Vaxholmin kaupunki sijaitsee Vaxholmin kunnassa Vaxön saarella. Alue kuuluu Suur Tukholmaan. Itse Tukholma on melko pieni sillä vieressä sijaitsevat naapurikunnat ovat päässeet kasvamaan, niin ettei Tukholmalle ole jäänyt tilaa. Joten kun puhutaan Tukholmasta niin sillä tarkoitetaan Suur Tukholmaa.
Vaxholmin kunta on kuten kuvasta näkyy monen monta saarta, noin 70 saarta. Vaxön saarella asuu vain noin 5000 henkeä. Koko Vaxholmin kunnassa asuu noin 12000 asukasta. Ennen kuntareformia 1862 kuului Vaxholmin itäinen puoli Östra Rydin pitäjään, Bogesundlandet'iin ja pienempi osa kuului Värmdön pitäjään ja eteläisin osa kuten Resarön saari Österåker'in pitäjään.
Nykyinen Vaxholmin kunta syntyi viimeisimmän kuntareformin aikana vuonna 1971 jossa Vaxholmin kaupunki tuli olemaan kunnan pääpaikkakunta. Osa aikaisemmin Vaxholmiin kuuluneista alueista perusti oman kunnan, Österåkers kommun, jossa asuu noin 25 000 asukasta ja jonka pääpaikkakunta on Åkersberga.
Vaxholmin kunta on kuten kuvasta näkyy monen monta saarta, noin 70 saarta. Vaxön saarella asuu vain noin 5000 henkeä. Koko Vaxholmin kunnassa asuu noin 12000 asukasta. Ennen kuntareformia 1862 kuului Vaxholmin itäinen puoli Östra Rydin pitäjään, Bogesundlandet'iin ja pienempi osa kuului Värmdön pitäjään ja eteläisin osa kuten Resarön saari Österåker'in pitäjään.
Vaxholmin kunta tai Vaxholmin kaupunki, kuten kunta itsepäiseti haluaa kutsua kuntaansa.Täällä asuu ympäri vuodet 12000 asukasta ja kesäaikan tuplasti, vähintään. Täällä on monilla julkkiksilla kesäasunto.
Vaxholmiin pääsee E18 tietä, jolta sitten on käännyttävä valtatie 244 tielle, jota pitkin pääsee Vaxholmin kaupunkiin ja melkein kaikille suuremmille Vaxholmin kunnan saarille. Bussi 670 kulkee Vaxholmin ja Tekniska Högskolan (Stockholms Östra metroaseman) väliä. Matkaa tulee noin 30 kilomteriä, kun suora laivareitti on vain noin 20 kilometriä pitkä. Saristolaiva numero 9 esimeksi kulkee Vaxholmiin Blasieholmilta Strandkajen'ilta. Saaristolaivat 4, 8, 12, 13, 14 ja 90 käy Vaxholmin laiturissa.
Mitään sen suorenpaa tietä ei ole, mutta Waxholmsbolagetin ja Strömma bolaget sisävesilaivat ajavat Vaxholmiin. Waxholmsbolaget ajaa vuodet ympäri ja Strömma tekee risteilyjä ja vieraskäyntejä huhtikuun puolesta välistä marraskuulle.
Vaxholmabolaget:
Vaxholmabolaget:
Linjakartta1 (pohjoinen saaristo), linjakartta2 (keskisaaristo) ja linjakartta 3 (eteläinen saaristo). Vaxholmin kunta sijaitsee kartalla numero 2, siis keskisaaristossa. Samalla kartalla näkyy myös Tukholman paikallisbussin 780 linja Vaxholmiin. Matka kestää noin tunnin.
Tukholman liikennelaitoksen maksutavat kelpaa laivaan. Huom! Tämä on vaihdellut. Välillä Tukholman paikallisiliikenteen SL maksutavat ovat olleet voimassa ja välillä Vaxholmsbolagetin oma lipunmyynti systeemi. Kanattaa tarkistaa ennen matkaa. Matkalipun voi aina ostaa myös Visakortilla laivassa. Säilytä matkalippu sillä se pitää näyttää kun poistut laivasta. Vaxholmsbolagetin kertamaksu on 79 kr lyhyimmälle matkalle saaristossa. Alennettu hinta 58 kr. Matkalippuja myydään myös mm useimmissa satamissa.
Luvassa on että Tukholman paikallisliikenteen SL matkaliput ja lippuhinnat tulee käyttöön myös saaristolaivoissa, mikä helpottaisi huomattavasti matkustajia. Vaxholmsbolaget on yksityinen firma, joten sen on vaieka tulla yhteisymmärrykseen Landstingetin (maakunta) kanssa.
Linjakarttojen avulla voi suunnitella käyntiä useammallakin saarella samalla kertaa. Varsinkin kesäaikaan suosittelen ensikertalaiselle tekemään tämän laivamatkan Vaxholmin saarille. Täällä on esimerkiksi ehdotus kiertokäyntiin Tukholman saaristossa. Täällä on hieman tietoa saarista, joille laivat kulkevat. Grinda on ihana pieni saari, Möija on toinen suosikkisaari ja Ängsön kansallispuistosaari, josta olen kertonut täällä.
Liikenteessä on kolme peruskorjattua ja hieman modernisoitua höyrylaivaa Norrskär, Stroskär ja Västan. Aikatauluissa lukee aina laivan nimi, joten suosittelen ottamaan jonkun näistä kolmesta laivasta, jos avaan mahdollista. Kaikiss akolmess aon ravintoa/kahvila ja Wifi. Näihin kolmeen laivaan voi olla pitkät jonot, varsinkin keskikesällä.
Tukholman liikennelaitoksen maksutavat kelpaa laivaan. Huom! Tämä on vaihdellut. Välillä Tukholman paikallisiliikenteen SL maksutavat ovat olleet voimassa ja välillä Vaxholmsbolagetin oma lipunmyynti systeemi. Kanattaa tarkistaa ennen matkaa. Matkalipun voi aina ostaa myös Visakortilla laivassa. Säilytä matkalippu sillä se pitää näyttää kun poistut laivasta. Vaxholmsbolagetin kertamaksu on 79 kr lyhyimmälle matkalle saaristossa. Alennettu hinta 58 kr. Matkalippuja myydään myös mm useimmissa satamissa.
Luvassa on että Tukholman paikallisliikenteen SL matkaliput ja lippuhinnat tulee käyttöön myös saaristolaivoissa, mikä helpottaisi huomattavasti matkustajia. Vaxholmsbolaget on yksityinen firma, joten sen on vaieka tulla yhteisymmärrykseen Landstingetin (maakunta) kanssa.
Linjakarttojen avulla voi suunnitella käyntiä useammallakin saarella samalla kertaa. Varsinkin kesäaikaan suosittelen ensikertalaiselle tekemään tämän laivamatkan Vaxholmin saarille. Täällä on esimerkiksi ehdotus kiertokäyntiin Tukholman saaristossa. Täällä on hieman tietoa saarista, joille laivat kulkevat. Grinda on ihana pieni saari, Möija on toinen suosikkisaari ja Ängsön kansallispuistosaari, josta olen kertonut täällä.
Liikenteessä on kolme peruskorjattua ja hieman modernisoitua höyrylaivaa Norrskär, Stroskär ja Västan. Aikatauluissa lukee aina laivan nimi, joten suosittelen ottamaan jonkun näistä kolmesta laivasta, jos avaan mahdollista. Kaikiss akolmess aon ravintoa/kahvila ja Wifi. Näihin kolmeen laivaan voi olla pitkät jonot, varsinkin keskikesällä.
Vaxholmin entinen raatihuone, nykyinen kunnan turistitoimisto
Täältä voi myös seurata Tukholman saariston laivaliikennettä.
Vaxholmin kunnan täkeimmät saaret ovat Edholma, Kullö, Hästholmen, Skarpö, Rindö, Ramsö, Tynningö, Skogsö, Bogesundslandet'in niemimaa ja keskustaajama saari Vaxholm.
Vaxholmin rantakatu
Vaxholmia kutsutaan kaupungiksi, vaikka Ruotsissa ei virallisesti ole kaupunkeja. Vaxholmin taajamassa asuu vain vajaat 5000 asukasta. Koko kunnassa lähemmsäski 12000 asukasta, joista yli puolet ovat yksineläjiä. Kunnassa asuu noin reilut 12% maahanmuttajia.
Vaxholmiin pääsee autolla, ensin E 18 pitkin Arningen risteykseen ja siitä sitten valtatietä 274 (Vaxholmsvägen) pitkin loppumatkan. Tie päätyy Vaxholmiin. Joillekin Vaxholmin kunnan saarille on mentävä lautalla tai omalla veneellä Vaxholmista.
Waxholmin hotelli sijaitsee rantakadulla
Hotellin edustalla on saaristolaivojen laituri ja laituri, josta lähtee lautta Waxholmin linnakkeeseen, joka sijaitsee saarella, vain noin 200 metriä Waxholmin laivalaitureilta.
Vaxholmin laivat lähtevät Tukholmasta, Strömkajen, Blasieholmen.
Waxholmsbolagetilla on vieläkin kolme perinteistä höyrylaivaa liikenteessä, joista tämä S/S Norrkär vuodelta 1910 kulkee Tukholman ja Sandhamnin väliä. Sandhamn on erittäin suosittu kesäaikaan, mutta suurin osa matkustaa sinne omalla veneellä tai purjelaivalla.
Waxholmsbolaget on laiva-lauttayhtiö, joka kulkee Tukholman saaristossa vuodet ympäri. Muitakin pienempiä yhtiöitä kulkee saaristossa. Waxholmsbolaget kuljettaa noin 2,5 miljoonaa henkeä vuosittain. Waxholmsbolaget'illa on kolme satamaterminaalia, yksi Tukholmassa Strömkajen, toinen täällä Vaxholmissa ja kolmas Stavsnäsissä, Värmdön kunnassa. Waxholmabolaget on hoitanut Tukholman saaristoliikennettä jo 1800-luvun lopulta lähtien, vaikkakin eri nimillä.
Waxholmsbolagetilla on vieläkin kolme perinteistä höyrylaivaa liikenteessä, joista tämä S/S Norrkär vuodelta 1910 kulkee Tukholman ja Sandhamnin väliä. Sandhamn on erittäin suosittu kesäaikaan, mutta suurin osa matkustaa sinne omalla veneellä tai purjelaivalla.
Heillä on kymmenisen modernia ns jäissäkulkevaa alusta joista M/S Sandhahamn kulkee vuodet ympäri Tukholman ja Sandhmanin välillä.
Waxholmsbolagilla on myös lukuisia pika-aluksia, joista esim Vaxö on hyvä esimerkki.
Näitten lisäksi Waxholmsbolaget hoitaa myös lauttayhteydet Slussenilta Djurgårdenin saarelle. Djurgårdenin saarelle pääsee myös useammilla busseilla ja raitiovaunulla numero 7, sekä erikoinen raitiovaunulinja 7N.
Bussi 69 kulkee Djurgårdenin itäiseen päähän saakka. Lautta 82, lautta 80 ja lautta 1.
Bussi 69 kulkee Djurgårdenin itäiseen päähän saakka. Lautta 82, lautta 80 ja lautta 1.
Oxdjupet niminen hyvin kapea salmi toimii myös rajana Värmdön ja Vaxholmin kuntien välillä. Värmdön kunnnasta olen kertonut aikaisemmin täällä.
Suomenlaivat joutuvat kiertämään Vaxholmin saaret ja ajamaan tämän kapean Oxdjupet salmen kautta avomerelle. Linnake on nimeltään Fredriksborg.
Fredriksborgin linnake sijaitsee taajamassa nimeltä Oskar Fredriksborg, kuningas Oskar II:n mukaan. Kuningas Oskar II nimittäin käytti nimeä Oskar Fredriksbog prinssi tittelinään ja kirjailija nimenään. Oskar II oli Ruotsin ja Norjan kuningas vuosina 1872-1907. (Norjan kuninkaana kaksi vuotta lyhyemmän ajan).
Alueella asuu noin 550 henkeä. Saaren nimi on Rindö. Saarella kulkee Tukholman liikenteen bussit edestakaisin kahden saarelle sijaitsevan sataman välillä. Jotkut bussit jopa ajavat tai ovat ajaneet Vaxholmiin kulkevalle lautalle. Skarpön naapurisaarelle on siltayhetys.
Rysshärjningar/venäläisten riehunta kutsuttiin jatkuvia venäläisten hyökkäyksiä Tukholmaa kohti. Tukholman saaristo oli otollinen lymyilypaikka ja mahdollisuus salakavalasti lähestyä kaupunkia. Se oli todellista terroritouhua jo siihen aikaan. Venäläiset ryöstivät kansalaisilta kaiken minkä irti saivat ja tuikkasivat tuleen heidän rakennuksiaan. Myös Tukholman eteläpuolella on venäläiset riehuneet jatkuvasti 1700-luuvlla.
Tämä kastelli rakennettiin 1700-luvulla ja se sai nimensä Ruotsin kuningas Fredrik I:n mukaan. Mutta 1800-luvulla kastelli tuhoutui hyökkäyksessä, joten uusi linnake rakennettiin Vaxholmiin.
Vaxholmin linnake tai kastelli, kuten sitä Tukholmassa kutsutaan, sijaitsee aivan Vaxholmin edustalla, Vaxholmin ja Rindön saaren välissä. Kastelli valmistui vuonna 1548 ja sitä on myöhemmin lisärekenneuttu. Kastelli on vuodesta 1935 lähtien olluy valtiollinen rakennusmuistomerkki.
Kastellissa on nykyään Bed and Breakfast, juhlahuoneisto ja Bistro-ravintola. Linnakkeesta löytyy myös museo. Museo ei ole avoinna kovin usein. Täältä löytyy lisäinfoa. Saarelle jolla kastelli sijaitsee pääsee Vaxholmista lossilla, joka ei ota autoja kyytiin. Täällä aikataulu ja hinnat.
Oxdjupet
Suomen laivat joutuvat kulkemaan tämän kapean salmen kautta, joka sijaitsee Rindön saaren ja Värmdön kunnalle kuuluvan ison Norrnäsin niemen välillä. Siis Fredriksborgin linnakkeen luona. Salmi on pääväylä Tukholmaan ja salmen nimi on Oxdjupet.
Tästä kulkee autolautta salmen ylitse. Molemmin puolen salmea tulee bussit laituriin. Rindön puolella bussi 688 ja Värmdön puolella Norrnäissä bussi 439. Tämä viimeksi mainittu bussi siis lähtee Slussenilta ja ajaa pitkälle Tukholman saaristoon. Tätäkin kautta pääsee Vaxhomliin, nousemalla välillä autolautalle ja jatkamalla matkaa toisella bussilla.
Värmdön puolella sijaitsee ravintola Oxdjupet laivalaiturin lähellä. Vastarannalla sijaitsee hotelli ja ravintoa Fredriksborg.
Vaxholmin satama
Vaxholmin keskeisin paikka on Vaxholmin kaupungin satama-alue, jossa kanssakäyminen on vilkasta varsinkin kesäaikaan. Tämä on Suur-Tukholman saariston klassinen kohde. Vaxholmin kaupunki ei ole mitenkään suuri metropoli, päinvastoin, mutta vaxholmilaiset haluavat kutsua omaa pääpaikkaansa kaupungiksi, joten olkoon menneeksi.
Tukholmalaiset jotka omistavat jonkinlaisen baatin, haluavat ainakin kerran kesässä käydä Vaxholmissa. Muilta saarilta tulee myös väkeä tekemään ostoksia Vaxholmiin tai käymään ravintoloissa.
Saaristolaivoissakin on tungosta keskikesällä, varsinkin juhannuksena ja kauniilla säällä. Vaxholmissa on monenlaisia ruokapaikkoja ja ulkoterasseja. Niitä on useita kymmeniä Vaxholmin kunnassa.
Kauniina kesäiltana tai -yönä on Vaxholm todellakin viihtyisä ympäristö nauttia ravintolan antimista. Jokaiselle löytyy jotain. Jo 1700-luvulla oli Vaxholm Ruotsin ravintolatihein kaupunki. Siihen aikaan oli juoma tärkeämpi kuin syötävä.
Torget, siis yksinkertaisesti Tori on nimeltään tämä viihtyisä tori. Torin reunalla sijaitsee Vaxholmin turistitomisto, entisessä raatihuoneessa.
Kafe Parkvillan, Per Barhesväg 5
Waxholmin keskustan talot ovat useimmat ihan tavallisia sööttejä puutaloja. Ruotsissa ei ole enää nimitystä omakotitalot/egnahem, vaan tätäkin taloa kustuaan villa nimellä, siis huvila. Huvila ei Ruotsissa ole kesämökki vaan asuintalo. Kesämökki on Ruotsissa sommarhus tai sommarstuga, jossa sana stuga tarkoittaa Suomessa tupaa.
Suomen ja Ruotsin välillä on eroja siinä, mitä kartano, omakotitalo tai huvila tarkoittaa. Ruotsissa rakennettiin omakotitaloja 1800-luvun lopulla ja 1900-luuvn alusssa, mutta sen jälkeen ei niitä ole enää rakennettu. Omakotitalo tarkoitti Ruotsissa että lapsiperhe sai kunnalta tontin ja perhe sittem omin käsin rakensi omakotitalon tontille.
Kesäsesonki aika on melko pitkä Tukholman saaristossa, joten tänne voi aivan hyvin tulla jo keväällä ja varsinkin syyskesällä, sillä kesä on Tukholman saaristossa parhaimmillaan juuri syyskesästä. Kesälämpö tulee saarille myöhemmin kuin mantereelle, mutta pysyy kauemmin saaristossa, myöhään syksyyn saakka.
Jos joku ihmettele että mitä nämä pienet hökkelit ovat aivan veden tuntumassa niin voin kertoa että Tukholman saaristossa on pitkä perinne rakentaa tällainen peseytymishuone rannalle. Vesi pumpattiin ennen vanhaan käsin ylös tuohon koppiin jossa sitten peseydyttiin. Joissakin kopeissa oli myös mahdollisuus lämmittää vettä. Eiköhän joihinkin mökkeihin ole nykyään tehty pieni saunakin. Saaristosta puuttuu vielä monesta paikkaa vesi- ja viemärijohdot, jopa sähkövalotkin. Puhumattakaan puhelinlinjasta.
Kesällä ei tarvitse lähteä ulkomaille sillä Suur-Tukholmassa on parasta viettää kesää. Täällä ei ole yleensä kuin ehkä pari päivää tai viikko hellettä ja loput kesästä on ihan sopivat ilmat, noin +20-24 astetta. Kesäkausi on melko pitkä. Toukokuun alusta syykuun loppuun.
Talvet ovat lyhyitä ja kosteita eikä pakkasia juuri ole kuin viikon verran. Luntakin sataa muutaman päivän ja sitten sulaa. Toisen kerran lunta sataa siinä pääsiäisen aikaan ja silloinkin lumi sulaa pian pois. Marras- ja joulukuu ovat surkeita aikoja, koska kosteus, sumu ja pimeys masentaa. Lumen puutteen takia on paksun sumun keskellä pimeää.
Jos joku ihmettele että mitä nämä pienet hökkelit ovat aivan veden tuntumassa niin voin kertoa että Tukholman saaristossa on pitkä perinne rakentaa tällainen peseytymishuone rannalle. Vesi pumpattiin ennen vanhaan käsin ylös tuohon koppiin jossa sitten peseydyttiin. Joissakin kopeissa oli myös mahdollisuus lämmittää vettä. Eiköhän joihinkin mökkeihin ole nykyään tehty pieni saunakin. Saaristosta puuttuu vielä monesta paikkaa vesi- ja viemärijohdot, jopa sähkövalotkin. Puhumattakaan puhelinlinjasta.
Kesällä ei tarvitse lähteä ulkomaille sillä Suur-Tukholmassa on parasta viettää kesää. Täällä ei ole yleensä kuin ehkä pari päivää tai viikko hellettä ja loput kesästä on ihan sopivat ilmat, noin +20-24 astetta. Kesäkausi on melko pitkä. Toukokuun alusta syykuun loppuun.
Talvet ovat lyhyitä ja kosteita eikä pakkasia juuri ole kuin viikon verran. Luntakin sataa muutaman päivän ja sitten sulaa. Toisen kerran lunta sataa siinä pääsiäisen aikaan ja silloinkin lumi sulaa pian pois. Marras- ja joulukuu ovat surkeita aikoja, koska kosteus, sumu ja pimeys masentaa. Lumen puutteen takia on paksun sumun keskellä pimeää.
Rydbyholms slott
Vaxholm sijaitsee Vaxön saarella, joka kuului kuningas Gustav Vasan ajoille saakka kuninkaan omistukseen. Samoin kartanot Norra ja Södra Vaxö sekä Rydbyholmin linna. Vaxholmin linnake valmistui vain kaksi vuotta ennen kuin kuningas Gustav Vasa kuoli.
Rydbyholmin linna on saanut nykyään kuulua Österåkerin kuntaan, joka käsittää oikeastaan vain linnan ja sen tilukset. Rydbyholmin linnaan pääsee valtatie 274, joka on nimeltään Vaxholmsvägen. Siltä tieltä on sitten käännytävä oikealle, Östar Ryds Kyrkovägenille, joka johtaa Östra Rydin kirkon luokse suoraan. Siitä sitten edelleen linnaan. Vaxholmsvägeniltä on reilu kilometri linnaan, ja siinä on busspysäkki jossa pysähtyy monta bussia, kuten 670 ja 699 jotka lähtevät Tukholmasta Östra Stationen.
Rydbyholmin linna on saanut nykyään kuulua Österåkerin kuntaan, joka käsittää oikeastaan vain linnan ja sen tilukset. Rydbyholmin linnaan pääsee valtatie 274, joka on nimeltään Vaxholmsvägen. Siltä tieltä on sitten käännytävä oikealle, Östar Ryds Kyrkovägenille, joka johtaa Östra Rydin kirkon luokse suoraan. Siitä sitten edelleen linnaan. Vaxholmsvägeniltä on reilu kilometri linnaan, ja siinä on busspysäkki jossa pysähtyy monta bussia, kuten 670 ja 699 jotka lähtevät Tukholmasta Östra Stationen.
Rydbyholms slott sijaitsee mantereen puolella Östra Ryd'issä. Linnan omistaja Per Brahe vanhempi omisti koko Vaxholmin aikoinaan. Rakennus on ollut olemassa jo 1400-luvulla mutta se rakennettiin myöhemmin linnaksi. Luultavasti kuningas Gustav Vasa on syntynyt linnassa.
Jäljellä siltä ajalta on ns Vasatornet, jota voi saada käydä katsomassa, vaikka linnan omistaa nykyään yksi Ruotsin rikkaimmista pariskunnista Gustaf Douglas ja Elisabet von Essen. Vierailu om varattava etukäteen kesäaikana Österåkerin kunnalta.
Gustafin sisko Rosita on ollut naimisissa Marlboroughin herttuaan John Spencer-Churcillin kanssa ja toinen sisko on naimisissa Bayerin herttuaan Max Emanuel Ludvig Marian kanssa. Itse Gustaf on ruhtinas Philip of Eulenburgin pojanpoika.
Jäljellä siltä ajalta on ns Vasatornet, jota voi saada käydä katsomassa, vaikka linnan omistaa nykyään yksi Ruotsin rikkaimmista pariskunnista Gustaf Douglas ja Elisabet von Essen. Vierailu om varattava etukäteen kesäaikana Österåkerin kunnalta.
Gustafin sisko Rosita on ollut naimisissa Marlboroughin herttuaan John Spencer-Churcillin kanssa ja toinen sisko on naimisissa Bayerin herttuaan Max Emanuel Ludvig Marian kanssa. Itse Gustaf on ruhtinas Philip of Eulenburgin pojanpoika.
Gustaf Douglas on nyt 80 vuoatta vanha ja lovuttanut vallan pojilleen Carl ja Eric, mutta Gustaf ei ole vaatinut että poikien on kuljettavaa isän jalanjäljillä. Joten linna on Valtion kiinteistövirasto uuskorjannut ja pojat asuvat muualla. Ja senhän ymmrtää siillä linnaa eis annut korjauilla eikä muutella sillä se on ollut valtion kulttuurimerkattu rakennus.
Douglasit kuuluvat niitten 15 ruotsaösien perheen joukkoon joiilla on suuri taloudlelien mahti Ruotissa. Nämä 15 perhettä kontrolloin 70 % Tukholmna börssistä. He omaistavat suurmmat frimat ja suurimmat työpiakat ja vaikka vallan mitä muuta.
Douglaseilla on usemapikin firmoja ja mahdoton määrä osekkita muissa isoissa firmoissa. Douglasit ovat Ruotsin kuudenneksi rikkain suku. Gustaf Douglas on perustanut 26 firmaa. Gustaf Douglas on kuulunut Kokoomuksen riveihin ja tominut Dagens Nyheteri päivälehden päätoimittajana, josta hän sai potkut. Nimittäin siitä ei pidetty että päätoimttajallla on niin valtava omaisuus. Mutta Gustaf onnistui puhumaan kokoomuksen poistamaan omaisuusveron joten Gustaf siirsi omaisuuttan ulkomailta Ruotsiin sen jälkeen.
Linnaa he eivät omista vaikka Douglasin vanha pariskunta siellä asuukin. Linnan omistaa valtio, joka vuokraa sitä Douglasin perheelle. Joka tapauksessa Douglasit ovat suurimmat aateliset maanomistajat Ruotsissa.
Valokuvia siltä ajalta kun linnaa alettiin peruskorjaamaan. Valtion kiinteistölaitos teki korjaustyöt.
Rydholmin linna sijaitsee Kyrkfjärdenin lahden rannalla, joka on osa Itämerta.
Vaxholm sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1552 ja samalla se erosi Östra Rudin kunnasta itsenäiseksi kunnaksi.
Österåkerin kunta on Vaxholmin naapurikunta ja välillä nämä aluet ovat kuuluneet yhteen. Österåkerin kunta on myös kaunis saaristokunta ja se on erittäin historiallista aluetta. Täällä asuu vain noin hieman reilut 40000 asukasta. Österåkerin kunnassa sijaitsee kolme linnaa, Rybyholmin lisäksi myös Margretelundin ja Östanån linnat. Kunnasta kerron lisää myöhemin.
Österåkerin kunta on Vaxholmin naapurikunta ja välillä nämä aluet ovat kuuluneet yhteen. Österåkerin kunta on myös kaunis saaristokunta ja se on erittäin historiallista aluetta. Täällä asuu vain noin hieman reilut 40000 asukasta. Österåkerin kunnassa sijaitsee kolme linnaa, Rybyholmin lisäksi myös Margretelundin ja Östanån linnat. Kunnasta kerron lisää myöhemin.
Tukholmalaisilla on mahdoton määrä ihania kesänviettopaikkoja, joten ei ihme että Tukholman keskusta on kesäaikaan, varsinkin viikonloppuisin, melko autio ja hiljainen.
Vaxholmissa on keskikesällä hieman Rivieran tyylinen tunnelma.
Vaxholmin entinen vanha raatihuone toimii turistikeskuksena nykyään. Avoinna kl 10-15, paitsi kesä-, heinä- ja elokuussa, jolloin se on avonna kello 18 saakka.
Vaxholmin saaren läntisessä päädyssä sijaitsee kaksi leirialuetta, Eriksö Camping ja Waxholm Strand & Camping. Vaikuttaa siltä että nämä on yksi ja sama leirialue, en tiedä varmasti.
Vaxholmin kirkko on melko uusikirkko verrattuna moniin muihin Tukholman ympäristön kirkkoihin. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1803. Siihen aikaan oli Ruotsi köyhä maa ja siksi ei juuri ollut varaa rakentaa kirkkoja. Kerättiin yli kaksikymentä vuotta kolehtia, jotta saatiin varat rakentaa kirkko. Kirkkoa on sitten koristeltu ajan kanssa.
Bogesunds slott, Per Brahes väg
Tämän linnan omisti aikoinaan mahtava Per Brahe nuorempi. Linnan yhteydessä on nykyään matkustajakoti. Oikeastaan Per Brahe nuorempi omisti suuret alueet tältä suunnalta kaupunkia. Noh jaa, matkustajakoti ei sijatse itse linnarakennuksessa, vaan sivurakennuksessa linnan tontilla. Lisää linnasta myöhemmin täällä.
Bogesunds slott näkyy pitkälle.
Bogesundin laituri
Villa Akleja, Pilgatan 5
Tämä rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Taiteilijat Johan Axel Gustav ja hänen vaimonsa Eva Acke asuivat tässä rakennuksessa vuoteen 1924 saakka. Myöhemmin heidän kodista on tehty museo.
Acken perhe muutti levottomina Suomesta Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsiin. Acken appiukkko oli Zacharias Topelius, jonka luona he majailivat silloin tällöin. He halusivat asettua mieluiten asumaan Itämeren rannalle. Acke tykkäsi että Saltsjöbaden oli aivan liian "sivilisoitunut" ja kallis paikka. Alkuun he asuivat Nynäshamnin saaristossa, sen jälkeen Gotlannin saarella, aikansa myös Skällnoran kartanossa Upplands Väsbyssä ja lopulta he löysivät paikkansa täältä Vaxholmista.
Acken perhe muutti levottomina Suomesta Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsiin. Acken appiukkko oli Zacharias Topelius, jonka luona he majailivat silloin tällöin. He halusivat asettua mieluiten asumaan Itämeren rannalle. Acke tykkäsi että Saltsjöbaden oli aivan liian "sivilisoitunut" ja kallis paikka. Alkuun he asuivat Nynäshamnin saaristossa, sen jälkeen Gotlannin saarella, aikansa myös Skällnoran kartanossa Upplands Väsbyssä ja lopulta he löysivät paikkansa täältä Vaxholmista.
Akleija ei ole vain kasvin nimi, vaan heidän nimensä yhdessä Acke ja Eja.Tästä paikasta tuli sen ajan suurten taiteilijoiden kokoontumispaikka. Täällä oleskeli mm Andres Zorn, Karin ja Carl Larsson, Verner von Hiedenstam, Karl Otto Bonnier, Georg Pauli, Albert Engström, Bruno Liljefors ja Prins Eugen. Mutta eräs päivä kesken kaiken Acke vajosi lattialle taulua maalatessaan ja kuoli 65 vuotiaana.
Resarön saarelle pääsee autolla. Saari sijaistee hieman Vaxholmin pohjoispuolella, joten sieltä käsin on helppo tulla tekemään ostoksia Waxholmiin. Resarön kautta kulkee myös kolme bussia, 682, 680 ja 699. Resarön ja Vaxholmin välillä on kaksi pienenpää saarta, Kullö ja Edholma. Kullön saaren kautta kulkee autoliikenne, mutta Edholman saarelle pääsee vain veneellä.
Resarön saarella on runsaasti kaunita puuhuviloita
Saarella sijaitsi Ytterby kaivos josta löydettiin alkuaineita ytterbium, terbium, yttrium, erbium, holmium ja tulium. Ytterbyn kaivoksessa on louhittu myös kvartsia ja maasälpää.
Resarössa on monella ruotsalaisella ja tukholmalaisella julkkiksella kesäasunto, enimmäkseen NHL jääkiekkopelaaajia ja tennispelaajia ja vastaavia. Asuu täällä jotkut ympäri vuodetkin.
Resarön kappeli
Tämä kirkko on valmisrakenteinen vaelluskirkko. Vaelluskirkon tarkoitus on että se pystytään kasaamaan ja siirtämään toiseen paikkaan ja jonka uudelleenpystytys on helppoa. Ruotsissa rakennettiin tällaisia kirkkoja 60- ja 70-luvuilla. Kirkko rakennettiin alunperin Uppsalan maailman kirkolliskokoukseen vuonna 1968. Kappelin suunnitteli arkkitehti Rolfs Berg yhdessä Sigtunan hiippakunnan kanssa. Kirkolliskokouksen jälkeen Vaxholm osti kirkon ja asetti sen tänne Resarön saarelle.
Muuten...mailman kirkkolliskokous oli suuri tapahtuma, kunnia Uppsalalle, Ruotsille ja sen vaiktus oli suuri koko maapallolla. Se huomataan nyt 50 vuotta myöhemmin. Kirkolliskokous pidettiin samana vuonna kun maailman laajuinen vasemmistolainen 68-liike oli laajimmillaan.
Stegesund on niemi Hästkolmenin saarella. Saaristolaivoille on laituri täälläkin. Laiturin nimi on Vikingsborg brygga. Stegesund on kapea salmi, joka erottaa saaren Sarpön saaresta.
Skarpön ja sen laituri Stegesundin salmessa. Molemmilla puolella salmea on kesäasuntoja entisiltä ajoilta, jolloin rikkaat tukoholmalaiset asuivat täällä kesäajat. Skarpön saarelle pääsee Vaxholmista siten että ensin on otettava lautta Rindön saarelle ja siitä on sitten hyvä tie ja silta Skapön saarelle. Välimatka Vaxholmin ja Rindön välillä on korkeintaan puoli kilometriä. Siinä välissä seisoo Vaxholimin linnake.
Skarpön laituri
Skarpön saari on erittäin elegantti ja kaunis saari.
Skarpö
Pieni Ramsön saari sijaitsee Rindön eteläpuolella ja sinne ei pääse autolla eikä myöskään saaristolaivalla. Saari on ollut laidunmaata 60-luvulle saakka. Saarelle saa nykyään luvan rakentaa kesäasuntoja.
Tynningö on ollut yksi suosituimmista kesähuvila saarista Tukholman saaristossa. Nimittäin tänne rakennuttivat rikkaat tukkukauppiaat isoja kesähuviloita, joista on osa vieläkin jäljellä. Useimmat tukkukauppiaat olivat saksalaista alkuperää. Tynningön hyvä puoli on vieläkin sen eristyneisyys, vaikka vuodesta 2015 Tynningö luetaan kaupunkitaajamaksi. Täällä asuu vaiktuisesti noin 380 henkilöä.
Tynningön omisti 1300-luvulla mies nimeltä Karl från Thyningön. Tukholmalaiset saivat Tynningön saaren lahjaksi vuonna 1436, koska tukholmalaiset avasivat kaupunginportin Engelbrecktille, jotta hän sai tulla kaupunkiin ja ottaa Tukholman tanskalaisilta.
Kuningas Gustav Vasa otti saaren vuonna 1551 ja teki saaresta kuninkaallisen laidunmaan ja rakennutti saarelle kuninkaankartanon. Gustav Vasan poika kuningas Erik XIV antoi saaren vuonna 1560 Jakob Bagge'lle. Bagge oli amiraali joka upotti tanskalaisten aluksen Bornholmin taistelussa. Tämän jälkeen saarta on omistanut useammatkin henkilöt. Maatilat pilkottiin 1800-luvulla talonpojille, jotka puolestaan alkoivat myymään kesähuvilatontteja.
Kuningas Gustav Vasa otti saaren vuonna 1551 ja teki saaresta kuninkaallisen laidunmaan ja rakennutti saarelle kuninkaankartanon. Gustav Vasan poika kuningas Erik XIV antoi saaren vuonna 1560 Jakob Bagge'lle. Bagge oli amiraali joka upotti tanskalaisten aluksen Bornholmin taistelussa. Tämän jälkeen saarta on omistanut useammatkin henkilöt. Maatilat pilkottiin 1800-luvulla talonpojille, jotka puolestaan alkoivat myymään kesähuvilatontteja.
Tukholmalaiset vanhemmat lähettivät kesäisin lapsensa tänne 1920-1930-luvuilla. Tukholmassa tätä nimitettiin kollo'ksi, joka tulee sanasta barnkoloni/lapsisiirtola. Vielä nykyäänkin on mahdollisuus lähettää lapset kesällä muutamaksi viikoksi saaristoon. Monet eri yhdistykset ja seurakunnat järjestävät näitä kolloja. Tukholman saaristossa on ollut ja on vieläkin saari jonka nimi oli Barnens ö/lasten saari. Saari sijaitsee Norrtäljen kunnassa, Väddössä.
Tynningössä saa olla vieläkin omassa rauhassa. Tynningö on melko suuri saari mutta tänne ei ole tietä eikä siltaakaan. Tänne pääsee siis vain saaristolautalla tai omalla baatilla. Lyhin kilomterin pituinen lauttareitti on Värmdön kunnasta Norra Lagnön laiturista. Suomen laivat pyöräyttää Tynningön itäisen päädyn ympäri matkalla kohti Tukholmaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti