Fogdö

Fogdön niemi sijaitsee Strängnäsin kupeessa, Mälaren järvessä. Tämä alue on erittäin historiallista aluetta. 

Tukholmasta on linnuntietä vajaat 60 kilometriä Strängnäsiin, mutta tietä pitkin tulee matkaa noin 80 kilometriä. Fogdö on entinen pitäjä, joka on nykyään Strängnäsin distrikt/osa-alue nimeltä Vårfruberga, johon kuuluu myös Helgarö ja Vansö, jotka sijaitsee samalla Fogdön niemellä. Länsipuolella sijaitsee Mälaren järvenlahti nimeltä Sörfjärden ja itäpuolella Strängnäsfjärden lahti. 

Tavallaan osa-alue käsittää Vårfrubergan seurakunnan. Kullakin kolmella osa-aluella on oma kirkkonsa, jotka on rakennettu 1100-luvulla, ja näin ollen kaikki kolme ovat Ruotsin vanhimpia kirkkoja. 

Mälaren järven eteläiselle rannalle tuli kristinusko verhaisessa vaiheessa. Tämä tapahtui samaan aikaan kun Ruotsi sai ensimmäisen kuninkaan, joka on todistettu olleet kuningas, nimittäin Olof Skötkonung/Olavi Sylikuningas (995-1022). Hän oli myös Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas. Hänen aikanaan Ruotsi käsitti vain Mälarenjärven laakson ja Länsigötanmaan Skaran ympäristössä. 

Asutusta ja elämää oli jo heiman sitä ennen Uppåkrassa Skånessa, mutta Skåne kuului Tanskaan ja näin ollen Tanskan kuninkaan alaisuuteen. Olof Skötkonung/Olavi Sylikuninkaan ajalla Tanskaa hallitsivat  kuninkaat Svern Estridsson ja Harald Hen. 

Huom! Tukholman saaristossa sijaitsee saari, mikä on nimeltään Fogdö. Tämän Mälaren järven niemen nimi on Fogdön. Fogdön niemi on noin 6x15 kilometriä suuri ja erittäin kaunis ja maalaismaisen idyllinen alue. 

Kuten kartalta näkyy niin Fogdön niemi sijaitsee aivan Strängnäsin kupeessa, ja niemi kuuluukin Strängnäsin kuntaan. Tuo Abborrberget tai Abboreberget, molempia nimityksiä käytetään, on isompi asuintaajama Tosterön saarella. Tösterön itäpuolella sijaitsee Aspön saari. 

Fogdön on rauhallista maalaismaisemaa. Isoja viljapeltoja ja lampaita, lehmiä ja hevosia laitumilla ja Mälaren järvi aina lähellä.

Tällä alueella on aikoinaan ollut monta saarta, koska alue oli jääkauden jälkeen saaristoa pitkän aikaa. Siitä johtuen monien kylien nimet pättyy ö-kirjameen, joka tarkoittaa juuri saarta. Aikoinaan alue on nimeltään Vårfrubergan maalaiskunta, kun vuonna 1852 lyötiin Fogdö, Helgarö, Härad ja Vansön kunnat yhteen. 

Vårfru on yhtä kuin Neitsyt Maria, Madonna tai Santa Maria, ihan millä kielellä nyt haluaa sanoa. Vårfru viittaa Marian ilmestymiseen ja häntä varten on erillinen pyhäpäiväkin 25. maaliskuuta. Päivän nimi on Ruotsissa Vårfrudagen, nykyään myös toiselta nimeltään våffeldagen/vohvelipäivä. Skånessa nimitetään päivää nimellä Tranafton/kurki-ilta, koska silloin yleensä saapuvat kurjet etelästä talvitiloiltaan takaisin Skåneen. Sen päivän kunniaksi perinteisesti paistetaan vohveleita, joita syödään hillon ja kermavaahdon kanssa. Jokaisessa ruotsalaisessa perheesä on ollut vohveliraudat jo monessa sukupolvessa.

Vuonna 1971 Ruotsissa tehtiin suuri kuntareformi, mistä olen maninnut jo monta kertaa aikaisemminkin. Silloin liitettiin monen monet maakunnat yhteen ja kaikista kaupungeista ja kauppaloista tuli pelkkiä kuntia, joten Vårfrubergan maalaiskunta, johon Fogdön aluen kuuluu, liitettiin Strängnäsin kuntaan. Alue oli myöhemmin Åkerin kihlakunta, johon kuului seitsemän pitäjää, Fogdön, Helgarö, Härad, Länna, Vansö, Åker ja Strängnäsin pitäjät, jotka erotettiin kihlakunnasta vuonna 1950. Kihlakunta on ruotsiksi härad. Häradeita alettiin jakamaan 900-luvulla ja niitten tarkoitus oli pitää huolta alueen järjestyksestä ja turvallisuudesta. Härad nimitys poistettiin myös tarpeettomana vuonna 1971 kuntareformin myötä. 

 Vårfrubergan luostarin rauniot

Luostarista on vain rauniot jäljellä. Rauniot sijaitsee noin 3 kiometriä Fogdön kirkon luota valtatietä 970 Kungsbergan kuninkaankartanon luokse, joka sijaitsee kapean Strängnäsfjärden rannalla. 

Fogdön niemi on ennen kaikkea tullut tunnetuksi luostaristaan nimeltä Vårfugaberga, josta seurakunta on saanut nimensä. Seurakuntaan on nykyään liitetty myös Häradin seurakunta. Kunnan nimikin sai nimensä luostarista.

Luostari oli toiminnassa vuodesta 1100-1527, kunnes kuningas Gustav Vasan käskystä luostarit oli suljettava. Kuningas halusi päästä eroon katollisesta kirkosta ja paavin määräämisvallasta. Ensimmäinen katollinen tuomiokirkko valmistui Lundiin vuonna 1100. Sitä ennen Hampurin piispa määräsi Ruotsissakin kaikesta kirkkoa koskevasta. Ruotsi oli kylläkin jo vuodesta 850 oma kirkkoprovinssinsa. Vanha Uppsalan kirkko toimitti tuomiokirkon virkaa siihen aikaan.

 Sörmlandin museossa,

 Nyköpingissä on esineitä Vårfrubergan luostaristakin.

Raunioiden luona sijaitsee entinen kuninkaankartano nimeltä Kungsberga, joka on peräsin 1700-luvulta. Täällä sijaitsee myös kolme muuta suurenpaa aatelisten säätykartanoa Hässelbyholm, Bergshammar ja Edeby. Kungsbergan omistaa vieläkin valtio ja tiluksilla on ekologista viljelyä. Valtion Kiinteistölaitos pitää huolen rakennuksista. Kartanossa pidetään myös erilaisia kursseja. Tilalla on 285 hektaaria metsää, 186 hektaaria peltoja, 81 hektaria viljeysmaata ja  100 hektaaria laidunmaata. Täällä on lisää luostarista.

 Tältä luostari on näyttänyt

Täältä voi vuokarata täysin modernia asuntoa, jos haluaa. Sopii erinomaisesti lapsiperheille loma-asunnoksi. Täällä on uimaranta ja venettä saa lainata. Kartanossa saa osallistua karjanhoitoon. Tästä kulkee myös pyhiivaellusreitti kartanon ohitse. 

Rautakaudelta noin 550 eaa lähtien on alueella asunut väkeä. Benediktiini nunnaluostari perustettiin 1100-luvulla, samaan aikaan kun Fogdön kirkko rakennettiin noin kolmen kilometrin päähän. 

Vårfrubergan luostari oli rikas ja erittäin tunnettu luostari. Pyhä Benediktus Nursialainen (480-543) perusti bendiktiini säätykunnan ja ensimmäisen benediktiini luostarin Italiaan Monte Cassinoon. Täällä olen aikaisemmin kertonut luostarista. Bendektiiniluostarit olivat ensimmäisiä luostareja myös Ruotsissa. Ruotsissa on vieläkin neljä bendiktiiniluostaria.

Suojelukirje Fogdön kirkon luostarille kirjoitettiin vuonna 1252. Birger jarl ja hänen poikansa kuningas Valdemar allekirjoittivat kirjeen Tukholmassa. Luostari oli toiminnassa vuosina 1100-1527. Kirje on tallessa valtion arkistossa.

Kerrotaan että Ingjald Illråde niminen sveanmaan kuningas asusti tällä alueella. Hän tuskin tiesi missä hänen hallitolaueensa rajat kulkivat. Siihen aikaan ei ollut rajoja vaan paikalliset kuninkaat vaan olettivat että ympäristön maa-alueet kuuluvat heille. Hänen kerrotaan kuuluneen Ynglingan kuningassukuun. Hän oli Bröt-Anundin poika. 

Ei ole lainkaan varmaa että nämä kuninkaat ovat olleet olemassakaan, mutta Snorre Strurlassonin laatimassa Ynglingasagan teoksessa vuodelta 1230 kerrotaan kuitenkin niin. Illråde oli liikkuvainen ja levoton kaveri, joten hän ei kauaa asunut paikallaan, vaan kierteli ympäriinsä ja luuli olevansa muittenkin kuningas, eikä vaan Tiundalandin, suurin piiretin nykyisen Upplannin ja osan Gästriklandia. Hän luuli olevansa myös Svitjodin, svealaisten ja guuttien kuningaskin. Kaiken keskellä hän raiskasi kuningas Haraldin sisaren ja siitä tuloksena syntyi seuraava svealaisten kuninags Sigurd Ring. Kaksi kilomertiä Fogdön kirkon luota sijaitsee ns Ingjaldshögen kukkula, jota pidetään kuningas Ingjaldin hautapaikkana, mutta mitään aivan varmaa  tietoa ei asiasta ole. 

Kråktorpin kylässä, noin 2 kilomteriä Fogdön kirkosta 

Bussi 325 Strängnäsistä Björsundiin psyähtyy Fogdön kirkon luona. Samalla bussila päsee myös Helgarön, Häradin ja Vansön kirkkojen luokse.

Ingjaldshögen

Kuninags Ingjald on jäänyt historiaan hirmuhallitsijana. Hän oli viimeinen ns Yglingan suvun kuninkaista Uppsalassa. Kerrotaan että Ingjald olisi haudattu tuohon kuvassa olevaan kumpuun. Mistäpä sitä tietää vaikka lieneekin. Hänellä kerrotaan myös olleen linnavuori/linnake siinä lähettyvillä, nimeltä Rällingeborg, noin kilometri pohjoiseen päin Rällingen kartanosta, aivan tien vieressä, lähellä Målaren järveä, Rällingevikenin lahden edustalla.

Riimukiviä, hautakenttiä, röykkiöhautoja, asuinrakkennusten raunioita ja kivijalkoja on alueella runsaasti.

Fogdön kirkko

Kirkko sijaitsee 9 kilometriä koilliseeen Strängnäsistä, keskellä Fogdön niemeä.

Nunnat saapuivat tälle alueelle 1100-luvulla. Kirkko toimi seurakunnan ja luostarin kirkkona. Mutta nunnat muuttivat melko pian uuteen Vårfrubergan luostariin, josta on ikävä kyllä vain rauniot jäljellä.

 Kaunis kirkon portti, mahtaa olla 1100-luvulta

Hässelbyholmin linnan omistaja otti Fogdön kirkon huostaansa. Linna on 1660-luvulta ja yhdessä linnan siivessä sijaitsee linnan oma kappeli. Hässelbyholm syntyi niin että Hässelbyn ja Ekebyn kartanot ja tilukset yhdistettiin. Strängäsin piispa Anund Jonsson asui alkuunsa Hässelbyholmin linnassa. 

Fogdön kirkko

Linna joutui 1300-luvulla Vårfrubergan luostarin haltuun. Kaarle herttua, toinen Gustav Vasan pojista, peri linnan 1500-luvulla, mutta sotamarsalkka ja vapaaherra Leijonhuvud osti linnan. Hänen vaimonsa kreivitär Kristina Katarina de la Gradie meni uusiin naimisiin miehensä kuoltua  ja näin linna joutui hänen uudelle aviopuolisolleen valtionamiraali kreivi Gustav Otto Stenbockille, joka uuskorjautti rakennuksen nykyiseen kuntoonsa. 

Hänen jälkeensä linnan omisti kaksi kreivä peräjälkeen, G.M. Levenhaupt ja Michael Törnflycht, joka toimi siihen aikaan maherrana. Hänen siskonsa Kristina Piper peri linnan, joka teki linnasta perintökartanon tyttären tyttärelleen Eva Charlotta Bielkelle. Nykyinen omistaja on nimeltään Per Olsson.

 Fogdön kirkko

Fogdön kirkko on yksi Södermanlandin upeimmista keskiaikaisista kirkoista. Tänne Mälaren järven etelärannelle tuli kristinusko 1000-luvulla Ansgarin mukana Saksasta. Ansgar syntyi vuonna 801 Amiensissä Ranskassa. Hänestä tuli Hamburg-Bremenin arkkipiispa, jonka alaisuuteen tanakalaiset ja ruotsalaiset kirkotkin kuuluivat.

Mutta Ruotsin vielä jäljellä olevista kirkoista vanhin sijaitsee Dalbyn kylässä Upplannissa, joka on vuoldesta 1060.

 Krusifiksi joka roikkuu kaariholvissa on 1400-luvulta.

 Puuveistos 1300-luvulta on valmistettu Gotlannissa

Pyhä Martin hevosen selässä, puuveistos 1400-luvulta ja valmistetu Mälaren alueella. 

Pyhä Martin on mm Solnan kaupungin suojeluspyhimys. Pyhä Martin on jo täyttänyt 1700 vuotta muutama vuosi sitten. Pyhä Martin syntyi Pannoanissa, nykyisessä Unkarissa. Hän oli sotilas, josta tuli munkki ja myöhmemin myös piispa. 

Varsinkin Skånessa ja Tukholmassa vietetään 1500-luvulta lähtien Martingås päivää joka syksy 10. marraskuuta, jolloin syödään hanhenlihaa ja verestä valmistettua soppaa, nimeltä svartsoppa. Hän joka haluaa olla mukana Mårtengås päivällisillä niin voi varata pöydän päivälliselle 10. marraskuuta Kaupungintalon ravintolasta, Stadshuskällaren. Varaa ajoissa!

Kalkkimaalaukset ovat 1400-luvulta. Ne on maalannut kuulema joku paikallinen mestari.

Kuvassa kuorikaapu, jossa on kaunista koristelua. Koristelu on tehty silkki-ja kultalangalla Englannissa 1400-luvulla. 

Irtaimistoa on viety Pohjolan museoon/Nordiska museet ja Historialliseen museoon. Fogdön kirkossa on ollut runsaasti upeita kudonnaisia jotka on luultavasti valmistettu Vårfrubergan luostarissa. Kuulusin niistä on nimeltään Fogdöbonad, joka on todellinen harvinaisuus ja mestarityö 1400-luvulta. Itse kudonnainen on hyvässä säilössä, eikä siihen kosketa, eikä sitä näytetä.  Kudonnainen on 8 metriä pitkä ja 90 cm leveä. Historiallinen museo on tehnyt siitä rekonstruktion. Kudonnaisessa nähdään kaikki kolme Pohjoismaista pyhimystä, Sankt Erik (Ruotsi), Sankt Olof (Norja) ja Sankt Knut (Tanska). Jeesuken ristiinnaulitseminen ja kaikki 12 apostolia ovat kudonnaisessa myös nähtävinä.

 Begshammars herrgård

Fogdön niemen alueet ovat jakautuneet neljän suuremman maatilan kesken, Kungsberga, Hässelbyholm, Bergshammar ja Edeby. Kaikki neljä kartanoa ovat kuuluneet tunnetuille aatelisherroille. Kaikissa neljässä kartanossa asutaan vielä tänäkin päivänä ja kaikilla on omat suuret maatilat.

Edeby gård

 Fogdön vanhin kansakoulu

Fogdön niemellä on erittäin vilkasta kotiseutujärjstön toimintaa. Kun ruotsalainen kansakolululaitos täytii 175 vuotta niin sitäkin juhlittiin täällä  oikein näyttelyn kanssa.

Vansö kyrka 1100-luvulta

Tämä kirkko ei todellakaan jää Fogdön kirkon varjoon. Vansön kirkkokin on upea keskiaikainen kirkko kristinuskon alkuajoilta Ruotsissa. Ruotsin kuuluisin kalkkimaalarimestari Albertus Pictor on käynyt täällä maalaamassa kirkon seinille kalkkimaalauksia. Maalaukset on vastikään putsattu ja kirkkorakennusta on kunnostettu. Kirkkoa on suurin piirtein sadan vuoden välein kunnostettu.

Alttaritaulu on 1400-luvulta ja valmistettu Lübekissä kuuluisan Herman Roden verstaalla.

 Vanhat alttaritaulut on valmistettu 1400-luvulla täällä Mälarenlaaksossa.

Albertus Pictorin kalkkimaalauksia 1460-luvulta on kirkossa katosta lattiaan saakka. Albertuksella oli oppipoikia jotka avustivat häntä.

Kirkossa on myös kaksi 1400-luvulla täällä Mälaren järven laaksossa valmistettua alttarikaappia.

Krusifiksi on 1300-luvulta, noin 2,5 metriä korkea. Valmistettu paikallisessa verstaassa.

Helgarön kirkko 1100-luvulta

Tämä kirkko on avoinna vain häitä, hautajaisia ja kastetilauuksia varten. Kirkon urut ei ole enää käytössä, koska ne ovat pahasti homehtunut kosteassa sisäilmassa. Piano saa nyt kelvata instrumentiksi.

Vasta 1800-luvun lopulla kirkko sai tämän jylhän kirkontorninsa uusgoottisen tyylin mukaan. Viimeinen komministi muutti pois pappilasta vuonna 1903 ja samalla jäi kirkko ilman pappia. 1900-luvulla on kirkkoa korjailtu ja vahvistettu ja viimeisin korjaus tehtiin vuonna 2005.

Alunperin 1100-luvulla Helgarön kirkkosali oli vain 9x6 mteriä suuri ilman kirkontornia. Kuori oli vain 3,5 neliömetriä. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Marialle.

Kirkkoa suurennettiin 1300-luvulla. Kirkoa jatkettiin itäänpäin jolloin kirkko sai salikirkon muodon. Itäiseen päätyyn raknnettiin sakristia ja asehuone. Sisäkatto sai neljä tiilivalvia ja tähtikupolin pääalttarin päälle. Gustav Cruus Edebyn kartanon isäntä rakennutti Cruusin suvulle oman hautakappelin kirkon kupeeseen 1600-luvulla.

Kellotapuli on keskiajalta, joka oli käytössä ennen kuin kirkko sai kirkontornin.

Brittiska Handelskompaniet niminen myymälä, joka myy englantilaista kokeatasoista sisutustavaraa. Myymälä sijaitsee hieman sivussa Vansö Ekensholmin alueella. Ei kovin kaukana Husbystä ja Grindasta, reilu kilometri kummastakin.