Donna Tukholmassa: Tunnelbana/Metro

torstai 15. kesäkuuta 2017

Tunnelbana/Metro

T-Centralen tarkoittaa metroasemien pääasemaa päärautatieaseman, Vasagatanin ja osittain myös Klarabergsgatanin alla. Tässä T tarkoittaa tunnelbanaa, T-bana, siis metroa.

T-Centralen sijaitsee Norrmalmin kaupunginosassa, ydinkeskustassa. T-Centralenin kautta kulkee Gröna (Tub1), Röda (Tub 2) ja Blå (Tub3) nimiset linjat, siis vihreä, punainen ja sininen linja. Uusi keltainen metrolinja ja 11 uutta metroasemaa on valmistumassa.

Suur-Tukholman paikallisliikenteessä kulkee noin miljoona matkustajaa joka vuorokausi. Tukholma tarvitsisi ainakin 22 uutta metroasemaa, jotta uskallettaisiin alkaa rakentamaan uusia asuintaajamia. Nimittäin Tukholmassa ei ole ollut vapaita vuokra-asuntoa mies muistiin. Saa odottaa ja jonottaa vähintäin 15 vuotta vuokra-asuntoa. Jonotuksesta saa maksaa joka vuosi. Rakennusfirmat ei halua alkaa rakentamaan ennen kuin he ovat saaneet varman päätöksen uusien metrolinjojen ja -asmien rakentamisesta. Tukholmalaiset haluavat asua niin lähellä metroasemaa kuin suinkin mahdollista.

Tukholma on rakennttu saarille. Suur-Tukholman alueella asuu noin 2,4 miljoonaa auskasta ja väkiluku kasvaa noin 35000-40000 uudella asukkaalla vuosittain. Tukholman kunnan taajamassa asuu 1,4 miljoonaa asukasta, eikä kunnan alueelle enää voi rakentaa lisää asuntoja. Ympäristökaupungeista kuten Uppsala, Södertälje ja Nynäshamn käydään Tukholmassa töissä ja koulussa.

Uusi Slussen

Slussen on ollut jo kauan yksi pahimmista liikenteen pullonkauloista.

Vanha Slussen

Slussenin aluetta on uusrakennettu jo useat vuodet. Slussenille rakennetaan samalla uusi busiasema kallion sisään, jotta saadaan pois bussipysäkit kaduilta.

Täältä löytyy SL:n/Tukholmaa paikallisliikenteen app, josta löytyy kaikki bussipysäkitkin. Tässä on mukava kartta jossa voi asemaa klikkaamalla saada tietää koska seuraava tunnelbana tulee.

Tukholman tunnelbanan koristelusta ja viihtyvyydestä vastaa Stockholms Läns Landsting, siis sama Suur-Tukholman alueen kuntainyhteisö, joka vastaa myös Suur-Tukholman julkisesta terveydnhuollosta. Suur Tukholmalaiset maksavat kunnallisveron yhteydessä noin 12 % veroja Landstingille. Ruotsissa ei kunnilla ole koskaan ollut yksin vastuuta terveydenhuollosta. Ruotsissa Landsting (maakäräjät) perustettiin jo vuonna 1863 ja sen jälkeen sitä on muokattu.

Tämä lisäksi Landsting'enin kanssa tekee monet yksityiset firmat ja yritykset yhteistyötä. Säännöt ja taksat ovat samat ja jokainen voi koska vaan vaihtaa lääkäriä tai palveluja, jos niin haluaa. Terveydenehoito on Suur-Tukholmassa erittäin edullista ja korkeatasoista. Jonot saattaa olla joissakin kohteissa melko pitkät.

Kansalaiset saa äänestää joka neljäs vuosi landsting-vaaleissa politikkoja, joiden vastuulle jää Suur-Tukholman julkinen terveydenhuolto ja infrastruktuuri. Luonnollisesti politikot anatavat asiantuntijoiden olla mukana. Suomeen suunnitteilla oleva Sote uudistus on osittain kopio Ruotsista, mutta Ruotsissa ei sosiaalihuolto kuule palveluihin, mutta sen sijaan paikallisliikenne.

Pyydän jo etukäten anteeksi että tämä postaus tulee olemaan hieman sekava, mutta aihe on vaikea. Sataa metroasemaa on hieman hankala esitellä sillä saattaa mennä asemat ja asiat sekaisin ja väärän järjestykseen. Mutta yritän parhaani.

Tukholman metroasemia on ollut suunnittelemassa ja koristelemassa noin 150 taiteilijaa ja muotoilijaa. Täällä on kuvia mertsoasemien taiteesta ja koristelusta.

Tällä kartalla on merkattu metrolinjat (myös osa rakenteilla olevista linjoista ja asemat) ja sähkö- ja paikallisjunien linjat ja asemat, sekä tvärbanan, joka on eräänlainen metron ja raitiovaunun välimuoto. Se on ns pikaraitiotie ja ruotsiksi poikkittaisrata, joka kohtaa matkan varrella useita tunnelbana-asemia ja bussiliikennepisteitä. Tvärbanan linja kulkee Alvkin ja Sicklan välillä.

Tvärbanan linjakartta

T-Centralen, metrolinjojen keskus, jossa kaikki nykyiset metrolinjat kohtaavat

Metroasemat tunnistaa tottunut matkustaja vilkaisemalla ulos metrojunan ikkunasta.

T-Centralen on suurin ja vilkkain metroasemista jossa kohtaa kolme metrolinjaa kahdella eri tasolla, ja jossa kohtaa myös sähköjunalinjat ja päärautatiesemalta lähtevät pitkänlinjan junat.

T-Centralen

T-Centralen sininen linja

Alinna T-Centralenilla kulkee blåa-linjen, Tub 3, joka kulee Kunsgträdgårdenin ja Akallan ja Hjulstan välillä. Blåa-linjen on lyhin metrolinjoista. Tämän linjan varrella sijaitsee vain 20 asemaa, joista 19 sijaitsee maan alla ja vain yksi maan päällä, nimittäin Kistan pysäkki, joka sijaitsee jopa maanpintaa korkeammalla tasolla.

Kistan tunnelbana-asema

Västra Skogen tunnelbana-asema

Loppupäässään linja jakautuu kahtia Västra Skogen (Solnan kunta) nimisen pysäkin jälkeen. Toinen linja kulkee Hjulstaan ja toinen Akallaan. Matkan varrella Akallaan kuljettaessa on myös ns spökstation/kummitusasema nimeltä Kymlinge, joka ei ole ollut koskaan käytössä. Kymlingeen suunniteltiin rakennettavaksi asuintaajama, mutta siellä ei ole ainuttakaan asuinrakennusta lähelläkään. Mutta Kymlingen maatila ja sen kartano sijaitsee alueella vieläkin. Kymlingen tilukset ovat E18:n, E4:n ja Enköpingsvägenin välisellä alueella, joka on melkein kokonaan luonnonvarainen alue ilman asutusta ja maanteitä. Ukriksdalin kuinkaallinen linna sijaitsee E4:n itäisellä puolella. Täällä olen kertonut linnasta ja täällä sen pusitoalueesta.

Maanviljelytiloja on ollut ja on vieläkin tällä alueella paljon, Kymlingen lisäksi Akalla, Eggeby, Granby, Husby, Hägerstalund, Hästa, Kista ja Ärvinge. Kaikki nämä kratanot ovat vieläkin jäljellä. Joidenkin maatilojen alueille on rakennettu asutustaajamia ja ne ovat kuten tunnelbana-asematkin saanet kartanpiden nimet, kuten Suur Tukholman alueella on aina ollut tapana. Kerron ehkä näistä kartanoista lisää toisten. Kymlingen kartano on vuodelta 1347. Kartanon tiluksilla on suuri rauta-ajan hautakenttä. Toinekin kartano rakennetiin tälle alueelle 1600-luvulla ja joista molemmista tuli myöhemmin kruununkartanoita ja ne liitettiin lähellä sijaitsevan Ulriksdalin linnan tiluksiin.

Västra Skogenissa sijaitsee Tukholman pisimmät ja korkeimmat rullaportaat. Pituutta 66 metriä ja korkeutta 33 metriä. Västra Skogen on oikeastaan vain tunnelbana-asema ja sen ympärillä sijaistevat myymälät, sekä yksi katu jonka varrella on korkeita asuinrakennuksia. Alueen pohjoispuolella kulkee mahdoton määrä teitä sikin sokin. Mutta Ulvsundasjön lahden, Mälarenjärven puolelle, on upeat näköalat.

Solnan tunnelbana-asema sijaitsee Solnan ostoskeskuksessa, huom! ei Mall of Scandinavian ja Frends Arenan luona, jonne pääsee sähköjunalla, Tvärbanan junalla ja busseilla. Solnan tunnelbana-aseman ja sähköjuna-aseman väliä on on noin kilometri.

Hallonbergen

Hallonbergen

Hallonbergen tunnelbana-aseman seinät on täynnä lasten piirustuksia.

Tenstan metroasema

Tensta on monikulttuurinen asuinalue sinisen linjan varrella. Tensta kuuluu Tukholman kuntaan. Noin 43 % asukkaista on aasialaista alkuperää ja noin 39 % afrikkalaista. Tensta rakennttiin kuten naapuriasuinalueetkin Rinkeby ja Hjulsta miljoonaohjelman aikana, vuosina 1965-1974,jolloin Ruotsissa rakennettiin miljoona vuokra-asuntoa kertaheitolla. Ja viimeisten 10 vuoden aikana on Suur Tukholmassa ollut kamala pula vuokra-asunnoista.

Tensta

Näckrosen

Näckrosen niminen tunnelbana-asema sijaitsee Råsundassa Sundbybergin kunna alueella sinsien linjann varressa. Lattiat valmistettiin italialaisesta terazzo marmorista ja seinät koristeltiin kivillä. Alkuperäistä Ukrik Samuelssonin suunnitelmaa ei toteuttu kokonaisuudessaan sen synkkyyden ja jäykkyyden takia. Samueslssonin suunitelma toteutetteiin Kungsträdgårdenin tunnelbana-asemaa rakennettaessa.

Duvbo

Duvbo on pieni huvila-asuin-alue Sundbybergin kunnassa.

Kungsträdgårdenin pysäkki sijaitsee aivan keskellä kaupunkia. Se on toinen sinisen linjan päätepysäkeistä. Kungsträdgården on ainoa pysäkki T-Centranelitä toiseen suuntaan sinisellä linjalla. Punainen ja vihreä linja kulkevat puolestaan pitkälle molempiin suuntiin T-Centralenin kautta.

Kungsträdgårdenin pysäkki on aivan omaa laatuaan. Laitan tähän alle muutamia valokuvia Kungsträdgårdenin asemalta.

Kungsträdgården

Kun Kungsträdgårdenin tunnelbanalinjaa ja - asemaa rakennettiin niin maan alta löydettiin paljon roinaa menneiltä ajoilta. Osa esineistä vietiin Histrorialliseen museoon ja osa sai jääda aseman koristeeksi.

Ensimmäinen tunnelbana, tunneli-rata, oli raitiovaunulinja joka kulki maanalla Skanstullista Slussenille, Södermalmin saaren alla. Se avattiin vuonna 1933 ja sitä kutsuttiin nimellä Södertunneln. Se tunneli on osa nykyistä Vihreää linjaa.

Slussen ja Skanstull ovat siis Tukholman vanhimmat tunnelbana/metroasemat. Slussenia olisi tarvittu korjailla ja kunnostaa jo ajat sitten. Remontista onkin puhuttu Tukholmassa hyvin kauan ja vasta nyt Slussenin alue on täysremontin alla. Siis koko Slussenin ympäristökin.

Ruotsalainen sana bana voi tarkoittaa monta asiaa, aivan kuten sana gård, jota olen käyttänyt usein blogissani. Bana siis voi olla tie, raide, rautatie, reitti, juoksurata, elämänkaari ja sillä on paljon muitakin tarkoituksia, joita en osaa edes kääntää. Suomenkielessä on usein montakin sanaa samalle asialle, kun taas ruotsinkielessä on päinvastoin, sama sana tarakoittaa mahdottoman monta eri asiaa.

Ennen tunnelbanaa Tukholman huvilakaupunginosat yhdistettiin kaupunkiin erityisillä ykistyisillä esikaupunki-junalinjoilla 1800-luvun lopulla ja kaksi ensimmäistä oli Djursholmabana ja Slatsjöbanan.

Johan Henrik Palme perusti nämä junalinjat joista tuli ns yksityisiä herrasväen junalinjoja. Palme oli pankinjohtaja ja finanssimies. Hän perusti myös Östermlamin kauppahallin. Johan Henrik Palme asui itsekin Djursholmissa Svalnäsin kartanossa, joka on vanhustenkoti nykyään. Johan Henrik Palmesta tuli suvun päämies kahdelle Ruotsin vahvalle ja arvostetulle suvulle, Palme ja Lagercrantz. Johan Henrik Palme syntyi ja kasvoi Villa Lagercrantzissa Djursholmissa.

Djursholmissa sijaitsee vieläkin tänäkin päivänä Ruotsin promeimmat villa-rakennukset. Ruotsalainen sana villa/huvila ei tarkoita kesähuvilaa, vaan isompaa asuinrakennusta, jopa nykyään "suomalaisittain" omakotitaloa.

Mutta tunnelbana linjat eivät ole alkuunkaan riittäneet Tukholman paikallisliikenteen tarpeisiin. Tukholman keskustassa ei omalla autolla ole ollut käyttöä. Siksi oli aivan pakko rakentaa kattava sähköjunaliikenne. Mutta sekään ei ole vielä riittävä.

Cityterminal/bussiterminaali, Klarabergsgatan

Cityterminalen'ista lähtee bussit lentokentille, satamiin ja pitemmälle Ruotsiin ja Eurooppaa myöten.

Cityterminaliin pääsee rautatieaseman sisältä hissiportaita pitkin tai Klarabergin kadulta, joka kulkee kerrosta ylenpänä kuin itse rautatieasema.

Cityterminal on minusta melko sekava, ja jopa epämukava. Siellä ei ole kuin yksi vessankoppi, joka sijaitsee tuolla rullaportaiden yläpuolella, ja jonne ei juuri kenelläkään ole mitään asiaa. Vessaan tarvitaan 10 kruunun kolikko ja sisällä ei edes palanut lamppu kun viimeksi kävin. Täysin järjetöntä touhua. Kuitenkin alakerroksessa on ties kuinka monta kahvilaa ja aina paljon busseja odottavia ihimisiä, eikä ainotakaan muuta vessaa lähimainkaan. Kukaan ei edes osaa mennä tuonne ylös etsimään vessaa. Toivottavasti tämä asia on korjattu sitten viime käynnin...

Käytän Ryan Airin lentoa Roomaan ja bussit Skavstan lentokentälle lähtevät täältä City-Terminalista usein jo melko aikaisin aamulla. Toisaalta Ryan Air on erittäin halpa. Aika ajoittain on Skavsta/Stockholm kentältä ollut jokapäiväinen lento Roomaan Ciampinon kentälle, joka sijaitsee paljon lähempänä Rooman keskustaa kuin Fiumicinon kenttä.

Italialaiset voivat mennä lentokentälle ja ostaa matkalipun Ryan Airin koneisiin jos paikkoja on vapaana. Italialla on nimittäin sopimus Ryan Airin kanssa ja Ryan Air lentää Italian sisämaankin lennot. Kanattaa matkustaa Italiassa sinne sun tänne käyttämällä Ryan Airia.

Rooman päässä on puolen tunnin matka Ciampinon lentokentältä Rooman rautatieasemalle, riippuen liikenteestä. Kun nousen bussiin Ciampinon lentokentän edustalta, niin avaan kodin oven tunnin päästä. Ciampinoon on suuniteltu jo ainakin kymmenen vuotta jatkaa metrolinjaa ja saada metroasema lentokentän edustalle, mutta sitä ei ole voitu toteuttaa. Lentokenttä alue on arkeologien tutkimusalue ja Via Appia Antica kulkeekin siitä aivan vierestä. Maan alla on vaikka kuinka paljon roinaa/arkelogisia löytöjä menneiltä ajoilta. Mutta lentokentän bussiliikenne on hyvä ja halpa. Ciampinoon lentävät myös kaikki yksityiskoneet, kuten presidentit, kuninkaalliset, filmitähdet ja muut suuruudet kuten Paavi.

Tukholman City-Terminal ei ollut edes avoinna viimeksi joten jouduttiin palelemaan ulkona. Ovet avattiin vasta 15 minuuttia ennen bussin lähtöä ja moni halusi käydä vessassa ennen bussimatkaa. Siinä meinasi monella mennä hermot. Juuri nyt tällä haavaa lähtee Rooman lennot kello 10.40, siis aivan siedettävään aikaan, mutta kentälle on lädettävä bussilla viimeisstään kaksi tuntia ennen lennon lähtöä. Mieluiten kaksi ja puoli tuntia ennen. Lennot ovat edestakaisin neljä kertaa viikossa. En ole varmaan koskaan maksanut edestakaisesta lennosta Rooman ja Tukholman välillä enenpää kuin 500 kruunua/51-52€. Lentokentälle edestakainen matka Tukholmasta maksaa 278 kruunua. Huom! Hinnat ja aikataulu voi vaihtua.

Citytermial

Tukholmassa on perinteisesti ollut useita rautatieasemia. Nykyään niitä on vain kolme. T-Centralenin lisäksi myös itäinen ja eteläinen asema/Östra-ja Södrastationen.

Koska Tukholman kaupunki tai virallisesti kunta, on jäänyt ahtaalle Tukholman ympäristön kuntien kasvun takia, niin Tukholma on Suur-Tukholma nykyään, ikään kuin useita kaupunkeja yhdessä rysyssä. Suur-Tukholmaan on kehittynyt myös useita liikenneristeyksiä joissa kohtaa metrot ja sähköjunat sekä bussit ja joissakin jopa raitiovaunutkin ja tvärbanan, joka on uusi ja modernein tapa matkustaa Tukholmassa. Uusia asemia ja kohtauspaikkoja syntyy kuin sieniä sateella. Raitiovaunuliikenne lopetettiin jo kauan sitten, mutta nykyään on Tukholmassa avattu joitakin perinteisiä raitiovaunulinjoja.

Päärautatieaseman alla on Blåa linjen/sinisen ja Rödalinjen/ punaisen linjan yhteinen metroasema ja alemmalla tasolla Gröna linjen/vihreä linja ja ns Kungsträdgårdeniin kulkevan linjan asema. Kaiken tämän viereen Vasagatanin alle on rakennettu uusi sähköjuna-asema, joka avataan nyt kuukauden päästä käyttöön.

T-Centralenille on ties kuinka monta sisäänkäyntiä laajalta alueelta Tukholman kekustassa. Jopa tavaratalon ja hotellin sisältäkin pääsee tunnelbanaan ja sähköjuniin.

Sergels Torgetin ja Tukholman päärauatieaseman välisellä alueella maan alla on aivan oma maailmansa ja uutta on rakennettu kaiken aikaa. Jos on voimassa oleva matkustuskortti/kuukausikortti/vuosikortti tai matkalippu niin kortin tai matkalipun avulla voi likkua aivan joka suuntaan. Moni käyttääkin maanalaista kulkua säästyäkseen autoliikenteeltä. Usein lyhin ja nopein matka päästä eteenpäin.

Täältä maan alta pääsee myös ylös raitiovaunpysäkille kuten kuvasta näkyy. Raitiovaunu vei Djurgårdenin saarelle Östermalmin kautta. Raitiovaunu käy kääntymässä Waaldemrasuddenissa. Raitiovaunut kulkeavt noin 8 minuutin välein.

Rullbanden/rullahihna, Blåa Linjen tunnelbananaan

Varsinainen T-Centralenin asema avattiin jo vuonna 1958. Jo silloin asema sai T kirjaimen tunnistuksekseen erottamaan metroaseman varsinaisesta rautatiesemasta, jonka alla metroasema sijaitsee. Asemia on tasan sata kappaletta. Ratojen yhteinen pituus on 110 kilometriä.

T-Centralenin ja rautatieaseman kupeessa sijaitseva sähköjuna-aseman kautta kulkee päivittäin noin reilut 300000 henkilöä. Metrojunat ovat usein seisomalastissa. Vuorokauden sisällä nousee paikallisiin kulkuneuvoihin noin miljoona matkustajaa. Vuosittain kulkee yksistään tunnelbanassa noin reilut 320 miljoonaa matkustajaa (tilasto on vuodelta 2012).

Uusia metrolinjoja rakennetaan kaiken aikaa. Rakenteilla on neljä uutta metrolinjaa. Metrolinja etelään päin Nackan kuntaan, pohjoiseen päin Arenastadeniin, Barkarbyhyn ja Punaisen ja Vihreän linjan depå.

Uusin tunnelbana linja Nackaan ei ole vielä valmis

Tukholman tunnelbanaa/metroa kustutaan maailman pisimmäksi taidenäyttelyksi. Metropysäkkejä ovat ruotsalaiset taiteiljat saaneet koristella ja olla mukana suunnittelemassa.

T-Centralenille on kaksi pääsisäänkäyntiä. Mutta metroihin on ties kuinka monta sisäänkäyntiä rautatieaseman ja Sergels Torgetin väliseltä alueelta. Ehkä reilut kymmenen. Alas metroihin sähköjuniin ja rautaieasemalle pääsee myös useamman hotellin sisältä suoraan alas maan alle.

Nyt on rakennettu uutta ja uuskorjattu rautatieasemaa uudestaan ja sitä vastapätää olevaa aluetta, sekä ylemmällä tasolla sijaitsevaa Klarabergsgataniaa molemmin puolin. Mutta tämä on vasta alkua. Vasagatanin alla, metroasemien alla aukeaa aivan uusi sähkäjunien asema parin viikon päästä. Koko Klarabergisgatan tulee olemaan kävelykatu, joten kaikki liikenne, myös bussiliikenne, on muokattava uudestaan keskustassa.

Entisten sähköjunaratojen ja laitureiden päälle rakennetaan asuntoja, myymälöitä, ravintoloja ja kahviloita. Tuntuu siltä kuin koko Tukholma on remontin alla. Läksipä mihinkä suuntaan tahaansa niin aina törmää rakennustyömaihin.

Sergels Torget, sen alempi taso, jolta pääsee alas metrojuniin ja maan alitse päärautieasemalle jos omaa voimassa olevan matkapilun. Tuosta lasikopista pääsee myäs liukuportaita pitkin tunnelbanaan.

Toiseen suuntaan tästä torista pääsee Sergeslarkadenia pitkin maanalitse ostoskeskukseen niemltä Galleria. Tämä Galleria on ollut jo olemassa kolmisen kymmentä vuotta ainakin. Mutta sitäkin on uusrekennettu niin maan alla kuin ylemmällä tasollakin. Juuri valmistui uusi rekannuskompleksi nimeltä Urban Escape kaiken tämän päälle. Tämä on ultramoderni rakennusryhmä, jossa Gallerian maanalainen ja osittain uudesti rakennettu ostoskeskus on vain osa kokonaisuudesta.

Maanalaisia käytäviä pitkin päsee Rauatieasemalta Sergels Torgetille. Yleensä nämä käytävät ovat tungokseen asti täynnä ihmisiä. Käytävää kutsutaankin nimellä stressikäyvtävä. Mutta nyt siitäkin päästään ainakin osittain eroon kun uusi sähköjuna-asema on avattu Vasagatanin alle.

Nämä 100 metriä pitkät liukuhihat yhdistää sinisen linjan vihreän ja punaisen linjan kanssa, mutta hissiportaitakin on käytettävä, sillä sininen linja sijaitsee syvimmällä maan alla.

Nämä portaat lähtevät alas metro-ja sähköjunaasemalle Vasagatanin alle.

Tätä kautta pääsee myös rauatieasemalle ja lentokentille lähteviin buusseihin ja Arlandan lentokentälle lähtevään Arlanda Expresseniin.

Nyt on koko alue Rautatieaseman luota Sergels Torgetille suuren remontin alla. Ensin uusrakennettiin itse rauatieasemaa ja nyt avataan (ehkä on ehditty avaaman ennen kuin minä olen saanut valmiiksi tämän postauksen) aivan pian uusi sähköjuna-asema Vasagatanin ja Klarabergsgatanin alle. Odenplanielle rakenentiin myös uusi Resecenter uusi sähköjuna-asema ja ja uudet raiteet. Odenplanilla sijaitsi jo ennestään metroasema.

Odenplanin uusi metro- ja sähköjuna-asema, vihreän linjan varrella

Odenplanista on kehittynyt uusi Tukholman Cityn liikennesolmu. Odenpalnin ympärillä siajitsee mahdoton määrä myymälöitä, ravintloita ja baareja ja kahviloita.

Odenplanin tunnelbanaasema on yksi vanhimmista pysäkeistä. Se avattiin jo vuonna 1952, kun Grönan linjen/Vihreän linjan rata avattiin kulkemaan Slussenille. Matkaa Odenplanilta Slussenille on 3,4 km. Odenplanilla on kaksi odostuhuonetta ja tunnelbanalle kääntöpaikka maan alla.

Odenplanille valmistui juuri uusi sähköjunapysäkki samalla kun uusi sähköjuna-asema rakennettiin Vasagatanin alle, Päärautatieaseman luokse. Tämä projekti oli nimeltään Citybananan, kuusi kilometriä pitkä tuplarata sähköjunalle Odenplanin ja Stockholms Södran pysäkin välille. Matkan varrella syntyi kaksi uutta sähköjunapsyäkkiä ja uusi Årstabergiin kulkeva 1,4 kilometriä pitkä silta. Tämä uusi tuplaradan pätkä tekee mahdolliseksi ajaa sähköjunia tiheään tahtiin kaupungin lävitse.

Tämä on vain yksi 70:stä liikenne satsauksista Tukholmassa. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30000-40000 hengellä vuosittain. Luultavasti noin reilun kymmenen lähivuoden aikana Tukholman väkiluku kasvaa puolella miljoonalla henkilöllä. Päärauatieseman kautta kulkee noin 81 miljoonaa henkeä vuosittain (juna-, metro-, säköjuna-, bussi-, raitiovaunu-, taksi-, lento-liikenne matkustajat) Myös polkupyöräliikenne on hyvää vauhtia kasvamaan päin. Tarvitaan rakentaa lisää polkupyöräteitä.

Entinen keskeisin liikennesolmu Sergels Torgetilla tehdään suurelta osin kävelyalueeksi. Klarabergsgatanista tehdään kaunis bulevardi, joka tulee olemaan kävelykatu. Bulevardin keskellä tulee kuitenkin kulkemaan raitiovaunut jotka kulkevat Djurgårdenin saarelle. Rautatieasemaa vastapäätä on noussut uusia hotelleja ja rautatieaseman yläpuolella kulkevan Klarabergisgatanin viereen junaratojen päälle rakennetaan juuri parhaillaan asuinrakennuksia, myymälöitä ja konttoreja sekä kahviloita ja ravintoloita. Tukholma on yksineläjien kaupunkin. Useimmat käyvät ulkona syömässä joten palveluja tarvitaan. Koko rakennuskompleksi tulee sijaitsemaan rautatiekiskojen päällä terasseissa.

Eipä silti, samoin on suurimassa osassa Ruotsia. Reilusti yli puolet asukkista asuu yksin, varsinkin nuoremmat miehet ja vanhemmat naiset. Esimerkiksi Kungsholmenilla asuu 73 % asukkaista yksin.

Rådhuset Kungsholmenilla, sininen linja

Rådhuset

Hötorget sijaitsee Vihreän linjan varrella

Gröna linjen/Vihreä linja jakautuu neljään haaraan joista yksi kulkee länteen päin ja kolme etelään päin. Linjan varrella sijaitsee 49 pysäkkiä ja reittiä tulee yhteensä 41,2 kilometriä. Länteen päin päätepysäkki sijaitsee Hässelby strandissa. Etelään pän vihreä linja vie Hagsätraan, Farsta strandiin ja Skarpnäckiin.

Fidhemsplanin pysäkillä, Kungsholmenin saarella, vihreä linja kohtaa sinisen linjan.Liukuhihnaa myöten pääsee parhaiten vaihtamaan linjaa. Fridhemsplanin pysäkki on yksi Tukholman vilkkaimpia. Se sijaitsee keskellä Kunsghomenin saarta, Stadshagenissa. Gröna linjen/vihreä linja kulkee noin 18 metriä maanalla ja Blåa linjen/sininen linja noin 30 metriä syvällä. Täällä on kolme matkalippuhallia ja useita sisäänkäyntejä.

Fridhemsplan

Fridhemsplan, Kungsholmen

T-Centralenin punaisen linjan Tub 2 pysäkiltä pääsee uuteen Citybanaan, joka on uusi sähköjunien ikioma asema ja jonka valmistus kesti noin kymmenen vuotta. Sähköjunat alkavat kulkemaan uuden aseman kautta 10. pv heinäkuuta.

Tukholman päärautatieaseman sisäänkäynti, josta päsee niin tunnelbanaan kuin sähköjuniinkin. Tämä ei ole suinkaan ainoa sisäänkäynti, vaan niitä on useampia monelta suunnalta.

Nämä liukukävelyhihnat kulkevat T-Centraleniin, kulkevat päärautatieaseman ja sinisen metrolinjan välillä.

Rådhusetin pysäkki Kungsholmenilla on myös erittäin vilkas. Sinisen linjan pysäkkejä on vain kaksi Kungsholmenilla, Rådhuset ja Fridhemsplan. Rådhusetin pysäkki sijaitsee Tukholman pääpoliisiaseman ja raatihuoneen edustalla. Raatihuoneessa toimii nykyään Tukholman käräjäoikeus.

Punainen linja/Röda linjen on linja jolla on kaksi sivuhaaraa. Toinen kulkee Ropsteniin ja toinen Fruängeniin ja siinä keskivälissä on yhteinen tuplarata, jonka varrella on neljä yhteistä pysäkkiä, Östermalmstorg, T-Centralen, Gamla Stan ja Slussen. Punainen linja on kaiken kaikkiaan noin 42 kilomteriä pitkä. Punaisella linjalla kulkee noin reilut puoli miljoonaa matkustajaa päivittäin.

Rakenteilla on myös Gula linjen/keltainen linja joka tulee kulkemaan Odenplanin ja Arenastadin välillä.

Mariatorget on jo vanha ja hieman kulahtanut metroasema.

Mariatorget, punainen linja

Nuo rumat keltaiset kaakelit alkaa olla jo aika vahtaa. Kaakelit valmistettiin Gustavsbergin porsliinitehtaalla. Retroahan ne ovat, mutta en tykkää. Tuo poikapatsas on nimeltään Människa och pelare/ihmien ja pilari, jonka on valmistanut Asmund Arle.

Mariatorget

Britt-Louse Sundel Nemes-Nagel on valanut tämän mielenkiintoisen kalterin koristmaan tunnelbaan asemna sisäänkäyntiä.

Liljeholmen

Liljeholmenilta haaranatuu punainen linja kahteen eri linjaa, toinen kulkee Norsborgiin ja toinen Fruängeniin.Tunnelbana-asema sijaitsee aivan Liljeholmenien ostoskeskuksen luona ja siitä kulkee ohitse myös Tvätbanan, joka on raitiovaunun ja shkäjuna välimuoto. Tvärbana kulkee omaa linajssansa kiskoilla Alvikista Sickla Udden pysäkille.

Liljeholmen

Liljeholmenin tunnelbana aseman odotushuone

Odotushuoneen toisella puolella kulkee tunnelbana junat ja toisella puolella pysähtyy bussit. Täällä voi istua ja odotella kumpaa kyytiä tahaansa. Sen lisäksi yläkeroksessa maantasalla pysähtyy tvärbana juna/raitiovaunu-yhditelmä.

Midsommarkransenin asuinalueella on mukava nimi, juhansnukranssi

Midsommarkransenin tunnelbana-asemalla katosta roikkuu juhansuskranssi

Telefonplan on vähemmän viihtyisä tunnelbana-asema. Se sijaitsee maan pinnalla. Telfonplanin tunnelbanapysäkki syntyi LM Ericssonin puhelintehtaan viereen. Ericsson rakennutti myös työläisasuntoja tehtaan ja aseman ympärille. Tukholmassa erittäin harvinaista että työnantaja huolehti työläisten asumisesta. Tehdas on nykyään kunnostettu uudestaan ja siitä tehtiin Konstfac'kin valtion taidekorkeakoulun rakennus.

Ropstenin tunnelbana-asema

Ropsteen sijaitsee Stadshagenissa ja se on punaisen linjan toinen pääteasema. Siitä eteenpäin pääsee Lidingön saarelle Lindingön omalla paikallisjunalla. Edelliseltä tunnelbana-asemalta nimeltä Gärdet pääsee pitkää maanalaista käytävää pitkin Silja-linjan satamaan, vaikka helpoiten sinne pääsee bussilla Cityterminalista. Koko tämä alue on ollut rakennustyömaata jo monet vuodet. Eikä alue ole vieläkään täysin valmis. Uusia asuinrakennuksia nousee kuin sieniä sateella.

Ropstenin aseman kävelyhihnat

Karlaplanilla Östermalmilla on ainakin kaksi tunnelbanan sisäänkäyntiä

Karlaplan

Stadion

Stadionin tunnelbana-aseman suunnittelusta vastasivat Åke Pallarp ja Enno Hallek. Tämä asema onkin saannut tunnustetun Kasper-Salinin palkinnon vuonna 1973. Kasper-Salin palkinto jaetaan joka vuosi jollekin erittäin kunnostautuneelle arkkitehdille. Aseman arkkitehtinä toimi Michael Granit ja Per Reimers, jotka saivat samana vuonna myös palkinnon Tekniska Högskolan nimisestä tunnelbaanaseman suunnittelusta. Se onkin seuraava pysäkki Stadionin jälkeen punaisella linjalla.