Blogitilanne

Tämä rakennus sijaitsee  Lilla Skinnarviksgränd 4, Södermalmilla

Lilla Skinnarviksgränd ulottuu Bastugatanin kadulta länteen Timmermansgatanin alkuun Mälarborgenin rakennuksen luokse Matiabergetin vuorella. 

Mälarborgen

Lilla Skinarviksgrändin kujalta portaat johtavat alas Monteliusvägenin kävelyreitille. Mälarborgen/ Mälarpaltset on kulttuurisuojattu rakennus, minkä nimi oli alunperin Laurenska huset. Nykyään siinä asuu vain taiteillijoita, ja tässä upeassa palatsissa sijaitsee myös esikoulu.

Lilla Skinnarviksgrändillä on mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia kohteita.Kattfoten större korttelisto koostuu kuudesta pienemmästä 1700-luvulta peräisin olevasta puu- ja kivitalosta, jotka Tukholman kaupunginmuseo on merkinnyt sinisellä, mikä tarkoittaa, että niillä on "erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo". 1960-luvulla Lilla Skinnarviksgrändin historiallisia rakennuksia uhkasi purkaminen. Mutta Luojan kiitos se ei toetutunut. Södermalmin saaren molemmissä päädyissä on jäljellä Tukholman vanhimmat rakennukset.

Mutta se siitä...

Ajattelin tehdä blogieni tilannekatsauksen. Aikoinaan aloitin Rooma blogilla vuonna 2009 ja blogissa on ollut yllättävän paljon kävijöitä, vaikka avasin blogin vartavasten suomalaisia varten, ja siksi suomen kielellä, ainakin yritän kirjoittaa suomeksi. Minulla oli 9 kieliopissa ja ainekirjoituksessa aikoinaan, mutta 55 vuotta pois Suomesta on tehnyt tepposensa. Tässä on opeteltu muitakin kieliä ajan saatossa. Ja ikää on tullut lisää...

Mutta totta kai kaikki ovat olleet tervetulleita blogiin ja blogissa on mahdollisuus kääntää suomalainen teksti muille kielille. Olen huomannut että esim. ruotsinkielestä kääntäminen suomen kiellelle ei olekaan kovin helppoa, sillä Googlella on vaikeuksia kääntää kunnolla suomenkieltä. Johtunee siitä että suomenkieli kuuluu erittäin  harvinaiseen ja kapeaan kieliryhmään, kun taas  ruotsinkieili on germaninen kieli, ja lähellä muita eurooppalaisia kieliä.

Rooma blogissa on käynyt noin reilut puoli miljoonaa kävijää,  ja nykyään keskimäärin noin 5000-6000 per vuorokausi. Eniten kävijöitä Rooma-blogissa on ollut suuruus järjestyksessä Suomesta (kiitos siitä), USA:sta, Ruotsista ja Italiasta. Singaporesta ja Hongkongista on kävijöitä melko paljon.

Tukholma-blogi oli tarkoitus tehdä varta vasten suomalaisia ajatellen, sillä Ruotsi on yksi suomalaisten suosituimmista  matkan kohteista. Tukholma-blogin aloitin vuonna 2014 ja tähän mennessä on ollut kävijöitä tai paremminkin käyntejä noin 255000.

Tukholma blogissa on myös ollut eniten suomalaisia (kiitos siitä), toiseksi eniten USA:sta ja kolmanneksi eniten Ruotsista. Sen jälkeen Singaporesta, Hongkongista, Saksasta, Belgiasta, Venäjältä ja Ranskasta.

Joulun alla on aikomus mennä Roomaan, koska me ei joulua enää vietetä. On kuitenkin palattava jouluksi Tukholmaan, koska ollaan luvattu olla kissavahteja.

Jouluaatto Tukholmassa

Eilen joluaattona noin kello 15.15 kun aurinko oli juuri laskenut taivanrannan taakse.

Katukuvasta huomaa ettei tukholmalaiset kanna kasseja eikä joululahja paketteja. Täällä ollaan väsytty materialismiin ja etenkin  jouluperinteisiin jo kauan sitten.

Kaupat ovat aattonakin myöhään avoinna, samoin ravintolat ja kahvilat. Joulupäivän aamuna jo kello 8 seisoo pitkät jonot kauppojen edessä ja odottaa että ovet avataan. Joulupäivä on joka vuotinen joululahjoen vaihtopäivä.

Vuosi vaihtuu pian, joten toivotan onnellista uutta vuotta kaikille!

Finska kyrkan

Finska kyrkan/Suomalainen kirkko Tukholmassa täytti 300 vuotta! Kirkko seisoo kuninkaallista linnaa vastapäätä Gamla stanissa. 

Kuningaspari osallistui 19. joulukuuta konserttiin Tukholman Suomen kirkossa, joka tänä vuonna juhlii 300-vuotisjuhlavuottaan.

Suomalainen kirkko, aiemmin Fredrikin kirkkona tunnettu, sijaitsee Slottsbackenissa vanhassakaupungissa ja on pitkään ollut Tukholman suomalaisen yhteisön kokoontumispaikka. Vuosipäivä 19. joulukuuta 2025 merkitsee 300 vuotta siitä, kun siitä tuli Ruotsin kirkon suomalaisen seurakunnan seurakuntakirkko.

Kirkkoa kutsuttiin Ruotsin kuninkaan Fredrik I (1676–1751) mukaan, joka oli Hessen-Kasselista kotoisin oleva saksalainen prinssi, joka seurasi vaimoaan Ulrika Eleonooraa kruunussa vuonna 1720. Hänen hallituskauttaan vapauden aikana leimasi vahva parlamentti, kun taas hänellä itsellään oli enemmän seremoniallinen rooli, vaikka hän pyrkikin vahvistamaan kuninkaallista valtaa.

Kirkolla on pitkä historia, joka ulottuu 1500-luvulle, jolloin suomalainen seurakunta perustettiin. Siitä tuli kuitenkin pysyvä seurakunta vuonna 1725 Slottsbacken 2:ssa sijaitsevassa rakennuksessa, joka aiemmin toimi kuninkaallisen hovin juhlasalina ja teatterina. Se on keskeinen osa ruotsalais-suomalaista kulttuuria Ruotsissa. Seurakunta on aina ollut osa Ruotsin kirkkoa.

Tukholman saksalainen seurakunta, saksalainen Pyhän Gertrudin seurakunta, perustettiin virallisesti 8. maaliskuuta 1571.

Tukholmassa toimivat suomalaiset muusikot esittivät konsertissa muun muassa Jean Sibeliuksen ja Johan Helmich Romanin musiikkia. Solisteina olivat sopraano Emma Kajander ja viulu Cecilia Zilliacus.

Kirkko vuonna 1904

Suomalainen kirkko perustettiin olemassa oleviin tiloihin vuonna 1725, kun Tukholman suomalainen seurakunta muutti sinne. Seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1577, ja sen oli pakko muuttaa usein, kunnes se osti pysyvän paikkansa Slottsbacken 2:ssa sijaitsevasta talosta Tukholman linnan vierestä.

Ennen kuin rakennuksesta tuli Suomen kirkko, sitä käytettiin pallourheilun urheilupaikkana ja myös teatteripaikkana muun muassa saksalaisille teatteriryhmille. Suomalainen seurakunta on yksi vanhimmista ja kestävimmistä suomeksi järjestetyistä toiminnoista Ruotsissa. Seurakunnan saarnoja pidettiin useiden vuosisatojen ajan sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta nykyään toiminnan pääkieli on suomi.

Tässä tulee pitkä kertomus kirkon historiasta:

Suomalaiset ovat aina asuneet Tukholmassa. Kun he alkoivat rakentaa Tukholmaa mereltä valloitetulle maalle, jotkut perustajista olivat luultavasti ahkeria työläisiä kuningaskunnan itäosasta. Yhdessä maanmiestensä, kauppiaiden, merimiesten ja palvelualojen edustajien kanssa he loivat Tukholmaan suomalaisen yhteisön, jonka seurakunnasta tässä tulee historiallinen katsaus.

Kun uskonpuhdistus saavutti Tukholman, suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon omaksi palvontapaikakseen. Lokakuussa 1533 todennäköisesti ensimmäinen suomenkielinen luterilainen jumalanpalvelus pidettiin luostarikirkossa nykyisen Järntorgetin reunalla.

Tukholmassa aloitettiin suomenkieliset jumalanpalvelukset ja suomi  oli virallisena kielenä. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin täällä Amund Laurentssonin kirjapainossa nykyisen Själagårdsgatan 13:n vieressä, vuonna 1543 aapinen, vuonna 1544 rukouskirja, vuonna 1548 ensimmäistä kertaa suomeksi painettu Uusi testamentti ja vuonna 1549 kirkon käsikirja. Kirjat käänsi suomalainen uskonpuhdistaja Mikael Agricola, jonka ponnistelut tekivät hänestä samalla suomen kirjakielen perustajan.

Kustaa Vaasa käski purkaa dominikaaniluostarin saadakseen tiiliä kaupungin linnoituksia varten. Suomalaisten oli muutettava Bykyrkaniin, nykyiseen Suurkirkkoon, jossa heidän oli käytettävä saarnastuolilla varustettua kappelia. Suomalaisena pappina toimi tuolloin herra Mårten, Martinus Olai. Hänen merkittävä työnsä on Kristofferin Maan lakikokoelman¨' kääntäminen suomeksi vuonna 1548. Samana vuonna julkaistiin sekä ensimmäinen suomenkielinen lakikirja että evankeliumi.

Juhana III suosi suomalaisia. Nähdessään, kuinka ahdas Bykyrkan oli, jossa suomalaiset pakotettiin pitämään jumalanpalveluksiaan, hän antoi heille Pyhän Gertrudin killtatalon kirkoksi. Kun Tukholman saksalaiset jäivät ilman omaa kirkkoa vuonna 1576, heidän sallittiin tilapäisesti käyttää entistä kiltataloa, jota jo kutsuttiin Suomalaiseksi kirkoksi ja Pyhän Henrikin kirkoksi. 

Suomalainen seurakunta oli kaksikielinen 1500-luvun viimeisinä vuosina, koska sekä suomalaisilla että suomenruotsalaisilla oli kullakin oma pappinsa. 1600-luvulla seurakunnasta tuli yksinomaan suomenkielinen. 

Järjestely jakaa kirkko saksalaisten kanssa ei ollut väliaikainen. Juhana III:n kuoleman jälkeen valtaan nousi Sigismund ja sitten Kaarle IX, jonka saksalaiset onnistuivat suostuttelemaan pakottamaan suomalaiset hylkäämään kirkon vuonna 1607 ja muuttamaan fransiskaaniluostarin kirkkoon, nykyiseen Riddarholmin kirkkoon. Suomalaisille luvattiin Pyhän Jaakobin kirkko, joka pian valmistuisi, mutta lupausta ei koskaan täytetty. Rahat loppuivat, eikä hanketta koskaan toteutettu.

Suurin osa suomalaisista asui 1700-luvun alkupuolella Södermalmilla. Suomalainen seurakunta käytti kirkkonaan Katarinan kirkkoa Södermalmilla. Jo 1600-luvulta lähtien monia suomalaisia ​​oli haudattu Katarinan hautausmaalle. Vuonna 1723 Katarinan kirkko paloi maan tasalle, ja tämäkin tarkoitti muuttoa. Holmin pienestä varuskuntakirkosta, "Tollstadius-kirkosta" Blasieholmenilla, tuli suomalaisen seurakunnan viimeinen väliaikainen asunto. Tuolloin kirkkoherrana toimi Andreas Mennander. Hänen pojastaan ​​Carl Fredrik Mennanderista tuli Ruotsin ainoa suomalaissyntyinen arkkipiispa vuonna 1775.

Kirkon kansleri Arvid Horn, yksi Ruotsin silloisista rikkaimmista herroista tuli seurakunnan suojeluspyhimys. Nyt alkoi kirkon muuttaminen sopivaan muotoon. Apua sai kuninkaallisen palatsin ylitarkastaja, suomalaissyntyinen Carl Fredrik Adelcrantz, joka muun muassa loi koko alttarirakennuksen. Vuonna 1730 tehtiin merkittäviä lahjoituksia kirkkosalille.

Tärkeimmät ja arvokkaimmat esineet tuotiin turvaan venäläisiltä, Ruotsin valtakunnan itäisimmästä osasta, missä Pietari nykyään sijaitsee. Lahjat koristavat edelleen kirkkoa. Seurakunnan talous turvattiin myös, kun valtiopäivät vuonna 1734 myönsivät 20 000 riikintaalarin korvauksen seurakunnalle Henrikskyrkanin menetyksestä. Kirkkoneuvoston ja kansan välinen konflikti 1730-luvulla koski kahta kirkkoneuvoston vaatimusta: Seurakunnasta piti tulla "kansallinen seurakunta" ja ruotsin kielestä seurakunnan toinen kieli. Kirkkoneuvosto sai molemmat vaatimukset läpi.

Vuonna 1739 Tukholman suomalaisesta seurakunnasta tuli "Suomen kansan kirkko", ja kuningas päätti vuonna 1741, että ruotsinkielinen jumalanpalvelus pidettäisiin joka sunnuntai suomenkielisen jumalanpalveluksen jälkeen. Siitä lähtien Tukholman suomalainen seurakunta on ollut kaksikielinen.

Vuonna 1742 seurakunnan oli otettava vastaan ​​suuria ryhmiä pakolaisia ​​virkamiehistä ja saariston asukkaista. Vuonna 1747 kirkkoneuvosto valitti, että suomalaisilta lapsilta puuttui suomenkielinen koulu, joka heillä oli ollut vuodesta 1693 lähtien. Suomalaisia ​​opettajia kuitenkin oli. Vuonna 1747 suomalaisia ​​opettajia oli yhteensä 107.

Seurakunnan kohtalo oli vaakalaudalla, kun sota ja Suomi menetettiin, sillä sotapakolaiset kasvattivat seurakunnan jäsenmäärää. Kirkkoneuvoston jäsenellä ja kauppakamarin puheenjohtajalla Gabriel Poppiuksella oli tärkeä rooli seurakunnan pelastamisessa. Vuonna 1840 kuningas määräsi seurakunnan toiminnan jatkumisen ja jäsenyyssäännöt. Vuonna 1844 valtiopäivät tunnusti suomen kielen maan alkuperäiskieleksi.

Toisen maailmansodan seurakuntaelämään kohdistuneet seurakuntalaisuudet olivat entistä voimakkaampia, kun suuria määriä sotalapsia saapui Ruotsiin ja Tukholmaan. Kirkkomme toimi sotalasten yhteyspisteenä ja huoltokeskuksena. Keskeinen hahmo oli Gottfrid Sevelius, joka valittiin kirkkoherraksi vuonna 1942. Hänellä oli myös läheiset yhteydet Tukholman sotainvalideihin. Vuonna 1945 seurakunnassa oli 1 163 jäsentä.

Sota johti suureen suomalaistulvaan. Vuonna 1950 seurakunnassa oli 5 835 jäsentä ja pari vuotta myöhemmin jo 8 397. Varsinainen joukkomaahanmuutto tapahtui vuosina 1969–70, jolloin seurakunta kasvoi yli 20 000 jäseneen, mukaan lukien kirkkoon kuulumattomat jäsenet.

Vuonna 1971 seurakunta hankki meren rannalta tontin kesäasunnoksi ja leirintäalueeksi, ja vuonna 1975 kirkon viereen valmistui Peter Celsingin suunnittelema seurakuntatalo. Samana vuonna vietettiin kirkon 250-vuotisjuhlaa Hänen Majesteettinsa Kuninkaan läsnä ollessa.

Nobelvalaistus

Eilen oli vuoden pimein päivä Tukholmassa. Koko joulukuussa on ollut vain yksi aurinkoinen tunti.

Nobelviikko

 

Nyt on vuotuinen Nobelviikko meneillään, ja huomenna on varsinainen Nobelin juhlapäivä. Nobelilla ei ole mitään tekemistä valtion tai Tukholman kunnan kanssa, vaan tämä on Nobelin säätiön juhla, jollin Nobelin säätiö jakaa palkintoja ansioituneille henkilöile. 

Alfred Nobel sääti testamentissaan että hänen varoistaan on jaettava joka vuosi palkintoja/varoja ansoituneille tiedemiehille ja -naisille ja kirjailijoille. Palkintosumma on nykyään 11 miljoonaa kruunua per palkinnonsaaja. Joten Nobelin säätiöllä on mistä jakaa!

Säätiö saa olla tyytyväinein että Nobelin viikko sattuu joulun alustalle, sillä Tukholman kapunki on juuri nyt täydessä jouluvalaistuksessaan ja tunnelma on korkealla. Tunnelma on kuin  satumaailamssa. 

Niin Nobelin juhla kuin joulukin sattuu pimeimpään aikaan. Tukholmassa ei ole lunta joten valokoritseilla on saatuu viihtyisä tunnelma aikaan. Tällä viikolla tulee Tukholmaan paljon ulkommalaisia vieraitakin ja paljon mediaa. Useat heistä tulee ottamaan Tukholmassa vastaan uuden vuodenkin. 

Tässä alla on video missä näytetään palkintojen jako ja bangetti. Video on 1,50 tuntia pitkä, joten se kysyy kärsivällisyyttä katsoa kokonaan!

Toivotan teille kaikille lähellä ja kaukana oikein hyvää ja rattoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 💕!

Tukholma joulutunnelmassa

Tämä video on 'Vika och Vikan näkemys' Tukholmasta. Hän itse kertoo: "Täällä on Ruotsi! Suloinen, viihtyisä ja kaunis Ruotsi minun silmin nähtynä! Nimeni on Vika ja perheeni ja minä olemme asuneet Ruotsissa seitsemän vuotta (luultavasti venäläisiä maahanmuttajia, joita asuu melko vähän Ruotsissa).

Joka viikonloppu matkustamme ympäri Ruotsia ja vierailemme eri mielenkiintoisissa paikoissa Tukholmassa. Täällä jaan kauneutta ja hyödyllistä tietoa, josta ihmiset eivät puhu muuttaessaan Ruotsiin. Kun olemme lomalla, julkaisen kanavallani vlogeja lämpimämmistä ilmastoista."

Vuonna 2023 turistiyöpymisiä oli Tukholmassa 15,2 miljoonaa, (68,2 miljoonaa yöpymistä koko Ruotsissa). Joulunaikana turismi vastaa melkein kesäkauden turismilukuja. Tuosta videostakin huomaa että tukholmalaiset kävelee ilman päähinettä ja turistit paksut takit päällä ja myssyt päässä. Tänään on +7 astetta C Tukholmassa.

Kesä-elokuu 2024, on ollut fantastinen matkailukausi Pohjoismaissa, ja neljä maata, Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, raportoivat ennätykselliset matkailijamäärät. Kolmessa Pohjoismaassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, yöpymiset lisääntyivät edelliseen kesään verrattuna. 

Ruotsi houkutteli eniten turisteja lähes 29 miljoonalla rekisteröidyllä yöpymisellä (kesä-elokuu 2024). Näistä 29 miljoonasta yli 3 miljoonaa yötä (kesä-elokuu 2024) vietettiin Tukholmassa, siis noin miljoona turistia per kuukausi. Tanskassa yöpymisten määrä oli sama kuin edellisenä kesänä.

Kaikista pääkaupungeista, Kööpenhaminasta, Helsingistä, Oslosta ja Tukholmasta,  Helsingissä rekisteröitiin eniten yöpymisiä. 1,6 miljoonalla yöpymisellä kasvua oli 14 prosenttia edelliseen kesään verrattuna. Oslossa oli ennätysmäärä ulkomaisia ​​yöpymisiä, kun taas Helsinki houkutteli enemmän kotimaisia ​​turisteja kuin koskaan ennen, mikä teki siitä kaupungin historian parhaan kesän.

Meidän perheessä lopetettiin joulunviettäminen jo kauan sitten kun lapset kasvoivat täysi-ikäisiksi. Me ei saada millään konstilla sitä oman lapsuutemme joulutunnelmaa aikaan.

Me luultavasti lähdetään käymään Roomassa, mutta tullaan jouluaatoksi kotiin, koska me ollaan lupauduttu olemaan pari viikkoa  kissavahteja. 

Gamla stan

Tyypillinen sumuinen ja pimeähkö talvipäivä Gamla stanissa

En ole tehnyt Gamla stanista postausta, vaan useampia erillisiä postauksia. Syy siihen on se että Gamla stania on hankala käsitellä kokonaisuutena. Postauksesta tulisi julmetun pitkä. Mutta ajattelin kuitenkin tehdä lyhyen historallisen postauksen Gamla stanista, sillä Gamla stanistahan Tukholma syntyi 1200-luvun keskivaiheessa.

Tukholman synty 1200-luvulla liittyy läheisesti Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesiväylien hallintaan. Mälaren-järven pohjoisrannan rikkaalla maaseudulla olivat toistuvasti käyneet ryöstelevät merenkulkijat, jotka luultavasti tulivat nykyisen Viron ja Karjalan alueelta.

Ruotsin hallitsija Birger Jarl (1248-1266) perusti Tukholman 1200-luvun puolivälissä, mutta vasta 1600-luvulla kaupungista tuli tärkeä rooli Ruotsin pääkaupunkina. Bjälbo-suku oli suku, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvulla. Suvun kuuluisimpia jäseniä on Birger-jaarli.

Alkuperäinen  Tuskholman keskusta koostui Stadsholmenin saaresta sekä Riddarholmenin, Helgeandsholmenin ja Strömsborgin saaresta.

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas ja Kristian II (=Tanskan kuningas) halusi saada Ruotsin valtaansa keinolla millä hyväänsä. Kristian valtasi Tukholman ja se tukahdutettiin vastarinnalla mikä johti Tukholman verilöylyyn. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen sotaa keskenään. Ruotsi on sotinut kymmenen sotaa myös Venäjää vastaan. Ja silti Ruotsi on pysynyt itsenäisenä. Ruotsin on historian kirjoissa  Ruotsi on se maa, mikä on sotinut eniten maapallolla.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1200-luvulla alkoi melkin koko maassa olla yhteiset lait. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille. 

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 asukasta, joista suuri osa oli saksalaisaia kauppiaita. Joukossa oli myös pappeja ja aatelisia.

Tukholmanin kuninkaallinen palatsi

Tukholman kuninkaanlinna rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1690-luvulla. Nykyinen rakennus on barokkitylinen palatsi, jonka nykyinen suunnittelija Nicodemus Tessin nuorempi (1654-728), joka suunnitteli linnan Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1721.

Kuninkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet linnassa, mutta he ei asu linnassa. Kuningas ja kuningatar asuvat Drottningholmin linnassa, Victoria perheensä kanssa Hagan linnassa ja maatilalla Värmdössä. Carl Fhilip asuu Villa Solbackanissa Drurgårdenin saarella ja Madeleine kuninkaallisilla hevostaleilla.

Kuuluisa ranskalainen arkkitehti Le Corbusier ehdotti Tukholman keskustan radikaalia muutosta vuonna 1933. Hänen suunnitelmansa, joka esiteltiin kilpailussa, tarkoitti, että suuret osat Norrmalmista purettaisiin uusien asuntojen tieltä noin 170 000 asukkaalle.

Vanhan kaupungin länsipuolelle rakennettaisiin viiden metrin korkeuteen moottoritie. Vanha kaupunki säilytettäisiin osittain, mutta monet historialliset rakennukset olivat uhattuina. Onneksi tukholmalaiset eivät suostuneet.

Mälartorget, Gamla stanin metroasema

Tässä Mälartorgetilla sijaitsee Gamla stanin metroasema. Busseja pysähtyy Riddarhustorgetilla, bussit 2, 3 ja 53, Mälartorgetilla  samat bussit kuin edellä, sekä Kornhamnstorgetilla pysähtyy bussi 53 ja Slottsbackenilla Tukholman linnan luona bussit 2, 57, 76, 96, 191, 192, 193, 194 ja 195.

Vanha kaupunki syntyi 1200-luvun puolivälissä Birgerin jaarli toimesta, kun hän linnoitti Stadsholmenin valvoakseen Mälaren-järven sisäänkäyntiä. Keskiaikainen keskusta, joka tunnetaan nykyään nimellä Gamla stan, oli alun perin linnoitettu alue, joka kehittyi keskiajalla kaupunginmuurien ja sataman myötä.

Jaarli  oli vanha skandinaavinen arvonimi. Ruotsissa jaarli-termi lienee 1100-luvulla vakiintunut valtakunnan toiseksi korkea-arvoisimman henkilön arvonimeksi, joka kulki Bjälbo-suvussa, mihin Birger Jarlikin kuului.

Keskiajalla kaupunki kasvoi, ja sen suojelemiseksi rakennettiin kaupunginmuuri. Alkuperäinen kivimuuri parannettiin 1300-luvulla korkeammaksi ja vahvemmaksi tiilimuuriksi. Lisäksi vedessä oli tukkikasa, joka toimi lisäsuojana.

Aluetta kutsuttiin nimellä "Staden Mellan Broarna" (Siltojen välinen kaupunki) vuosina 1926–1980. Vasta vuonna 1980 sille annettiin nimi "Gamla stan" (Vanha kaupunki).

Nykyään Gamla stan on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupunkikeskuksista ja suosittu matkailukohde. Monet vanhimmista jäljellä olevista rakennuksista ja kaduista ovat peräisin keskiajalta.

Järntorget

Gamla stanissa sijaitsee jotkut kaupungin vanhimmista ravintoloista, kaupoista ja tavernoista sijaitsevat Kuninkaan linnan ympäröivillä alueilla. Tämä ei tarkoita, että aika olisi pysähtynyt. Gamla stanissa sijaitsee jotkut Tukholman innovatiivisimmista keittiöistä ja baareista. Gamla stan on vilkas kaupunginosa missä asuu noin 3000 asukasta ja missä noin 10 000 käy töissä.Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. 

Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietenkin nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, Vanhakaupunki saattaa vaikuttaa turistiselta. Mutta astu sisään johonkin kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Mårten Trotzigs gränd, Tukholman kapein kuja

Tiiviisti rakennettu Gamla Stan on saari, jossa on mukulakivikatuja ja värikkäitä rakennuksia 1600- ja 1700-luvuilta. Täällä sijaitsevat keskiaikainen Storkyrkan kirkko ja kuninkaallinen palatsi, joka on kuninkaallisen perheen virallinen asuinpaikka. Eikä he enää silti asu linnassa. 

Viihtyisät ravintolat tarjoilevat perinteistä ja uutta kotiruokaa, ja vanhanaikaisten pubien välissä on tyylikkäitä cocktailbaareja. Riddarholmenin naapurisaarella sijaitsee kuningashuoneen oma kirkko,  Riddarholmskyrka, mikä kuluu turisten pakollisiin käyntipaikkoihin. Suosittelen!

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Sankta Gertruds kyrka, Prästgatan 29

Sankta Gertudin kirkko Gamla stanissa on saksalaisten kirkko. Kirkko on yksi Tukholman kauneimmista kirkoista. Gamla stanissa sijaitsee myös suomalainen kirkko.

Suomalainen kirkko, kuninkaan linnan vieressä

Gamla stanissa on vain kolme kirkkoa, Storkyrkan, Sankta Gertruds kyrka ja Suomalainen kirkko.

Saksalaisten merkitys Gamla stanille ja koko Tukholmalle on ollut merkittävä. He asettuivat asumaan Gamla staniin kauppiaina, käsityöläisinä ja Tukholman asukkaina keskiajalta ajassa eteenpäin. Ruotsalaisten ja saksalaisten välillä ei aina vallinnut rauhanomainen ilmapiiri, mutta saksalaisten ammattitaidon ansiosta kaupunki kehittyi. 

Alueen valtuusto koostui puolet ruotsalaisista ja puolet saksalaisista, mutta saksalaisille annettiin pian oikeus perustaa oma seurakuntansa kirkkoineen ja hautausmaineen. Saksalaisen kirkon lisäksi vanhassa kaupungissa on nykyään monia kadunnimiä, jotka muistuttavat saksalaisesta vaikutuksesta.