Drottningholmin linna

Drottningholmin linna sijaitsee Lovön saarella Ekerön kunnassa, noin 10 kilometriä Tukholman keskustasta luoteeseen. Linna rakennettiin saarelle jo vuonna 1580. Lovön saari on ollut tunnettu jo pitkät ajat ja sillä on pitkä historiansa. Tämä pieni Lovön saari kuuluu Unescon maailmanperinne listalle. Tämä alue on Tukholman alueen vanhinta asuinaluetta. Varsinkin Lunda ja Söderby nimisissä kylissä asuttiin jo rautakaudella.

Unesco on nimennyt Ruotsissa yhteensä 15 maailmanperintökohdetta ja Drottningholmin linna on yksi niistä.

Lovö ja Drottningholmin linna oikealla, siitä sitten Ekerön saaren kautta Munsö'n laivalaituriin ja siitä lautalla yli Adeslö'hön. Bussi 312 Brommasta vie perille saakka Adelsö'hön. 

Birkan saarelle pääsee Tukholmasta laivalla.

Drottningholmin linnaan päsee seuraavasti: ensin tunnelbanalla (=metro) Brommaplan'ille, siitä busseilla 301, 323 ja 176 ja 177 Drottningholmiin.

Hieman kauenpana Mälaren järvellä sijaitsee Adelsö, mikä on Tukholman 'kehto'. Adelsö'ssä asui myös Tukholman ensimmäinen ns kuningas ja ensimmäiset päättäjät. Kuninags Magnus Ladulås, Maunu Ladonlukko, rakennutti Hovgården Adelsön saarelle. Siinä mahtavassa hovikartanossa tehtiin kaikki päätökset jotka koski Tukholmaa.  Sen viereisellä Björkön saarella asui aikoinaan viikinkejä. Niin Adelsö kuin Björkö'kin kuuluvat myös Unescon maailmanperimälistalle.

Lövön saarella sijaitsee suuria herraskartanoita suurine maanviljeysalueineen. Jotkut perheet asuvat talvet kaupungissa ja viettävät kesänsä täällä suvun herraskartanossa. Herraskartanoihin kulkee autoteiltä lehmusten kattamat allée't, jotka ovat tyyppillisiä yksityisteitä. Herraskartanot ovat peräisin 1700-1800-luvuilta. Malvikin kartano on ollut kuuluisan Wallenbergin suvun omistuksessa 1800-luvulta. Wallenbergin suku hautaa kaikki sukunsa jäsenet Malvikin kartanon ykistyiselle hautausmaalle. Tästä lisää myöhemmin...

Idyllinen lehmusallé johtaa Lövön kauniiseen pieneen Lovön kivikirkkoon. Kirkon vieressä sijaitsee hautausmaa, jonne on haudattu enimmäkseen Drottningholmin linnan työväkeä. Tämä on paikallinen maantie, mikä lähtee heti sillan jäkeen savuttaessa Lövön saarelle. Kirkko seisoo keskellä saarta neljän tien risteyksessä. 

 Lövön kirkko

Kirkko on rakennettu 1100-luvulla. Hautausmaalle on haudattu kaksi kuningas Gusav III:n opettajaa, Olof von Dalin ja Samuel Klingenstierna. Hautausumaalla lepää myös Carin Göring, Herman Göringin vaimo. Nyt kuitenkin hauta on tutkittu ja tultu siihen tulokseen että haudassa ei olekaan rouva Göringin jälkeenjäännökset, vaan jonkun muun. Tiedä häntä sitten...

Kirkon pohjamuuriin on rakennettu kiinni viisi riimukiveä, mitkä kuuluivat alkuperäiseen puukirkkoon. 

Kreivi Fredrik Magnus Piper'in aluesuunnitelma

Tämä alleén alkupäähän rakennutti aatelisherra Fredrik Magnus Piper englantilaisen puistoalueen vuonna 1797, johon rakennettiin pieniä lampia, pieniä saaria, kanavia kukkaisistutuksia, erikoisia puita ja pensaita.

Brostugan/siltatupa, jossa sijaitsee kahvila

Drottningholmin saarella asuu noin 400 henkeä, kuningas ja kuningatar mukaan luettuina. Drottnigholmiin pääsee kahden sillan kautta, Nockebybro ja Drottningholmsbro. Näitten siltojen välissä sijaitsee nimittäin melkein asumaton saari Kärsön. Heti sillan jälkeen kaupungista päin tultaessa sijaitsee Brostugan, siltatupa, jossa siltavahti aikoinaan 1780-luvulla asui ja vahti liikennettä. Siltavahti toimi vuoteen 1931 saakka. Hän avasi sillan ja otti siltamaksun laivoilta. Siltatuvan yläkerran siltavahti vuokrasi joka kesä kesävieraille joista tunnetuin on Hjalmar Söderberg, erittäin tunnettu ruotsalainen kirjailija, joka eli 1861-1941. Eräs perhe piti kahvilaa kolmessa sukupolvessa vuoteen 1990 sakka siltavahdintuvassa. Nykyään kahvilalla on uusi omistaja. Sitä paitsi tämä siltavanhdin rakennus kuuluu kuten Drottnningholmin linnakin rakennuksineen Ruotsin maailmanperintöjen joukkoon.

Kärsö'ssä on kuusikilometriä pitkä kuntolenkki, mikä kiertää saaren ympäri. Saaressa on melko vanhoja puita ja osittain erikoinen kasvillisuus. Aikoinaan jotkut tukholmalaiset botanistit istuttivat tänne erikoisia kasveja ja puita. Täällä saatta tavata myös majavia nakertamssa puitten runkoja. Saari on luonnonsuojattu alue.  

Saarella sijaitsee  myös Kärsögården, mikä on konferanssi- ja aktiviteettikeskus, jonka omistaa KFUK-KFUM, nuorten miesten ja naisten kristillinen yhdistys. 

Lovö Magasin, Lunda 21, Drottningholm

Lovö on idyllinen saari. Täällä on runsaasti idyllisiä paikkoja joissa on olotila kuin paratiisissa konsanaan. Suosittelen matkustaa Lovön perukoille, missä sijaitsee maajussinmarkkina paikka ja ravintola ja myymälä, mikä lyö laudalta kaikki Tukholman alueen kahvilat, ravintolat ja myymälät. 

Paikan nimi on Lovö Magasin ja se on ylistetty ihan taivaisiin. Se sijaitsee osoitteessa Lunda 21, Drottningholm. Paikka on avoinna  vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-16.00. Kesällä ehkä arkisinkin. Bussilla 323 Brommaplanin metroasemalta Lovön kirkon luokse ja siitä loppumatka kävellen, noin reilu kilometri. Omalla autolla matkan hurauttaa nopeasti.

Drottningholms slott, Drottningholmin linna, Kuningattaren linna

Linna sai nimensä jo 1579, Johan III:n hallintokaudella. Kuningas antoi rakennuttaa kivilinnan vaimolleen kuningatar Katarina Jagellonicalle, mutta kuningatar ehti kuolla ennen kuin linnarakennus ehti valmistua. 

Kuningatar Hedvig Eleonora rakennutti tämän nykyisen linnan 1600-1700-lukujen vaihteessa. Nicodemus Tessin vanhempi suunnitteli linnan. Hän oli rakentanut linnaa jo 19 vuotta kun hän kesken kaiken kuoli.  Hänen poikansa Nicodemus Tessin nuorempi ja Carl Hårleman lopettelivat linnan rakentamisen. Linnassa on kaksisataa huonetta.

Kreivi Magnus Gabriel de la Gardie asui aikansa linnassa 1600-luvulla. Hän syntyi Reva'issa (=Tallinnassa) ja kuoli Venngarnin linnassa Sigtunassa. De la Gardie oli kreivi, valtionmarsalkka, valtionkansleri ja jopa runoilija. De la Gardie omisti myöhemmin siinä kymmenisen linnaa. Hän oli ehdottomasti aikansa mahtavin herra ja rikkain myös. Hänen äitinsä oli Brahen aatelissuvusta. Brahen suku on vieläkin numero 1 ruotsalaisessa atteliskalenterissa. Kuningastakin mahtavampi, kuten ruotsalaiset aattelisherrat usein olivat. 

Vuonna 1777 osti valtio Drottningholmin linnan ja sen ympärillä sijaitsevat tilukset. Valtio omistaa sen vieläkin. Kuningasperheellä on linnan käyttöoikeus ja nykyinen kuningaspari asuu nykyään linnan eteläisessä päädyssä.

Drottningholmin linnaa voidaan pitää Ruotsin suurvalta-ajan merkittävimpänä linnarakennuksena. Linna on on  myös parhaiten säilynyt kaikista yhdestätoista kuninkaallisista linnoista. Linnan yhteydessä sijaitsee lukuisa määrä muita sivurakennuksia ja erilaisia puistoaueita.

Slottsparken, linnanpuisto, sijaitsee  linnan edustalla. Se on barokkityylinen puisto. Sen lisäksi linnan läntisellä puolella sijaitsee ns. englantilainen puisto. 

Confidensen, paviljonki Kinan linnan yhteydessä. Kuningas ja kuingatar sattoivat aterioida tässä paviljongissa ja ruoka nostettiin ruokahissillä ylös maan alitse. Kuninags ja kuningatar ei siis tarvinneet tarjoilijaa lainkaan ja saattoivat nauttia olostaan iilman palvelijoita ja kenenkään katseita. Paviljongissa saattoi myös kuninags seurustella vieraansa tai vieraidensa kanssa ilman palvelusväkeä, ilman että tarvitsi pelätä että vieraat korvat kuulevat saaisuuksia.

Kuingasperheen privaatti kylpylärakennus Mälaren rannalla, englantilaisessa puistossa, eristetyllä alueella. Kylpylä rakennettiin jo 1792  ja se on korjattu ja mordernisoitu useamman kerran sen jälkeen. Rakennuksessa kerrotaan sijaitsevan myös sauna. 

Kerrotaan että tämä kylpylärakennus oli kruununprinsessa Victorian ja hänen poikaystävänsä Daniel Westlingin lempipaikka Drottningholmissa. Täällä he saivat istua ja oleskella aivan kaikessa rauhassa. Tänne ei media edes löytänyt tietään. Victoriallahan oli oma huusholli linnan sivurakennuksessa ennen kuin hän avioitui.

Kaskaderna

Slottsteattern, linnan teatteri

Teatteri on 1700-luvulta ja uniikki laatuaan.

Tukholman linna

Tre Kronor, alkuperäinen Tukholman linna

Linna oli rakennettu alunperin vain puolustusta varten, mutta linnassa on asunut kuitenkin useampikin kuningas. Valdemar Birgerson 1200-luvulla ja Birger Magnusson ja Magnus Birgersson 1300-luvulla. 

Kuningas Birger Jarl rakennutti linnan 1200-luvulla ja antoi sille nimeksi Tre Kronor. Linnassa riehui tulipalo vuonna 1697, jolloin linna tuhoutui täysin. Kuningasperhe joutui muuttamaan Wrangelskan palatsiin, Riddarholmeniin, jossa he asuivat 50 vuotta. Sinä aikana rakennettiin linna uudestaan. Kuin ihmeen kaupalla kirjaston kirjat ja käsikirjoitukset säästyivät tulipalossa. Wrangeska palatset sijaitsee nykyään Svea Hovrätt, Svean hovioikeus.

Kuningas Gustav Vasa'n ajalla kunnostettiin linnaa uuten uskoon. Kuningas Johan III:n ajalla tehtiin linnasta renssanssilinna, mutta tämä nykyinen Stockholms slott/Tukholman linna on Nicolaus Tessin nuoremman barokki-tyylinen 1700-luvun linna. 

Tukholman linna tai Kuninkaan linna/Kungliga Slottet, kuten hovi ja tukholmalaiset nimittää linnaa. Oikealla Storkyrkan ja linnan edustalla sijaitseva piha on nimeltään Yttre Bårggården ja tuota linnan sisäpihaa kutsutaan nimellä Inre Bårggården.

Tukholman linna on vain yksi kymmenestä Ruotsin kuinkaallisen hovin linnoista. Täällä on aukioloajat ja muu info koskien Tukholman linnaa.

Tukholman linnan ulkoseiniä maalataan "lämpimön rosan" värikiksi. Maalaustyöt tulee viemään 20 vuotta. Linna ehkä on maalattu valmiiksi vuonna 2036. Linnan katolle on asennettu aurinkopaneelja, ja kuningaskin kiipesi katolle avustamaan paneelien asennuksessa. Linna sai vuonna 2006 julkisivuvalaistukset.

Eduskuntatalo vasemmalla ja sen takana kansallismuseo. Kuninkaan linna oikealla.

Tukholman linnassa on noin 600 huonetta, jos laksetaan jokainen "koppero" mukaan. Linnassa on yhteensä 972 ikkunaa, 31600 ikkunalasia. Nykyinen inna on suurimmaksi osaksi rakennettu 1700-luvulla italialaisen barokkityylin mukaan. Arkkitehti Carl Håleman suoritti linnan loppuunrakentamisen sen jälkeen kun arkkitehti Nicodemus Tessin kuoli. Linnan alla voi saada nähdä rippeet entisestä linnasta joka on  nykyään Museum Tre Kornor nimeltään. 

Tukholman linna ei ole kovin kummallinen linna loppujen lopuksi verrattuna  muihin eurooppalaisiin kuninkaiden linnoihin. Jopa Italian presidnettikin asuu isommassa ja ueammassa linnassa.  Quirinalen palatsissa Roomassa on asunut Italian kuninkaallisa, paaveja ja nykyään palatsi on Italian presidentin asunto. Paltsissa on toki tilaa myös ulkomaalaisille vieraillekin. Kun Ruotsin kuningas ja kuningatar Silvia olivat valtionvierailulla Roomassa niin he asuivat Quirinalen palatsissa, koska Ruostin suurläherystö on iavan liian piani, eikä siellä ole edes asuntoa. Kuninags tuumasikin että jopas on iso pytinki verrattuna meidän pieneen linnan Tukholmassa.

Muita museoita ja käyntikohteita linnassa ovat Gustav III:s antikmuseum, Skattkammaren, Bernadottebiblioteket,  näyttelyjä, Slottsboden, kesäkahvila, musiikkia linnassa, linnan kirkko ja ajankohtaisia tapahtumia, jotka voi olla teemailtoja, esitelmiä, erikoisia kiertokäyntejä, jolloin esitellään kuinkaallisten yksityisiä esineitä, asuja, huonekaluja, koruja ja ruokailuastioita ja vaikka vallan mitä. Linnassa on juuri parhaillaan avoinna  The Lillian Look-näyttely, jossa esitellään prinsessa Lillianin asusteita, koruja ja henkilökohtaisia esineitä.

Yttre Borggården'illa vaihdetaan linnan vahtikaarti joka päivä. Joskus on kuningas mukana vahdinvaihdossa, varsinkin syntymä- ja nimipäivänään ja muina kuningasperheen merkkipäivinä. Myös hevosprataati soittokuntineen osallistuu määrättyinä päivinä vahdinvaihtoon. Kuvassa kuningaspari vilkuttaa Bårggårdenin ikkunasta vahdinvaihtoa seuraamaan tulleille kansalaisille.

Kuninkaallinen perhe, 2014

Kuninkaalla ja kuningattarella, kruununprinsessalla ja prinssi Danielilla ja prinsessa Sofialla on omat työhuoneet linnassa. Kuningaspari asuu toisessa linnassa nimeltä Drottningholm ja kruununprinsessa perheineen asuu Hagan linnassa. Prinssi Carl Philip eikä prinsessa Madeleine asu linnoissa.

 Tessinska palatset

Nykyään Tessinin palatsi on Tukholman lääninhallituksen rakennus ja maaherran asunto. Palatsin nimi tulee siitä että arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi rakennutti palatsin perheelleen. Palatsi on yksi Tukholman upeimmista residensseistä. Palatsi on barokin aikainen helmi. Elegantissa paaraatihuoneistossa juhlittiin esimerkiksi nykyisen kuninkaan Carl XIV Gustavin 40-vuotis virkajuhlaa.

Tessinin palatsin sisäpiha

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi (1654-1728) pani parastaan. Hän oli barokin ajan mestari Ruotsissa. Hän oli Ruotsin ensimmäinen hoviarkkitehti ja myöhemmin myös kaupunkiarkkitehti. 

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi on sunnitellut linnan. Hän suunniteli useita linnoja ja monia kirkkorakennuksia. Tessinin suvulle hän suunniteli oman palatsin kuninkaan linnan kupeeseen, Tessinska palatset, Suomalaisen kirkon viereen, Slottsbacken 4.

Kun Nicolaus Tessin nuorempi kastettiin niin hänet kantoi kastemaljalle itse leskikuningatar Maria Eleonora. Kuningatar avusti Nicodemuksen opintomatkoja ulkomaille. Nicodemus osasi puhua ruotsin kielen lisäksi saksaa, italiaa ja ranskaa. Roomassa hänen seuranaan olivat markiisi del Monte ja kuningatar Kristina, jotka järjestivät Nicolauksen opinnot Roomassa. Hän opiskeli Lorenzo Bernini, Carlo Fontanan ja Giovanni Pietro Bellorin kanssa. Hän opiskeli ajan perinteiden mukaan roomalaista antiikin ajan estetiikkaa.

Tessinin isältä jäi Drottningholmin linnan sunnittelu kesken kun hän kuoli, joten Nicdemus Tessin nuorempi jatkoi isänsä työn loppuun. Näin ollen Nicodemus nuorempi ei ehtinyt saada aivan valmiiksi  tätä Tukholman kuinkaallista linnaa ennen kuin hän kuoli.

Linnan seinien koemaalaus

Tukholman linnaa maalataan parhaillaan uudestaan. Kuulema "lämminrosa" on värin nimi. Noh tuskin aivan räikeän ja huutavan roosan väriseksi, mutta jotain ns roomalaista rosan väriä kai ajetaan takaa. 

Kerrotaan että julkisivun maalaus ja korjaus tulee viemään noin 25 vuotta. Pelkästään 31600:n ikkunalasin vaihto ja ikunanpielten putsaus ja maalaus kesti kymmenen vuotta. Korjaukset, puhdistus ja maalaustyöt tehdään käsin. 

Kansalaiset ovat sitä mieltä että linna olisi maalattava keltaiseksi, kun taas päättäjät ovat päättäneet että linna maalataan rosan väriseksi. Linnan omistaa valtio, kuten muutkin kuninkaalliset linnat. Joten se on Statens Fastighetsverket'in asiantuntijat jotka määräävät värin ja maksavat kulut. Totta kai on kysytty kuninkaan mielipidettäkin asiasta, mutta tuskinpa kuningas on pannut vastaan, sillä hän luottaa varmasti asiantuntijoihin ja ammattimiehiin. Valtiohan tässä kuitenkin sanoo viimeisen sanansa.

 Yttre Borggården päivittäisen vahdinvaihdon aikaan.



 Vahdinvaihto



 Slottsboden on nimeltään linnan myymälä jossa on paljon tavaraa myynnissä







Porrashalli

Rikssalen/valtionsali, sijaitsee eteläisessä siivessä. Kuningas on istunut vain kerran tuolla kuninkaan tuolilla, silloin kun hänet kruunattiin kuninkaaksi.

Huone raknnettiin vuonna 1755, samaan aikaan kuin säätyvaltiopäivät avattiin. Oikeastan säätyvaltiopäiviä pidettiin jo 1400-luuvlla, mutta eri muodossa. Ensimmäiset valtiopäivät uudemmassa muodossa pidettiin Arbogassa vuonna 1435. Syy siihen oli ettei ollut virallisesti valtiota, eikä kuningastakaan, joka olisi liitetty valtioon. Vuonna 1463 Ruotsissa oli puolainen kuninags Erik av Pommern ja hän oli samalla Tanskan ja Norjan kuningaskin sekä Kalmarin Unionin kuningas.

Siihen aikaan Ruotsissa oli säätyvaltiopäivät jonka päämies oli itse kuninags. Ruotsin säätyvaltiopävillä oli aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat edustettuina. Myöhemmin eduskunnan ajalla oli eduskunta jaettu kahteen kammariin, jossa ylähuoneessa istui aatelisten edustajat. Heillä oli oikeus istua siellä kuolemaansa saakka. Tämä kaksikammarinen eduskunta lakkautettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1971. Aatelisilla ei ole enään poliittista valtaa, mutta heillä on suuri taloudellinen valta.

Olen huomannut että Suomessa sekoitetaan aateliset ja kuninkaalliset, ikään kuin kuninkalliset olisivat aatelisia. Mutta niin ei ole asin laita. Kuninkaalliset pitäisivät sitä halventavana, että heitä pidetään aatelisina. Aaateliset nimittäin olivat kuninkan palvelusväkeä, useimmat sotamiehiä. Ruotsihan ei ole juuri muuta tehnytkään historian saatossa kuin sotinut, joten sotamiehiä tarvittiin. Kunings palkkioi ne miehet jotka osallistuivat sotaan ylimmällä aattelistittelillä, ritari. Hovinpalvelushenkilöt kuninags yleensä myös aateloi. Nykyiseltä kuninkaalta  eduskunta kielsi aateloinnin vuodesta 1975 lähtien.

Sitten Ruotsissa on ollut aikaisemmin ns uradel, perussatelisto, joiden esi-isät vunna 1350 kuuluivat ruotsalaiseen rälssisukuun. Rälssi tarkoitti "vapaita miehiä", mm. verovapautta ja he asuivat rässikartanoissaan. Ruotsin ensimmäiset kuninkaat nousivat rälssisuvuista kuten Magnus Ladulås.  Ruotsin aatelisto jakautuu arvojärjestyksessä  kolmeen luokkaan ritari-, herra-ja svenneluokkaan.

Tämä valokuva on otettu siitä tilaisuudesta jossa prinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja kuninags julisti Victorian kruununprinsessaksi. Victoria piti ihastuttavan puheen vanhemmilleen. Kuningas ja kuningatar istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat puhetta. Victorian puhe oli tunteikas ja mieleenjäävä. Silvia kyynelehti. Victoria aloitti sanomalla "rakkaat vanhemmat, rakas isä ja äiti..." Victoria sinutteli isäänsä kautta koko puheen. 

Tässä kuvassa näkyy tuo ns kruunaustuoli. Kun Victoria kruunataan kuningatteareksi niin hän istahtaa tuolle tuolille ja hänen pään päällä pidetään kruunua. Kruunua ei lasketa pään päälle, vaan symboolisesti pidetään pään yllä.



Ajattelin vaan, että Ruotsissahan sinuttelu on aivan yleinen tapa, on ollut jo kauan. Mutta kuninkaallisissa perheissä kautta Euroopan tuskin sinutellaan. Suomessan vieläkin teititellään aivan yleiseti, mikä minusta kuullostaa oudolta. Muistan että lapsena sinuttelin mummoa ihan vahingossa, niin silloin äiti neuvoi että mummoa pitää aina teititellä.

Rikssalen/valtionsali, kuninkaan hopeinen tuoli

 Linnan kirkko

Jo Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukon ajoilta on sijainnut linnassa kirkko ja oma linnan seurakunta ja oma pappi. Nykyinen linnan seurakunnan pappi on nimeltään Michael Bjerkhagen (kuvassa).

Linnan kirkkosali sijaitsee linnan eteläisessä siivessä.

Hovin oma seurakunta on kokoontunut kirkkokahville. Tämä on hyvä tilaisuus kuninkaan ja kuningattaren tavata linnan työväkeä. Kuningas ja kuningatar kuvassa oikealla.

Bernadotte huoneisto käsittää 14 huonetta ja yksi niistä on Victoriasalonki. Salongin nimi ei kuitenkaan viittaa nykyiseen kruununprinsessa Victoriaan vaan kuningatar Victoriaan, joka oli saksalaista Baden sukua ja joka oli naimisissa Ruotsin kuningas Gustaf V:n kanssa. 

Victoria syntyi Badenin prinsessana sillä hän oli suuriruhtinas Fredrik I:n tytär. Suurruhtinas Fredrik I:n äiti oli Ruotsin prinsessa Sofia Wilhelmina, joka oli syntyään Holstein-Gottorpin suurherttuassukua. Victoria oli tarkemmin sanottuna kuningas Gustav IV Adolfin (1778-1809)  tyttären pojan tytär ja siis sukulainen Gustav Vasalle. Kuningatar Victorian poika oli nykyisen Ruotsin kuninkaan isosiä. Ei siis ihme että nykyinen kruununprinsessa sai nimekseen Victoria. Av Baden, Holstein-Gottorp ja Bernadotten suku ovat jo 1600-luvulta saakka naittaneet sukuaan keskenään.

Juhlahuoneisto, Vita Havet

Vierashuoneisto 

Pelarsalen

Bernadottekirjasto

Kirjastossa on noin 100 000 kirjaa, noin 1/2 miljoonaa valokuvaa ja mahdoton määrä musiikkituotteita. Neljä arkkitehtia suunnitteli tätä kirjastoa ja siihen meni aikaa kaiken kaikkiaan noin sata vuotta, jotta se saatiin nykyiseen kuntoonsa. Kirjasto valmistui vuonna 1796. Sitä kutsutaan nykyään kansalliskirjastoksi. 

Kirjasto ei ole avoinna muuta kuin erikoistilaisuuksia varten. Mutta kirjastoa hoitaa kokopäivätyönään kirjastonhoitaja.

Linnan kellarissa sijaitsee Skattkammaren, jossa on kaikki kuninkakalliset korut näytteillä. Täällä on myös kaikki kuninkaitten kruunut ja miekat.

Kuningas Gustav III:n antiikkimuseo sijaitsee myös linnassa

Tämä museo on yksi Euroopan vanhimmista museoista, joka on perustettu jo vuonna 1794. Kuningas Gustav III oli erittäin kiinnostunut taiteesta ja antiikista.

 Kahvilakin löytyy, jonne pääsee sisäpihalta

Kesäkahvila sijaitsee sisäpihalla.

Vahtiparaati jolloin armeijan soittokunta on mukana