Kristineberg

 Kristinebergin linna, Nordenflychtsvägen 20, Kungsholmen, 
Kristinebergin metroaseman luona

Linnaan johtava tie lähtee suoraan Kristinebergin metroaseman sisäänkäyntiä vastapäätä.

Tänne Kristinebergiin ei juuri turistit eksy. Noh jaa, ei täällä olekaan mitään erikoisuuuksia tai nähtävyyksiä turistelle. Turistit yleensä pysyttelevät visusti Kungsholmenin itäisessä päädyssä, kaupungintalon ympärillä. Kristineberg on pelkkää asuinaluetta. Kristinebrgin linnan tuntevat synnynnäiset tukholmalaiset erittäin hyvin. Linna ei ole koskaan ollut kuninkaallinen linna. Nykyään linnassa on päiväkoti ja koulu. Osassa linnaa vuokralaisia.

Kristineberg tai Krillan kuten paikalliset kutsuvat aluettaan, on kaupunginosa Kungsholmenin saarella. Alue luetaan kuuluvaksi Tukholman ydinkeskustaan. Kristinebergin asuinalue kehittyi Kristinebrgin linnan ympäristöön.

Essingeleden, moottoritie E4 ja E20, joka on rakennettu paalujen päälle, halkaisee Kungsholmenin pohjois-etelä suunnassa. Tie kulkee osittain Kritinebergin linnan tilusten ylitse. Tämä Essingeleden oli aivan pakko rakentaa jotta säästyttiin vetämästä E4 tietä Tukholman keskustan lävitse. Se olisi kyllä käytännössä ollut mahdottomuuskin. 

Kristinebergin linna rakennettiin vuonna 1750 kauppias R.Schröderin aloitteesta. Luultavasti linnaan kuului myös Fredhälls gård, joka sijaitsi toisella puolella nykyistä Drottningholmsvägenin tietä. Fredhällin kartanosta ei ole mitään jäljellä mutta sen sijaan tilalla on jäljellä kaunis Fredehällin puistoalue, joka on varmasti ollut jatketta Kristinebergin linnan puistolle. 

Tämä alue oli tavallaan maaseutua vielä 1900-luvun vaihteeseen saakka, jolloin alettiin rakentamaan Fredhällin modernia huvilakaupunginosaa. Mutta suunnitelmat muuttuivat kesken kaiken ja alueelle rakennettiinkin siirtolapuutarha. Tukholmalaiset rakastaa siirtolapuutarhojaan. 

Siihen aikaan 1900-luvun vaihteessa oli Kungsholmenin saarella yhdeksän siirtolapuutarhaa. Karlbergs-Bro niminen siirtolapuutrarha on vieläkin jäljellä. Se sijaitsee Stadshagenin puolella vinosti vastapäätä Karlsbergin linnaa, Karlsbergissjön etelärannalla. Pitkin rantaa kulkee ihana kävelypolku.

Fredhällin siirtolapuutarha sekin sijaitsi Stadshagenin puolella, sen läntisellä laidalla, kun taas varsinainen Fredhällin kaupunginosa sijaitsee Drottningholmsvägenin eteläpuolella. Tämä entinen siirtolapuutraha alue on vastikään kokonaan uusrakennettu. Siitä myöhmemin lisää.

Poliitikko ja sairaanhoitaja Anna Lindhagenin ansiosta alettiin rakentamaan siirtolapuutarhoja Kungsholmenille vuonna 1920. Anna Lindhagenin mukaan sai Lindhagensplan keskellä Kungasholmenin saarta nimensä ja siitä lähtee luoteeseen katu nimeltä Lindhagensgatan. Katu toimii rajana Kritinebergin ja Stadshagenin välillä.

Fjällgatanilla 34 Södermalmilla sijaitsee pieni museo Stigbergets Borgarrum, jossa saa nähdä kuinka porvariperheet elivät 1800-luuvun puolessa välissä. Siinä Stigbergetin portaiden puolessa välissä sijaitsee epieni puistoaleu joka on saannut nimekseen Anna Lindhagens Täppa. Museon perusti ja kalusti Anna Lindhagen. Osa kalustuksesta olivat hänen omiaan.

Drottningholmin tien paikalla oli kaunis lehmusten reunustama allé, joka johti linnasta Ulvsundasjön lahteen. Kenttämarsalkka Lennart Torstenssonilla oli paikalla puinen huvimaja ja sen ympärillä barokkipuisto. Huvimajan tilalle rakennettiin linna, joka sai nimensä Torstenssonin miniän Christina Stenbockin mukaan. 

Vuonna 1921 osti Tukholman kaupunki linnan ja puiston ja kaikki sivurakennukset. Linnan puistoalueelle pääsee mukavasti myös Hjalmar Söderbergin tieltä, joka kulkee pitkin metrojunan linjan viertä. 

Holmiaparken niminen asuinalue. Alue sijaitsee Thorildsplanin metroasemaa vastapäätä. Nykyään tämä Holmian alue on kuin oma pieni kylänsä. Viihtyisä ja siisti asuinalue.

Thorildsplan on yksi suurimmista katujen ja teiden risteyksistä Kungsholmenin saarella Drottningsholmsvägenin varrella. Siinä sijaitsee myös Torildsplanin metroasema. Thorildsplanin alue on myös puistoa ja asuinalue, joka on tunnettu kauneudestaan ja viihtyvyydestään. Asuinalueen nimi oli aikoinaan Nya Holmia. Asunto-osakeyhtiö Holmia rakensi kauniita asuinrakennuksia, joiden ausnnot oli tarkoitettu vähempivaraisille työläisperheille.

Ruotsissahan ei ole koskaan ollut omistus-osakeasuntoja, vaan osakeasunnot on aina omistanut jokin firma, jolta sitten saa ostaa asunto-oikeusasuntoja. Asunnoista joutuu maksamaan kuukausittain kaiken aikaa sievoisen summan asunto-osakeyhtiölle, joka pitää huolen rakennuksista ja sen ympäristöstä.

Kristineberg ei ole kovinkaan tiheään asuttua vaan talojen väliin on jätetty laajalti viheralueita, paitsi täällä Holmian alueella on hieman  ahtaanpaa. Silti täälläkin on kauniita puita ja pensaita ja nurmikkoa.

Kungsholmenille on päätetty rakentaa kahdeksan uutta asuinkorttelistoa. Lähimmäksi Essingeledeniä rakennetaan neljä konttorikorttelistoa ja kaksi urheiluhallia. Essingeledeniä myötäillen rakennetaan uusi paraatikatu, jolla ei ole vielä muuta nimeä kuin työnimi, Långa gatan. Talojen katoille laitetaan kasvamaan ruohikkoa ja osa seinistäkin tullaan peittämään viherkasveilla. Vanhempien talojen katoille rakennetaan uusia asuntoja. Tarkoitus on rakentaa isoja etage-huoneistoja, joihin tulee reilusti neliöitä ja oma kattoterassi.

Holmian alueella asuvat saivat myös oman peruna- ja juuresmaan

Drottningholmin linna, Bromma ja Traneberg sijaitsevat Tranebergssundet salmen toisella puolella. Aikoinaan Tukholman linnasta Drottningholmin linnaan kuljettiin nykyisen Bromman lentokentän ja Blackebergin kautta. Joten kuningasperheen toiveesta rakennettiin Kungsholmenille katu nimeltä Drottningholmsvägen vuonna 1787. Tarvittiin myös rakentaa kolme siltaa, jotta päästiin Mälaren lahden ylitse Drottningholmin linnaan. Tranebergin silta oli ensimmäinen silloista joka rakennettiin ja se oli ponttoonisilta. Toinen silta oli Tranebergin silta ja kolmas silta nykyinen Drottningholmin silta.

Takaisin linnaan...

Linnan siipirakennuksessa sijaitsee Kristinebrgin alueen peruskoulu. Linnan päärakennuksssa olevia asuntoja vuokrataan. 

Linnan päärakennuksessa on asuntoja vuokralla vanhuksille. Tontille suunnitellaan rakentaa uusia kerrostaloja. Siinä on iso vapaa tontti Essingeledenin ja linnan välissä.

Linnan puisto on avoin kaikille

Linnan takana sijaitsee Kritinebrgin urheilualue ja lasten leikkipuisto.

Lähinnä Mälaren järveä sijaitsee Kristinebergs Strandpark, jossa voi harrastaa urheilua, liikuntaa, leikkiä ja  kaiken keskellä on  iso uima-allas, jonka ympärillä kesäaikaan ottaa alueen asukkaat aurinkoa aurinkotuoleissaan.

Lasten polskutteluallas on alunperin ollut kaikissa kaupunginoissa ja myös esikaupunkialueilla.

Kuvassa seisoo vanha vellikello jolla kutsuttiin työväki syömään.

 Koululaisten ja päiväkodin voimistelu- ja pelihalli

Mutta mikään ei estä tulla tänne ja kävellä vaikka pitkin rantatietä. Rantakadun varrella on funkistyylisiä vanhempia rakennuksia, moderneja asuinrakennuksia ja vanhoja 1600-luvun rakennuksia sulassa sovussa. 

Kristinebergin uimakallioilta voi hypätä Melaren järveen. Kalliot sijaitsee Kungsholmenin Strandstigenin varrella. Täällä pitää osata uida sillä järvi on syvä.

Kun kävelee pohjoiseen päin Kristinebergin rantapolkua, niin siellä tulla tupsahtaa vastaan rantaravintola/kahvila Piren.

 Piren, Kristinebergs Strand 2

Kuten kartalta näkyy niin Essingeledenin moottoritie = E20 ja E4 kulkee Hornstullin/Stadshagenin ja Kristinebergin ylitse paalujen päällä ja Fredhällin asuinalueen se alittaa tunnelissa. 

Essingeleden sitten kulkee etelään päin Essingen saarien kautta Årstaan, missä se kohtaa uudemman itäänpäin kulkevan moottoritien nimeltä Södra Länken. Kristinebergissä on kaksi mahdollisuutta laskeutua autolla alas Essingeledeniltä. 

Suurin osa moottoritiestä kulkee korkealla paalujen päällä tai sillalla tai Fredhällin kohdalla tunnelissa. Essingeledeniä ajavat joutuvat maksamaan veroja. Veroja joutuvat maksamaan kaikki, ei vaan tukholmalaiset, vaan kaikki jotka ajavat arkipäivinä keskikaupungilla, mutta Essingeledenillä on erikoinen vero. Turistitkin joutuvat maksamaan veroja,  jopa ulkomaalaisetkin. Iltasin ja öisin ei ole veroa.

Essingeleden on ollut elintärkeä Tukholmalle sitten kun se avattiin vuonna 1966. Nyt ei enää edes Essingeleden riitä sillä autoliikenne on kasvanut sitten 60-luvun. En usko että kukaan Kristinebergissä asuva on ihastunut Essingeledeniin mutta ei se ole varmasti suurmemin haitannutkaan. Kaikkeen tottuu. Eniten Essingeleden on ehkä haitannut maisemaa etelänpänä Gröndalissa ja Aspuddenissa. 

Koska E20 ja E4 tiet kulkevat Tukholman ohitse samaa reittiä Essingeledeniä pitkin on rakennettu uusi reitti nimeltä E4 Förbifarten Stockholm/E4 Tukholman ohitustie, joka alkaa olla pian valmis. Tie tulee olemaan 21 kilometriä pitkä, josta 19 kilometriä kulkee tunnelissa. Tämä uusi tie tulee kulkemaan Bromman ja Ekerön saarten kautta ja tulee huomattavsati keventämään liikennettä Essingeledenillä. 

Tässä tunnelissa voi ajaa bussitkin sillä tunneliin on tehty sopivin välimatkoin ylöskulkuja. Maanpäällä sitten on bussipysäkit. Bussit ajavat sitten takaisin tunneliin ja taas edelleen ylös seuraavalle bussipysäkille. Tältä tulee näyttämään Kunges Kurvassa Skärholmenissa.

Holmian rakentamia asuintaloja, josta alue sai nimekseen Holmia.

Kristinebergin asuinrakennukset on rakennettu kahdessä erässä. Ensimmäiset 20-luvulla ja sitten loput 30-luvulla. Suurin osa palveluista on keskittynyt Kristinebergin metroaseman ympärille ja Lindhgaensgatanille, mikä toimii Kristienbergin rajana koilliseen päin. Kristinebergin alueella sijaitsee kaksi metroasemaa, Kristineberg ja Thorildsplan.

 Holmiaparken puisto nykyään

Kristinebrgin puistossa kasvatettiin perunaa. Taustalla Holmian rakentamia asuinrakennuksia.

Frimurarhuset/Vapaamuurarijärjestön omistama lastenkoti sijaitsi vuonna 1860 Kristinebergin linnassa. Linna uuskorjattiin sisältä päin lasten tarpeiden mukaan. 

Vuonna 1753 avattiin Tukholmaan ensimmäiset Vapaamuuraiden omistamat lastenkodit. Siihen aikaan Tukholmassa asui paljon köyhiä perheitä. Varsinkin lapset joilla ei ollut vanhempia tarvitsivat kodin, ylläpidon ja koulutuksen. 

Noin 275 vuotta on Vapaamuurait avustaneet heikompiosaisia. Joka vuosi he avustaa noin 45 miljoonan kruunun edestä. Kuningatar Silvia kuuluu Ruotsin Vapaamuurareihin. Eiköhän kuningas ole kunniajäsen muurareissa.

Frimurarbarnhuset 1903-1912

Vapaamuurarijärjestöllä oli lastenkoti täällä Kristinebergin linanssa vuosina 1867-1930, jolloin lapset muuttivat Brommaan. Vuonna 1940 vapaamuurarit lopettivat lastenkodit, koska niitä ei enää travittu. He lahjoittavat vuosittain useita miljoonia lasten ja nuorten avustustyöhön.

Frimurarahuset

Tranebergin silta 1940-1949

Suurin osa palveluista on keskittynyt Lindhagensgatanin ja Lindhagensplanin ympärille. Lindhagensplan on melko järkyttävä liikenneympyrä, jossa ei kävellen kukaan halua liikkua. Lindhagensgatan on meko liikennöity katu sekin ja sitä reunustavat modernit rakennukset, ja jonkin verran täällä voi shoppaillakin. 

Joten Kristinebergiin en lähetä ketään ostoksille, enkä myöskään ruokailemaan. Täällä ei ole edes kahviloita. Fredhällissä eikä Mariebergissäkään ole ravintoloita eikä kahviloita. Mutta Kirtienbergin pohjoisella ja itäisellä puolella sekä Stadshagenista löytyy ruokapaikkojakin. 

Fridhemsplanilla on muutama hamprilaisravintola, mutta Kungsholmenin paras ravintola on Mäster Anders, joka sijaitsee Hantverkargatanin ja Pipersgatanin kulmauksessa. Brasserian tilat ovat 1600-luvulta, mutta modernisoitu. 

Ruotsissa on 23 ravintolaa tänä vuonna, jotka ovat saanet Michelinin tähden, kaksi ravintolaa jopa kaksi tähteä. Tukholmassa vain yksi ravintola, joka sai kaksi tähteä, nimittäin Oaxen, josta olen jo aikaisemmin kertonut täällä. Mäster Andres ei ole saannut tähteä, mutta tämä ravintola on niin retro kuin olla vain voi.

Ravintolat jotka ovat saaneet Michelinin tähden ovat suurin osa aasialaisia ravintoloita. Suhsi on se joka on "inneruoka" numero yksi nykyään, ainakin Tukholmassa. Ja Tukholmasta saa todellakin hyvää suhsia ja muutakin aasialaista ruokaa. 

Sayna Isaksson on mestarikokki jonka Esperanto nimiseen ravinolaan kannattaa piipahtaa. Se sijaitsee Östermalmilla, Birgers Jarlsgatanin ja Karlavägenin välillä, Kungstengatanin varrella. Samassa rakennuksessa hänellä on kaksi muutakin ravintolaa, Råkultur ja Shibumi, eikä niissäkään ole mitään vikaa.

Sayna on avannut Esperanton kupeesee pienen kabinetin nimeltä Imouto, joka sijaitsee Kunsgstensgatan 2. Imouton aasialainen ruoka a lá Saynan on mestarinäytös. Imouto on valittu Pohjolan parhaaksi ravintolaksi White Gardin mukaan. Tänne mahtuu vain yhdeksän henkeä kerrallaan syömään. Ruoka on kyllä makuasia mutta tämä pitää kokea! Suosittelen! Huom! Kamalan kallista lystiä, joten kannattaaharkita ennen kuin astuu sisään.

Sayan Isaksson on toiminut pääkokkina Nobelin juhlapäivällisillä ja hän on voittanut monen monta arvostettua mitallia.