Klara sjö ja Tukholman kaupungintalo Kungsholmenilla
Klara sjö on pitkänomainen kanaalimainen vesialue Tukholman keskustassa ja se on osa Mälaren-järveä. Se sijaitsee Kungsholmenin ja Norrmalmin kaupunginosien välissä.
Kungsholmenin eteläpuolella ovat Södermalmin, Långholmenin ja Lilla Essingenin saaret. Manner sijaitsee pohjoisessa, Brommalandet ja Solnan pitäjä ja idässä Norrmalm. Kungsholmin saari on melkein 9 kilometriä pitkä, minkä läntinen osa on tasaista maastoa ja itäisissä osissa hieman kumpareista.
Kungsholmen on saari sijaitsee Mälaren järvessä. Saari on keskikaupunki aluetta.
Klara sjö ja Kungsholms strandin ihana katu, varsinkin S:t Erikin alueella
Klara sjön yli kulkee neljä siltaa: Stadshusbron, Klarabergsviadukten, Kungsbron ja Blekholmsbron. Tukholman kaupungintalo sijaitsee muun muassa Klara sjön rannalla.
Tukholma on vettä, vettä, vettä, saaria ja 57 suurenpaa siltaa, sekä mahdoton määrä mäkiä ja portaita. Tukholma on 30 % vesialuita, 30% viheralueita ja 70% saaria missä on asutusta.
S:T Erikspalats
Sportpalatset/Urheilupalatsi
Kungsholmen on yksi Tukhoman kunnan 14 kaupunginosa-alueesta ja se perustettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1926.
Kungsholmenin kaupunginosaan kuuluvat seuraavat kaupunginosat: Kungsholmen (saaren itäiset osat), Stadshagen, Kristineberg, Fredhäll, Marieberg, Lilla Essingen ja Stora Essingen.
Kungsholmenin saaren alkuperäinen nimi oli Västermalm/läntien malmi, sillä se sijaitsee kaupungin länsipuolella. Tukholmassa on Norrmalm/pohjoinen malmi ja Södermalm/eteläinen malmi. Kungsholmen on poikennut eniten muista keskustan alueista, mutta sKungsholmen alkaa olla saanut tukholmalaista tyyliä.
Ennen vanhaan oli tavallista, että Tukholman pohjois- ja eteläosissa sijaitsevissa "malmeissa" oli tavallisia maalaistaloja, saunoja ja puutarha-alueita. 1700-luvulla Tukholman malmeille syntyneitä kartanoita kutsuttiin malmitiloiksi/malmgårdar. Tukholman keskustaajaman alueella on vieläkin 30 malmgårdenia jäljellä ja ainakin yhtä monta on jo hajonnut tai hajoitettu.
Kesäinen Kungsholmen
Malminkartanot olivat usein perinteisesti kartanomaisia, ja niitä käytettiin yleensä kesä-asuntona tai aikansa "loma-asuntona" aatelistolle ja porvarille. Siksi monet malmitilat olivat aluksi eristämättömiä. Ennen kaikkea malmitilat olivat puutarhoja, joissa kasvatettiin eksoottisia kasveja, jopa appelsiinejä sekä lääkekasveja. Puutarhoissa oli usein huvimaja koristeena tai rakennettu vain kesäjuhlia varten.
Malmi tässä yhteydessä tarkoittaa kapunginosaa, mutta se tarkoittaa myös soraaa tai moreenia, sillä Tukholmahan sijaitsee 60 kilometriä pitkän harjun päällä, mitä on louhittu paikka paikoin.
Kungsholmenin saari on melko suuri ja siitä olisi paljonkin kerrottava, joten en voi millään keskittyä koko saareen. Jokainen osalaue on Tukholmassa omalaatuisensa, myös täällä Kungaholmenilla, mikä tekee saaresta mielenkiintoisen.
Klara sjön järvi erottaa Norrmalmin ja Kungsholmenin saaren toisistaan. Klarasjö on osa Mälaren järveä. Tai noh, ei Klara ole oikeastaan järvi, vaikka sitä järveksi kutsutaan, vaan pitkänomainen vesialue Tukholman keskustassa, osa Mälaren-järveä ja sijaitsee Kungsholmenin ja Norrmalmin kaupunginosien välissä.
Karlbergskanalen muodostaa kanalimaisen vesialueen luoteisimmassa osassa Tukholmaa, Kungsholmenin, Vasastadenin ja Norrmalmin alueiden välillä. Liikenne Karlbergin kanavassda on aina ollut vilkasta. Gamla Stanin (Riddarholmen) ja Sundbybergin välillä kulki useita vuosia säännöllinen matkustajavene liikenne. Yksi pysäkeistä oli Karlbergin linna, toinen laituri Mariedalin-malmitilan takana. Myös Mälar-saarilta tulleet hiekkaproomut saapuivat kaupunkiin Karlbergin kanavaa pitkin.
Essingeleden E20-tie on nykyään Ruotsin eniten liikennöity tie, mikä kulkee osittain tunnelissa Fredhällin asuinalueen alta kallion sisällä. Roomasta palatessa 'lentokenttä bussi' ajaa tätä reittiä Tukholmaan ja saan kyyneleet silmiin joka kerta lähestyttäessä keskustaa.
Mariedal, Hornsbergs strand 14
Mariedalissa sijaitsee siirtolapuutarha ja siinä sen kupeessa sijaitsee myös suosittu puutarha-kesäkahvila, missä saa lounastaa ja päivällistäkin trajoillaan. Aukioloajoista en tiedä, mutta luultavasti aukioloajat ovat sään mukaan. Täällä myydään myös alkoholijuomia.
Mariedalissa kokoontuu henklöitä jotka yhdessä haluaa päästä eroon alkoholista. Järjestö on ikivanha ja sen nimi on Länkarna.
Mariedalin Trädgårdscafé
Kahvilan sijainti on aivan erinomainen! Bussi 65 kulke tästä ohitse, pysäkin nimi on Mariedal. Lähin metropysäkki on Stadshagen.
Mariebergin kollektiivi-asuinrakennus
Mariebergin kollektiivinen asunto, oli yhteisasunto osoitteessa Wennerbergsgatan 6. Rakennsumestari Olle Engkvist oli jo aikaisemmin rakennuttanut kollektiivisiä asuinrakennuksia Tukholmaan. Asunnot oli vuokrattavana ensimmäkseen vain yksinasuville. Hän oli rakentanut työssäkäyville naisille suunnatut kollketiiviset asuintalot Kvinnornas hus, Elfvinggården ja Kollektivhuset Lundagården.
Nykyinen asuntopolitiikka on surkeaa Tukholmassa. Pariin kymmeneen vuoten ei ole ollut vapaita vuokra-asuntoja saatavilla, vaan on saanut jonottaa kymmeniä vuosia asuntoa varsinkin keskeisimmille alueille. Tällä hetkellä täytyy jonotta keskimäärin noin 9 vuotta saadakseen vuokra-asunnon.Tukholman naapurikunnista on hieman helpompi saada asunto.
Kungsholmenin saarta asuttivat 1400-luvulla fransiskaani munkit, joiden luostaria kututtiin nimellä Munklägret/munkkileiri tai Gråbrödraklostret/harmaaveljesten luostari. Munkit perustivat tiiliruukin, mutta elättivät itsensä myös viljelemällä ja kalastamalla. Siihen aikaan Kungsholmenin saari oli melkein asumatonta aluetta.
Stadshusbron/Kaupungintalon silta
Vuonna 1527 saari otettiin kruunulle osana uskonpuhdistusta, siirryttiin katolliselta ajalta luterilaiselle ajalle kuningas Gustav Vasan käskystä. Näin saaresta tuli Kunhsholmen/Kuninkaan saari/saareke. Nimensä saari sai siitä, että saarelle suunniteltiin raknnettavaksi kuninkaan linna.
'Munkkileirin' kohdalle rakennettiin vuonna 1645 ensimmäinen silta, mikä on nykyään saarelle johtava pääsilta Satadshusbron, Tukholman rautatiesemalta Kaupungintaloon. Saaren viralliseksi nimeksi tuli Kungsholmen vuonna 1672 ja saarelle muodostettiin oma seurakuntakin.
Saari oli vielä 1700-luvun alkupuoliskolla rakentamatonta aluetta, mutta vuosisadan loppupuoliskolla ilmaantui kaakkoisosiin ruutukaava-aluetta. Niinkin myöhään kuin 1890-luvulla olivat saaren luoteisosat vielä peltomaata. Tämä johtui siitä ettei saarelle ollut aikaisemmin siltaa.
Nimi Munklägret/munkkileiri tulee luultavasti Kungsholmenin vanhasta nimestä Munkkileiri ja Munkholmen. Tämä johtuu siitä, että Gråbrödran luostari omisti maan täällä keskiajalla. Seurakunnan perustamisen yhteydessä vuonna 1672 kirkon katoliselta kuulostava nimi vaihdettiin. Kuningas Gustav Vasa (1496-1560) halusi jo hallinta-ajallaan päästä eroon kaikesta mikä muistutti katollista kirkkoa. Riksrådet ehdotti nimeä Karlsholmen, mutta kuningas Karl XI (1655-1697) ei siihen suostunut.
Hantverkargatanin kadusta tuli Kungsholmin pääkatu ensi alkuun. Se on Kunghsholmin vanhin katu ja se on nykyään 1800 metriä pitkä katu, minkä varrella sijaitsee Kaupungintalo, poliisilaitos, Kungsholmin kirkko, Regionehuset (=Tukholman sote), paloasema, Kungsholmenin lukio, Kungliga myntverket ja paljon muutakin.
Hantverkargatan/käsityöläisten katu oli alunperin tarkoitettu asutusalueeksi käsityöläislle, kuten kadun nimikin jo sen kertoo. Monet kadut Tukholmassa ovat saanet niemensä sen mukaan, minkä ammattin harjoittajia asui kadun varrella.
Kun kävelee sillan yli Norrmalmilta Kungsholmenin saarelle niin ensimmäisenä törmää tähän upeaan rakennukseen, mikä on Tukholman kaupungintalo. Olen tehnyt Kaupungintalosta oman postauksen täällä.
Igeldammsgatanin varrella sijaitseva vanhainkoti. Alueen omistaa Isak Hirschin muistoksi perustetu säätiö. Igeldamsgatanin alue on vieläkin erittäin idyllinen. Oma tytär tuli eräs päivä ja kertoi kuinka ihanalla alueella hän oli käynyt. Hän halusi heti muuttaa sinne.
Isaak Hirschin muistosäätiö omistaa tämän vanhainkodin ja koko sen alueen. Isaak Hirsch (1843-1917) oli juutalaista sukua oleva tukkukauppias, rakennusmestari ja filantroopi. Hänen vanhenpansa olivat tehtaanomistajia, joten Isaak alkoi myydä Bolinderin rautahelloja. Mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan.
Liiketoiminta laajeni pian metallilevyjen tuonnilla ja viennillä. Hän sijoitti voittonsa usein teollisuuteen ja hänestä tuli lopulta kumppani noin 250 yrityksessä. Hirsch harrasti myös rakentamista ja tonttispekulointia.
Isaak Hirsch oli yksi Tukholman tunnetuimmista profiileista viime vuosisadan vaihteessa. Hän oli rakentanut lukuisia yrityksiä ja suuria osia Östermalmista. Hän löi vetoa rohkeasti ja oli toisinaan köyhä, minkä hän muistaisi 'elämänsä syksyllä'. Kun Isaak Hirsch kuoli vuonna 1917, omaisuus testamentattiin useisiin hyväntekeväisyys tarkoituksiin. Suurin osa rahoista menisi halpojen vuokra-asuntojen rakentamiseen vanhemmille, vähemmän varakkaille tukholmalaisille.
Isaak Hirschista tuli pian yksi Tukholman johtavista rakentajista ja jo elämänsä aikana Hirsch teki useita suuria lahjoituksia orpokodeille, lasten kesäkolonioille ja merimiehille. Hän testamentoi osan omaisuudestaan, lähes 5 miljoonaa silloista Ruotsin kruunua, Isaak Hirschin muistosäätiön perustamiseen, jonka tehtävänä oli "tarjota kohtuuhintaista asuntoa niille, jotka ovat nähneet parempia päiviä, mutta joilla ei ole enää varaa maksaa vuokraa".
Vuonna 1913 hänen 70-vuotispäivänä Aftonbladet nimitti hänet "koko Tukholman Isaak Hirschiksi". Dagens Nyheterin mukaan Isaak Hirsch oli yksi harvoista Tukholmalaisista miehistä, jotka voitiin mainita vain etunimellä, koska kaikki tiesivät silti kenestä he puhuivat. Hirsch kärsi diabeteksesta, ja viimeiset vuodet hän vietti pyörätuolissa sen jälkeen, kun molemmat jalat oli amputoitu. Viimeisen leponsa hän löysi juutalaisten seurakunnan hautausmaalta Solnasta.
Vanhainkoti sijaitsee alueella nimeltä Stadshagen/kapunkipuutarha tai kapunkilaidunmaa oikeastaan. Eikä ihme sillä Stadshagen mainitaan 1600-luvulla nimellä 'Stadens mulbete' ja myöhemmin 'Stadens hage' ja 'Stadshagen'. Alue oli pitkään maaseudun osa kaupungin laitamilla. Tässä oli pari suurempaa maatilaa, Ekedal ja Ulriksborg.
Stora Bryggeriet, Lars Forssells gata 23
Kungsholmenin saari muistetaan myös olutpanimostaan. Tukholmassa nimittäin
juotiin aikoinaan huomattavasti paljon enempi olutta kuin nykyään juodaan. Tukholmalaiset olivat humalassa päivät pitkät.
Olutpanimon toiminta lakkautettiin, kun tehdas meni konkurrsiin vuonna 1910, rakennukseen muutti useita lääkefirmoja ja tiloissa on vamisettu monenlaisia lääkkeitä. Nyt tiloissa on ruotsalais-sveitsiläinen lääkefirma Octapharma, mikä on perheomisteinen firma. Firma sijaitsee nykyään 118 maassa ja nyt löytyy firman 160 plasmakeskusta maapallolta. Firma on erikoistunut plasmatuotteisiin.
Alunperin oli tarkoitus rakentaa huvilakaupunginosa tehtaan alueelle, mutta kukaan ei halunnut muuttaa niin kauaksi kaupungin keskustasta.Nyt Kungsholmen kuuluu keskustaan.
Stora Hornsberg oli upea rakennus, joka rakennettiin Ulvsundasjön-järven rannalle 1700-luvun puolivälissä Kungsholmin luoteiseen kulmaukseen. 1890-luvulla Stora Bryggeriet olutpanimo rakennettiin tälle paikalle. Thedas rakennusta pidetään Tukholman kauneimpana Kaupungintalon jälkeen.
Jo vuonna 1646 kruunu oli lahjoittanut Hornsbergin alueen Porissa syntyneelle valtioneuvos Gustav Hornille. Linna rakennettiin Hornin aloitteesta 1600-luvun jälkipuoliskolla ja Jean de la Vallée toimi arkkitehtina. Siihen rakennettiin myös upea barokkipuutarha. Talossa oli kaksi siipeä ja se rakennettiin klassisistiseen hollantilaistyyliin Tukholman Riddarhuset mallina. Hornin kuoleman jälkeen linna oli ajoittain käyttämättömänä ja puutarha vuokrattiin. Vuonna 1731 Carl von Linné vietti muutaman viikon täällä kasvien keskuudessa tehdäkseen kasvitieteellisiä tutkimuksia.
Tukholman kartalta vuodelta 1863 käy ilmi, että hautausmaita oli saarella kaksi. Toinen sijatsi suunnilleen sillä paikalla, mihin Sankt Göranin/Pyhän Yrjön sairaala rakennettiin 1880-luvulla, ja toinen oli koleran hautausmaa nykypäivän Lindhagensgatanilla. Tukholman asuntopulan aikana 1890-luvulla kokoontui tänne joukko köyhiä ja kodittomia ihmisiä, joilla ei ollut kotia muualla kaupungissa.
Kronoberg, Kronobergsgatan 15
Täällä sijaitsee myös kaksi pientä juutalaista hautausmaata, Aronsberg ja Kronoberg. Kumallekaan hautausmaalle ei enää päsee, vaan ne on aidattu. Mutta ne näkee kyllä hyvin kadultakin käsin. Tänne ei enää pitkiin aikoihin ole haudattu ketään, vaan nykyisillä tukholmalaisilla hautausmailla on oma osionsa juutalaisille ja katolisille, sekä ortodokseille, muistokappeleineen kaikkineen.
Aronsberg, Alströmergatan 47
Alueesta tuli myös Kungsholmenin työssäkäyvien perheiden retkikohde. Täällä he pääsivät raittiiseen ilmaan eväspaketteinen, filtit ja soittimet mukanaan.
Stadshagenissa on Karlbergs-Bro-siirtomaayhdistys, mikä on yksi kaupungin vanhimmista siirtolapuutarha alueista Tukholmassa, mikä perustettiin vuonna 1909 ja siellä viljellään vieläkin vihanneksia, hedelmiä ja kukkia.
Tukholmassa oli 1900-luvun alussa vakava asuntopula, (ja onhan se nykyäänkin). Viranomaiset päättivät tarjota nopeasti halpoja ja yksinkertaisia asuntoja. Noin vuonna 1900 St.Göranin kirkon luokse rakennettiin yksikerroksinen kasarmin kaltainen hätäasuntola. Niitä kutsuttiin "Skogshyddor" nimellä, ja ne koostuivat huoneesta, jossa oli kaakeliuuni. Vain päätyhuoneistoissa oli keittiö. Yhteensä luotiin noin 40 huoneistoa. Kirjailija Maria Sandel asui yhdessä näistä. Metsämökit purettiin 1960-luvulla. Drakdödaren kaupunginosaan rakennettiin vielä neljä kasarmia, joita kutsuttiin kansan nimellä "Lusaskarna".
Kruununprinsessa Lovisan hoitola oli alunperin tarkoitettu lastenkodiksi.
Köyhien tukholmalainen lääkäri Per Elmstedt lahjoitti varoja säätiölle 30. kesäkuuta 1848 tehdyllä testamentilla, jonka tarkoituksena oli korjata sairaiden köyhien lasten välttämättömän hoidon puute. Kruununprinsessa Lovisa ilmoitti alusta alkaen olevansa halukas ryhtymään laitoksen suojelijaksi. Vilhelmina Fredrika Alexandra Anna Lovisa syntyi Haagissa Hollannissa, kuoli Tukholmassa, oli Alankomaiden prinsessa ja Ruotsin ja Norjan kuningatar, kuningas Kaarle XV:n vaimo.
"Kruununprinsessa Lovisan lasten terveysyhdistys", jonka tavoitteena oli ylläpitää Tukholmassa sairaiden lasten hoitolaitosta. Vuonna 1970 kaikki lääketieteelliset toiminnot siirrettiin Sankt Göranin sairaalaan, minkä jälkeen rakennukset purettiin ja tontille rakennettiin Tukholman poliisitalo.
Saarelle rakennettiin melko varhaisessa vaiheessa kolme sairaalaa, Stockholms sjukhem (koti kroonisesti sairaille), S:t Görans sjukhus ja Konradsbergs sjukhus, mistä tuli Ruotsin ensimmäinen mielisairaala.
Konradsberg/Campus Konradsberg, Rålambsvägen 22
Konradsberg oli paljon suurempi laitos kuin mitä kuvassa näkee. Rakennus on ollut sen jälkeen opettajakorkeakoulu. Ruotsin esikouluissa käytetään Reggio-Emilia pedagokiikkaa, mutta Ruotsissa on myös yksityisiä esikouluja ja peruskouluja.
Rakennus sai puhekielessä nimekseen Dårarnas slott, siis hullujen linna. Ruotsissa suljettiin Italian mallin mukaan mielisisraalat 1980-luvulla pitkäaikaisen kritiikin jälkeen. Ruotsisssa ei panna telkien taakse muuten kuin jos/kun oikeuslaitos niin määrää. Toisin sanoen jos henkilö on tehnyt vakavan rikoksen. Heitä koskee samat säännöt ja lait kuin muitakin kansalaisia.
Kungsholmenin kansakoulu, nykyien peruskoulu, oli ensimmäinen kansakoulu Ruotsissa ja jopa ensimmäisiä kansakouluja koko maapallolla. Koulussa oli 4000 oppilasta. Koulun päädyssä sijaitsee nykyään ns kultuurikoululuokat. Ruotsissahan koulut saa valita lisäaineita, jolloin musiikki, kultturi ja urheilu ovat erittäin suosittuja valintoja. Vanhemmat saa päättää mihin peruskouluun he haluavat laittaa lapsensa. Paikan saa jos koulussa riittää tilat. Tukholmassa vanhemmat kuskaa ristiin rastiin lapsiaan kouluun.
Ruotsiin tuli 1700-luvulla valtavat määrät maahanmuutajia Hollannista ja Belgiasta. Toisen maailmansodan aikana tuli vielä erittäin paljin paoklaisia Ruotisiin. Ani harva on Ruotsissa enää 'puhtaasti ruotsalainen'. Useimman tukholmalaisen juuret ovat jossain muualla kuin Ruotsissa.
Hollantilaiset saivat suunnitella aatelisten ja kuninkaiden puistoalueet ja Tukholmaan rakennettiin paljon tuulimyllyjä, joista on vielä useita jäljellä. Saksalaiset tulivat suurin joukoin Tukholmaan jo keskiajalla ja Tukholmassa puhuttiin siihen aikaan enempi saksaa kuin ruotsia.
Kungsholmenin saarella on runsaasti erilaisia kouluja ja opinahjoja, muun muassa Sverigefinska skolan, Fridhemsgatan 17-18. Koulu on perustettu vuonna 1990 ja siihen kuuluu esikoulu, esikoululuokka, alakoululuokat 1-9 ja vapaa-ajankeskus. Ruotsissahan saa vanhemmat valita koulun lapsilleen. Kuka vaan, jopa ulkomailta käsin, voi perustaa koulun Ruotsissa.
Suomalainen koulu mainostaa: "Jokainen oppilas lähtee koulustamme toimivalla kaksikielisyydellä ja ylpeänä ruotsalais-suomalaisesta identiteetistään sekä halun viedä se eteenpäin seuraavalle sukupolvelle ja elämään." Useille suomalaisille on tärkeää kansallinen ylpeys, mitä ei ruotsalaiset lainkaan kaipaa.
Norr Mälarstrand on Tukholman Kungsholmenin paraatikatu, rantakatu,mikä kulkee Mälarenin Riddarfjärdenin pohjoisrantaa pitkin. Katu on Tukholmnan suosituin kävely- ja hölkkätie.
Norra Mälarstrand on suosittu rantakatu ja ehdottomasti yksi suosituimmista kävelykujista, minkä rannalla sijaitsee upeita asuinrakennuksia, veneitä ja laivoja ankkurissa ja useita ravintoloita ja baareja viettää aikaa.
Mälarpaviljongen ravintola/baari Norra Mälarstrand 64, on sijainnut täällä jo 1940-luvulta lähtien. Sitä on vaan uuskorjattu ja laajennettu. Tämä on vieläkin erittäin suosittu paikka viettää aikaa. Erinomaista ruotsalaista perinneruokaa, mutta melko kallista. Tietääkseni avoinna kesäaikaan kuusi kuukautta, huhtikuusta syyskuun loppuun.
Orangeriet, Norra Mälarstrand Kajplats 464
(Kajplats tarkoittaa laivalaituria)
Orangeriet on omasta mielsstäni mukavamapi paikka kuin Mälarpaviljongen, mutta makuasiahan tämä on. Täällä on ruuat ja juomat hieman halvempia, lukaali on erittäin kotoisa, kalustettu retrohuonekaluilla.
Orangerietin vieressä sijaitsee kallis ravintola Trattorian, josta en osaa sanoa mitään.
Norra Mälarstrandin varrella viimeisenä tulee vastaan Rålandhovparkenin puisto tai Rålis, kuten tukholmalaiset paikkaa nimittää. Siellä sijaitsee suosittu ulkoilmaravintola nimellä Boulebar. Täällä voi keilailla, kuunnella livemusiikkia ja ruokailla. Tai vaan istua seurustelemassa kahvin tai muun juoman kanssa. Erittäin monipuolinen ruokatarjoilu ja halvan puoleinen.
Rålandshovsparkenin puistoalue on valtavan suuri jaerittäin suosittu paikka kesäaikaan. Täältä on monenlaista toimintaa ja uimarantakin löytyy alueelta.
Kesällä täällä näytetään ulkoilma-elokuvia.
Kesäteatteri on talvella luistinrata
Kristinebergin linna, millä kaksi suurta sivurakennusta
Kristinebrgin alueella on runsdaasti viheraluetta. Alue on saanut nimensä Kristinebergin linnan mukaan. Linna on ollut nykyään Kristinebergin koulun kulttuuriluokka, mutta linna oli alunperin yksityinen asunto. Niin kutsuttu sokeri- ja kangaskuningas Roland Schröder 1700-luvun puolivälissa rakennuttu linan perheelleen.
Rakennuksesta vastaa nykyään Valtion kiinteistövirasto, koska linna on kulttuurisuojattu rakennus. Koulu sijaitsee sivurakennuksessa ja päärasknneusta vuokrataan. Rakennukseen voi muuttaa, jos allekirjoittaa vaatimukset pitää hyvä huoli rakennuksesta eikä muuttaa tai korjailla mitään ilman Valtion kiinteistöviraston lupaa. Linnassa sijiatsevassa asunnossa on kahdeksan huonetta. Vuokra tulee olemaan 3700 € kuukaudeessa! Virtuaalinen vierailu!
HUOM! Asunto on jo vuokrattu.
Kristinebergin ranta-alueella sijaitsee erittäin pitkä ranta-puistoalue nimeltä Hornbergs strand, missä on leikkipaikka ja polskuttelu-allas pienille lapsille.
Kristinebergissä on Kristineberg niminen metroasema, mistä ei ole pitkä matka rantapuisto-alueelle. Bussit 61 ja 65 ajaa alueen lävitse. Bussi 74 tulee Moa Martinsonin torille. Täällä on useita ruokapaikkoja ja baareja. Varsinkin rantakadun pohjoisessa päässä on erittäin viihtyisää. Suosittelen kävelläö Lindhagesngatania pitkin kohti Hornsbergin strandia.
Kristinebergisparken
Sankt Erikin/Pyhän Erikin alue on uusrakkennettu muutama vuosi takaperin. Keskellä asuinaluetta on puisto missä seisoo pieni Sankt Erikin kappeli. Iso-Britnnaian kruununprinssi Charels kävi privaattivisiitillä Tukholmassa, sillä hän halusi nähdä S:t Erikin alueen ja muitakin uusrakennettuja alueita. Kuningas Carl Gustav läksi oppaaksi. Samoin kuningatar Elisabet pyysi saada Tukholmassa käydessään katsomssa tukholmlaisten tavisten uusia asuinalueita. Elisabet vietiin kuraiseen ja lammikoiseen Södra Ängbyn alueelle, mikä oli silloin vain osittain rakennettu.
Fredhäll on Kungsholmnein saaren rauhallisin alue, mikä sijaitsee saaren lounaisessa kulmauksessa, kahden moottoritien takana. Tänne ei kulje metroa, mutta lähin metroasema on Kristineberg. Bussilla 65 pääsee hyvin perille keskustasta.
Fredhällin alue on suurelta osin pusisoaluetta. Eteläranta on jyrkkää mäkeä, missä kuitenkin kulkee jokunen polku. Jotkut rohkeat hyppää kallioilta Essingenlahteen. Niemen läsnireunalla sijaistee laitrui msitä voi pulahtaa veteen. Siellä on kahvila nimeltä Badkafét mikä taitaa olla avoinna ympäri vuodet.
Fredhällsparkenin puistoalue
Karlbergskanalen/Karlbergin kanava
Kanava on vesiväylä Kungsholmin saaren ja Vasastanin kaupunginosan välillä. Vastarannalla sijaitsee Karlbegin linna, mistä kanava on saanut nimensä. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta.
Stadshagen on kaupunginosa Kungsholmenin saaren luoteisosassa, lähinpänä Normalmin kaupunginosaa. Stadshagen oli aikoinaan laidunmaata. Tukholman 1890-luvun asuntopulan takia tänne kokoontui joukko köyhiä, kodittomia ja kuljeksijoita, joilla ei ollut kotia missään muualla. He rakensivat itselleen ahtaita vajoja kaikenlaisesta romu- ja jätepuusta, ilman ikkunoita ja lämmitystä. Stadshagenia kutsuttiin 1900-luvun alussa "yhdeksi kaupungin esikaupunkien autioimmista ja surkeimmista osista.
Hieman myöhemmin tänne rakennettiin niin sanottuja hätätilasuntoja lapsiperheille. Rakennukset on hajoitettu jo kauan sitten.
Tänne syntyi 1900-luvun alkuvuosina siirtolapuutarha Kalrsbergin kanavan reunalle.
Tämä on alunperin kreivi Carl Piperin perheen asunto. Nykyään rakennuksen omistaa Coldinorden, mikä on ritarikunta tai veljeskunta, mikä oman kertomuksensa mukaan juontaa juurensa keskiajalta peräisin olevaan merenkulku ritarikuntaan. Sen juuret ovat Välimeren ympäristöstä. Järjestys elää nykyään vain Ruotsissa ja Suomessa. Ritarikunnan nimen tarkan merkityksen ja alkuperän tietävät vain korkeimman tutkinnon omaavat. Yhden ritarikunnan julkaistun historian (Pravitz 1919) mukaan sitä on kuvattava "salaiseksi veljeskunnaksi, jonka rituaali liittyy yhteen maailmanhistorian suurimmista tapahtumista".
Stadshagenin alueella sijaitsee kapungintalo, useita suurlähetystöjä, Sankt Göranin sairaala, Serafiimelasarettet, raatihuone, poliisiasema, virastotaloja, vankila, konttorirakennuksia, paloasema, ja joitakin kirkkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti