Vallentuna

Välimatka Tukholman ja Vallentunan välillä on noin 23 kilometriä. Vallentuna lasketaan kuuluvaksi Suur-Tukholmaan. Vallentunan kunnan ja Tukholman kunnan välissä sijaitsee Danderydin ja Täbyn kunnat.

Täby Kyrkby/Täby kirkonkylä kuuluu nykyään myös Vallentunan kuntaan. Täby Kyrkbyn alue kuului aikaisemmin Täbyn kuntaan. Missään Tukholman alueella ei luultavasti asu niin tiheään lääkäreitä kuin täällä Täby Kyrkbyssä ja Täby Villastad'issa. Ehkä kuitenkin Danderydissä. 

Eikä missään ole niin paljon riimunkiviä kuin täällä. Täby Kyrkby on erittäin vanhaa asuttua aluetta mutta nykyään täällä asuu vain noin 6700 henkeä uusissa moderneissa asuinrakennukissaan. Vanhan Täby Kyrkbyn lisäksi täällä sijaitsee uudempi asuinalue Täby Villastad.

Jarlabankens bro

Se oli kyrkbyn/kirkonkylään johon ensialkuun syntyi Täbyssä asutusta. Täby Kyrkby on yksi niitä harvoja paikkakunnan nimiä Ruotsissa, jossa on jäljellä Kyrkby/Kirkonkylä mukana nimessä. Ehkäpä ainoa.

Jarlabanken patsaita löytyy sieltä täältä. Tämä om gofkenttä, minkä nimi on Jarlabanke Golfclub. 

Viikinkien ajalla asui täällä mahtava maanviljelijä Jarlabanke. Luultavasti hän asui samalla paikalla kuin Täbyn kirkon pappila seisoo, siis useampi kilometri nykyisen Täbyn keskustasta pohjoiseen päin, Vallentunan järven itäpuolella. Siis nykyisen Täby Kyrkbyn alueella, Vallentunan ja Täbyn rajamailla. Kerron tästä lisää Täbyn kunnan yhteydessä. 

Vallentunan kirkko, Kyrkvägen  5

Avoinna kaikkina viikonpäivinä, varmimmin kello 10-16.

Vallentunan seurakunnassa on neljä kaunista keskiaikaista kirkkoa, Vallentunan, Markimin, Orkestan ja Frösundan kirkko.Kirkko on peräisin 1100-luvulta. Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Tämä alttarikaappi on viety Historialliseen museoon Tukholmaan

Vallentuna ja Vallentunan kirkko ovat esikristillisen ajan tärkeimpiä alueita Ruotsissa. Vallentunan kirkko on Ruotsin vanhimpia kirkkoja, peräisin 1100-luvulta. 

Ruotsin keskiajan kahdella ensimmäisellä vuosisadalla 1060-1260 rakennettiin Ruotsissa 2300 kirkkoa. Alkuun kyhättin kasaan eräänlaisia timmerikappeleita, jotka sitten hajosivat tai ne tuhoutuivat tulipaloissa. Jo 1000-luvulla alettiin rakentamaan kivikirkkoja, varsinkin Länsigötanmaalla. Siellä on vanhimmat kivikirkot rakennettu jo 900-luvulla. 

Hyvä esimerkki hyvin aikaisista kivikirkoista on Varnhem'in luostarikirkko, Skaran hiippakunnassa, Länsigötanmaalla. Se on valmistunut vuonna 1150-luvulla. Jo sitä ennen sijaitsi yksi kivikirkko Varnhem'issä, jota pidetään Ruotsin ensimmäisenä kivikirkkona, mutta siitä ei ole jäljellä muuta kuin arkeologien kaivaukset.

Vallentunan keskusta sijaitsee Vallentunajärven pohjoiskolkassa. Tämä on yllättävän malaismaista maisemaa. Vallentuna järven ympäri kulkee ns kulttuuripolku ja matkan varrella saa nähdä mahdottoman määrän vanhoja riimukiviä. 

Runriket/Riimukivialue koostuu yhdeksästä vierailukohteesta Vallentuna-järven ympärillä Täbyssä ja Vallentunassa. Tämä alue on ainutlaatuinen. Missään päin maailmaa ei ole niin paljon hyvin säilyneitä riimukirjoituksia kuin Vallentuna-järven ympäristössä. Riimukivet ovat noin 1000 vuotta vanhoja.

Jarlabanken riimukivi

Aluetta kutsutaan nimellä Runriket:

1. Jarlabanke bro

2.Täbyn kirkko

3.Broby bro

4. Fällbron

5.Risbyle

6. Gällsta

7. Gullbron

8. Vallentunan kirkko

9. Arkils tingstad

Noin 1000 vuotta sitten alueella asui suurmiehiä kuten Ulf Skålhamra ja Jarlabanke. Heidän riimunkivistään voi lukea alueen historiaa. Se oli aikana kun valtio alkoi koostua kuninkaan alaisuuteen ja kristinusko sai jalansijaa maassa. 

Koko Euroopassa oli pyhiinvaellus muotia vuonna 1496. Jopa täällä pohjoisessa noin puolet asukkaista teki tuona vuonna pyhiinvaellusmatkan. Mutta 12. toukokuuta 1496 syntyi Lindholmin kartanossa poika joka saisi pyhiinvallussumatkat loppumaan. Asukkaat Östra-Rydissä väittivät että poika syntyi Rydbyholmin linnassa, ken ties. Poika oli luonnollisestikin Gustav Vasa, joka reformation ajalla ja otti vallan kirkolta. Muuten... Gustav Vasa perusti Helsingin.

Kuningas Gustav Vasa pani lopun pyhiinvaelluksselle sillä hän halusi että kansa paneutuisi työntekoon sen sijaan että he vaeltaisvat pitkin teitä ja polkuja.

Nykyään ei valtio eikä kirkkokaan alista meitä tai määräile ja niinpä nyt 500 vuoatta myöhemmin pyhiinvaellukssesta on taas tullut muoti-ilmiö. Pyhiinvaellus on tervttä toimintaa, ulkoilua, kuttuuria, luontoa ja hengellistä virkistystä samalla kertaa. Täällä Vallentunassa on kolme eripituista merkattua pyhiinvaellusreittiä.

Täby Kyrkbyssä sijaitsee tämä ns Jarlabanke bro. Täby Kyrkbyssä sijaitsee myös Täbyn kirkko joka seisoo Jarlabanken kotipaikan tiluksilla. Jarlabankvägenin kupeessa sijaitsee asuinalue nimeltä Byle. Täbyssä tapahtui suuria muutoksia viikinkien ajan jälkeen.

1700-luvulla alettiin rakentamaan säterier/rälssikartanoita. Useat kylät lyötiin yhteen, mutta  Byle jäi itsenäiseksi kyläksi kuten Täby by/Täbyn kylä.

1900-luvulla Täbyn kylästä tuli Täby Kyrkby. Täällä sijaitsi siihen aikaan Täby gård ja  Byle gård nimiset kartanot.

1900-luvun alussa, kymmenen vuoden sisällä kasvoi yhteiskunta huimaavasti. Tänne nousi huviloita, myymälöitä, konditorioita, meijeri, puutarhoja, posti-ja puhelinasema. Bylen kartanon tontti paloiteltiin huvilatonteiksi ja kartanosta tehtiin konvalecenthem, eräänalainen parantola tai pallatiivinen hoitokoti, jota se on vieläkin.

Jarlabanken riimukivi

 Myös Jarlabanken sukulaisille on pystytetty riimukivet.

Örstaristningen

Kivikaudella oli  Vallentuna saaristoaleutta ja maanpinnan nousun jälkeen alkoi tänne muuttaa pysyvästi asukkaita. Kylien nimet Vallentunan alueella ovat hyvin vanhoja. Ne on peräisin jo ajalta ennen keskiaikaa. Vallentuna oli nimeltään Valeda Tuna, jossa Tuna tarkoittaa rajoitettua aidattua aluetta tai temppelialuetta. 

Arkilds tingstad

Arkilds tingsdag oli se paikka jossa luettiin lakia ja rangaistiin rikolliset. Arkilds tingsdag sijaitsee Vallentunajärven lahdessa vuodesta 1000 jaa. Sen ajan mahtavat kylänmiehet pitivät valtaa täällä.

Vikinkien ajalla tuli kristinusko Ruotsiin. Viikingit hylkäsivät esi-isiensä tavan haudata sukualaisensa hautakentille. Viikingit alkoivat valmistaa riimukiven sukulaisilleen ja hautasivat henkilön kiven alle. Vanhoille uhrikummuille rakennettiin kirkkoja. Alue jaettiin pitäjiin ja jokaiseen pitäjään pystytettiin kirkko. Pitäjäjako oli kirkollien tapa jakaa yhteiskunta. Härad/kihlakunta jaottelu tehtiin, jotta voitiin käydä oikeutta maa-alueiden omistuksesta. Härdastinget oli eräänlainen käräjäoikeus. Socken/pitäjä on esikuva nykyisille kunnille.

Vallentuna on nopeasti kasvava kunta. Täällä asuu nykyään noin 33000 asukasta ja tämä on tyypillinen porvarillinen kunta. Sanonta kuuluu että joka viides asukas Vallentunassa on hevonen. Se voi aivan hyvin pitää paikkansakin. Täällä asuu sen verran vaurasta väkeä.

Täällä on noin 16 % asukkaista maahanmuuttaja taustaisia. Historiallisesti on maa- ja karjatalous ollut tärkein elinkeino. Talous on täällä vakaalla pohjalla.

 Täbyn kirkko

Avoinna:
Maa-tis 8.00-16.30
Kes 13.00-16.30
Tor-per 8.00-16.30
Lau 10.00-17.30 
Sunnuntaina 9.00-16.00 talviaikaan

Sunnuntaina 8.00-16.00 kesäkuu-elokuu

Tämä vanha Täbyn kirkko on peräisin 1200-luvulta. Kirkko sijaitsee juuri ja juuri Täbyn kunna puolella, hyvin lähellä Vallentunan kunnan rajaa. Tässä kohtaa suurin piirtein Jarlabanken asunto on sijainnut. Jarlabanke oli viikinki. Ruotsin tunnetuin kalkkimaaalari Albert Pictorius kävi täällä 1400-luuvlla ja maalasi seinät ja katot täyteen kalkkimaalauksia. 

Pictoriuksen tunnetuin maalaus on tämä, jossa ritari pelaa shakkia kuoleman kanssa.

Allttarikaappi on valmistettu Saksassa 1400-luvulla

Vallentuna koostuu usemmasta entisestä pitäjästä, Vallentuna, Angarn, Markim, Orkesta, Frösunda, Kårsta, Vada ja Össeby-Gran. Arlandan lentokenttä häämöttää tuossa vasemassa yläkulmassa.

Granbyristningen on riimukivi jossa mainitaan kokonainen suku löytyy Markim-Orkestan alueelta. Tällä alueella riimukivet usein seisoo keskellä viljeysmaita.

Orkesta

Markim ja Orkesta ovat historiallisesti merkittäviä alueita, sillä tälle alueelle levisi kristinusko jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä alue on ollut maanvilejyaleutta ja alueella on erittäin paljon muinaismuistoja. Kaksi alueen kirkkoa ovat erittäin vanhoja ja koko Tukholman läänin parhaiten säilyneitä. Niistä hieman myöhemmin.

Lindholmens gård

Orkestassa sijaitsee Lindholmens gård/ kartano, jonka tiluksilla kuningas Gustav Vasa syntyi 1500-luvulla. Kartano sijaitsee Lillsjön ja Storsjön järvien välimaastossa. Vallentunan kunnassa, kuten myös muuallakin Upplannin maakunnassa, on sijainnut ja sijaitsee vieläkin melko tiheään kartanoita. Mutta linnoja ei alueella taida olla ainoatakaan.

Tämä kartano on kuulunut monelle aatelissuvulle kuten Natt och Dag, Banér, Brahe ja myös kruunulle. Vuonna 1967 osti Tukholman kaupunki Lindholmenin kartanon. Puiston tontti paloiteltiin erikseen ja myytiin yksiyiselle omistajalle. Kartanon tonttiin liitettiin kolme muuta kartanoa ja pinta-alaa tontille tuli 250 ha. Nykyään kartanoa ja tonttia vuokraa Borrestan kartanon omistaja.

Kartanon tiluksille on rakennettu kokonainen uusi moderni punaiseksi malattujen mökkien kylä, Lindholmen. Täällä asuu noin 900 henkeä. Täällä on iso yhteinen uima-allaskin.

Lindholmens gård näytti tällaiselta 1670-luvulla

Tämä muistokivi sijaitsee Lindhålmenin kartanon tiluksilla kuningas Gustav Vasan muistoksi.

Vallentuna'an, Täby'hyn, Näsbypark'iin ja Åkersberga'an pääsee paikallisella Roslagenin junalla. Tukholman paikallisliikenteen matkaliput kelpaavat tähän junaan ja alueen busseihinkin. Junaan pääsee Tukholmassa Östra stationen/itäiseltä asemalta. Tälläkin kartalla näkyy Arlandan lentokenttä vasemassa yläkulmassa. Vallentunan kunnan läntisiin osiin on mentävä bussilla.

Riimukiviä kirkkomaalla

 Såstaholms Allé 12, Täby

Såstaholmin herraskartano sijaitsee Täbyn kunnan puolella.

 Frösunda kyrka, Frösunda pärstgård 4

Jos haluat vierailla kirkossa niin soita Mia Andersson  08-511 862 34 ja sovi ajankohdasta.

Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Frösunda kyrka sijaitsee noin 14 kilometriä Vallentunan keskustasta koilliseen. Kirkko on peräisin 1400-luvulta. Virtuaalinen vierailu kirkkosalissa.

Upea alttarikaappi 1400-luuvlta. Näitä kaappeja valmistettiin Saksassa. Ihme kyllä tämä alttarikaappi on saanut jäädä kirkkosaliin, eikä sitä ole vielä ainakaan viety museoon, kuten monet muut alttarikaapit.

Riimukivi Frösundan kirkkomaalla

Gällsta sijaitsee Vallentunan kekustasta lounaaseen. Täällä on sijainnut kaksi kartanoa, joista toinen oli nimeltään Gällsta. Alueella on runsaasti historiallisia muinaismuistoja. Löytyy jopa suuri hautakenttä, jossa on runsaasti riimunkiviä. 

Gällstan kartanon omistajaperhe Ek ulkona kahvilla vuonna 1912

 Angarns kyrka

Angarns kyrka sijaitsee noin 5 kilomteriä Vallentunan kekustasta. Kirkko on 1200-luvulta. Kirkon ympärillä on runsaasti riimunkiviä ja pieni kaunis kirkkomaa.

Riimukivä Angarnsin kirkkomaalla

Kalliopiirroksia Angarnin alueella

Snåttsta

Kårsta kyrka

Tämä kirkko on valmistunut 1200-luvulla.

Kårsta kyrka

Össeby-Garns kyrka

Brottby sijaitsee Ossebyn alueella sen pohjoisosissa, E18 tien varressa. Brottbyhyn ja sen naapurikylään Karlbyhyn suunnitellaan rakenttaa uusasutusta. Brottbyssa asuu noin 200 henkeä ja Karlbyssä noin 800.

Orkesta kyrka, Orkestaby

Jos haluat vierailla krikossa niin soita  Marie Lundqvist 08-511 862 14 ja sovi ajasta etukäteen.

Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Tämä on yksi Ruostin vanhimpia kirkkoja ja parhaiten säilyneimpiä. Niin Markim kuin Orkestakin ovat kyliä jotka eivät ole juuri muuttuneet ajan kanssa. Orkesta sijaitsee maaseudun rauhassa. Molemmat kirkotkin ovat kuten ne aina ovat olleet. Vain Hilleshögin kirkko Ekerön saarella on sälynyt yhtä alkuperäisenä kuin Orkestan ja Markimin kirkot.

Vallentuna kunnassa on eniten muinaismuistoja koko Tukholman läänissä, mutta Orkestassa niitä on kaikista eniten koko Vallentunassa. Vaxtunassa sijaitsee jopa kolme kuninkaan kukkulaakin. 

Vaxtuna, Kööhögen

Orkestan kirkko on  tyypillinen maaseutu kirkko

Vada kyrka

Vada kyrka

Vadan alttaritaulu 1500-luvulta

Stora Benhamran kartano omisti vielä sata vuotta sitten valtavat maa-alueet Vadan alueella.

Markims kyrka, Markims kyrkväg 9

Jos haluaa vierailla kirkossa niin voi soittaa Marie Lundqvist  08-511 862 14 ja sopia ajasta.

 Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Markims kyrka, Mälarinlaakson mestareiden kalkkimaalus 1400-luvulta

Kuten jo kirjoitin Orkestan kirkon yhteydessä niin Orkestan ja Markimin kirkot ovat alueen vanhimmat ja parhaiten säilyneet kirkot koko Tukholman läänissä, jos ottaa mukaan Hilleshögin kirkon Ekerön saarella.

Ekerön kirkko

Ekerö kirkko, Ekerön saari, Ekerö kyrkväg,  Asknäsin herraskartanon vieressä

Bussi 309 Ekerön Centrumista. Ekerön Centrumiin pääsee busseilla Brommaplanin metroasemalta, esim bussila 312. Ekerön Centrumissa sitten bussin vaihto bussiin 309, sama bussi ajaa Kaggeholmin linnaan, Helgön saarelle ja kääntyy linnan edustalta takaisin päin. Kaggeholmin omistaa Filadelfia kirkko. Linnan kauniissa puistossa saa oleskella kuka vaan ja siellä linnassa on ollut kahvilakin. Siitä on nyt jo vuosia aikaa kun kävin Kaggeholmin linnassa kahvittelemassa.

Ekerön kirkko on 1100-luvulta. Kirkon luullaan olleen Asknäsin kartanon kirkko alunperin. Alunperin kirkko rakennettiin romaanisen tyylin mukaan kuten melkein kaikki muutkin kirkot siihen aikaan. Muunlaista arkkitehtuuria ei edes uskallettu ajatellakaan. 

Kirkkoa uusrakennetiiin 1300-luvulla, jolloin kuori hajoitettiin ja kirkkoa jatkettiin itäsuuntaan goottilasen salikirkon mallin mukaan, joten kuori päätyy tasaiseen seinään. Sakristia tehtiin samanaikaisesti. Torni ja asehuone rakennettiin vasta 1400-luvulla. Kattovalvit koristeltiin kalkkimaalauksilla, mutta myöhemmin peittiin valkoisella kalkilla. Päälattarin ikkuna peiettiin vuonna 1951 mutta se otettiin esiin taas vuonna 2009.

Vuonna 1933 uuskrojattiin taas kerran kirkkoa ja kalkkimaalaukset putsattiin esiin.

Puuveistokset molemmin puolin pääalttaria ovat Burchard Prechtin valmistamat ja kasteastia on 1100-luvulta. Patsaat on päällystetty hopealla. Alunperin patsaat tehtiin Riddarholmin kirkkoon prinssi Karl Gustavin hautajaisia varten 1600-luvulla. Patsaat symbolisoivat Svean maata ja kansaa. Kreivi Erik Lindschöld toi ne tänne Ekerön kirkkon ja täällä ne symbolisoi parannusta ja uskoa.

Alttaritaulu on tässä kuvassa vielä paikallaan. Se nimittäin on nykyään laitettu sivuseinälle ja alttaritaulun paikalla on kaunis ikkuna. Katso valokuvia ylenpänä.

Tässä kuvassa näkee alttaritaulun paremmin. Taulu on niin tummaksi maalattu ettei siitä kuitenkaan nää mitään yksityiskohtia kun istuu kirkonpenkillä. Alttaritaulu on luultavasti 1600-luvulta ja nimeltään Jeesus Getsemanessa.

Saarnastuolin takana seinällä oleva pieni veistos on peräisin alkuperäisestä alttarikaapista, joka nykyään on Historiallisessa musossa. Valokuva alttarikaapista löytyy hieman alenpaa sivulta.

 Tiimalasi seisoo saarnastuolin kaiteella

Lindschöldin suvun hautakappeli

Pääalttarin oikealla puolella on tämä kastemalja, johon on laitettu jäkeenpäin kaunis cuppa.

Alttaritaulu 1400-luvulta on nykyään Historiallisessa museossa Tukholmassa

Myös tämä puuveistos 1400-luvulta on Historiallisessa museossa, samoin alla olevat puuveistokset ja krusifiksi.

 Votiivilaiva

Votiivilaivan tarkoitus on suojella merenkulkijoita. Tukholman alueella myös Mälaren järvellä kulkevia. Votiivilaivat ovat yleisiä etenkin Itäeren rannikolla sijaitsevissa kirkoissa.

Riimukivilaatta on kirkon ulkopuolelta löydetty hautakivi. Kirkosssa on pari muutakin riimukiveä.

Kirkossa on useita aatelissukujen vaakunoita