Balingsholm ja Balingsta

Balingsholm, Balingsnäsvägen 27, Huddinge

Ennen viime joulua halusin päästä joulun aikaan viettämään joulurauhaa pari päivää johonkin kartanoon. Mieluiten joulun ja uuden vuoden välillä. Talvista säätä odotellessa siinä sitten etsiskelin ja mietin että mihinkähän tässä voitaisiin lähteä. Sitten satuin melkein vahingossa löytämään tämän ihanan rauhallisen ja kauniin paikan kun ajeltiin Balingstan ohitse. Mutta talvea ei Tukholmaan tullut. Koko talvena on ollut vain muutamana päivänä hieman lunta, joka sitten suli pois heti.

Tukholmasta on tänne 16 kilometriä. Pendeltågilla/paikallisella shköjunalla pääsee Huddingen asemalle ja siitä bussilla 744 noin 2 kilometriä. Bussi pysähtyy Balingsnäsin koulun luona (kuva alla), jossa on liikennerondelli. Siitä on käveltävä 1,7 km Balingstaholmiin. Omalla autolla ja taksilla pääsee perille saakka mutta bussi ei aja Balingstavägenin tietä koska se on ykisityistie ja päätyy kartanoon. Toinen reitti on ottaa juna Tuholman päärautatieasemalta Flemingsbergiin ja siitä bussilla 865 sitten Balingsnäsin koulun luokse. Kurssikartanon oma auto voi hakea ja tuoda rauatieasemalta kun sopii ajasta.

Balingsnäsin supermoderni peruskoulu

Balingsnäsiin on syntynyt aivan uusi asuinalue. Koulun takana on myös melko uusi asuinalue nimeltä Sörskogen, mutta muuten tällä alueella on kimometreittäin villiä luontoa tai maanvilejysaluetta.

Balingsholmin kurssikeskus sijaitsee Trehörningen nimisen järven rannalla. Ruotsista löytyy noin lähemmäksi 50 Trehörningen nimistä järveä.  Järvi sijaitsee Hanveden nimisellä metsäalueella, jonka sisällä sijaitsee Paradiset /Paratiisi nimien luonnonreservaatti.

Täällä on herraskartanon lisäksi useita sööttejä sivurakennuksia. Balingsholmsvägenin tie valtatie 259 tieltä kartanoon on hyvin kapea. Ensimmäiset puolikilometriä on harvaanasuttua asuinaluetta. Sen jälken on vielä noin kilometri Balingsholmiin. Täällä voi kaksi autoa kohdata vain sitä varten järjestetyillä kohtauspaikoilla. Molemmin puolin tietä on laidunmaata, jossa on hevosia, lehmiä ja lampaita kesäaikaan laitumella. Oikeastaan Tukholman aluella voi pitää eläimet laitumella ympäri vuodenkin,ainakin päiväsaikaan. Kurssikartanon eteläpuolella sijaitsee Balinsgtan suuri maatila, jonne on reilut kaksi kilomteriä.

Balingsholmin kartanon omisti tässä välillä Pelastusarmeija. Huddingen kunta on myösomsitanutkartanon ja vuonna 1984 möi Huddingen kunta kartanon Venäjän suurlähetystölle. Mutta kuntalaiset protestoivat ja kunta sai kartanon takaisin. Kartanon omistaa nykyään Lottie Orrvik. Mutta nykyään kartanosta pitää huolen Orrvikin nuorempi sukupolvi, Oscar ja Erica. 

Sijainti on mitä ihanin. Balingsnäsille annan täydet pinnat. Päärakennuksen lisäksi on pari siipirakennusta ja yksi privaatti huvila jossa kaiketi asuu nykyinen kartanon omistaja. Kaikki on ensiluokkaista. Täällä pidetään myös häitä ja juhlitaan syntymäpäiviä jolloin saattaa olla hieman enempi hässäkkää.

Tämä kartano sijaitsee Södertörnin laidalla lähellä Huddingen keskustaa, ja silti erittäin rauhallisella paikalla luonnon keskellä Trehörninegn nimisen järven rannalla. Huddingen kunnan alueella sjaitsee neljä luonnonreservattia, Flemingsbergsskogen, Orlångan, Paradiset ja Ågestasjön.

Tässä lähellä sijaitsee valtavan suuri Flemingsbergin metsäalue, jossa eksyy helposti, mutta se houkuttelee joukoittain ihmisiä metsään poimimaan marjoja ja sieniä. Tämä on todellista villiä luontoa ja alueella likkuu jopa kuulema susipari, joka on nähty silloin tällöin vilaukselta. Suuri hirvivaara kyltit valtatien varressa varoittaa hirvistä. Kauriita näkee usein niityillä, samoin hevosia ja lehmiä, puhumattakaan villisisoista joista on tullut oikein riesa Tukholman ympäristösssä. Ruotsalaiset eivät syö mielellään villisikaa, ei lihaa muutenkaan, joten vilisikakanta pääsee kasvamaan mahdottomuuksiin. Flemingsbergin metsäalue on Tukholman alueen suurin metsäalue, jossa ei kulje ainoatakaan tietä. Tämä on paratiisi lähellä metropolia. Täällä kasvaa runsaasti erilaisia erikoisia kasveja, joista noin 100 kasvilajia on suojattuja lajeja. Eläinkanta on rikas.

Balingsnäs sijaitsee juuri ja juuri Flemingsbergin metsäalueen ulkopuolella. Metsäalue on luonnonsuojattu alue. Tänne kartanon lähistöön ei tulla koskaan rakentamaan rakennuksia eikä teitäkään lähellekään kartanoa tai Balingstan maanviljelystilaa.

Kartano valmistui vuonna 1906. Kartano rakennettiin arkkitehti Erik Lundrothin piirrosten mukaan. Hän suunnitteli paljon isoja luksushuviloita Djursholmiin ja Saltsjöbadeniin ja oli myös aikansa hovin palkkalistoilla. Lundroth sai kuninkaalta jopa kaksi mitalliakin, Timmermansorden ja Vasaorden mitallit. Kuninags Gustav V antoi Lundrothin suunnitella tämän herraskratanon omalle pojalleen prinssi Erikille. Tarkoitus oli että Erik asuu täällä sen ajan kuin Hagan linna kunnostettiin. Prinssi Erik asui täällä vuoteen 1916 saakka ja kaksi vuotta sen jälken hän kuoli Drottningholmin linnassa Tukholamssa. Erik Gustav Ludvig Albert syntyi heiveröisenä. Hän oli lievästi kehitysvammainen ja hän sairasti epilepsiaa.

 Prinssi Erik Gustav Ludvig Albert 1889-1918

Ruotsin ja Norjan prinssi sekä Västmanlandin herttuas. Erikin isä oli kuningas Gustav V  ja äiti kuningatar Victoria. Erik oli nuorin heidän pojistaan.

Vasemmalta lukien prinssi Oscar ja prinsessa Ebba Bernadotte, joka oli syntyään Munck af Fulkilan suomalaista aattelissukua, prinsessa Ingeborg ja hänen tyttärensä Marghareta, prinssi Carl, prinsessa Teresia, kuningatar Sofia, prinssi Wilhelm, Gustav VI Adolf (kuningas), kuningas Oscar II, kruununprinssi Gustav  V , kruununprinsessa Viktoria, prinssit Erik ja Eugen. Eugenista olen maininnut aikaisemmin täällä.  

Kruununprinssi Gustav V, ruotsalaiset kutsuvat häntä nimellä 'Kurra fem', avioitui  Victorian, prinsessa av Badenin, kanssa jo kruununprinssi ajallaan ja he saivat peräjälkeen kolme poikaa, Gustav VI  Adolf, Wilhelm ja Erik.

Prinssi Erikistä ei ole montakaan valokuvaa, sillä vaikutta siltä, että hovi halusi salata Erikin terveydentilan, ehkä hänen elämässä olonsakin. Sitä paitsi Erikin äiti kuningatar Victoria ei viihtynyt Tukholmassa, eikä avioliittokaan ollut onnellinen, jotan Erikiä hoiti kuka milloinkin. Leskikuningatar Sofia piti seuraa pojille silloin kun he olivat vielä pieniä. Täällä Balingsholmissa Erikillä oli luonnollisestikin palvelushenkilökuntaa.

Erik syntyi Tukholman linnassa ja kuoli Drottningholmin linnassa. Erik oli Ruotsin ja Norjan prinssi sekä Västmanlandin herttuas. Erik oli nuorin kuningas Gustav V:n ja Victoria av Badenin lapsista. Victoriaa ei koskaan kruunattu, sillä hän ehti kuolla kunnes hänestä tuli Ruotsin kuningatar. Victoria kuoli 68-vuotiaana olessaan Roomassa. Hän sai sydänkohtauksen,, johon hän kuoli. Siihen aikaan oli keuhkonkuume yleisin kuolinsyy. Victoriasta kerroin aikaisemmin täällä.

Erikin vanhin veli Gustav Adolfista tuli Ruotsin kuningas vuonna 1950. Erik ei sitä päivää ehtinyt näkemään sillä hän kuoli jo 12 vuotta aikaisemmin kuin hänen äitinsä. Erik eli siis vain 29 vuotta. Hän ei ehtinyt avioitua eikä hänellä ollut jälkeläisiä. Hän vetäytyi omiin oloihinsa eikä juuri koskaan osallistunut kuningasperheen juhliin tai julkisiin menoihin. Häntä kiinnosti musiikki ja geografia.

Erik asui mm Balingsholmissa ja myöhemmin Drottningholmin linnassa odottaessaan että linnan korjaukset valmistuivat. Erik ehti kuolla ennen kuin Hagan linnan korjaukset olivat valmiit. Hän kuoli espanjantautiin, joka oli tappava influenssan alatauti. Sama virus on esiintynyt epidemiana myöhemminkin, viimeksi vuonna 2009, jolloin sitä kutsuttiin nimellä sikainfluenssa.

Prinssi Erikin kuva portaikossa

 Saunaveranda

Joulupöydästä löytyi jopa suomalaisia laatikoita. Varsinkin porkkanalaatikko on ruotsalaisten mieleen. Kurssikeskuksessa on yksi henkilö joka osaa suomea.

Näin kaunista kartanossa olisi jos olisi lunta...

Kaikkialla ympäri Tukholmaa on hevosia niityillä. Ratsastus on yksi suosituimmista urheilulajeista Ruotsissa. Hevostalleja on Tukholman alueella hyvin tiheaään.

 Balingsta gård

Balingstan kartano sijaitsee Balingstaholmin eteläpuoella. Tämä on suuri maatila, jossa on maanviljelystä ja karjataloutta.  Balingstan kartanon tiluksilla sijaitsi aikoinaan koulu, jossa kartanon työväen lapset saivat käydä koulua.

Kartanon lisäksi kartnon päärakennukseen kuuluu kaksi siipirakennusta ja suuri määrä muita rakennuksia. Täällä on myös iso hevostalli. Dipolmaatti Johan Adler Salvius isännöi maatilaa 100-luvulla. Nykyään maa-alueet omistaa Huddingen kunta, joka vuokraa maatilaa. Kartanon päärakennus ja siipiraknnukset ovat yksityisasuntoja. 

Yhdessä vaiheessa Balingstan maatilan rakennukset omisti Pelastusarmeija. Heillä oli täällä vanhustenkoti, nuorisokoti ja lastenkoti pakolaislapsille. Tukholman Läänin Museo on kultturimerkannut nämä rakennukset. Balingsta on ollut asuttua jo viikinkien ajalla. 

Orlångan ja Trehörningen järvien välillä sijaitsee Mörtsjö niminen pinei järvi, jonka ranalla kävi prinssi Eugen maalaamassa tauluja. Esimerksiki kuulusia maalaus nimeltä Våren on maalattu juuri täällä. Taulu on nykyään prinssi Eugenin kodissa, josta tehtiin taidegalleria Eugenin kuoltua. Galleria sai nimekseen Prins Eugens Valdemarsudde, ja se on ehdottomasti yksi Ruotsin upeimmista taidegallerioista ja yksityiskodeista. 

Prinssi Eugen oli prinssi Erikin setä. Prinssi Eugen oli noin 20 vuotta Erikiä nuorempi. Luonnollisestikin prinssi Eugen kävi tervehtimässä Erikiä Balingsholmissa. He ehkä tekivät yhdessä kävelyretkiä tässä ihanassa lunnossa.

Vuodesta 1998 on Balingstan maatila kuulunut Orlångan luonnonreservattiin. Orlångan järven ympäristössä sijaitsee useita maalaiskartanoita ja lukuisia torppia. Huddingen kunanssa sijaistee yhdeksän luononnreservattia ja kahdeksan linnavuorta. 

Balingsta gårdin päärakennus peruskorjattiin vuonna 1987. Kartano on 1700-luvun lopulta. Siihen aikaan kartanon osti aatelisherra Nils Zellén, jonka oli juuri sitä ennen kuningas aateloinut. 

Pankkiiri  Olof Nykopp  korjautti  kartanon vuonna 1919. Arkkitehti Evert Miles sai tehtäväkseen uuskorjata kartanoa. Vuonna 1922 osti Pelastusarnmeija kartanon. Kartanolla ja sen lisärakennuksilla on kulttuurihistoriallinen arvosna juuri sen johdosta että tämä on maatila ja  samalla sukukartano.

Tuossa hollantilaistyylisessä tuulimyllyssä on ollut museo. En tiedä onko se koskaan avoinna enää. Tuulimylly kuuluu Balingstan kotiseutujärjestölle. 

Anna af Zellénin hauta sijaitsee Orlångan järven rannalla yksinäisessä ylhäisyydessään. Anna oli maaherra Johan af Zellénin vaimo. He asuivat Balingstan kartanossa 1800-luvulla ja antoivat karatanolle nimeksi Bahlingstad. Miehensä kuoleman jälkeen Anna hoiti kartanoa yksin.  Anna kuoli vuonna 1846. Heidän pojat sitten ottivat kartanon haltuunsa. Annalla oli torppa nimeltä Charlottendal kesäasuntonaan siinä lähettyvillä Mörtsjön rannalla. 

Orlången järvi

Balingsta sijaitsee Orlången nimisen järven rannalla Huddingen kunnassa. Järvi sijaitsee Orlångens naturreservaatin alueella. Tämä alue sijaitsee vain noin viisi kilometriä Huddingen keskustasta. Luonnonreservaatti on melko aukeata aluetta ja osittain laidunmaata ja osittain viljapeltoja. Balingstan kartanon itäpuolella sijaitsee suoperäinen alue nimeltä Bottnen, jossa on paljon lintuja. Suo on Orlångan järven lahden poukama joka on muuttunut suoksi. 

Charlottendalin torppa

Balingstan maatila sijaitsee Orlången nimisen luonnonreservaatin alueella. Balingstan maatilan alueellahan viljellään maata ja heillä on myös karjataloutta. 

 Modernia arkkitehtuuria Balingsnäsissä

Vaikka tämä alue ei ole kalleinta Suur-Tukholman aluetta, ehkä vielä jopa hieman alle keskivertohintoja, niin silti nämä uudet huvilat maksaa siinä 6-8 miljoonaa kruununa, riippuen pinta-alasta.