Sankta Maria Mgadalenan kirkko sijaitsee Södermalmilla, Hornsgatanin varrella, Slussenilta suoraan mäki ylös. Kirkko on nyt korjausten alla. Kirkon toimintaa on sillä aikaa Sankt Paulin kirkossa, joka on oikeastaan metodistikirkko.
Viimeksi kirkkoa korjattiin 1500- ja 1600-luvuilla, ja rakennusta muunneltiin silloin hyvin paljon. Nykyään kirkko on kulttuurisuojattu rakennus joten sitä ei enää saakaan muutella kuinka tahaansa.
Kirkko on avoinna joka päivä kello 11.00-17.00 (patsi nyt korjausten ja huoltotöiden aikana)
Viime vuosien aikana on kirkon alitse rakennettu tunneli jossa tulee kulkemaan uusi Citybana. Tukholman suurin murheenkryyni, Slussen, joka on toiminut liikenteen pullonkaulana jo kauan aiotaannyt vihdoinkin rakentaa kokonaan uudestaan. Ja jotta liikenne saadaan kulkemaan muita reittejä niin uusi Citybanan tunneli oli aivan välttmätömyys. Citybanan rata tulee koskemaan myös Tukholman ydinkeskusta. Päärautatieaseman vireeen maan alle ollaan rakentamassa Citybanan uusia junalaitureita ja uusia käytäviä. Uusi siltakin on rakenentava Årstavikenin ylitse. Citybana jatkaa tästä sitten eteenpäin Odenplanille, jonne on jo rakennettu uusi asema. Siitä edelleen Solnaan. Tämä on valtavan suuri projekti joka on jo onneksi päässyt pitkälle. Saman aikaisesti Tukholmaan rakennetaan supermoderni ohikulkutie, Förbifart Stockholm, joka tulee olemaan uusi E4.
Sankta Maria Magdalenan kirkko on rakennettu 20 metriä paksun hiekka- ja sorakentän päälle. Joten uuden liikennetunnelin kaivaminen tähän hiekka- ja sorakerrokseen vaati taitoja. Turvallisuus ennen kaikkea on otettava huomioon ja kirkkoakin pitää varoa ettei se pääse hajoamaan. Tunneliräjäytykset ovat kuulema tärisyttänyt kirkkoa. Mutta Tukholmassa osataan nämä taidot. Citybanan sähköjuna ja huoltotunnelin rakennustöiden takia jouduttiin suojaamaan 150 kulttuurisuojattua rakennusta. Kaikki onnistui ilman suurempia ongelmia mutta se vei aikaa ja varoja. Nyt tunneli on valmis ja kirkko syynataan tarkkaan ja samalla tehdään tarvittavia huoltotäitä kirkossa. Kirkko on suunniteltu avattavaksi joulkuun alusta.
Kirkko on 1300-luvulta, siis melko vanha kirkko. Alkuperäinen kirkko oli toki vain hautakappeliksi tehty kirkon kappeli.
Maria Magdalenan kappeli (1524)
Kappeli oli katollien kappeli. Kuningas Magnus Eriksson rakennutti kappelin paavin luvalla. Kappeli valmistui vuonna 1347 ja näin ollen se oli ensimmäinen kirkkorakennus Södermalmilla. Kuninags Gustav Vasa käski purkaa kappelin.
Santa Maria Magdalenan kirkko vihittiin vuonna 1634. Kirkosta tuli Södermlamin vanhin kirkko. Arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi suunitteli kirkkoa mutta hänen poikansa Nicoldemus Tessin nuorempi jatkoi isänsä töitä ja muutteli hieman piirustuksia.
Vuonna 1759 syttyi kirkko palamaan ja samalla paloi noin 300 muuta rakennusta kirkon ympäriltä. Tätä tapahtumaa tultiin nimittämään nimellä Mariabrande/Marian tulipalo. Tulipalo syttyi leipurin uunista Besvärsbackenin mäessä, nykyisen Brännkyrkogatanin varressa. Brännkyrkogatan tarkoittaa juuri palaneen kirkon katua. Kirkko tuhoutui pahasti kun kirkontorni hajosi ja kipsillä vahvistetut muurit ja valvit hajosivat helposti. Ensi alkuun aiottiin rakentaa puukirkko paikalle, mutta seurakuntalaiset panivat vastaan. Kirkko uusrakennettiin.
Tämä erikoinen keltainen väri on tyypillinen 'Tukholman keltainen' nimeltään. Tätä väriä käytetettiin paljon 1600-luvulla. Nykyäänkin on muodissa keltainen väri asuirakennuksissa, varsinkin omakotitaloissa, mutta vain paljon vaaleampi sävyltään.
Roomaalla on myös oma roomalainen puna-rosansävyinen väri. Hieman rosanvivahteinen. Juuri parhaillaan maalataan Tukholman linnaa. Maalaustyöt ja tarvittavat korjaukset linnan ulkokuoressa tulee viemään noin kaksikymmentä vuotta. Linna on ollut ruskehtava ja tukholman keltainen joskus aikoinaan. Nyt siitä tulee puna-roosan sävyinen, hyvin lähellä Rooman puna-roosaa sävyä.
Alttaritaulun on maalannut Lous Masreliez vuonna 1800.
Kvarngatanin päädystä pääsee suoraan kirkon pihalle
Tukholman ja Uppsalan välillä on noin 60 kilometriä, riippuu sitten mitä teitä välimatkat mitataan. Mutta alle tunnissa sinne pääsee kyydillä kuin kyydillä Tukholmasta. Monet käyvät jopa Uppsalasta käsin töissä Tukholmassa. Meidän tytär on opiskellut Uppsalassa. Sinä aikana tuli kierrettyä kaupunkia tytär hyvänä oppaana.
Minä rakastan yliopistokaupunkeja kuten, Lund ja Uppsala. Ruotsissa on tietäkseni 11 yliopistoa ja noin 40 korkeakoulua. Maailmanlaajuisessa arvoskaalan mukaan (Times Higher Education World Rankings 2014-2015) on Karoliininen Instituutti, Tukholman yliopisto ja Uppsalan yliopisto parhaat ruotsalaiset yliopistot. Yliopistokaupungeissa on aivan omaalattuinen tunnelmansa. Rakastan myös yilopiston kirjastoja joissa viihdyn kuin kala vedessä. Tukholma ei silleen tunnu yliopistokaupungilta kuin pienemmät kaupungit, Lund ja Uppsala. Tukholmssa onkin yliopiston campukset levinneet ympäri kaupunkia ja naapurikuntiinkin.
Gamla Uppsala sijaitsee noin nelisen kilometriä Uppsalan rautatieasemalta pohjoiseen. Junanrata kulkee alueen lävitse mutta täällä Gamla Uppsala'ssa ei ole juna-asemaa tai pysäkkiä. Bussi numero 2 ainakin kulkee tänne rauatieasemalta. Sen pidemälle se tietääkseni kuljekaan. Aivan Gamla Uppsalan kupeessa sijaitsee erittäin kaunista omakotiasutusta.
Täältäkin löytyy vanhoja puurakennuksia, jotka ovat hyvin säilyneitä. Punainen talo valkoisilla nurkilla ja ikkunan pileillä on tyyli, joka ei koskaan vanhene ja joka on erityisen lähellä monien ruotsalaisten sydäntä. Perinteinen punainen maali on ollut Falu Röd, Punamulta, mikä kehitettiin keskiajalla Falunissa varta vasten puuraknnusten maalaamiseen.
Olen tarkoituksella välttänyt kertomasta Uppsalasta koska en tiedä kuinka pystyn hallistemaan kertomustani niin etten leviä joka paikkaan, niin kuin minulle usein käy. Mutta todellakin, Uppsalasta on niin paljon kerrottavaa, ettei tiedä oikein että mistä alkaisin. Parasta tehdä usampia postauksia. Uppsala on todellakin historiallinen kaupuni, Sverikets vagga/Sveanmaan kehto, jolle Tukholma ei pysty vetämään vertoja. Tukholma tuntuu jopa hyvinkin modernilta kaupungilta Uppsalan rinnalla.
Vanhan Uppsala museo sijaitsee yhdellä Skandinavian arvokkaimmista kulttuuriympäristöistä. Museon perusnäyttely on ainutlaatuinen ja sisältää alkuperäisiä löytöjä kuninkaiden kummuista.
Näyttely sisältää arkeologisia löytöjä alueella tehdyistä kaivauksista ja kertoo ynglinga suvun kuninkaista, viikingeistä ja pakanajumalista, ja jäännökisä sotaiselta rautakaudelta.
Kaksi eri kielialuetta, kaksi eri hallintoalutta
Nyt pitää muistaa että tämä Gamla Uppsala on kertomus Sveanmaalaisten valtakunnan synnystä. Samanaikaisesti kehittyi Götanmaalla vastaavanlainen ilmiö. Näillä alueilla ei alkuun ollut mitään yhteistä. He puhuivat kahta eri kieltäkin. Olen jo aikaisemmin kertonut hieman Uppåkrasta, mikä sijaitsee Lundin kaupungin lähellä.
Uppåkraa pidetään Ruotsin vanhinpna taajamana, mutta pitää muistaa että tämä alue kuului aikoinaan Tanskalle. Rotskilden rauhassa vuonna 1658 Ruotsi sai Tanskalta Blekingen, Hallandin ja Skånen sekä Bornholmin ja Trondheimin läänit. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet keskenään 10 kertaa ja yhtä monta kertaa Venäjän kanssa. Ruotsalaiset eivät koskaan puhu sodistaan.
Myöhemmin he tulivat yhteyksiin ja lopulta nämä sulivat pitkällä ajan jaksolla yhteen yhteiseksi Ruotsin kuningaskunnaksi. Alkuun valtakunnan nimi oli Svitjod joka viittasi alueeseen Mälarin laaksossa, nykyiseen Svealandiin. Islanniksi Ruotsin nimi vieläkin Svíþjóð.
Uppåkra oli Uppsalaa vastaava paikka jossa syntyi Götarike/Götan valtakunta. Götanmaan kuninkaat oleskelivat Skaran ympäristössä Länsigötanmaalla. Skara on yksi Ruotsin vanhimpia kaupunkeja ja Skarassa sijaitsee myös Skaran hiippakunnan tuomiokirkko. Täällä alueella on sijannut monta luostaria. Kuningas Erik Segersäll oli Götanmaan ja Tanskan kuningas ja hän kävi taistelemassa vallasta Uppsalassa, mutta vasta hänen poikansa Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuningas sai kunnian olla yhteisen valtakunnan, Sveanmaan ja Götanmaan kuningas. Hän oli myös ensimmäinen kristitty kuningas.
Olavi Sylikuningas on haudattu Husabyn pieneen kauniiseen kirkkoon, joka sijaitsee lähellä Skaraa. Kuningas oleskeli paljon omilla kotikonnuillaan, mutta käski painattaa kolikoita Sigtunassa Sveanmaalla. Koko Vänern järven itäinen puoli on aivan ihana alue kesälomaa ajatellen. Siellä on aivan erikoinen luonto ja ilmapiiri, alue huokuu historiaa ja nähtävyyksiä. Suosittelen! Vasta kuningas Gustav Vasasta voi käyttää ninitystä kuningas, sillä aikaisemmilla kuninkailla ei ollut valtaa vaan he vaan palvelivat kansaa. Kansalla oli siihen aikaan määräämisvalta seuraavassa järjestyksessä, perhe, suku, kotiseutu, folkland ja valtakunta. Folkland tarkoittaa pieniä maa-alueita, joissa kansalaiset säätivät alueensa säännöt ja tuomitsivat heidät, jotka eivät toimineet sääntöjen mukaan. He ehkä tapasivat myös kuninkaan silloin tällöin. Ehkä provinssi nimitys on lähinnä folkland nimitystä. Myöhemmät kuninkaat aateloivat miehiä, jotka toimivat sotilaina ja kuninkaan apumiehinä. Tavalliset kansalaiset elivät kuten ennenkin omien paikallisten sääntöjensä mukaan. Svealaiset ovat omaa sorttiaan ja götanmaalaiset omaansa ja nämä kaksi kansaa ei ole oikein vieläkään sulaneet yhteen. Puhumattakaan Skånea, missä asukkaat ovat vain skånelaisia, ei ruotsalaisia. Norrlantilaiset eivät juuri puhu eikä pukahda. He haluavat olla omissa oloissaan. Sitten ensimmäisen maailmansodan on Ruotsista tullut monikansallinen valtio. Nykyään ei taida enää löytyä Ruotsista ketään jolla ei olisi ulkomaalaisia juuria, noh paitsi norlanatilaiset tietysti. Jo Ruotsin suurvallan ajalla kuninkaat hakivat työväkeä, aiantuntijoita ja ammattimiehiä Ruotsiin. Kun Ruotsista tehtiin hyvinvointivaltiota niin 40-70-lukujen välisenä aikana työnvälitys haki työväkeä Ruotsiin, jotta saatiin rattaat pyörimään. Tänne tuli runsaasti keikkalaisia, italialaisia, jugoslavialaisia, saksalaisia, sveitsiläisiä, suomalaisia, norjalaisia, tanskalaisia...
Gamla Uppsalan kirkko, Disavägen 8
Tällä paikalla sijaitsi vuonna 1070-luvulla pakananaikainen temppeli, joka oli pystytetty Oden, Tor ja Freja jumalille. Joka yhdekäs vuosi matkusti svealaiset tänne viettämään midvinterblot, vårjämningsblot ja riksblot. Svearna kääntyivät sittemmin kirstinuskoon ja temppelin paikalle rakennettiin romaanisen tyylin mukaan ristinmallinen harmaakivikirkko. Vuonna 1164 tuli kirkosta Ruotsin ensimmäinen tuomiokirkko. Alvestasta tuli tänne sisterssiläinen munkki nimeltä Stefan, josta tehtiin Ruotsin ensimmäinen piispa.
Mutta tuomiokirkko syttyi palamaan ja niin jouduttiin rakentamaan uusi kirkko Östra Aros alueelle. Tämä vanhempi kirkko korjattiin ja siitä tuli ihan tavallinen seurakuntakirkko. Täältä löytyy You Tube kirkosta.
Gamla Uppsala oli Sveanmaan kuninkaan kotipaikka ja uskonnollinen keskus. Täällä oli myös oikeustalo ja markkinapaikka. Tämä oli paikka jossa tapasivat sen ajan kuninkaat, käsityöläiset ja kauppiaat toisiaan. Isot hautakummut olivat jo 500-600-luvuilla, mutta vasta seuraavilla vuosisadoilla Gamla Uppsala eli suuruuden aikaansa. Gamla Uppsala ei ollut kylä, vaan se oli taloudellinen, poliittinen, uskonnollinen ja sosiaalinen keskus. Täällä on 40 arkelogia kaivellut ja työt sen kuin jatkuvat. Täällä palvottiin pakananaikaisia jumalia kuten Tor, Oden ja Frej. Jumalille uhrattiin niin eläimiä kuin ihmisiäkin. Kistinuskon alkuaikoina sijaitsi hallinollinen ja uskonnollien keskus Mälaren alueella, kuten Birka ja muut Ekerön kunnan saaret Mälaren järvessä. Adam Av Bremen/Adam Breemeniläinen on kirjoittanut Gamla Uppsalan historiaa,mutta myös koko Skandinavian, jopa Vironkin historiaa.
Gamla Uppsalan kirkko
Avoinna joka päivä kello 9-18 kesäaikaan ja talviaikaan kello 9-16. Anders Celcius on haudattu tähän kirkkoon. Celciuksen tuntee jokainen lämpömittareista. Celciuksen asteikko on varmasti tuttu. Hän syntyi ja kuoli Uppsalassa 1700-luvulla.
Kirkko rakennettiin, kuten Ruotsissa on ollut tapana, pakananaikaisen jumalten temppelien paikalle. Kuvassa alkuperäinen pakanan ajan temppeli. Temppeli oi luultavasti koko Svean maan tärkein ja keskeisin aasauskon temppeli. Kuningas Inge den Äldere/Inge vanhempi käski hajoittaa temppelin niinkin myöhään kuin vuonna 1087. Samalla kuningas surmasi veljensä Blot-Sven'in ja näin päättyi aasakultti Uppsalassa. Ensimmäinen kristitty kuningas oli Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuningas ja tämä Inge vanhempi oli yhdeksäs kuningas Olavi Sylikuninkaan jälkeen. Joten tosi sitkeässä se aasajumalten palvonta on ollut Vanhassa Uppsalassa. Mutta tarinat kuninkaista ennen Olof Skötkonmungea ovat erittäin epävarmoja.
Carl Larssonin maalaus Midvinterblot on kuvaus Vanhasta Uppsalasta aasajumalten aikana pidetyistä uskonnollisista menoista. Tämän maalauksen tausta on jo oma kertomuksensa sinäänsä. Olen kertonut siitä täällä.
Tämä alttaritalu ei voi olla aito, vaan kopio. Alkuperäinen on luultavasti Historiallisessa museossa Tukholmassa. Historiallinen museo on todella käymisen arvonien. Ilmainen sisäänpääsy ja hyvät aukioloajat.
Kellotapuli
Kirkko on peräisin 1100-luvulta. Kirkosta löytyy kolme ns riemuvoittokrusifiksiä.
Tänne on sisäänpääsymaksu, 80 kr aikuisilta mutta sillä lippu on voimassa kokonaisen vuoden. Opiskelijat 60 kr ja lapset ilmaiseksi. Ilmainen parkkipaikka. Museossa on myös myymälä. Alueella on kaksi ravintolaa ja yksi pizzeria.
Uppsala on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, jolla on ollut suuri merkitys poiittisesti ja taloudellisesti yli tuhat vuotta. Uppsalalla on ollut myös suuri merkitys uskonnollisessa mielessä. Uppsala oli svealaisten pääpaikka 1164-1531 jolloin Uppasala oli katollisen kirkon hiippakunnan pääpakka. Uppsalassa sijaitsee myös Pohjolan vanhin yliopisto. Niin tuomiokirkko kuin yliopistokin on vaikuttanut vahvasti Uppsalan ja jopa Tukholmankin kehtykseen keskiajalta lähtien.
Isot hautakummut
Museotavaraa, arkeologisia löytöjä
Disagården sijaitsee museon lähellä. Tämä on eräänlainen kotiseutumuseo, jossa on myös kartano ja navetoita, paja, sauna, tuulimylly, hevosia, lampaita ja kanoja. Täällä pideteään Uppsalan suurimmat juhannusjuhlat joka kesä. Kansallispäivää juhlitaan myös Disagårdenissa.
Juhannuksen vietollahan on entisen sommarblot tradition perinteitä. Juhannuksella ei ole juuri mitään kirkollista tarkoitusta, muuta kuin että Johannes Kastaja on syntynyt samoihin aikoihin. Luultavasti Johannes Kastajan nimestä tulee suomenkielinen nimi juhannnukselle. Ruostalaiset sanovat midsommar/ keskikesä. Jo yksistään Disagårdenin takia voi käydä Vanhssa Uppsalassa. Täällä saa kävellä ihan kaikessa rauhassa ja nauttia olostaan. Sillä tälle alueelle on ilmainen sisäänpääsy. Mutta jos haluaa osallistua oppaan kanssa katselemaan rakennuksia sisältä päin, niin silloin se maksaa 30 kr. Lapset ilmaiseksi. Opastusta saa ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, arabiaksi ja persiaksi, mutta ei suomeksi. Luultavasti kysyntää suomenkielelle on ollut vähäistä. Disagårdenissa on myös myymälä josta voi ostaa perinteisten keinoin maalattuja puulautasia ja tarjottimia. Paljon kirjoja jotka käsittelevät kulttuuria, arkeologiaa, arkkitehtuuria, perinteisiä käsittyötaitoja... Google on tehnyt virtuaalisen vierailun Disagårdenissa.
