Österåkerin kunta
Wira bruk/Wiran ruukkikylä sijaitsee Österåkerin kunnan pohjoiskolkassa, kahden järven Viren ja Losjön välissä. Jos satutte ajelemaan tällä alueella niin poiketkaa ihmeessä Wiran idyllisessä pienessä ruukkikylässä. Suosittelen aikaa toukokuun alusta syyskuun loppun. Sillä välillä on kylä kauneimmillaan.
Österåkerin kunta sijaitsee Tukholmasta koilliseen, Roslagenissa. Kunta on suuri pinta-alaltaan. Kunnan pääpaikkakunta on Åkersberga. Tukholmasta on mentävä kiertoteitä, sillä muuten tulee meri vastaan. Åkersberga luetaan kuuluvaksi Suur Tukholmaan ja sinne on noin 30 km Tukholmasata, riippuen mitä tietä ajaa. Alue on melko haja-asuttua. Alue on vahvasti ollut riippuvainen Itämerestä. Tukholman saariston pojoiset saaret sijaitsee täällä Österåkerin kunnassa. Täällä asuu melko vaurasta väkeä kuten kaikissa muissakin naapurikunnissa. Alue on hyvin vanhaa kulttuurialuetta ja alueella sijaitsee Ängsön pieni muttasöötti luonnonreservaatti ja paljon muinaisjäännöksiä.
Österåker mainostaa kuntaansa vetovoimaisinpana saaristokuntana Tukholman läänissa. Åkersberga on tunnettu vanhasta kanavastaan ja lukuisista saaristaan.
Österåker mainostaa kuntaansa vetovoimaisinpana saaristokuntana Tukholman läänissa. Åkersberga on tunnettu vanhasta kanavastaan ja lukuisista saaristaan.
Wira bruk on vanha ruukkipaikkakunta alueella, joka sijaitsee Roslags Kullan pitäjässä kahden järven Viren ja Losjön järvien välissä. Åkersbergasta pääsee tänne bussilla 620. Åkersbergaan kulkee paikallisjuna Roslagsbanaa pitkin. Roslags Kulla on lähin asutusalue, joka sijaitsee kilometrin päässä.
Clas Larsson Fleming
Hän syntyi Suomessa ja kuoli laivassaan Kielin kanavssa Saksassa amiraalin virassaan. Hän oli Louhisaaren kartanon herra joka toimi aikansa Tukholmassa ylikäskynhaltijana/övertåthållare, siis jonkilainen kaupunginjohtaja. Äitinsä puolelta hän oli kuuluisaa suomalaista Hornin sukua.
Östanån linna, Roslags-Kulla, Östanåvägen
Claes Larsson Fleming perusti rautaruukin nimeltä Vira bruk ja ruukin patroona, hän itse, tarvitsi arvolleen sopivan linnan asuttavakseen. Näin syntyi Östanån linna. Se on sitten eri asia kuinka usein Clas Fleming nukkui linnassaan, sillä hänellä oli monta virkaa.
Kaksi vuotta sitten linna oli myytävänä. Hintapyyntö oli 35 miljoonaa mutta linna on korjausta ja kunnostusta vaille. Mutta siihen hintaan sai myös suuren tontin, jossa on kaunis barokkipuutarha. Koska täällä linnassa ei asunut kukaan pitkiin aikoihin, niin se pääsi rähjistymään. 1800-luvulla linnassa asui silloinen pääministeri Erik Gustav Boström ja hänen jälkeläisensä ovat omistaneet linnan sen jälkeen. Linna on toiminut perintlinnana,jota ei sääntöjen mukaan saanut myydä. Sen oli kuljettava suvussa, mutta kukaan heistä ei ole ollut innostunut peruskorjauttamaan linnaa eikä asumaan linnassa.
Useat aatelissuvut omistivat vuoron perään linnaa 1400-1700-luvuilla. Mutta vuonna 1719 tuikkasivat venäläiset sotilaat linnan palamaan, kuten he polttivat monet muutkin kartanot ja linnat Itämeren rannikolla samana vuonna. Joten tämä nykynien linna ei ole se alkuperäinen linna, jossa Clas Fleming asui.
Valtion kiinteistöviratso oli ensialkuun kiinnostunut pelastamaan linnan ja tehdä siitä kulttuurisuojatun rakennuksen. Mutta he jättivät idean, sillä Upplannissa on runsaasti kulttuurisuojattuja linnoja jo ennestäänkin ja peruskorjaukset olisivat nielleet verovaroja. Österåkerin kunta ei halua satsata verovaroja korjatakseen linnan. Linna sopisi vaikka vanhustenkodiksi kunhan joku sen kunnostaisi. Östanån linna on siis myynnissä vieläkin!
Ruotsissa ruukkiiyhteiskunta saattoi kehittyä joko paperin, lasin tai rauadankäsittelyn ympärille 1700-luvun lopulta lähtien. Ruukkeja on Ruotsissa ollut ehkä tuhat tai enempikin. Joitakin lasiruukkiyhteiskuntia on vieläkin jolkunen jäljellä Smålannissa, mutta useimmat suurimmista ruukeista ovat nykyään paikallisten kotiseutuyhdistysten hallussa ja turismi on suurin tulonlähde.
Ruotsissa on tehty sosiaalisia tutkimuksia ruukkiyhteiskunnista. Varsinkin on tutkittu ruukkiyhteiskunnissa asuneidn ja kasvaneiden luonteenlaatua. Ruukkiyhteiskunnassa kasvaneet kehittyivät luonnollisestikin ympäristönsä vaikituksen alaisina. Eristyneisyyttä pidetään suurinpana haittana elää ja asua näin suljetussa yhteisössä, jossa ei ollut lainkaan sijaa yksityisyydelle. Elämä ruukissa oli orjatyötä, vaikka sen vastiineksi sai asunnon ja ruuan ja välttämättömät tarpeellisuudet.
Kaksi vuotta sitten linna oli myytävänä. Hintapyyntö oli 35 miljoonaa mutta linna on korjausta ja kunnostusta vaille. Mutta siihen hintaan sai myös suuren tontin, jossa on kaunis barokkipuutarha. Koska täällä linnassa ei asunut kukaan pitkiin aikoihin, niin se pääsi rähjistymään. 1800-luvulla linnassa asui silloinen pääministeri Erik Gustav Boström ja hänen jälkeläisensä ovat omistaneet linnan sen jälkeen. Linna on toiminut perintlinnana,jota ei sääntöjen mukaan saanut myydä. Sen oli kuljettava suvussa, mutta kukaan heistä ei ole ollut innostunut peruskorjauttamaan linnaa eikä asumaan linnassa.
Useat aatelissuvut omistivat vuoron perään linnaa 1400-1700-luvuilla. Mutta vuonna 1719 tuikkasivat venäläiset sotilaat linnan palamaan, kuten he polttivat monet muutkin kartanot ja linnat Itämeren rannikolla samana vuonna. Joten tämä nykynien linna ei ole se alkuperäinen linna, jossa Clas Fleming asui.
Valtion kiinteistöviratso oli ensialkuun kiinnostunut pelastamaan linnan ja tehdä siitä kulttuurisuojatun rakennuksen. Mutta he jättivät idean, sillä Upplannissa on runsaasti kulttuurisuojattuja linnoja jo ennestäänkin ja peruskorjaukset olisivat nielleet verovaroja. Österåkerin kunta ei halua satsata verovaroja korjatakseen linnan. Linna sopisi vaikka vanhustenkodiksi kunhan joku sen kunnostaisi. Östanån linna on siis myynnissä vieläkin!
Ruotsissa on tehty sosiaalisia tutkimuksia ruukkiyhteiskunnista. Varsinkin on tutkittu ruukkiyhteiskunnissa asuneidn ja kasvaneiden luonteenlaatua. Ruukkiyhteiskunnassa kasvaneet kehittyivät luonnollisestikin ympäristönsä vaikituksen alaisina. Eristyneisyyttä pidetään suurinpana haittana elää ja asua näin suljetussa yhteisössä, jossa ei ollut lainkaan sijaa yksityisyydelle. Elämä ruukissa oli orjatyötä, vaikka sen vastiineksi sai asunnon ja ruuan ja välttämättömät tarpeellisuudet.
Museo
Täällä voi tehdä myös ostoksia tai ostaa netin kautta. Ihatuin noihin kattokruunuihin ja kynttiläjalkoihin. Avoinna suurin piirtein joka päivä kello 11-16.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti