Tyresön linna ja linnan kirkko

Tyresön linna, Tyresö, noin 14 kilometriä Tukholmasta kaakkoon

Kahvila avoinna ympäri vuoden maanantaista sunnuntaihin kello11.00-16.00. Torstaisin avoinna kello 11.00-21.00.

 Matkustajakoti!

Linna avoinna: 6.kesäkuuta-30.elokuuta kello 13-17 

Linnaan voi itse omin päin tutustua. Talviaikaan näytetään vain ryhmille ja silloin on varattava aika etukäteen. Sisäänpääsy 100 skr. Linnan omistaa valtio ja linnasta pitää huolen Nordiska museet. 

Noin 20 minuutin matka autolla tai linja-autolla Tukholmasta Tyresöön. Bussi 875 Gullmarsplanin metroasemalta Tyresön kirkon luokse. Linnalla on myös oma venelaituri.

Tyresön linna ja linnan kirkko

Linna sijaitsee kauniin Kalvfjärdenin lahden rannalla, mikä on osa Itämerta.

Perinteisesti tyresöläiset juhlivat juhannusta Tyresön linnan tiluksilla

Tyresön linnan perustaja Axel Oxenstierna on haudattu Tyresön kirkkoon. Kirkko sijaitsee linnan tontilla. Oxenstiernan poika peri linnan mutta hän kuoli 35-vuotiaana ja linna joutui vaimon Maria Sophia del la Gardien omistukseen. 

De La Gradiet olivat siihen aikaan Ruotsin rikkain suku. De La Gardiet olivat alunperin ranskalaista alkuperää ja suvun jäseniä asui niin Eestissä kuin Ruotsissakin. Rouva Oxenstierna, Maria Sophia De la Gradie joutui leskeksi jo 21 vuotiaana. Hänestä tuli Ruotsin ensimmäinen naispuolinen yksityisyrittelijä.

Jakob De La Gardie hyökkäsi Moskovaan vuonna 1609, mutta hänellä ei ollut joukkoja mukanaan, joten hän joutui vetäytymään Eestiin, joka siihen aikaan kuului Ruotsille. Muutama vuosi myöhemmin yritettiin asettaa ruotsalainen prinssi Venäjän tsaarin istuimelle, mutta sekin epäonnistui, mutta Ruotsi piti kuusi vuotta Novgorodia halussaan. 

Jakob meni naimisiin yhden sen ajan rikkaimman naishenkilön kanssa, Ebba Brahe. Avioliittonsa myötä Jakob De La Gardie pystyi hankimaan melkein kymmenen maatilaa ympäri Ruotsia ja Itämeren rannikkoa. Tukholmaan hän rakennutti kaikkien aikojen promeimman palatsin Makalös, joka on myöhemmin hajoitettu. Jakobsdalin linnan hän rakensi myös metsästysä silmällä pitäen. Jakobsdalin linna on nykyään nimeltään Ulriksdalin linna.

Jakob De La Gardeia ja Ebba Brahe syntyivät molemmat erittäin rikkaisiin ja mahtipontisiin sukuihin. Molemmat olivat ns korkea-atelisia. Heidän poikansa Magnus De La Gardeie eli Ruotsin suurvallan ajalla. Pariskunnalla oli myös tytär joka meni naimisiin arvovaltaisen Gustaf Oxenstirenan kanssa, joka kuoli kolmen avioliittovuoden jälkeen ja Maria peri miehensä suuret omaisuudet. Marian isän kuoltua hän peri myös isänsä valtavat omaisuudet.

Kreivitär Maria Sofia De La Gardie asettui asumaan tänne Tyresön linnaan. Linnasta käsin hän hoiti kaikkia lukuisia maatilojaan ympäri Itämeren. Hän myi maataloustuotteita, veneitä, viljaa, paperia ja pellavansiemnöljyä. Hän perusti Tyresö'hön tekstiilitehtaan, jossa valmistettiin myös sotilaille asusteita. Maria Sofia osallistui myös pankkitoimintaan. Ruotsin ensimmäinen pankki oli nimeltään Palmstruchska Banken, ja siitä pankista Maria Sofia lainasi rahaa ja lainasi sitä sitten eteenpäin. Pankin omisti kuningas Karl X Gustavin luvalla liivinmalainen Johan Palmstruchska. Tämä pankki laski liikeelle Euroopan ensimmäiset setelit.

Linnan tontilla sijaitsee monenlaisia lisäkennuksia

Maria Sofia ei mennyt uusin naimisiin. Hän oli Ruotsin ensimmäinen suuri yksityiyrittelijä. Lopulta aatelisten omaisuutta alettiin vetämään kruunulle ja näin Maria Sofiakin menetti suuren osan omaisuuttaan.

Linnna on uusrakennettu ja korjattu 1800-luvulla arkkitehti Isak Gustaf Claesonin avustuksella.

Axel Oxenstierna af Södermöre, 1583-1654

Hän oli linnan perurustaja kreivi Gabriel Gustafsson Oxenstierna  Södermöne och af Eka och Lindön nuorempi veli.

Hän oli kreivi ja yksi Ruotsin kaikkien aikojen merkittävimpiä valtionmiehiä. Ruotsin suurvallan aika lasketaan saaneen alkunsa vuonna 1611, joten Axel Oxenstirena oli suurelti vaikuttamassa sen syntyyn.

Södermöde oli hänen ikioma kreivikuntansa, mikä sijaitsee Smålannissa. Siellä on nykyään samanniminen kunta. Pitää vaan sanoa samalla, että ruotsalaiset onnistuivat kehittämään maansa demokratiaksi ilman sisällissotaa ja riitoja.Nykyään Ruotsi on maapallon vahvin demokratia. Suurimman ansion siitä voi antaa ylhäisaatelissukuun kuuluvalle kreivi Axel Oxenstiernalle (1583-1654), joka reformoi man hallinnon, minkä mukan emnnään vieläkin. Hän oli Ruostin histroan merkittävin valtiomies.

 Tyresön linna

Tyresön kunta on valtavan laaja pinta-alaltaan ja aivan ihastuttavan kaunista luontoa löytyy kilometreittäin. Tyresön kunnalla on pitkä rantalinja Itämereen ja läntisellä puolella paljon järviä. Kunnassa asuu noin 46 000 asukasta. Tyresön kunta luetaan kuuluvaksi Tukholman taajamaan ja Suur Tukholmaan alueena.

Kunnan vaakunassa on Oxenstiernan aatelisuvun symboolit. Oxenstiernat olivat alunperin Smålantilaista alkuperää oleva aatelissuku, yksi Ruotsin vanhimmista aatelissuvuista. Oxenstiernan suku on jakautunut useanpaan sukuhaaraan kuten Oxenstierna af Croneborg, Oxenstierna af Eka och Lindö, Oxenstirerna af Korsholm och Wasa  sekä Oxenstirena af Södermöre.

Useita valtionneuvoksia ja valtinokanslereita on kuulunut sukuun, joista tunnetuin oli Axel Oxenstierna.

Valtiondrotsi, vapaaherra, Gabriel Gustafsson Oxenstierna af Eka och Lindö syntyi vuonna 1587 Revalissa, nykyisessä Tallinnassa ja kuoli täällä Tyresön linnassa vuonna 1640. Hän oli kuuluisan kreivin ja valtionkansleri Axel Oxenstiernan veli. Axel Oxenstienna oli yksi Ruotsin historian merkkihenkilöistä. Äitinsäkin puolelta Gabriel ja Axel olivat vähintäin yhtä korkeaarvoista ja vanhaa Bielken aatelissukua, kuin isänsäkin puolelta.

Gabriel avioitui kolme kertaa. Ensimmäinen vaimo oli hänen  serkkunsa. Toinen vaimo oli Brita de la Gardie, joka oli valtion rikkaimman ja juuri silloin arvovaltaisimman miehen sisko, Magnus Gabriel de la Gardie. Gabriel ja Brita asettuivat asumaan Tyresön linnaan. Siihen aikaan oli Tyresön linnan maa-alueet Tukholman suurimmat. Oxenstiernat omistivat suurin piirtein koko nykyisen Tyresön kunnan alueen.

Tyresön kirkko, avoinna kello 11-15 (ainakin lauantaina ja sunnuntaina)

Noin 8000 vuotta sitten maanpinta nousi veden pinnan yläpuolelle. Koko kunnan alue oli noin 10 000 vuotta sitten 150 metriä merenpinnan alapuolella. Bronssiajalla alueella oli karjataolutta. Nuoremalla rautakaudella noin 500 eaa alueella oli useita kartanoita, Grimmersta, Uddby, Alby, Kumla, Näsby, Raksta ja Åva. Näistä kartanoista on vain siellä täällä hautausmaat jäljellä. Paikkakunnat joiden nimi päättyy-by päätteeseen (joka tarkoittaa kylää), kertoo siitä että niillä alueilla on asunut viikinkejä. 

Gabriel ja hänen ensimmäinen vaimonsa Märta Bielke

Gabriel Oxenstiernan hautamuistomerkki Tyresön kirkossa. Gabriel Oxenstierna rakennutti kirkon ja alunperin suvulleen  hautakirkoksi, mutta kirkkoon on haudattu suvusta vain Gabriel ja hänen ensimmäinen vaimonsa.

Keskiajalla alettiin rakentamaan kartanoita, gårdar, tuonne vuoteen 1900 saakka. Gård tarkoittaa piha, pihapiiriä ruotsiksi, mutta gård sana liitetään moniin kymmeniin muihin nimityksiinkin. Gård on myös yleinen nimitys maatilalle. Kaupunkioloissa gården on kerrostalojen sisäpiha.

Kirkonkyliä alkoi syntymään 1100-luvulla. Tyresö kuului siihen aikaan Österhaningen pitäään. Vanhin Tyresön asukas josta on tietoa oli ritari Erengisle Nilsson Hammersta'ssa joka luovutti omaisuuteensa ja tilansa Nils Turesson Bielkelle. Siihen aikaan oli Tyresö suurin kartano koko Tukholman alueeella.

Linnan yhteydessä sijaitsee bistro, alueella on kaksi kahvilaa, myymälä, kauppapuutarha, matkustajakoti jne. Kauniilla säällä täällä voi viettää vaikka kokonaisen päivän.

 Café Notholmen

Talvella

Notholmen

Linna sijaitsee meren rannalla ja samalla myös meren lahdessa. Kalvfjärden on osa Itämerta mutta se on pitkä ja kapea lahti. Lahdessa sijaitsee pieni  saari niemltä Notholmen, jonne pääsee kapeaa puusiltaa pitkin. Saarella on vierasvenesatma, majatalo ja kahvila. Linnan lähellä sijaitsee Matkustajakoti, jonne pääsee autollakin. Tänne pääsee busilla 875 (Gullmarsplanilta Tukholmasta).

Prinssivilla, prinssin huvila

Toimii nykyään matksutajakotina

Prinssi Eugen (1865-1947) kuningas Oscarin ja kuningatar Sofian nuorin poika, asui täällä usein kesäisin. Talviaikaan hän asui Tukholmassa Waldemarsudden'issa. Eugen'ista kehkeytyi yksi sen ajan suurista taidemaalareista. Hänen taulujaan myydään kovilla hinnoilla nykyään esim Bukowskin huutokaupassa.

Taiteilijaprinssi Eugen vietti usein kesänsä täällä luonnon keskellä. Lähettyvillä sijaistee myös Tyresta Nationalparken ja Tyesta Naturreservat. Mahtavan kaunista luontoa.

Tyresö Slottskyrka, Kyrkvägen1

Bussilla 875 Gulmasplanilta Tukholmasta perille saakka. Linna sijaitsee hieman kauempana, noin 400 metriä. Kirkko toimii saurakuntakirkkona ja myös linnan asukkaiden hautakirkkona. Bussipysäkin luona sijatsee myös pyhiinvaelluskeskus.

Gabriel Gustafsson Oxenstirena on luonnollisetstikin saanut oman portrettinsa kirkon seinällä sijaitsevaan epifatiumiin.  Hänhän oli kirkon 'rakennusmestari'.Kirkkoon on haudattu useimmat linnassa asuneet henkilöt, ja kunniapaikalla lepäävät herra ja rouva Gustafsson Oxenstiernat. Kirkkomaalle haudattiin henkilökunta.

Linnassa on asunut useammat aatelissuvut ennekuin linna otetiin valtion haltuun. Tyresön linna joutui Nordiska museon haltuun, kunlinna viimienen omistaja Markiisi Claes Lagergren kuoli vuonna 1930.

Wenngarns slott

Wenngarns slott, Sigtuna

 Facebook!

Sigtunan kunnan kotisivu!

Kartta barokkipuiston alueesta!

Kirpputori!

Linna sijaitsee vain noin 15 kilomertriä Arlandan lentokentältä ja reilut 20 km Tukholmasta pohjoiseen. Täällä saa kuka vaan nauttia tuhatvuotisen linnan ilmapiiristä. Linna ympäristössä sattuu ja tapahtuu kaiken aikaan. Mikään ei ole täällä mahdottomuus. Kaikenikäisille jotakin. 

Tämä on eräänlainen monitoimi aktivitettii vapaa-ajan viettopaikka. Sigtunan kunta on aikansa omistanut linnan. Osassa huoneista on vuokralaisia, mutta useimmat huoneet ovat suurelta osin melko tyhjiä. 

Tällä alueella on runsaasti linnoja, jotkut erittäin hyvä kuntoisia ja jotkut jättetty ränsistymään. Ongelma on siinä että Ruotsissa on aivan liian paljon linnoja, joista ei kukaan halua pitää huolta, eikä ostaa niitä. 

Linnaa näytetään joka päivä kello 10.00-18.00. Ilmainen sisäänpäsy. Linnassa on kahvila.

Autonäyttelyitä on usein kesäaikaan

Kahvila

Yöpymismahdollisuudet löytyy täältä.

Ruotsin  kuningas Karl XI 1600-luvulla reduktoi aaatelisten valtaa ja vähensi heidän etuoikeuksiaan. Tämä Magnus Gabriel de la Gardien omistama Venngarnin linna oli ainoa jonka kuningas antoi jäädä omistajansa haltuun. Mutta se johtui varmasti siitä että Magnus Gabriel de la Gradie oli naimisissa Ruotsin prinsessan, kuningas Karl X Gustavin siskon kanssa.

Linnanssa on myöhemmin asunut Uppsalan läänin maaherroja ja linna on myös toiminut alkoholiparantolana. Lewi Pethrus järjestö, helluntaiherätyksen perustajahamo, on myös aikansa omistanut linnan ja tarjoneet hoitoa narkomaaneille. Linnassa on myös vuodesta 1997 asunut pakolaisia. Vuonna 2007 linna oli myynnissä ja vuonna 2013 osti Olle Larsson koko linnan alueineen ja hänellä on sopimus Sigtunan kunnan kanssa kunnostaa alue perinpohjin. Aluella on puutarha, isot omenaviljemät ja lampaita sekä sikoja ja hevosia. Nykyään linna on rakennusmuistomerkki, joka on suojattu kulttuurisuojelulailla.

Alueella sijaitsee vanha torrparikylä nimeltä Viby, joka on ollut vuodesta 1940 lähtien valtiollinen rakennusmuistomerkki. Siitä lisää myöhemmin.

Akkitehti Jean De la Vallée suunniitteli linnan ja se valmistui vuonna 1670. De la Vallée oli ranskalainen, joka muutti Tukholmaan vanhempiensa kanssa ja josta tuli kuinkaallinen arkkitehti. Vuonna 1692 kuningas aateloi hänet, mutta hän ei koskaa ottanut vastaan aateliskirjettä. Hänen isänsä tapettiin kesken kaiken hänen suunnitelessan Ritarihuonetta, joten Jean lopetteli isänsä työn. Hänen poikansa Chistoffer Johan aateloitiin myöhemmin isän sijasta. Jean de la Vallée suunnitteli monta linnaa ja palatsia, De la Gardeille hän suunnitteli myös Karlsbergin linnan. Jean de La Vallée oli ehdottomasti 1600-luvun Ruotsin arvoteuin ja taitavin arkkitehti.

Pääsisäänkäynti linnaan

Uppsalasta, Knivstasta ja Arlandasta kulkee bussitkin tänne. Bussit Uppsalan bussi 183 ja 188 sekä Tukholman liikennelaitoksen bussi 579 psyähtyvät Venngarnsvägenin pysäkillä. Pysäkin nimi on Wenngarnsvägen.

 

Sigtunan bussiasemalta pääsee jopa ilmaiseksi Venngranin linnaan, mutta vain kesäaikaan. Ilmainen kyyti Sigtunan bussiasemalta linnaan.

Märstasta kulkee pyörätie Sigtunaan ja siitä edelleen Vibyn torpparikylän kautta Sigtunan golfkentälle. Sigtunasta voi kävellä linnaan. Matkaa noin kaksi kilometriä. Venngarnin linna, Venngarnin urheilukeskus ja hotelli nimeltä Anstalten sijaitsee  noin 2 km Sigtunasta.  Golfkenttä sijaitsee muutaman sadan metrin päässä.

Märstaan pääsee Tukholmasta sähköjunalla, juna joka lähtee Södertäljestä, kulkee Tukholman keskustan kautta. Voi ottaa myös Tukholmasta Uppsalaan kulkevan paikallisjunan, jotka pysähtyvät Märstassa. Mutta Märstasta ei kulje bussia Wenngarniin, mutta sähköjunan seuraavalta pysäkiltä, nimeltä Knivsta, voi nousta bussiin 183 ja jäädä pois Wenngarnin linnan luona.

Kuvaus vuodelta 1695

Magnus Gabriel De la Gardie ja hänen vaimonsa Maria Eufrosyne av Pfalz, joka oli Pfalzin kreivitär ja Ruotsin prinsessa. Marian äiti oli nimittäin Katarina Karlsdotter Vasa, joka oli kuningas Karl V Gustavin sisko. Maria syntyi Stegeborg'in linnassa Söderköpingissä.

Hänen miehensä Magnus Gabriel De la Gardie oli taas ranskalaista aattelissukua, joka oli mahtava suku myös Ruotsissa ja Virossa. Ruotsissa De la Gardeilla on kreivin titteli. De la Gardiet olivat johtavissa viroissa jo 1500-luvulta lähtien Ruotsissa. Magnus oli valtionkansleri, valtionmarsalkka ja drotsi, virka joka oli kuninkaan viran jälkeen seuraava arvojärjestyksessä. 

Hänen isänsäkin Jakob Pontusson De la Gardie toimi valtionkanslerina. Magnuksen äiti oli Ebba Magnusdotter Brahe, joka kuului Brahen kuuluun attelissukuun, jolla on kunnia olla Ruotsin aatelissuku numero 1. Kuuluisin suvun jäsen oli Per Brahe, jonka äiti oli itsensä Kustaa Vasan sisko. Magnus De la Gardie sai viimeisen leposijansa Varhemin luostarikirkossa.

Magnus Gabriel De la Gardie oli siihen aikaan valtion suurin maanomistaja. Hän rakennutti suvulleen monta linnaa kuten Makalös, Karlsberg, Venngarn, Läckö, Mariedal, Jacobsdal, joka sia myöhemmin nimekseen Ulriksdal. Kägleholm ja Höjentorp kuuluivat myös De la Gardeille. Maria Sofia de La Gardie peri miehesä kuoleman jälkeen Tyresön linnan ja valtavan suuret maa-alueet.

Hotelli nimeltä Anstalten (Anstalten =vankila)

Vänngarnin tilukset ovat olleet tunnetut jo 1100-luvulta lähtien, vaikka nykyinen linna on 1600-luvulta. Alkuperäinen rakennus on ollut pienempi linna. Omistajia on ollut monta ajan saatossa. Valtioneuvos Folke Jonsson 1300-luvulla on asunut linnassa. Aaatelissuku Banér on omistanut alueen 1400-luuvlla. Linna meni perintönä Eskil Isaksson Banér'ilta hänen tyttärelleen Sigridille, josta myöhemmin tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. 1160-luvulla rakennettiin linna harmasta kivestä. 

Kuningas Gustav Vasan isoäiti Sigrid Eriksdotter Banér omisti 1500-luuvn alulla Venngarnin linnan. Sigrid syntyi Lindholmens kartanossa, Vallentunan kunnassa. Sigrid kuoli Gäddeholmin linanssa, joka nykyään on nimeltään Tureholm, ja se sijaitsee Trosa'ssa, lähellä Södertäljeä. Hänen tyttärensä Cecilia Månsdotter'ista tuli kuningas Gustav Vasan äiti. Sigridistä siis tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. Sigrid sai myös toisen tyttären toisessa avioliitossaan, Kristian Gyllenstieran, joka meni naimisiin valtionhoitajan ja sijaishallitsijan Sten Sture nuoremman kanssa.

Myöhemmin 1500-luvulla siirtyi linna Gustav Vasan omistukseen ja hänen antoi oman veronkantajansa asua linnassa. Siihen aikaan linna alkoi muistuttaa linnaketta. Gustav Vasa lahjoitti Venngarnin linnan tyttärelleen Sofia Vasalle. Sofia oli aviossa herttua Magnus II av Sachsen-Lauenburgin kanssa. Heidän pojasta Gustavista tuli herttua. Mutta Magnus II av Sachsen-Lauenburgin oli paettava Ruotsista sillä hän pahoinpiteli vaimoana Sofia Vasaa. Sofia sai toki pitää Gustav poikansa luonaan ja he asettuivat asumaan Ekolsundin linnaan kahdestaan. 

Gustaville lankesi Venngarninn linna ja hän rakennutti linnan suureenmmaksi ja teki siitä renesanssipalatsin. Vanha keskiakainen linna on nykyisen linnan sisällä. Mutta Gustav ei koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Magnus palasi takaisin Ruotsiin ja pariskunta asui Ekolsundin linnassa. Sofialle toki lankesi useita muitakin tiluksia ja kokonaisia piirikuntia. 

Gustav Vasan pojan pojasta tuli kuninags Gustav II Adolf, kuningas joka tunnetaan Ruotsin surrvallan perustaja hahmona. Hän sai nyt vuorostaa Venngarnin linnan omakseen. Vuonna 1653 osti Magnus Gabriel De la Gardie Venngarnin linnan ja hän sai pitää linnaa omanaan kuolemaansa saakka. Hänen jälkeensä on linnan omistanut monet aattelissuvut kuten Flemming, Pier, Posse...

Sigtuna ja Vassundan kirkon välillä sijaitsee reilut 2 km pitkä, 10 m syvä ja melko kapea järvi nimeltä Garnsviken, jonka rannalla linna sijaitsee.

Linna on sisältäpäin melko huonossa kunnosssa. Sen sijaa barokkipuutarha on melko hyvässä kunnossa. Linna kuuluu noin 70 muuta rakennusta ja kesäisin täällä on eläimiä laitumella. Koska linnaa ei olla huollettu kunnolla on sitä ollut melko mhadotonta myydä. Täällä on asunut yhteen aikana pakolaisia ja henkilöitä joilla on päihdeongelmia. Alueella asuu vieläkin jonkin verran väkeä.

Linnan kappeli on melko mukavassa kunnossa

De La Gardeien sukuvaakuna löytyy kappelistakin.

Liikemeis Olle Larsson osti linnan ja tilukset vuonna 2014 ja maksoi siitä 200 miljonaa kruunua. Hänen oli tarkoitus kunnostaa linnaa ja muitakin ralennuksia, mutta alettiin kesken kaiken kertomaan, että linnassa kummittelee. Paikelle kutsuttiin kummitusmetsästäjät. Larsson pelkää että asukkaat pakenevat. Taiteilija Bo Alström asuu linnassa ja hän on yksi heistä jotka ovat tavanneet haamuja linnassa, jopa itse Magnus Gabriel de la Gradie on kummitellut. Kerrotaan myös että kellarissa on naishenkilö muurattu seinän taakse. Kukaani ei ole uskaltanut hajoittaa muuria. 

Magnus II Saxen-Lauenburg oli naimisissa kuningas Gustav Vasan tyttären Sofian kanssa. Magnuksella oli avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka piika hukutti kun Magnus ja Sofia oli matksutanut pois linnasta. Nyt kerrotaan että ösin tämä lapsi näyttytyy linnassa ja itkee.

Kuten kuvasta näkyy niin Strömsö sarjasta tuttu kokki Paul Svensson on ollut täällä vieraskokkina. 

 Vibyn kylä kuului Wenngarnin linnalle

Muutama kilometri Sigtunasta sijaitsee vanha Vibyn torpparikylä. Kylä on niinkuin se oli 200 vuotta sitten. Täällä ei toki asu ketään. Torpat kuuluivat Wenngarnin kuninkaan kartanoon, joka sijaitsee siinä lähellä. 

Useimmat Vibyn torpista on peräisin 1800-luvula. Kylän alueella on voimassa jokamiehenoikeus, joten täällä voi maleksia ihan kaikessa rauhassa ja syödä vaikka eväätkin. Viby on valtiollinen kulttuurimuistomerkki vuodesta 1940 lähtien.

Lisää Vibyn torpparikylästä Sigtuna osiossa.