Donna Tukholmassa: Nordiska museet/Pohjoismainen museo

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Nordiska museet/Pohjoismainen museo

Nordiska museet, Djurgårdsvägen 6-16, Djurgården

Raitiovaunu numero 7 C

Tai metro Karlaplan ja siitä loppumatka kävellen.

Tai Djurgårdsfärjan 82, Slussen-Allmänna gränd, Djurgården

Avoinna:
kaikkina viikonpäivinä kello 10-17
syyskuusta-toukokuuhun keskiviikkoisin kello 10-20

HUOM! Avoinna jopa joluaattona ja uudenvuodenaattona

Lastenleikkitupa on avoinna päivittäin kello 11-17
Leikkitupaan on sisäänpääsymaksu 20 kr, joka sisältyy aikuisen sisäänpääsymaksuun

Sisäänpääsymaksu:

100 kr aikuiset, eläkeläiset ja opiskelijat,
syyskuusta toukokuuhun keskkiviikkoisin vapaa sisäänpääsy kello 17-20

Kirjasto:
avoinna maanantaista perjantaihin kello 12-16
suljettu 13 heinäkuuta-2 elokuuta

Museomyymälä:
avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-17

Ravintola:
avoinna joka päivä kello 10-17 ja kaikkina samoina aikoina kuin museokin, paitsi kesä-heinäkuussa suljettu iltaisin

Royal Djurgården!

Noin puolet Djurgårdnein saaresta kuuluu hoville, mutta alueella saa aivan vapaasti liikkua. Sen sijaan yksityisliikennettä on yritetty rajoittaa. Djurgårdenin saarelle pääsee parhaiten raitoivaunulla 7 ja saarihan on tehty kävelyä varten.

Nordiska Museet on Ruotsin suurin kulttuurihistoriallinen kansankulttuuri museo. Artur Hazeliuksen perustama Pohjoismainen museo on itsenäinen säätiö. Kokoelmat heijastavat maan kulttuurihistoriaa 1520-luvulta nykypäivään. Esinekokoelmaan kuuluu noin 1,5 miljoonaa esinettä, arkistossa on runsaat 4 700 hyllymetriä, kirjastossa noin 250 000 nidettä ja valokuvakokoelmissa noin 6 miljoonaa valokuvaa.

Djurgårdenin suuren museorakennuksen lisäksi säätiö omistaa useita kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, joissa on noin 460 rakennusta eri paikoissa kuten Tyresön linna, Julitan tila, Svindersvik ja Härkebergan pappitilat. Myös Villa Lusthusporten, ns Wicander-huvila Djurgårdenissa kuuluu säätiölle. Säätiö omistaa lisäksi noin 2 200 ha maata ja 800 ha kalastusvettä.

Täällä on noin 1,5 miljoonaa esinettä, 6 miljoonaa valokuvaa, kirjastossa melkein neljä kilomertriä kirjallisuutta, kattovalaisimia (pohjoismainen valo näyttely), lastenvaatteita koltuista lähtien, päväkirjoja, pöytäliinoja, valokuvia, kirjoja, nukkekoteja, katettuja pöytiä, kansantaidetta, aikakausilehtiä, tapetteja, verhoja, keinuhevosia, siemeniä, talousvälineitä, muotinäyttely, leikkikaluja ja paljon paljon muuta. Täällä on kalustettuja huoneita eri aikakausilta. Täällä on kattava arkiivi ja kirjasto. Museossa on runsaasti lapsia kiinnostavia osastoja.

Museossa on silloin tällöin kutomakahvila iltoja, jolloin saa kahvitellessa opetella kutomista yhdessä toisten kanssa. Kahvilailtoihin osallistuu myös vieraita, joilla on kutominen ollut suuri harrastus.

Sisäänkäynti

Kuingas Karl X Gustavin ratsastuspatsas sisäänkäynnin edustalla. Karl X Gustav pani Ruotsin maailmankartalle.

Karl X Gustav kävi Pohjan sotaa Puola-Liettuan ja Venäjän johtamaa liittoumaa vastaan, tavoitteena luoda Pohjois-Eurooppaan mahtivaltio. Karl X Gustav oli ensimmäinen hallitsija niin sanotusta pfalzilaisesta suvusta, joka nostettiin Ruotsin valtaistuimelle Vaasan hallitsijasuvun sammuttua.

Pohjan sota käytiin vuosina 1655–1661 Itämeren alueella ja Puolassa. Sodan syinä olivat Ruotsin, Venäjän ja Brandenburgin laajenemishalut, Puolan heikkoudentila sekä Tanskan ja Ruotsin välinen valtataistelu Itämerellä. Brandenburg halusi Etu-Pommerin Ruotsilta ja Tanska kykeni vielä haastamaan Ruotsin Itämeren alueella. Venäjä halusi saada yhteyden Itämerelle.

Ruotsi tähtäsi Preussin satamien takaisin saamiseen Puolalta tai Tanskan lyömiseen lännessä. Mukana Pohjan sodan eri vaiheissa olivat Ruotsi, Puola, Brandenburg, Venäjä, Tanska, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Alankomaat, Transilvania ja Englanti.

Asusteet ja kudonnaiset ovat aina kiinnostaneet erityisesti naishenkilöitä

Nordiska museoon kuuluu myös Julitan kartano, Tyresön linna, Svindersvikin kartano ja Härkeberga. Olen tehnyt aikaisemmin postaukset Tyresön linnasta ja Svindersvikin kartanosta.

Museo sijaitsee Djurgårdenin saarella, Leijonslätten/Leijonantasangolla.

Tasanko sijaitsee museon edustalla, Djurgårdsvägen kulkee nykyään tasangon lävitse. Tasanko sai nimensä 1700-luvulla siitä että nurmikolla yllytettiin eläimiä, leijonia ja karhuja taistelemaan keskenään kuinkaallisten ja ylimöstön ajanvietteeksi.

Taalainmaalta kotoisin ollut Artur Hazelius oli kieltentutkija ja kiinnostunut etnografiasta. Hän opiskeli pohjoismaisia kieliä Uppsalan yliopistossa. Hänestä tuli filosofian tohtori. Tukholmaan hän perusti kaksi museota, tämän Nordiska Museet ja Sakansenin ulkoilmamuseon, joka on maailman ensimmäinen ulkoilmanuseo. Nykyään Tukholmassa on myös Etnografinen museo, mikä on toiselta nimeltään maailmankulttuurimuseo. Erittäin mielenkiintoinen museo, johon on ilmainen sisäänpääsy. Suosittelen!

Hazelius asettui asumaan Tukholmaan Kammargatan 37, vaimonsa Sofin kanssa. Sofi matkusti paljon miehensä mukana ja auttoi häntä esineiden keräämisessä. Museo avasi ovensa 24. lokakuuta 1873. Pian sen jälkeen synnytti Sofi pariskunnan ensimmäisen lapsen, mutta Sofi kuoli muutaman päivän jälkeen lapsivuodekuumeeseen.

Museorakennus on 126,5 metriä pitkä, 24 metriä korkea kattoon mitattuna. Museo on toiseksi suurin ruotsalainen rakennus, jos ei lueta kirkkoja mukaan. Suurin on Globen. Alunperin oli tarkoitus rakentaa neljä kertaa näin iso rakennus, mutta varat loppuivat kesken.

Arkkitehti Isak Gustav Claeson toimi arkkitehtinä. Claeson oli aikansa tunnetuimpia arkkitehtejä Ruotissa. Hän oli korkeakoulun käynyt ja hänellä oli professuuri Kuinkaallisessa Teknisessä Korkeakoulussa ja hän oli Ruotsin ensimmäinen överintendet/ylikomissario. Hänellä oli siis ylin vastuu valtion rakennuksista.

Artur Hazelius suunnitteli sen ajan hienoimmat rakennukset Tukholmassa, kuten Bünsöwska huset, Östermalmin kauppahallin, Hallwylskan palatsin, Adelnsäsin ja Mårbackan kartanot ja useita muita rakennuksia. Hän suunnitteli jopa Televerket'in (nykyinen Telia) puhelimen perusmallin vuodelta 1894.

Claeson suunniiteli ison linnaa muistuttavan rakennuksen ja otti siihen mallia Köpenhaminasta Fredriksborgin linnasta ja Ruotsista Gripsholmin linnasta. Museo rakennettiin graniitista ja tiilestä sekä betonista, joka oli uusinta uutta.

Antiikin Roomassa käytettiin jo betonia rakennusmateriaalina, mutta Pohjolaan se tuli vasta myöhemmin. Rakennuksen yksityiskohtia tehtiin hiekkakivestä ja kalkkikivestä, joita haettin Roslagenista ja Ölannista ja Gottlanista.

Karl Eldh sai suunniteltavakseen siisäänkäynnin ja hän laittoi Moder Svean, Svea äidin, sisäänkäynnin yläpuolelle. Carl Eldh oli erittäin taitava ja tunnettu kuvanveistäjä. Hänen kotinsa, jossa sijaitsi hänen ateljeensakin, sijaitsee Tukholman keskustassa, Sveavägenin päässä, Lögebodavägen 10. Puutarhassa on pieni kesäkahvilakin. Tämä on todellinen oaasi. Aivan uskomattoman ihana paikka.

Utsjokelainen taiteilija Outi Pieski on suunnitellut uuden sisäänkäynnin museoon.

Toinen sen ajan erittäin kuuluisista kuvanveistäjistä oli Carl Milles. Hän veisti valtavan ison kuningas Gustav Vasan patsaan. Kuvassa Kruununprinsessa Victoria vierailulla museossa.

Arkkitehtikilpauluun osallistui 16 arkkitehtiä, mutta mikään ehdotus ei kiinnostanut museon johtohenkilöitä. Joten arkkitehti Magnus Isaeus sai tehtäväkseen piirtää uuden suunnitelman. Isaus kuoli ennen kuin hän sai työnsä valmiiksi. Arkkitehti Isak Gustaf Claeson sai jatkaa suunittelua.

Rakennuksesta tuli eräänlainen linnake, jossa on neljä kulmatornia ja kaksi sisäpihaa. Mutta museota ei kuitenkaan rakennettu piirustusten mukaan. Rakennettiin vain yksi sivu, johon rakennettiin iso juhlasali. Luultavasti tontti kävi ahtaaksi ja rahat olivat vähissä, joten tulos oli sen mukaan. Mutta rakennushan on silti mahtavan suuri ja näyttävä. Museorakennuksesta tuli tyypillinen tanskalainen renesanssilinna. Tanskalaiset ovat aina osanneet suunnittelun.

Heti sisäänkäyntiä vastapäätä löytyy tämä valtavan iso Gustav Vasan patsas. Hän joka tulee enimmäisen kerran museoon helposti haukko henkeään nähdessään tämän jättiläismäisen patsaan. Patsas on nimittäin todellisuudessa paljon suurempi kuin miltä se näyttää kuvissa. Patsas on asetteu korkealle jalustalle portaitten päälle, vastapäätä sisäännkäyntiä, joten se teke suuren vaikutuksen siisääntulijoihn.

Nordiska museetin vanhimmat esineistöt ovat juuri Gustav Vasan ajalta 1500-luvulta. Se oli Gustav Vasa joka teki Ruotsista yhtenäisen kansallisvaltion vuonna 1523. Ruotsin kuuluisin kuvanveistäjä kautta aikojen, Carl Milles, on veistänyt patsaan. Patsaa valmistui vuonna 1925. Se on veistetty tammipuuhun ja rouva Olga Milles maalasi ja kultasi patsaan. Kuningas Gsutav Vasan otsa on tehty siitä tammipuusta jonka kuninags itse istutti Rydbyholmin linnan pihaan, jossa he siihen aikaan asuivat, kun Gustav oli vielä nuori miehenalku. Patsaan paikalla oli aikaisempi patsas kuinkaasta, jossa kuningas oli erittäin surullisen näköinen, laiha ja kuihtunut. Sen patsaan veisti myös Carl Milles. Liekkö patsas hajoitettu tai poltettu, en tiedä.

Museon suuri sali keskellä museorakennusta on todellakin valtavan suuri, 126 metriä pitkä. Se muistuttaa goottisten kirkkojen keskilaivaa ja korkeuttakin salissa on reippaasti, 24 metriä. Kålmordenista haettiin marmoria, josta veistettiin 68 mahtavaa kolonnaa ja keskellä kattoa on suuri ristivalvi. Hezeliuksen tarkoitus oli salissa pitää suuria kansallisia juhlia ja halli sai nimekseen Allmogehallen. Allmoge viittaa ruotsalaiseen talonpoikais kulttuuriin. Mutta eipä täällä ole juuri juhlittu. Tukholmassa on kaupingintalolla vielä paljon upeammat juhlatilat.

Museon ympärillä sijaitseva puistoalue on niemltään Galarparken, mikä on saannut nimensä kaleeripurjelaivoista ja niitten telakasta, joka sijaitsi niemen kärjessä.

Puistoalue on yleinen puistoalue, joka on avoinna kaikille. Alueella sijaitsee muutamia muitakin museoita, kuten Junibacken, Vasamuseet ja Spritmuseet telakan kappeli ja -hautausmaa, jolla sijaisee myös Estonia muistomonumentti.

Portti joka johtaa Galärvarvet/Kaleeritelakalle. Täällä sijatsi Tukholman sotasatama. Täällä säilytettiin sotalaivastoa, galäärejä. Täällä sijaistee myös Galärkyrkogården ja sen kappeli, siis galäärien hautausma ja kappeli.

Estoniamuonumentti sijaitsee aivan Galäärien haustausmaan kupeessa

Tuolla muurin sisäpuolella on seinille kirjoitettu kaikkien Estonia katastrofissa menehtyneiden nimet.

Vasamuseet

Spritmuseum

Tämä viinamuseo sijaitsee lähellä Vasamuseota. Täällä on erinomainen ravintola. Kesällä on siinä rantalaiturilla olutkahvila.

Blå Porten niminen portti mikä johtaa Ulla Winbladhiin ja Villa Godhemiin ja siitä edelleen pitkin rantaa Rosendalin puutarhan ohitse aina Rosendalin kuinkaalliseen linnaan saakka. Tämä tie on yksi Tukholman kauneimmista kävelyteistä.