Rattoisaa Juhannusta!

Majstång/Juhannussalko

Juhannussalolla on erittäin pitkät periteet. Tiedetään että se tulee pakanalliselta ajalta, mutta sen varsinaista tarkoitusta ei tidetä. Ollaan melko varmoja että se on tullut Ruotsiin Euroopan germaaniselta alueelta. Luultavasti tangonlla tervehditään kesän tuloa, koska siihen ripustetaan kukkaseppeleitä. Juhannussalkoja on monissa maissa ympäri maapalloa.

Juhannusaatto Ruotsissa on kesän kohokohta/midsommar, se on kansanjuhla, joka on perinteisesti liitetty tanssiin, kukkiin, alkoholiin ja iloiseen nauruun. Missä tahansa Ruotsissa vuokraat mökin, minkä lähellä on paikka, jossa juhannusta vietetään yhdessä. Kaikki voivat osallistua, tanssia juhannustangon ympärillä ja osallistua erilaisiin aktiviteetteihin.

Juhannus on ruotsalaisille niin suuri kansanjuhla, että se on jopa suurempi kuin Ruotsin kansallispäivä. Juhannusta Ruotsin uudeksi kansallispäiväksi on puhuttu, mutta ehdotus ei mennyt läpi. Juhannus on ainoa juhla mikä perustuu perinteisiin ja se on ainoa patroiottinen maalaiskuntiin perustuva juhla. Ruotsissahan oli paikalliset maakuntalait ja paikalliset säännöt, ennen kuin Ruotsi valtiona yhdistyi ja sai yhteiset valtiopäivät. Maakunissa valittiin myös kuninkaat. Siihen aikaan nykyisen Ruotsin valtion alueella saattoi olla useita kuninkaita yhtä aikaa. Ruotsi on vieläkin suuresti maakuntakeskeinen valtio. Juhannus on liitetty seksuaalisuuteen, hedelmällisyyteen ja erämaahan, sekä maakunnalliisiin perinteisiin.

Juhannsuaaton lounas

Ennen varsinaista juhannusjuhlintaa syödään usien miten kesämökeissä hyvä juhannuslounas juhannus aattona. Jos satut olemaan alueella, missä on useita mökkejä, siellä on yleensä suuri yhteinen pitkä pöytä, johon kaikki tuovat ruokansa ja syövät yhdessä. 

Ruotsissa on tapana syödä juhannuksena silliä, valmistamme buffet-aamiaisen silakoista tarvikkeineen. Lisävarusteet vaihtelevat ja ovat hyvin erilaisia ​​oman maun mukaan. Kermasviili, ruohosipuli, leipä ja tuoreet perunat ovat yleensä aina pöydässä. Myös snapsit/ruokaryypyt ruuan kanssa on monessa paikassa pakollista ja niitten yhetydessä lauletaan erilaisia ​​snapsilauluja. Jälkiruoaksi tarjotaan usein hyvää mansikkakakkua tai mansikoita kerman ja sokerin kera.

Päivän jälkeinen illallinen koostuu nykyään pääsääntöisesti grillatusta ruoasta, sillä  ei ole rajoituksia, vaan grillaa sitä mitä itselle maistuu yhdessä tarvikkeiden kanssa oman maun mukaan. Lapsille makkaraa. Tarjolle voi laittaa melkein mitä vaan, mutta tuoreet perunat, sillit, lohi, näkkileipä ja makkarat ovat suosituimmat valinnat. Moni kattaa seisovan pöydän täyteen herkkuja, minkä kruunaa mansikat tortun muodossa tai jäätelön kera. Ruokaryypyt ja olut kuuluu asiaan. Viinejä ei juoda juhannuksena lainkaan.

Tukholamssa ei juhannus tunnu miltään, vaan olisi lähdettävä maaseudulle tai Tukholman saaristoon, missä juhannusta juhlitaan joukolla. Paikalslia juhannussalkoja nostataan useimmissa auintaajamissa. Moni tukholmalainen jää kaupunkiin ja menee johonkin ravintolaan tai viettää vain rennon illan kotona. Joissakin on tarjolla juhannusbuffe, vaikka läheskään kaikki ei sitä kaipaa.

Juhannustanssi on ikivanha juhannsuperinne, missä yleensä viulunsoittaja tai orkesteri soittaa perinteisiä lauluja, kun kaikki ihmiset kokoontuvat juhannustangon ympärille tanssimaan, kukkaseppelleet pään päällä ja ristin muotoisen tangon ympärille. Kaikki osaavat nämä tanssit ja vaikka et tietäisikään niitä, niitä on erittäin helppo seurata. Esimerkkejä tanssista juhannustangon ympärillä ovat "Pienet sammakot", "Papin pikkuvaris" ja "Kettu ryntää jään yli".

Iltaa kohden tanssimaan siirtyy erilaisille tanssialvoille, yleensä ulkoiulmassa ja klassisen ruotsalaisen tanssiorkesterin musiikin tahdissa. Tässä vaiheessa lapset ovat jo nukkumassa.Tämä lavatanssiminen voi olla hyvin 'märkä' tapahtuma, joka jatkuu pitkälle yöhön, jos haluat nähdä tai osallistua kun ruotsalaiset juhlivat ja naukkivat puskissa taskumatistaan vahovja juomia.

Tämän päivän nubben/ruokaryyppyn ja muiden alkoholijuomien kulutuksen jälkeen se johtaa yleensä vuoden ensimmäiseen uintiin illalla. Monet, jotka asuvat mökissä lähellä järveä tai merta, uskaltautuvat kylmään veteen uimaan. 

Midsommarkrans/juhannusseppele on klassinen juhannuksena käytettävä päähine, joka on helppo tehdä itse. Teräslankaa/sidontalankaa käytetään usein pohjana, on myös mahdollista ottaa pitkä mutta ohut oksa, mikä muotoillaan renkaaksi niin, että se sopii omaan päähän. Oksa on kierretty päistään niin, että se pysyy yhdessä, sen sitomiseen käytetään usein narua tai vastaavaa. Seppele koristellaan sitten kukilla ja lehdillä, jotka täytetään alas. Kaksi isompaa versiota juhannusseppeleistä koristavat myös juhannustankoa ja antavat sille klassisen ilmeen.

Ne, joilla on ruotsalainen kansallispuku, tarttuvat tilaisuuteen ja käyttävät sitä juhannusaattona. Kansallispuku on yleisin Taalainmaalla. Kansallispuvun käyttö on erittäin harvinaista suuren yleisön keskuudessa Ruotsissa. Valtaosa pukeutuu kesäisiin vaatteisiin, kevyisiin ja ilmaviin vaatteisiin. 

Muuten Tukholmassa arkena käytetään mustia tai valkoisia asusteita, beigeä ja harmaata, mistä musta on ehdottomasti suosituin väri. Ruotsalaiset ei tykkää lainkaan kuviollisista, raidallisita, pilkullisista tai kukallisista värikkäistä asusteista, yksiväristä mustaa sen olla pitää. 

 Rattoisaa Juhannusta!