Strömsholm ja Tidö

Strömsholms slott, Slottsvägen 32, Strömsholm

 Mainitsin jo linnasta Västeråsin yhteydessä.

Strömsholm kuuluu Halstahammarin kuntaan. Strömsholmin kylässä asuu vain noin 600 henkilöä. Strömsholmin linnan lisäksi täällä sijaitsee erittäin korkeatasoinen hevosurheilun korkeakoulu Strömsholmin ratsastuskoulu. Täällä sijaitsee myös Euroopan ainoa Jazzmusiikki museo.

Strömsholm sijaitsee Mälaren järven hyvin kapean lahden rannalla. Tänne löytää parhaiten ajamalla Tukholmasta E18 tietä Västeråsin ohitse ja sitten poikkeamaan 56 tielle etelään päin ja siltä sitten oikealle Slottsvägenille. Linna sijaitsee Halstahammarin kunnassa. Linna kuuluu kuinkaalliselle hoville ja linna kuuluu Ruotsin kulttuuriperimään.

Hallstahammar on entinen ruukkiyhteiskunta noin kuusi kilometriä Strömsholmin linnasta pohjoiseen päin. Västeråsista on 24 kilometriä Strömsholmiin. Jo 1600-luvulta lähtien alueella louhittiin rautamalmia jota sitten kuskaattiin pitkin Eurooppaa myytäväksi. Hallstahammar on yksi niistä alueista jonne muutti paljon savolaisia aikoinaan. Heitä alettiin sitten kutsua nimellä skogsfinnar.

Strömsholimin linna kuuluu Ruotsin hoville. Linna on avoinna vain kesäaikaan, mutta puistoalueella saa kävellä vuodet ympäri.

Avoinna:

Toukokuun 13-31:
 -lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 12-16

Kesäkuussa päivittäin kello 12-16

Heinäkuussa päivittäin kello 16-17

Elokuussa päivittäin kello 12-16

Sisäänpääsymaksu 100 kr, lapset 7-15 vuotiaat ja opiskelijat 50 kr ja lapset alle kuusivuotiaat ilmainen sisäänpääsy. Liput voi ostaa netistä Hovin siuvilta etukäteen.

Mälaren järven rannoilla on linnoja vaikka millä mitalla. Strömsholmiin voi ajaa myös Mälaren eteläpuolta Eskilstunan kautta. Täälläkin asuu paljon suomalaisia. Matka on melkein prikulleen yhtä pitkä ottipa sitten pohjoisen tai eteläisen reitin.

Tido turistitie on luonnonkaunis tie jota voin suositella. Tie kulkee Halstahammarin ja Västeråsin välillä, tekemällä 34 kilomteriä pitkän lenkin Strömsholmin ja Tidön linnojen kautta. Tidön linnan sijaitsee lähenpänä Västeråsia ja sen omistaa aatelisherra Carl David von Schinkel vaimonsa Kristinan kanssa. Linna kulkee jo neljännessä sukupolvessa suvun omistuksessa.

Strömsholmin pieni mutta idyllinen kylä sijaitsee  hieman Strömsholmin linnasta länteen päin, erittäin kauniilla paikalla. 

Strömsholmin linna on yksi kymmenestä kuninkaallisesta linnasta. Linna rakennettiin vuosina 1669-1681. Kuningas Karl X Gustav rakennutti linnan vaimolleen Hedvig Eleonora Holstein-Gottorpille huomenlahjaksi. Mutta se oli Hedvig joka miehensä kuoltua antoi määräyksen kunnnostaa linna uuteen uskoon. Arkkitehtinä toimi Nicodemus Tessin vanhempi.  

Hedvig Eleonora ehti olla kuningatar kuusi vuotta, kun hänen miehensä Karl X Gustav kuoli ja sen jälkeen Hedvig toimi holhoushallitsijana reilut viisi vuotta kuolemaansa saakka. Pariskunta sai vain yhden lapsen, pojan, jonka nimeksi tuli Karl, ja josta sitten tuli kuningas Karl XI. Kun Hedvig Eleonoran miniä Ulrika Eleonora (tanskalaien prinsessa hänkin) kuoli niin Hedvig Eleonora sai hoidettavakseen myös lapsenlapsensa. Miehensä kuoltua Hedvig Eleonora sai useita omia läänityksiä kuten Gripsholm, Eskilstuna, Strömsholm ja Vadstena. Hänen kuoltuaan menivät nämä läänit kruunun omistukseen. Tämä oli myös viimeinen kerta kun läänityksiä Ruotsissa jaettiin. Uusi laki vuodelta 1720 kielsi sen.

Hedvig oli kovasti kiinnostunut taiteesta ja hän kokosi suuren kokoelman taidetta ympärilleen. Täällä Strömsholmin linnassa on mm runsaasti David Klöcker Ehrenstalhin maaluksia. Hedvig rakennutti Drottningholmin linnan Tukholmaan, jossa nykyinen Ruotsin kuningaspari asuu.

Hedvig Elonoran nimellä on Tukholmassa kirkko ja seurakunta. Tukholmassa on myös Hedvig Eleonoran koulu, joka on ns F-6 koulu, jossa koululaiset ovat koko päivän, kunnes vanhemmat tulevat hakemaan lapset kotiin. Täällä on lapsia esikouluasteelta kuudenteen luokkaan saakka.

David Klöckher Ehrenstalhin maalaamia hevostauluja löyyy useista huoneista. Sama taiteilija sai myös koristella linnaa ja myöhemmin Hedvig Eleonoran käskystä koristella myös Drottningholmin linnaa. Drottningholmin linna Tukholmassa on saanut nimensä kuningas Johan III:n puolalaista alkuperää olevan vaimonsa Katarania Jagelonican mukaan. Sen jälkeen Drottningholmin linna joutui De la Gardie suvun omistukseen ja sen jälkeen Hedvig Elonora osti linnan vuonna 1661.

Kuningater Hedvig Elonora oli siihen aikaan yksi Euroopan arvovaltaisimpia kuninkaallisia Euroopassa. Kuningas Karl X Gustaville oli erittäin tärkeätä saada arvovaltainen eurooppalainen prinsessa vaimokseen. Elettiinhän silloin Ruotsin suurvalta-ajan klanssiaikaa. Kuningas itse oli siloin arvovaltaisin kuningas koko Euroopassa. Hän oli mukana seitsemässätoista sotataistelussakin.

Avioliitto oli siis sopimusavioliitto kuninkaan ja Holstein-Gottoprin suvun välillä. Välittäjänä toimi kuningatar Kristina joka kävi Holstein-Gottorpissa matkallan Roomaan. Holstein-Gottotp oli alue Tanskan ja Saksan välimaastossa. Alue jakautui kuninkaallisiin ja herttuallisiin alueisiin. Alue on eräänlainen eurooppalaisten kuninkaallisten synnyinkehto, sillä suurin piirtein joka ikisellä eruoopplaisella kuningashuonella on juurensa täällä. Varsinkin Tanskan kuninagshuone Oldenburg, jota pidetään kaikista arvovaltaisinpana kuningahuoneena. Nykyinen Tanskan kuningatar Margharete on suorassa linjassa sukua ensimmäiselle Oldenburgilaiselle Tanskan kuninkaalle. 

Ruotsin kuningatar Kristina luopui kruunustaan ja näin Karl Gustavista tuli kuningas. Häistä tuli kaikkien aikojen kuinkaalliset häät ja avioliittosopimukseen kuului myös suuria summia rahaa ja omaisuutta. Kuningas Karl X Gustav oli Hedvig Eleonoran äidin Marie Elisabeth av Sachsenin serkku. Tanskan ja Ruotsin kuningashuoneet ovatkin hyvin läheistä sukua ja menneet useammankin kerran naimisiin keskenään. Nykyisen Tanskan kuningatar Marghareten äiti oli Ruotsin prinsessa Ingrid, joka oli Ruotsin kuninkaan Gustav VI Adolfin tytär. Tosin sanoen, Marghareten äiti ja nykyisen Ruotsin kuninkaan Carl XIV Gustavin isä olivat sisaruksia. Siihen aikaan kuinkaalliset matkustivat junalla yhtenään Köpenhaminan ja Tukholman väliä sukuloimassa.

Hedvig Eleonoran holhoushallintokaudella Ruotsin valtio oli laajimmillaan, mutta sitä ennen oli Ruotsin käytävä monta sotaa, kaksi sotaa suurimman vihollisen Tanskan kanssa, puhumattakaan Venäjästä. Oikeastaan kuningas Karl X Gustavin elämä oli yhtä sotaa. 

Leskikuningatar Hedvig Elonora oli kuolinpedillään huolissaan pojan pojastaan, kuningas Karl XII (Pfalz-Zweibrucken) jonka hän oli itse kasvattanut. Hän toivoi että Karl XII sopisi rauhan ja lopettasi sotakierteen. Karl XII oli yksi sen ajan oppinein mies. Sen lisäksi hän puhui aivan sujuvasti ruotsin lisäksi myös saksaa, latinaa, ranskaa, italiaa, suomea ja turkin kieltä. Kuningas hänestä tuli jo kolmetoista vuotiaana, mutta Hedvig Eleonora toimi ensi alkuun sijaisena. Pian Karl nappasi kuitenkin kuninkaan hommat itselleen. Pari vuotta sen jälkeen hän jätti Ruotsin ja oli poissa kolmetoista vuotta sotatantereella. Tanska, Puola ja Venäjä oli aloittanut sodan Ruotsia vastaan. Hän haaveili ottavansa Norjan Ruotsin haltuun, mutta hänet ammuttiin kuoliaaksi. Hänellä ei ollut lapsia, joten hänen siskonsa Ulrika Elonora nuoremmasta tuli Ruotsin kuningatar.

Strömsholmin linnan paikalla oli alkuun kuningas Gustav Vasan rakennuttama linna. Strömsholm on keltaiseksi maalattu barokkilinna, joka on pystytetty kivikkoiselle Kålbäcksån luodolle. Vesi virtaa luodon ympäriltä edelleen Mälaren järven lahteen nimeltä Freden. Linnaan kuuluu noin parikymmentä muuta rakennusta. Useimmissa niissä asuu vuokralasia. Kuninkaalliselle hoville kuuluu kymmenen linnaa ja melkein jokaisen linnan yhteydessä vuokrataan rakennuksia. Linnoihon on sisäänpääsynmaksu ja linnoissa on yleensä myymälä ja kahvila, joten linnoista on huomattavia tulojakin.

Vuonna 1766 meni kuningas Gustav III naimisiin tanskalaisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa, joka vuorostaan sai Strömsholmin linnan häälahjakseen. Sofia Mgadalena sai jo synnyttyään oman hovihenkilökunnan. Häntä kutsuttiin kruununprinsessaksi, mutta se oli hänen nuorempi veli, josta tuli sitten Tanskan kuningas Kristian VII. Kristian oli mielisairas, joten hänen lääkärinsä sai hoitaa hallitsijan virkaa. Pilalle lellitty prinsessa sai tyytyä menemään naimisiin naapurivaltion kuninkaan kanssa. Ja niin taas alettiin kunnostaman liinaa. Vasta vuonna 1980 tehtiin seuraavat korjaus- ja uudistustyöt. Linna maalattiin ulkoapäin ja katto tehtiin pellistä. Vuonna 1993 sai Valton Kiinteistölaitos vastuun linnasta. 

Linnan ympäristön luonto on luonnonreservaatti. Vanhoja tammia ja kauniita hakamaita. Alueella yhdistyy ulkoilu, luonto, hevosurheilu ja maatalaous. Täällä esiintyy noin 170 eri lajia erikoisia kasveja ja eläimiä, jotka ovat uhanalaisia. Strömsholm on yksi läänin suosituimpia kohetita. Tänne tullaan tutustumaan linnaan ja sen puistoon. Tänne vaeltaa myös hevosurheilusta kiinnostuneet, sillä alueella on Ruotsin arvostetuin hevoskoulu. Hevoskoulun päärakennus on entinen kuninags Gustav Vasan kuninkaakartano, jossa jo silloin kuinkaallisilla hevosilla oli talli.

Kuningas Gustav Vasan ajoilta on jäljellä kuinkaallinen lehtari josta käsin kuninkaalliset seurasivat hevos- ja ratsastuskilpailuja. Tässä pidetään vieläkin erilaisia hevoskilpailuja ja esityksiä.

 Vallihauta linnan ympärillä

Kuvassa etualalla näkyvä tie on Slottsvägen, joka kulkee valtatie 56 ja 252 välillä. Molemmat tiet kulkevat poikkisuuntaan E18 tietä pohjois-itäsuunnassa, kun taa E18 kulkee itä-länsi suunnassa. 

Jos on omalla autolla liikenteessä Västeråsin alueella niin silloin on suositeltava ottaa Tidövägen (Tidön turistitie) ja käväistä katsastamassa Tidön linna. Siitä sitten jatka matka eteenpän 527 tietä pitkin. Matkan varrella on monta pientä kylää ja Rytternen kaksi kirkonrauniota. Stora Ekebyn maatilan ohitse edelleen Borgåsundin ja siinä se Strömsholmin linna sitten seisookin erittäin kaunilla paikalla. 

Jos liikkuu Mälaren järven eteläpuolella niin kannattaa ajaa Kvicksundin salmen ylitse ja siitä sitten Strömsundin linnaan. Salmen ylitse kulkee myös junanarata. Kvicksundista on myös bussiyehtys useanpaan suuntaan. Brukslinjen on nimeltään yhteisnimitysbussiilkneteell Kvicksundin ja Virsbon välilllä. Kyyti on jostain syystä ilmaista. Silta toimii myös kahden läänin rajana, Västmanlandin ja Södermalandin välillä.

  Slottsboden, linnamyymälä

Täällä on paljon kaunista ostettavaa.

Tuolla puiston toisessa päässä on sisäänkäynti linnan aluelle. Siellä on myös parkkipaikka, myymälä ja vessat. Kahvila sijaitsee tuon linnaan johtavan puistotien oikealla puolella.

Kahvila/ravintola Stenköket

Aikoinaan linna keittiö sijaitsi sivurakennuksessa ja siihen on nyt sitten laitettu kahvila/ravintola. Erittäin tunnettu ja kuulusia arkkitehti Carl Hårleman suunnitteli rakennuksen vuonna 1731. Myöhemmmin sitä lisärakennettiin ja siihen rakennettiin myös ruokasali. Luultavasti työväkeä varten. 

Kuninkaallinen hovi tai Hovstaterna kuten nimi kuuluu virallisesti vuokraa kahvilaa myös ykistyisjuhlia varten. Hovstaterna tarkoittaa valtion firmaa joka pitää huolen kuningasperheen taloudesta, kaikista hoville kuuluvista rakennuksista, palkkaa siivoojia ja muuta henkilökuntaa ja maksaa heille palkat. Hoville kuuluu kymmenen linnaa ja pitkä liuta muita rakennuksia. He pitävät myös huolen kuninagsperheen taloudesta.

Kaikkien kuinkaallisten linnojen edustalla on kukkaistutus, joka on muodoltaan kuningas Karl XIV Gustavin monokrammi.

Linnan kahvila näkyy tässä kuvassa oikealla puolella

Linnan kappeli on sijoitettu vinttikerrokseen. Yhdessä linnan neljästä nurkkatornista sijaitsee sakristia. Kappeli on saannut piirteitä italialaisista renessanssin ajan kappeleista. Täällä pidetään vihki-ja kastetilaisuuksia, mutta ilmaista se ei toki ole. 

Strömsholmin kanava, jossa on 26 sulkua

Kanava kulkee kolmen kunnan kautta ja vesi juoksee kanavasta Mälaren järveen Borgåsundin kohdalla. Kanava valmistui käyttöön vuonna 1795. Se on 107 kilometriä pitkä josta noin 12 kilometriä on kaivettua uomaa. Kanavassa on kaiken kaikkiaan 26 sulkua ja koko lasku on 99 metriä. Kaikki sulut ovat saaneet kuninkaalliset nimet.

Aluetta nimitetään nimellä Bergslagen. Kanavan varrella on sijainnut useita ruukkiyhteiskuntia, ennen kaikkea kaivoksia, joilla oli suuri tarve saada kuskata tavaroitaan eteenpäin. Tänne muutti työväkeä 1500-1700-luvuilla Saksasta, Tanskasta, Hollannista, Skottlannista ja paljon myös savoalaisia Suomesta, joiden päätehtävä oli kaskenpoltto.  Savolaisia alettiin kutsumaan nimellä skogsfinnar/metsäsuomalaiset.

Kanava on erittäin suosittu kesäaikaan. Useimmat haluaa ajaa kanavan lävitse omalla baatillaan tai purjeveneellä, mutta kanavssa kulkee hyvässä lykyssä myös paikallinen laiva, jonka kyytiin voi nousta. Riippuen siitä onko kanavassa riittävästi vettä. Kanavan varrella sjaitsee useita matkustajakoteja ja  pari leirialuettakin. Tältä listalta löytää paljon infoa! Täältä lisää ja täältä myös!

Paikka paikoin Strömsholmin kanava on hyvin kapea

Strömsholmin kanava on suuri turistinähtävyys kesäaikaan. Siinä vieressä sijaitsee myös Arbogaån jokisysteemi ja Hjälmaren kanava.

Semlan kanava Fagerstan pohjoispuoella 

Semla



Tämän kanavan suun nimi on kruununrinsesa Victoria, Västanforssissa



Seglingsberg

Täällä Begslagenissa syntyi käsite skogsfinnar. Skogsfinnar/metsäsuomalaiset olivat tälle alueelle muuttaneita suomalaisia. Ensimmäiset tulivat tänne jo 1100-luvulla mutta maahanmuutto Suomesta Ruotsiin oli suurimmillaan Gustav Vasan ajalla 1500-luvulla, jos nyt ei oteta huomioon modernia aikaa. Useimmat tulivat töihin isoille maalaistiloille rengeiksi ja piioiksi. Jotkut hankkivat oman pienen maatilkun, jota he viljelivät. Raudantaonta oli myös suosittu ammatti suomalaisten parissa. Työväkeä tarvittiin myös kruunun maatiloille ja rautamalmikauvoksille. 

1570-luvulla alkoi tulla enimmäkseen savolaisia, mutta osa heistä muutti Norrlantiin, Värmlantiin ja jopa Norjaan. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Mainitsen vain yhden paikkakunnan, jossa asui paljon suomalaisia, nimittäin Virsbon, jota kutsuttiin nimellä Lilla Finland.

Virsbo

 Virbon kirkko

  Wirsbon herraskartano

Kaikissa ruukkiyhteiskunnissa sijaitsi ruukinpatroonan herraskartano tai jopa linna, niinpä täällä Virsbossakin. Herman Lagercrantz, joka oli taiteilija ja sotilas, muutti herraskartanoon vuonna 1907. Hänestä tuli sittemmin ruukinpatroona. 

Mutta sitä ennen kartanossa oli asunut useat aatelissuvut kuten De la Gardie, Stenbock, Boije af Gennäs ja von Uxkull. Sittemmin upporikas göteborgilainen Ruotsin Itäintian Komppanian tirehtööri Nicklas Sahlgren osti kartanon. Alkupeäräinen ruukki myöhemmin kehittyi SSAB nimiseksi osakeyhtiöksi. Se on Pohjolan suurin raakateräksen tuottaja. Firma löytyy ympäri maapalloa 45:ssä maassa. Pääkonttori sijaitsee Tukholmassa.

Tämä kartano on ollut myynnissä jo pari vuotta. Hintapyyntö 27 miljonaa kruunua, mikä ei ole paljoakaan. Kysymys on vaan siitä että kuinka kartanoa voi ylläpitää niin että tulot kattaa menot. Herraskartano on tominut hotellina, mutta täällä sivukylissä ei hotelli- ja konferenssipalvelut kannata pitemmän päälle. Huoneen hinta on 1500-2000 kruuna yöltä. Mutta huoneet ovat  suuria ja erittäin kauniita, samoin ympäristö. Seinillä on käsinmaalatut alkuperäiset tapetit ja jokaisessa huoneessa on kaakeliuuni. Keittiössä huseeraa ranskalainen kokki. Aivan mahtava paikka!

Villa Ulvaklev sijaitsee Ängelsbergissä, Fagerstan kunnassa. Rakennus oli öljytehtaan omitajan asunto. Öljytehdas sijaitsee saarella. 

Siinä lähellä sijaitsi myös Engelsbergin ruukin terästehdas. Ruukki on Unescon maailmanperinnelistalla. Ruukinpatruuna asui Engelsbergin kartanossa ja Villa Ulvaklevissä asui terästehtaan omistaja.

Engelsbergin Ruukki

Villa Odensnäs, Halvarsviken 5, Ängelsberg

Huvilan ympärillä on erittäin kaunis puisto ja puutarha. Tämä on vieläkin yksityisasunto. Aluella sijaistee myös erittäin ihana kartano nimeltä Halvarsviken, jossa voi yöpyä.

Facebook!

Villa Hvilan, Ängelsberg

Tämäkin huvila sijaitsee Ängelsbergissä. Huvila on kulkenut jo useita sukupolvia Nordenskiöldin aattelissuvun omistuksessa. Suku on aikoinaan Ruotsiin siirtynyt suomalaissuku.

 Ängelsbergin matkustajakoti, Tallbacka,  Ängelsberg

Tosi mukava yöpymispaikka! 

M/Strömsholm niminen baatti on tehnyt kesäaikaan kanavareitillä matkoja. Laivassa on täydet oikeudet. Mutta parasta on kysellä aikatauluja ja varata paikka jo etukäteen. Laiva lähtee Borgåsundista, jossa on myös mukava kahvila. 

Västeråsin postauksessa kerroin että Västeråsin rautatieasemalta kulkee bussi 32 tänne Borgåsundiin ja Halstahammarista kulkee tänen bussi numero 1, joka pysähtyy Strömsholsmsvägenillä juuri siinä kohtaa kun tie Strömsholmiin linnaa lähtee. Kahvila avataan taas 1. toukokuuta joten eiköhän se kanavabaattikin ala kulkea toukokussa. Jos ja koska baatti voi ajaa kanavareittiä riippuu suuresti siitä kuinka paljon vettä on kanavassa. Nyt ei ole ollut juuri lunta lainkaan koko talvena eikä ole satanutkaan, joten saas nähdä...

Stallplan 2, Strömsholmissa on infopiste bussipysäkin luona johon tulee bussi 1 Halstahammarista. Siinä sijaitsee Ratsastuskoulu ja Mahongyvillan B&B yöpymispaikka, joka on vanha maaalaiskartano. Siinä on myös kahvila ja leipomo. 

  Tidö slott

Tidön linna sijaitsee Strömsholmista itään päin, suoraan Västeråsista etelään. Maantie 524 kohti Stora Ekebytä, Borgåsundia ja Strömsholmin linnaa ensi alkuun. Västeråsista lähtevällä bussilla 32 on pysäkki linnaan lähtevän yksitysitien risteyksessä. Pysäkin nimi on yksinkertaisesti Tidö. 

Tämä alue on melko asumatonta sillä suuret maa-alueet kuuluu juuri Tidön linnalle. Pysäkiltä on vielä melkein kolme kilometriä linna luokse. Pitää msuitaa että tämä linna on yksityisen omistuksessa joten kovin lähelle linnaa ei kannata tupata. Linnaa näytetään  silloin tällöin. Siellä on ollut leikkikalumuseokin, joka on kuulemma siirretty Tukholmaan.

Tidön linna,  Facebook!

Linna on Ruotsin parhaiten säilynyt Ruotsin suurvallan ajan linnoista. Axel Oxenstierna, joka oli kuningas Gustav II Adolfin valtionkansleri ja kuningatar Kristinan holhooja, rakennutti tämän mahtavan linnan vuosina 1625-1641. Kaksi sen ajan tunnetuinta arkkitehtia Simon de la Vallée ja Nicodemus Tessin vanhempi suunnitelivat linnan. He ottivat mallia hollantilaisesta renessanssi tyylistä ja juuri tuo hiekkaikivestä valmistettu portaikko ja ovenpielet ovat tyypilliset hollantilaiset malliltaan. 

Oxenstiernat omistivat linnan 200 vuotta. Suku kuuluu ruotsalaiseen perusaatelistoon ja se jakautuu neljään eri haaraan, joista vain yksi sukuhaara on vieläkin voimassa, nimittäin kreivillinen Oxenstierna Korsholm af Wasa. Atteliskalenterissa he ovat sijalla 8. Ruotsista löytyy enää vain 23 sukuun kuuluvaa henklöä.

Suvulla on ollut valtava vaikutus ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Useat suvun miehet ovat tomineet valtioneuvoksina ja valtiokanslereina. Linna myytiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1840. Carl-David von Schinkel möi ruukit ja osti Tidön linnan tiluksineen vuonna 1890. Hänen isänsä omisti Axmarin rautaruukin. Myöhemmin myös Viforsin ruukin ja Hamarångeverken ruukin. Sitä paisti Carl-David toimi myös Ruotsin Itäintian komppanian päällikkönä. Nykyinen linnan omistaja on myös nimeltään David ja hän on linnan ostaneen Carl-Davidin pojanpojan poika.

 David ja Christina

 

Kreivi on erittäin kiinnostunut autourheilusta ja hänellä on oma Tidö autotiimi. Hänellä on myös suuri kokoelma autourheiluun liittyviä esineitä, useita tunnettujen kilpa-autokuskien esineitä. Kaikki kinnostuneet ovat tervetulleita, sanoo kreivi.