Öregrund, Östhammar ja Gräsö

Siinähän se kesä on mennyt. Tänä kesänä paleli.

Öregrund

Östhammarin kunta

Muuten... Grisslehamnissa on satama, jonne pääsee Ahvenamaalta Eckerön satamasta. Matka kestää tunti ja neljäkymmentäviisi minuuttia. Viikon sisällä ajeteaan 21 vuoroa. Toinen satama sijaitsee Kapellkärissä, hieman eteläänpäin.

 Norrtälje

Norrtälje on Roslagenin pääkaupunki, vaikka kaupunkejahan ei enää ole Ruotsissa, joten tämä on sitten taajama. Norrtäljessä asuu erittäin ystävällistä ja vieraanvaraista väkeä. Norrtäljeen on Tukholamsta noin vajaat 70 kilonmetriä ja sinne voi kulkea monella tapaa. Omalla autolla E 18 pitkin tai bussilla Tekniska Högskolan luota noin kymmenen minuutin välein, tai ensin metrolla Danderydin sairaalan luokse ja siitä tällä samalla bussilla loppumatka. 

Norrtäljen ja Östhammarin välimatka on noin 60-70 kilometriä. Norrtäljestä on siis vielä matkaa Östhammariin ja Öregrundiin. Mutta Norrtäljen ja Östhammarin välillä kulkee valtatie 76, joka on erittäin kaunis kulkureitti ja melkein antoisampi kuin reitti Uppsalan kautta. Tien varressa sijaitse mm Viikinkikylä nimeltä Storholmen. Se on tavallaan museokylä. 

Upplannin rannikkoa kutsutaan perinteisesti nimellä Roslagen, johon kuuluu lukuisat ruukit, pienet idylliset kylät, meri ja sen saaristo sekä runsaasti historiaa ja muinaismuistoja. Täällä voi reissata autolla, junalla tai polkupyörällä. Monet maalaistiet ovat erittäin rauhallisia, joten polkupyörä on niillä melkein nautinnollisin kulkuväline. Välimatkat ovat suht koht lyhyet ja kaunista maisemaa mielin määrin.

Tämä mennyt kesä, noh jaa kesä jatkuu Tukholman alueella vielä syyskuunkin, on ollut tavallista kylmempi kesä. Ruotsissa ei ole ollut 155 vuoteen näin kylmää kesää. Joten Tukholman saaritossa on yrittäjillä ollut taoludellisesti huono kesä, kun ei ole tullut turisteja eikä mökkeilijöitäkään suuremmissa määrin. 

Yksi hyvä puoli tästä on ollut se ettei hyttysiä ja ötököitä ole juuri ollut lainkaan. Täällä on kesäsin paljon isoja ja lihavia yöperhosia. jotka tuppaa sisään auringon laskettua. Täällä on yleensä keskikesällä harkranka nimisiä isoja hyttysiä, joiden suomalaista nimeä en tiedä. Elokuussa ja syyskussa tulee erittäin agressiivisia ampiaisia oikein parvissa ja ne pistää mielellään. Tänä vuonna ei ollut liikenteessä mitään näistä. Kärpäsiä eikä tavallisia hyttysiä täällä ole juuri lainkaan. On mentävä kauemmaksi maaseudulle törmätekseen niihin, mutta meren rannassa niitä ei niinkään ole, vaan enempikin Mälaren järven rannoilla tyyninä kesäiltoina.

Sen sijaan Tukholman etelä puolella liikkuu kaksi sutta. Hirviä ja villisikoja sekä kauriita on myös runsaasti. Villisikaa ei tukholmalaiset syö mielellään, ei muutenkaan paljon lihaa, joten villisikakanta on päässyt kasvamaan aivan liian suureksi. Toinen susista tulee Norjasta saakka. Sillä on kaulapanta jonka avulla sen liikuntaa on pystytty seuraamaan jo kauan. Toinen susi ilmestyi vasta äskettäin alueelle, mutta sillä ei ole pantaa kaulassa. Kumpikaan susi ei ole vielä ainakaan olleet agressiivisia. Nähtävästi ne löytää ruokaa itselleen. Upplannissakin kerrotan liikuvan yksi susipari, jota ei ole nähty aikoihin. Muuttaneet kai jonnekin muualle.

Norrtälje on Roslagenin pääkaupunki ja erittäin ihana kaupunki, jossa asuu erittäin ystävällistä väkeä.

Visit Roslagen!

Östhammarin kunnan turistikohteita ovat Östhammarin lisäksi Gimo, Hargshamn, Österbybruk ja Öregrund, joista viimeksi mainittu sai minut kiinnostumaan tästä alueesta. Österhammar ja Öregrund ovat perinteisesti ollut yläluokan lomakohde jo 1800-luvulla. Nykyään tänne tulee ihan tavalliset ihmiset, eikä täällä olekaan mitään luksusluokan tuismia enää. Alue on luonnonvaraisuudessaan idyllinen kesänviettopaikka. Alue sijaitsee vielä kaiken lisäksi hieman sivussa valtaväylistä.

Gimo on entien ruukkiyhteiskunta kuten Österbybruk. Myös Hargshamnissa on ollut kankirautaruukki, mutta Hargshamn on ollut ennen kaikkea Upplanniin ruukkien yhteinen satama. Ruukkejahan ei juuri ole ollut Tukholman läänissä muualla kuin juuri Upplannissa. Alueen ruukkeja kutsutaan yehteisnimellä Vallonnbruken, sillä belgiaaiset valloonit tulivat tänne Upplantiin ruukkihommin, koska he olivat asintruntijoita tällä alalla. Kartta Valloonruukeista ja täällä lisää infoa!

Östhammar

Olen kuullut Öregrundin manittavan useammankin kerran, mutta en tiennyt siitä mitään.Luulin että se sijaitsee jossain toisella puolella Ruotsia. Öregrund löytyikin paljon lähenpää Tukholmaa kuin olisin voinnut luulla. Mutta matkalla Öregrundiin on mentävä Östhammarin kautta, ja sekin on yllätyksellsien viihtyisä, rauhallinen ja kaunis paikkakunta.

Östhammarissa kuten Öregrundissakin on eninmäkseen vain vanhempia puutaloja. Ja kun kerta ollaan rannikolla niin täällä on myös runsaasti punaisia kalastajamajoja. Kuntaan kuuluu Gräsön saaren lisäksi muutamia pienempiä saaria kuten Vässarö, Tvärnö, Rggarö, Fälö ja Ormö. Gräsön saari on melko suuri saari ja sinne pääsee autolautalla Öregrundista. 

 Östhammar

Östhammar sai kaupunkioikeudet vuonna 1368 ja kaupungin nimi oli silloin Hamar. Mannerjään alettua sulamaan maannousu aiheutti omgelmia Hamarin kaupungille ja kaupungin oli muutettava kauemmaksi merenrannasta, nykyiseen Öregrundiin. Östhammar nimittäin sijaitsee erittäin kapean ja melko pitkän Itämeren salmessa. Öregrund taas puolestaan sijaitsee salmen toisella puolella, melko isossa niemessä. Öregrundia vastapäätä sijaitsee melko iso saari nimeltä Gräsö. Öregrundissa on satama jonne tulee busseja mm Uppsalasta ja siitä sitten voi ottaa autolautan Gräsön saarelle. Välimatkaa matereelta saarelle on vain puoli kilometriä. 

Myöhemmin kuitenkin Hamar syntyi uudestaan entiselle Östhammarin paikalle. Östhammarin kulta-aika oli 1800-luku. Siihen aikaan kunta oli erittäin suosittu rantalomakaupunki. Österhammar on vieläkin yksi Upplannin idyllisimmistä kylistä, sillä kaupunkihan se ei enää ole. Österhammarissa asuu nykyään vain 4500 henkeä, koko kunnassa asuu noin  22000 asukasta.

Östhammariin pääsee helpoiten Tukholmasta Uppsalan kautta. Ensin junalla tai bussilla Uppsalaan ja siitä sitten bussilla numero 811, jolla pääsee Öregrundiin laivalaiturille saaakka. Täällä alueella kulkee ihmeen monta muutakin bussia. Östhammarista lähtee ainakin kaksi bussia, jotka ajaa lautalle ja sitten ympäri Gräsön saarta.

Omalla autolla Tukholmasta on ehkä mukavinta ajaa E18 tietä Norrtäljeen ja siitä vatlatie 76 Österhammariin. Österhammarista löytää kyllä sitten helposti Öregrundiin.

Östhammarissa ja Öregrundissa on paljon vanhoja, mutta myös jonkin verran uudempiakin puutaloja. Täällä asutaan vuodet ympäri. Keväästä pitkälle syksyyn asuu myös kesäasukkaita mökeissään. Turistitkin löytävät tähän Upplannin kolkkaan, joka sijaitsee hieman kaukana suurimmilta valtateiltä. Kesäaikaan täällä on paljon tapahtumia, mutta myös ennen jolua pideteään suuret jolumarkkinat ja syksyllä tulee maajussit myymään satoaan.Tänne saadaan joka kesä tunnettuja laulajia ja musikantteja viihdyttämään väkeä. Ruotsalaisethan ei ole oikein innokasta tanssiväkeä, mutta yhteislaulu on erittäin suosittua.

 Östhammarin kirkko

Östhammarin kirkko on 1600-luvulta. Kirkko ei ole mikään sen kummempi nähtävyys. Kunnassa on viisitoista muuta kirkkoa, joista useimmat on paljon vanhempia kuin tämä Östhammarin kirkko ja paljon kauniimpiakin. Lähin kirkko sijaitsee kahden kilometrin päässä Börstilin kylässä. Börstil kirkko on 1300-luvulta. Kirkko on tyyliltään tyypillinen vanha upplantilainen kirkko. Useimmat kunnan alueella sijaitsevat kirkot ovat ikivanhoja kirvikirkkoja, joissa on runsaasti kalkkimaalauksia ja kauniita alttarikaappeja. Nämä kirkot ovat niin sööttejä jo ulkoapäinkin katsottuna. Ne sijaitsevat rauhallisella kauniilla maaseudulla täyden hiljaisuuden keskellä.

 Morkarlan kirkon kellotapuli

Tämä on todellista syvää maaseutua. Täällä asuu hyvin hajanaisesti mutama sata henkeä, jotka elävät maanviljelyllä ja karjataloudella. Mutta vanha kirkko heilläkin vaan on. Kirkot näissä entisissä kirkonkylissä kertoo että ennen vanhaan näissä kylissä on asunut paljon enempi asukkaita kuin mitä nykyään. Maaltamuutto kaupunkeihin on varmasti selitys tähän. Lähin taajama on seitsemän kilometrin päässä sijaitseva Österbybruk nimien ruukkikylä. Parin kilometrin päässä Morkarlasta sijaitsee muutamia muita Morkalan pitäjään kuuluvia hyvin pieniä kyliä kuten Halvbygda ja Svensarva. Taas keran on vaan sanottava että  upplantilaisilla kylillä on todellakin oudot ja hauskat nimet. Kylien nimet voivat olla peräisin viikinkien ajalta, jolloin kylän mahtavin mies sai lempinimen ja siitä sitten syntyi kylälle nimi. Siihen aikaan henkilöillä oli nimi joka kuvasi jollain lailla heitä.

 Morkarlan kirkko sijaitee entisessä kirkonkylässä, Morkarlan pitäjässä.

Dannemoran kirkko, Gimo

Dannemoran kirkko on käymisen arvoinen kirkko, joka sijaitsee hyvin lähellä kaunista Österbybrukin ruukkikylää ja sen kaunista kartanoa. Upea kirkko 1400-luvulta, jonka paikalla on seisonut ensi alkuun vanhempi kirkkorakennus. Kirkossa on runsaasti upeita kalkkimaalauksia. 

Dannemorassa on ollut rautamalmikaivos. Kaivos myytiin viime vuonna. En tiedä mitä toimintaa siinä nyt on.  Dannemorassa ei ole juuri mitään muuta kuin kirkko ja kaunis luonto, vaikka  kaivosalue on luonnollisestikin melko ruma.

 Dannemoran kirkko on hieman liikaakin koristeltu maalauksilla

 Skäfthammarin kirkko

Skäfthammarin kirkko Gimon ruukkikylässä on myös nähtväyys. Gimo siis sijaitsee Skäfthamamarin pitäjässä, josta nimi kirkolle. Pitäjässä asuu vahaat kolmetuhatta asukasta. Gimon ruukin patroona Luis de Geer asui Gimon herraskartanossa Gimon tekojörven laidalla. Hän panosti melko paljon kirkon koristeluun. Mutta kirkkosali on melko pieni ja ahdas, joten saarnastuoli oli pakko asettaa salin nurkkaan, aivan alttarin kupeeseen. 

Kirkko on 1400-luvulta ja sen vanhin esine on kastemalja, joka on 1200-luvulta, ehkä jopa 1100-luvulta. Se tuotu kaiketi tänne jostain muusta vahemmasta kirkosta.

 Skäfthammarin kirkko

Östhammar

Raatihuoneen tori on keskeisin paikka Östhammarissa ja torin ympäristöstä löytyy useita ravintoloita ja kahviloita. Täällä torin reunalla on myös pankki ja apteekki sekä Ica Supermarket. Hotelleja on ihmeen monta näinkin pienellä paikkaunnalla. Raatihuone on nykyään kunnantalo. Ruotsin nykyinen kuningaskin on kuulema käynyt torilla pitämässä puheen. Tori toimii myös kirpputorina silloin tällöin ja maajussit tuulevat silloin tällöin myymään antimiaan.

Melkein keskellä Östehammaria sijaitsee leirintäalue, Klakskärscamping. Toinen leirialue sijaitsee Gräsön saarella, Gräsöbadens Familjecamping. Kolmas leirialue sijaitsee Österhammarista etelään samalla rannikolla ja se on nimeltään Hargshamns camping. Neljäs leirintäalue sijaitsee melko lähellä Öregrunda, Sunnanö Camping. Golfkenttä sijaitsee Klakskärin leirialueen vastapäisellä rannalla. Hargshamn on erittäin siisti, pieni ja rauhallinen paikkakunta.

Östhammarin kylpylä aikoinaan jossa herrasväki kävi kesää viettämässä.

Strandvägenin varella sijaitsee nykyään iso puistoalue, jossa on ihana nurmikenttä. Sopiva paikka piknikille.

Öregrundin vierassatama on kesäaikaan tipaten täynnä baatteja. Kesällä Östhammarin kunnassa piidetään noin 80 konserttia, joten väkeä tulee. Ruotsalaiset eivät ole erityisesti kiinnostuneet pitämään festivaaleja, ja nekin harvat joita on ovat melkein kaikki lakkautettu.

Hargin herraskartano

Östhammarin kunnan alueella, kuten koko Upplannissa, on sijainnut erittäin tiheään ruukkiyhteiskuntia. Upplannissa noin 23 kappaletta. Ruotsissa monia satoja. Harg on yksi monista. Se sijaitsee Östhammarista etelään päin noin viisi kilometriä, meren rannassa sekin. Täällä on lisää tietoa siitä. Jo vuonna 1630 sijaitsi täällä rautaruukki. Vuonna 1719 tulivat venäläiset ja tuikkasivat tapansa mukaan tuleen niin ruukin kuin asuinrakennuksetkin. 

Hargin ruukin ja kartanon omistaja Carl Oxenstierna tuli apuun ja rakennutti Hargin ruukin uduestaan ja samalla myös ruukin patroonalle herraskartanon. Belgialaiset valloonit johtivat töitä, koska he olivat alan ammattilaisia. Harg kuului Oxenstiernan suvulle vuoteen 1873 saakka. Ebba Oxenstierna meni naimisiin Joakim Tavast Beck-Friisin kanssa ja näin avioliiton myötä siirtyi kartano Beck-Friisin suvulle. Beck-Friisin aatelissuku omistaa vieläkin yhdeksännessa polvessa Hargin herraskartanon. Nykyään kartanossa eletään maanviljelyksellä ja metsätaoludella. 

Kartanon mailla sijaitsee 68 erittäin idyllistä asuinrakennusta joita vuokrataan ja 100 kesäasuttava vapaajan asuntoa. Kesäaikaan täällä on runsaasti koululaisia kesätöissä. He hoitavat kartanon isoa puistoa ja puutarhaa. 

Kunnan kaksi muuta isonpaa ruukkia ovat Gimo ja Österbybruk, jotka melkein vaativat omat postauksensa kumpikin. Nämä ruukkiyhteiskunnat ovat erittäin suosittuja turistikohteita. Täällä on lisää infoa näistä lukuisista ns vallooniruukeista. Mainitsen vain tässä samalla että entisen Forsmarkin ruukin alueella sijaitsee nykyään atomivoimalaitos nimeltä Forsmark, jonka omistaa Vattenfall. 

Forsmarkin ruukki ja sen herraskartano on parhaiten säilynyt vallonruukkija kartano. Herraskartanon puisto on yksi Ruotsin kauneimmista. Puistossa on patsaita, temppeleitä, kiemurtelevia kävelyteitä ja erikoisia rakennuksia. Puistossa saa kävellä ihan vaapasti. 

Kreivi Ludvig af Ugglas osti ruukin ja sen kartanon vuonna 1974 ja perusti firman nimeltä Forsmarks Kraftgrupp AB. Hän omistaa jo aikasemmin Almare- Stäktes herraskartanon Kungsängensisä. Kartano ja puisto sijaitsee Forsmarkissa Bruksdammen nimisen pienen tekojärven rannalla, Östhammarista 10 kilometriä pohjoiseen päin. Täällä on puiston lisäksi ruukkimuseo, Wärdshus ravintola, kirkko kahvila, voimlaitos mylly, käsityöläismyymälä, jossa myydään paikallisten käsitöitä ja lapsille kokeiluverstas. Kaikki on ilmaista paitsi ruoka ja juoma. Herraskratanoon ei kuitenkan pääse noin vaan. Kesäaikaan näytetään kartanoa maanantaisin ja keskiviikkoisin oppaan avulla. Täällä voi varata opastusta ja kiertokäyntejä.

Östhammarin kuntaan kuuluu rikas saaristoalue, Gräsön suuri saari ja runsaasti pienempiä saaria kuten Vässarö, Tvärnö, Raggarö, Fälön ja Ormön. Useat saaret ovat syntyneet niin että ne ovat ensin olleet erittäin pieniä saaria ja myöhemmin maanpinnan noustessa yhtyneet isommiksi saariksi. 

Tällä alueella on tehty noin kymmenisen kertaa kuntauudistuksia. On ollut pitäjiä, kaupunkeja jotka ovat yhtyneet ja vaihtaneet nimiä. Viimeisin kuntauudistus tehtiin vuonna 1974. Östhammarin kunta on kuulunut Tukholman lääniin mutta se kuuluu nykyään Uppsalan lääniin. Kunnassa on yhdeksän isonpaa asutustaajamaa, joista kaikista en voi millään täässä kertoa. Keskityn enimmäkseen Öregrundiin ja Östhammariin. 

Ekebyn kirkko

Ekebyssä asuu vain noin 50 henkeä, mutta heillä on kuitenkin 1200-luvulta peräisin oleva kirkko. Koko kylä taitaa mahtua kerralla kirkkoon. Ekebytä on melkein mahdotonta löytää juuri siksi että täällä asuu niin vähän väkeä. Ekeby sijaitsee Gimon ruukkikylästä suoraan etelään päin noin 7 kilometriä.

Ekebyn kirkko

Krusifiksi 1400-luvulta on viety Historialliseen Museoon Tukholmaan, samoin kaksi puuveistosta 1400-luvulta.

 Öregrundin raatihuone

Minun täytyy sanoa että olen kuullut usein puhuttavan Öregrundista mutta minä luulin että se on jokin saari jossain Malmön tai Göteborgin suunnalla. Öregrund sijaitseekin paljon lähenpänä mitä minä luulin, Roslagenissa, Uppsalan läänin puolella, Upplannin maakunnassa. Luultavasti sotkin paikkakunnan Tanskan ja Ruotsin välisen salmen kanssa. Salmi on nimeltään Öresund.

Öregrund

Öregrund

Tämä on ns Societetshus/Seurahuone, jossa aikoinaan herrasväki kesäaikaan istui ja ruokaili, piti seuraa toisilleen ja vietti iltoja yhdessä. Tänne matkusti herrasväkeä 1800-luvulla Uppsalasta, Sigtunasta ja Tukholmasta viettämään kesää. Siihen aikaan oli vain yläluokan kansalaisilla kesällä vapaata. Kesälomaa ei tavalliset työläiset saaneet pitää. Vain sunnuntasin he saivat levätä.

Seurahuoneen takana tai oikeastaan kuvassa oikealla puolella sijaitsee erittäin mukava Uddens Bed & Breakfast paikka. Yksinkertainen, siisti ja viihtyisä puurakennus, jossa uni maistuu. Talo sijaitsee aivan meren rannassa ja siinä on ihana kävelytie ja joitakin penkkejä joilla voi istuskella ja katsella merelle. Talon toisella puloella on kaunis puutarha, joka on kuin satumaailmasta. Öregrundissa on useita viihtyisiä yöpymispaikkoja, mutta itse suositelen juuri tätä. Tämä paikka on suljettu talviakaan 15.lokakuusta - 15. huhtikuulle.

Kävelytie rannassa

Öregrundin keskustassa ja varsinkin rannoilla on ravintoloita ja ruokapaikkoja useita ja ruokaa joka makuun, jopa pari tapasbaariakin.

 Kahvila Wilma

Kahvila Wilmassakin voi syödä hyvin, vaikka silakkapihvit voi viedä kielen. Kahvilan yehtydessä on kotileipomo ja siksi täällä on aina tuoretta leipää ja kahvileipää ja leivoksia ja ihania jälkiruokia makeiden ystäville. 

Pohjoismaiden liput liehuvat salossa ja toivottavat naapurimaalaiset tervetulleiksi. Suomalaisilla ei olekaan kovin pitkä matka tänne. Noin 50 km Ahvenanmaalle.

Strandnära niminen kalaravintola, vaikka täällä  saa muutakin syötävää, ei vaan kalaa. Täältä voi ostaa ruokaa mukaankin.

 Strandnära

Paikallinen pizzeria

Hemslöjd tarkoittaa perinteistä käsityötä, siis kaiken tyyppistä käsintehtyä.

Epokgården,

 huoneistohotelli, matkustajakoti, konferenssikeskus, kahvila...

Erinomainen  yöpymispaikka.

Lossi jolla pääsee vastarannalle Gräsön saarelle. Heti tuolla vastarannalla vasemmalla puolella sijaitsee ns perheleirialue ja siellä viettää moni lapsiperhe kesäänsä. Lossikyyti ei maksa mitään.

  

Öregrundin kirkko

Vuonna 1491 tuli Öregrundista kaupunki ja se velvoitti rakentamaan kirkon. Kirkko paloi 1700-luvulla kun vemnläiset riehuivat Tukholman saaristossa ja polttivat rakennuksia ja varastivat kaiken minkä irti saivat. Joten kirkko on jouduttu rakentamaan uudestaan.

Vanha alttarikaappi 1400-luvulta

 Klaran kirkko Tukholmassa lahjoitti alttarikaapin seurakunnalle.

Alttaritaulu, joka on veistetty puusta, maalattu ja kullattu 1700-luvulla. Valmistettu siis tulipalon jälkeen.

Votiivilaivat 1700-luvulta 

Öregrund 1700-luvulla

Öregrund sijaitsee vajaat 20 kilometriä Östhamamarista itään päin. Se sijaitsee melko isolla Itämeren niemellä. Öregrund kuuluu Östhammarin kuntaan nykyään. Mutta Öregrundilla on pitkä ja tapahtumarikas historiansa. Täällä asuu noin reilut 1500 asukasta ja näin ollen Öregrund on pienin entisistä ruotsalaisista kaupungeista. Noin äkkisestään ei voisi uskoa että Öregrund on ollut kaupunki, sillä tämähän on vain kylä, jossa on pieniä puutaloja ja kalastajamajoja.

Täältä ei ole löytynyt esihistoriallisia esineitä, joten asutusta täällä ei ole ollut ennen kuin jääkauden jälkeen maanpinta nousi tarpeeksi. Luultavasti joskus 1500-luvulla tänne on kehittynyt asutusta. Öregrund on siis noussut merestä. 

Öregrundilaiset muuttivat Östhammariin 1400-luvun lopulla ja kuningas Kristian II, Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningas Kalmarin unionin ajalla, käski polttaa Öregrundin rakennukse, koska väki oli muttanut pois, mutta kuningas Gustav Vasa rakennutti Öregrundin uudestaan. Öregrund sai kaupunkioikeudet vuonna 1491. 

Örgerund toimi rautamalmin lastaussatamana. Alueellahan sijaitsi lukuisia rautamalmiruukkeja. Mutta sitten tulivat venäläiset ja tuikkasivat tuleen Öregrundin 1700-luvulla.

Hieman myöhemmin 1800-luvulla kehittyi Öregrundista suosittu kylpyläkapunki. Herrasväelle rakennnettiin ns societetshus/Seurahuonekin. Öregundissa sijaitsee vieläkin useita suurempia puuhuviloita siltä ajalta. Vaikka nykyään on vaikea uskoa että Öregrund olisi ollut hienoston kylpyläkapunki. Ajat ovat muuttuneet.

 

Kesä Öregrundissa

Gräsön saari on noin 30 kilometriä pitkä ja 6 kilometriä leveä saari, jonka takana on joitakin erittäin pieniä saaria ja sitten onkin avomerta Ahvenamaalle saakka. 

Gräsö on loppujen lopuksi melko iso saari. Se on jopa Ruotsin kymmenenneksi suurin saari. En olisi uskonut. Saarella asuu vuodet ympäri noin 700 henkeä. Tässä on kai parasta myös kertoa että saarella on tavattu myös susi. Upplannissa liikku luultavasti yksi susipari ja Tukholman eteläpuolella ainakin yksi yksinäinen susi, joka on tullut Norjasta saakka. Tällä sudella on kaulapanta jonka avulla sutta voi seurailla. Toinenkin susi on kuulema nähty Tukholman eteläpuolella ohimennen ilman kaulapantaa.

 Gräsön kirkko

Kirkko sijaitsee Gräsön kartanon maalla Gräsön saarella. Kirkko rakennettiin 1600-luvulla entiseen Kuninkaan kartanoon.

Erikoinen kellotapuli, joka muistuttaa kotaa. Kellotapuli on melkein täysin uuskorjattu. Tapulissa oli kaksi kelloa mutta toisen vei venäläsiset mennessään. 

Naturens Tempel joka sijaitsee kirkon lähettyvillä. En tiedä mikä tämän temppelin tarkoitus on, mutta ehkä se on vaan eräänlainen hiljenemispaikka.

 Leirialueen uimaranta Gräsön saarella.

Matkustajakoti Gräsön saarella

Uppsalan liikenteen bussit 853 ja 854 kulkevat lautan mukana Gräsön saarelle. Sieltä sitten pääsee ns passbåt moottoriveneellä edelleen Rävstenin saarelle.

Rävstenin pieni saari Gräsön eteläisessä päässä on erittäin idyllinen. Täällä on mökkikylä jossa voi yöpyä mökeissä ja leiriytyä teltassa. Täällä voi veneillä ja kalastaa tai vuokrata kajaakin. Puolet saaresta on luonnonreservaattia.

Saaren pohjoispuolella on pienempi saari nimeltä Örskär, jossa seisoo majakka. Puolet siitäkin saaresta on luonnonreservaattia. Siellä kasvaa jopa 18 eri sortin orkideoita. Örskär on myös tunnettu lintusaari. Nimittäin tämän saaren kautta matkaa noin 260 eri sortin muuttolintuja keväisin ja syksyisin. Saarella elää myös jonkin verran metsäkauriita ja hirviäkin. Saaren omistaa Skärgårdstiftelsen, joka omistaa monia muitakin saaria Suur Tukholman alueella. Sama säätiö omistaa useita matkustajakoteja saarilla, mutta heidän pääsääntöinen tehtävänsä on luonnonsuojelu.

Tästä laiturista vie moottorivene Örskärin saarelle. Jos on aikaa ja hyvä sää niin täällä on mukava seikkailla saarelta saareelle. Keäisin täällä ei tarvitse kauaa kulkea kun törmää ihmisiin. 

Örskärin saarella sijaitsee matkustajakoti, jossa on kaksi huoneistoa, kullakin oma sisäänkäyntinsä. Huoneistoissa on kahden ja neljän hengen huoneita ja yhteinen keittiö kaikkine mukavuuksineen. Tänne mahtuu kaiken kaikkiaan 18 henkeä nukkuumaan. Reseption ja ruokailu on avoinna tiistaista suununtaihin, mutta keväällä ja syksyllä harvemmin. Asunnon keittiössä voi kokkailla omia ruokia. Koska auto on jätettävä Gräsön puolelle niin itse saa kujettaa tavaransa laiturilta matkustajakotiin noin 1,5 kilometrin matkan. Mutta kärryjä saa lainata.

Täällä on myös vuokralle eri kokoisia mökkejä ja yksi primitiivinen ns kalamökki kahdelle hengelle ajalla 28/4-4/10. Mökissä ei ole sähköä eikä siis jääkaappiakaan tai hellaa.

Örskärin saarelle pääsee Gräsön saaren pohjoisesta päädystä ns passbåt, siis moottorivene, joka kuljettaa väkeä tarvittaessa. Kesäaikaan kaksi säännöllistä tuuria edestakaisin päivittäin, joten kanattaa ottaa selvää etukäteen. Matkasta on maksettava. Täällä lisäinfoa.

Vässarön pieni saari Gräsön eteläisesä päädyssä on skauttien saari. Norrtäljestä kulkee bussi 637 Singö'hön. Päätepysäkiltä on kilometri laivalaiturille, josta sitten ns passbåt vie sitten 15 minuutissa Vässarön saarelle. Sama bussi käy myös Grisslehamnin satamssa, jonne tulee Eckerön linjan laivat Ahvenanmaalta. Matkustaminen ilman omaa autoa on monimutkaista  Suur Tukholman alueella mutta se toimii. Se vaan kysyy kärsivällisyyttä. Nykyään se on hieman kätevänpää kännykköjen avulla.