

Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1988ja se sesioo Täbyn klirkkoa vastapäätä. Kirkkosali on tunnelmallien. Kaksi sioa ikkunnaasisäpihalle antata valoa ja tunnelmaa. Kappelia käyetään hautajaistilaisuuksissa, joko uskonnollisin symbolien tai ilmanniitä. Kappeli sopii kaikille eri uskontokunnille, koska sen voi kalustaa ihan oamn mielen mukaan. 

 Panoramanäkymä kirkkosalista.

Gribbylunds kapell, Gribbylundsvägen 45

Tämä kirkko on paremminkin seurakuntakoti ja se sijaitsee entisessä kartanossa. Gribbylundin kartanon ympärille syntyi omakotitaloja, Kartanon tontti pilkottiin ja tinetiell sitetns ai kukin iste rakentaa omakotitalon. 

Panoramanäkymä kirkkosalista.

Stillheten, hautusmaan kappeli, Södra Stillhetens väg 1

Tämäkin kappeli on neutraali kjossa ie oel mitään uskonnollisia symbooleja ja kappelia voi käyttää kaikki uskontokunnat hautajaistilaisuuksiin. Tai siviilihautajaistilaisuuksiin.

 Panoramanäkymä kappelista

Karby gårdin on omistanut mm Pyhän Birgiatn isä Birger Persson. Kartano on nykyään taide- ja kulttuurikeskus. Täällä idteään taidenöyttelyjä joihin paikalsliet ja ulkopuolisetkin taiteiljat laittavat esille omia luomuksiaan. Täällä on graafinen verstas, kahvula, myymälä ja taidekirjasto. Kartanon puistossa on msuikkipaviljonki ja yrttipuutarha.

Täbyssä on sijainnut neljä Ruostin puolustusvoimien yksikköä jo 1900-luvun alulta, esimerkiksi Kuinkaaleinen Merisotakoulu ja Roslagenin lennosto.  Minä en ymmärrä amejan päälle mitään joten jätän tämän sikseen.