Årsta slott/Årstan linna

Årtsa slott, Österhaninge

Paikallisjunalla ensin Västerhaningeen. Bussi 846 Västerhaningen asemalta vie perille linnaan. Mutta pitää muistaa että bussi on varattava viimeistään puoli tuntia ennen paluumatkaa puhelimella 08-400 021 33. Bussi siis tulee hakemaan vain, jos on matkustajia. Turhaa ei bussi aja edestakaisin. 

Tämä on siitä outoa aluetta ettei täällä ole postiosoitteita, vaan alue on vain numeroitu. Årstan linnan postiosoite on siis vain 16391 Österhaninge. Mutta toisaalta, Ruotsissa ei enää ole postejakaan. 

Omalla autolla tänne löytää Tukholmasta valtatie 73/Nynäsvägeniä pitkin suoraan kohti etelää. Trafikplats Västerhaninge käännytään vasemmalle Österhaningevägenille ja siltä sitten Årstahavsbadvägenille ja lopulta linnaan johtavaa alléeta loppumatka.  

Tänne tuskin harvempi lähtee pelkästään Årstan linnan takia, mutta tällä seudulla on muutakin koettavaa ja nähtävää, joista lisää toisten. Linnassa on ravintola Årsta Slott Gastronomi,  joka on kuulu hyvästä ruuastaan. Linnan ympärillä sijaitsee kaksi golfkenttää ja niitten välissä seisoo Årstan linna. 

Eteläisemmän golfkentän laidalla sijaitsee Hosjfärdens Vandrarhem, matkustajakoti (katsoo valokuvaa yllä!). Årsta Havsbadsvägenin tien varressa sijaitsee Årtsa Säteri/Årstan rälssikartano ja heti sen jälkeen käännytään vasemalle Lindersbergsvägenille ja sitä sitten golfkentän kuvetta perille saakka. Tästä on vain vajaa kilometri merenrantaan. Täällä on myös viisi aivan uusrakennettua tupaa joita voi vuokrata myös. 

Tie Årstan kartnaoon

Missään muualla Suur Tukholman alueella ei ole niin paljon hevostalleja kuin täällä Södertörnissä ja varsinkin Haningen kunnassa.

Årtsan kartano ja tekolampi

Vain pari kilometriä vielä eteenpäin Årstahavsbadsvägeniä tullaan kesämökkilaueelle, jossa nykyään asutaan jopa talvikaudellakin. Täällä on erittäin hyvä  uimaranta. Tänne kulkee bussi 846 Västerhaningen sähköjunan asemalta ja tänne kulkee myös saaristolaiva 21,  joka kulkee  vuodet ympäri Utön saarelle.

Västerhaningen paikallisjunan  asemalta lähtevä bussi numero 846 käy tässä Årstan laiturilla josta lähtee sitten saaristolaiva Ornön saarelle. Bussi jatkaa matkaansa ja päätyy lopulta Årstan linnan luokse, jossa on bussin päätepysäkki. Mutta bussi ei aja linnan luokse, jos ei ole matkustajia, vaan kääntyy tältä laiturin pysäkiltä takaisin Västerhaningeen. Kuten jo tuolla alussa kerroin niin Årstan linnasta pääsee bussilla takaisin päin soittamalla etukäteen ajoissa, jotta kuski tietää tulla hakemaan. 

Bussi ohittaa Västerhaningesta lähtiessä yhden alueen kolmesta gofkentästä. Kaksi muuta golfkenttää sijaitsee Årstan linna molemmin puolin, Haninge Strand Golfklubb ja Haninge Golfklubb.

 Saaristolaiva Årstan havsbadin laiturissa

Årtsa havsbad on kesämökkialue alunperin joten tämä on melko kodikasta aluetta. Iso uimranta (kuvassa vasemmalle) on kuitenkin yleinen yhteinen ranta, jota hoitaa Haningen kunta.

Kesämökit täällä ovat hyvin pieniä mutta tontit melko tilavia, mutta alueelta löytyy myös  uudempia suurempia huviloita. Nimittäin täällä asutaan nykyään ympäri vuodet.

Nyt ollaan Tukholman eteläpuolella Haningen kunnassa. Tämä eteläinen alue on omalaatuisensa koska täällä ei ole ollut teitä, eikä rautateitä niin aikaisessa vaiheessa kuin Tukholman pohjois- ja länsisoissa. Täällä ei myöskään ole lähetyssaarnaajat vaeltaneet ja levittäneet kristinuskoa, ja silti täällä on muutamia vanhoja kirkkoja täälläkin. 

Tätä aluetta  nimiteään nimellä Södertörn, vaikkakin Södertörn nykyään käsittää koko Södermanlandin, ainakin joittekin mielestä. Södertörn oli se alue Suur Tukholmasta, joka jääkeuden jälkeen nousi ensimmäisenä vedenpinnan yläpuolelle. Joten täällä on asuttu tavallista aikaisemmin, mutta väkeä ei täällä ole ollut paljoakaan. Vasta paljon myöhemmin 60-luvulla rakennettin tänne joitakin asuintaajamia kun oli suuri pula asunnoista. Kulkuyhteydet vaan unohdettiin järjestää. Mutta vieläkin suuri osa tästä Tukholman eteläisestä alueesta on hyvin harvaan asuttua. Siellä täällä on jokin maatila ja muutamia linnoja ja herraskartanoita rannikolla.

Tukholmasta Nynäshamnin satamakaupunkiin kulkeva junarata avattiin vuonna 1901 mutta se oli alkuun yksityisen firman omistama. Junia kulki van pari päivässä ja kuljetti enimmäkseen rahtia. Vasta vuonna 1968 se liitettiin Tukholman paikallisliikenteeseen ja likkenne sai vakituisen aikataulun. Bussimatkatkin kesti ikuisuuden. Bussit kulkivat vanhaa hevoskärrytietä vanhaa Nynäsvägeniä pitkin.

Valtatie 73/Nynäsväen on ainoa päätie alueella joka kulkee Tukholmasta suoraan etelään. Se on 53 kilometriä pitkä suora tie. Tie oli hyvin kapea alkuunsa, mutta stä levennettiin myöhemmin. Nyt se on moottoritietä Haningeen saakka. Ei siis ihme että muuttoliike tälle alueelle tuli paljon myöhemmin kuin muualle  Suur Tukholman alueella.

Årstan linna sijaitsee Itämeren lahdessa joka piilottelee  isomman niemen takana, joten venäläiset eivät nähneet Årstan linnaa kun he veneillään ja laivoillaan  kuljeksivat Tukholman saaristossa, ryöstivät kaiken minkä irti saivat ja lopulta tuikkasivat tuleen useimmat kartanot ja linnat.

Mutta täällä on eletty aikaisemmin kuin muuaalla Tukholman alueilla, koska tämä alue nimeltä Södertörn oli meren pinnan yläpuoella jo heti mannerjään sulettua, kun muut Tukholman alueet oli saaristoa. Joten täällä Tukholman eteläisellä alueella on aivan oma tunnelmansa ja mielenkiintoinen historiansa. Eristyneisyys on saanut aikaan sen että tänne kehittyi aivan oma kulttuurinsakin paikka paikoin.

Årstan linna sijaitsee noin 30 kilometriä Tukholmasta etelään. Årsta on tunnettu jo keskiajalla 1300-1500-luvulla. Aivan alkuun Årstan alue kuului liivinmaalaiselle Tyska Orden/saksalaiselle ritarikunnalle, Sanctae Mariae Teutonicorum, josta olen maininnut Rooma blogissani. Myöhemmin ritarikunta siirtyi Saksasta Marieburgista Itämeren rannikolle. Heillä oli suuri valta 1500-luvulla Itä-Preussissa ja Baltian alueella. Uskonpuhdituksen myötä ritarikunta hajosi, mutta jatkoi vaikuttamistaan roomalaiskatollisilla alueilla Euroopassa.

Ritarikunta liittyi 1200-luvulla liivinmaalaisen Kalpaveljesten ritarikuntaan. Kalpajärjetön tehtävänä oli käännyttää baltialaiset kristinuskoon. Kalpaveljesten pääpaikka oli Rigassa. Ritarikunta halusi käännyttää latvialaiset kristinuskoon mutta se ei onnistunut vaan syttyi sota. Sota kesti noin 150 vuotta. Ritarikunta seilasi Gotlannin kautta Ruotsin manteerelle. Gotlannissa oli oma ritarikunta nimeltä Vitaaliveljekset, joiden päätehtävänä oli Herran nimissä tehdä ryöstöretkiä ja varastella Itämeren rannikoilla.

Pari vuotta sitten arkeologit alkoivat kaivella Årstan linnan ympärillä. Årstan linna oli Saksalaisen ritarikunnan pääpaikka Ruotsissa vuosina 1308-1467. Nykyinen linna on vuodelta 1650. Årsta mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1308 ja jo silloin oli ritarikunta muuttanut linnaan. Alueelta on löydetty rautakautinen hautakenttä. Årsta tarkoittaa asunto joen varrella, sana -sta pääteen mukaan. 

Vuonna 1467 osti valtionhoitaja Erik Axelsson Tott Årstan linnan saksalaiselta Ritarikunnalta ja hän osti kaikki heidän Ruotsissa sijainneet omaisuudetkin. 1500-luvulla joutui linna aatelisherra Bielkenstiernan haltuun ja nykyinen linna on hänen ja hänen vaimonsa ja Barbro Åkesdotter Natt och Dag'in jäljiltä. 

Seuraava omistaja oli ruukkipatroona Carl Fredrik Bremer. Linnaa käytettiin suvun kesäasuntona. Carl Fredrik oli kirjailija Frederika Bremerin isä. Frederika eli viimeiset vuotensa linnassa ja kuoli täällä vuonna 1865. Sen jälkeen on linna omistanut useita lyhyemmän ajan. Esimerkiksi Lars Johan Hierta Afrtonbaldet lehden perustaja omisti linnaa aikansa, kunnes Haningen kunta osti linnan vuonna 1969. Bremerit laitattivat upean englantilaisen puutarhan linnan ympärille. Tiluksilla sijaitsee runsaasti torppia jotka ovat ihan asuttavssa kunnossa.

 Vanha riimukivi viikinkien ajalta Årstan linnan luona

Kirjailija Frederika Bremer syntyi vuonna 1801 Turussa.

Isosiä Jakob Bremer oli hankkinut paljon teollisuusosinkoja Turussa. Frederika kertoo että isosisä oli oman onnensa seppä, joka oli rikas mies, mutta hän eli hyvin yksinkertaista elämää ja auttoi mielellään kanssaeläviään. Hänen poikansa Karl Fredrik lähetettiin opiskelemaan ulkomaille. Hän opiskeli Göttingessä, Pariisissa ja kävi myös Englannissa oleskelemassa aikansa. Kotiin palattuuan hän otti isän kauppayhtiöt haltuunsa Turussa. Hän avioitui Birgitta Charlotta Holmströmin kanssa ja he saivat neljä lasta. Vuonna 1804 he päättivät muuttaa Ruotsiin, jonka jälkeen he saivat vielä kolme lasta lisää. Turussa Karlista oli tullut ruukinpatroona, mutta hän möi kaikki omaisuutensa ja osti asunnon Jakobin kirkon luota Tukholmasta. Kesäasunnokseen he ostivat Årstan linnan ja linnan maanviljelystilatkin. Fredrika kasvoi lapsehoitajan hoivissa ja guvernantti tuli ja koulutti Bremerin lapset kotona. 

 Fredrika

Linnan pihalla pidetään kirpputoria silloin tällöin. Kuka vaan voi tulla myymään tavaroitaan. Jokaisen myyjän on maksettava pöytämaksu. Toukokuussa 13-16 päivinä pidetään taidevernisage linnassa.

Baggenstäket/Rysshärjningar

 Jumalan avulla voittoon, lukee tässä muistokivessä

Keskellä karttaa Fisksätran yläpuolella oleva lahti on nimeltään Lännerstasundet, jota pitkin pääsee Tukholman edustalle, ja joka on osa Itämerta. Tämä oli aikoinaan tärkein kulkureitti Itämereltä Tukholmaan. Nykyään kulkee raskaampi laivaliikenne pohjoista reittiä, jota Suomen laivatkin nykyään käyttävät. 

Lännerstasundetin oikealla puolella oleva merialue on nimeltään Baggesfjärden/Baggenlahti, joka on myös osa Itämerta. Baggensfjärdenin ja Lännerstasundetin välillä kulkee hyvin kapea Baggenstäket niminen salmi, jossa käytiin yhteenotto venäläisten kanssa vuonna 1719, jolloin ruotsalaiset estivät venäläisten yrityksen tunkeutua Tukholmaan. Tämä ei missään nimessä ole ollut ainoa kerta kun venäläiset yrittivät valloittaa Tukholman. Yrityksiä on ollut varmaan satoja ja Venäjän kanssa on Ruotsi sotinut muistaakseni kymmenen tai yksitoista kertaa. Suurin piirtein yhtä monta kertaa on sodittu myös Tanskan kanssa.

Baggensfjärden

 Baggenstäket

I. Boo'n vanha hautausmaa

 2. Skogsömonumentet (ylhäällä kuvassa olevan monumentti)

 3.Baggenstäket, se osa salmea jossa taistelut käytiin

 4.Skogsö träsk/Skogsön suoalue

5. Knapens hål, salmen kapein kohta

Kartalla alareunassa näkyy myös Slussenilta lähtevän Saltsjöbadeniin kulkevan paikallisjunan pysäkit, vasemmalla Igelbodan ja oikealla Neglingen asamat.

Kartalle  on merkattu alueen polut, ketä kiinnosta käydä kävelemässä. Asutusta on hyvin vähän tällä aluella. Asutusta on enempikin vastarannalla Lännerstan ja Boon alueilla sekä Fisksätrassa, joka on suurempi asutustaajama. 

Baggensudden asuinalue sijaitsee Baggenstäkenin ja Saltsjöbadenin välissä. Alue kuuluu Nackan kuntaan. Baggenstäket kuten Baggensuddekin kuuluivat alunperin Erstavikin herraskartanon tiluksiin. K.A. Wallenberg osti yhdessä Ernest Thielin kanssa suuret maa-alueet täältä ja rakennutti  Tukholman herrasväelle kesäloma-alueen nimeltä Saltsjöbaden. Alueelle raknnettiin upeita isoja kesähuviloiota, joita voi käydä vieläkin ihailemssa. Wallenberg rakennutti myös ison upean hotellin Saltsjöbaden Grand Hotel, jonka Wallenbergit omistivat vielä pari vuotta sitten. Wallenbergit rakennuttivat myös oman paikallisen junalinjan Saltsjöbadeniin, joka toimii vieläkin.

Pålsnäsgården, yksi ensimmäisistä huviloista alueella

Baggensudden oli autio niemi ja ensimmäinen joka muutti sinne oli tukkukauppias Theodor Nygren. Hän oli osaomistaja useammissa lasiruukeissa. Hän alkoi myymään lasia ja peilejä ja rikastui sillä toiminnalla niin että hänellä oli varaa rakennuttaa ison huvilan perheelleen. Baggensuddenissa on uudempiakin erittäin upeita  huviloita.

Tämä alue luetaan kuuluvaksi Tukholman sisäsaaristoon. Tällä alueella ei ole varsinaista saaritolaivaliikennettä, vain yksityistä liikennettä. Toisaalta tänne pääsee autoteitä pitkin, joten ei ole tarvetta vaikituisesta laivaliikenteestä. Lähin isompi satama sijaitsee Dalarössä.

Beggnestäket nykyään

 Baggenstäket on hyvin kapea salmi Värmdön ja manteereen Skogsön välillä.

Tullimiehen talo tuo keltainen rakennus. Tukholmaan saavuattessa vesiteitse tarvittiin kuninkaan käskystä tullata tavarat, joita myyntimiehet ja maanvijelijät kuskasivat kaupunkiin myytäväksi.

Venäläinen alus 

Rysshärjningar/sanan mukaisesti venäläisten riehunta, joka oli suoranaista terroritoimintaa siviilejä kohtaan Ruotsin rannikolla ja joista pahin ja vakavin yhteenotto tapahtui juuri täällä Baggenstäkenin alueella 13. elokuuta vuonna 1719. Venäjä oli hyvin lähellä valloittaa Tukholman omakseen.

Punaisella on merkattu venläläisten liikunta ja ruskealla ruotsalaisten. Minua ei erikosiemmin nämä sota-asiat kiinnosta, joten en mene sen kummemmiin yksityiskohtiin.

Tästä tapahtumasta lähtien aatelisten neuvosto sai vallan, ja kuninkaalla ei ollut lainkaan mitään sanomista valtakunnassa. Aateliston neuvostolla oli jopa leima jolla he leimasivat viralliset paperit, jos kuningas pani vastaan. Koskaan ei aatelisilla ole ollut niin suurta valtaa. Aikaa on nimitetty vapaudenajaksi. Aateliset olivat  täysin vapaita hallitsemaan ja tekemään päätöksiä. 

Mutta tätä ei kestänyt kuin 53 vuotta kun Gustav III teki vallankaappauksen vuonna 1772. Koskaan ei Ruotsin historian aikana ole ollut Ruotsissa niin hienostunutta kuningasta kuin Gustav III oli. Sitä paitsi hän oli erittäin kultiveerattu herra, joten hän perusti Ruotsiin akatemian. Teatteri on Gustav III:n intohimo joten häntä alettiin kutsumaan lempinimellä Teatterikuningas. Mutta aateliset juonivat salajuonen ja tappoivat kuninkan teatterissa, hänen ollessa vain 46-vuotias. Kuningas Gustav III antoi nimen kuitenkin ajanjaksolle, joka alkoi hänen myötään, nimittäin Gustaviaanien aika, jota kesti vuoteen 1909 saakka.

Kuningas Gustav III oli erittäin arvovaltaista aatelista ja kuninkaallista sukua Holstein-Gottorp isänsä kuningas Adolf Fredrikin puolelta. Gustav III avioitui vielä itseäänkin arvokkaamman Oldenburgin suvun prinsessan, Sofia Magdalenan kanssa. Sofia oli Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär.

Skogsö on niemi joka on Saltsjöbadenin pohjoisin osa, Nackan kunnassa. Baggensfjärden on osa Itämeren lahtea, joka sijaitsee Nackan ja Värmdön kuntien välillä. Skogsö on myös luonnonreservaatti. Täällä on kartta ja vinkkejä ajatellen kävelyretkeä Skogsön luonnonreservaattiin. Muista ottaa evästä ja juotavaa mukaan sillä koko tällä alueella ei ole kahviloita, eikä ravintoloita puhumattakaan ruokakaupoista. 

Skogsön luonnonreservaatti

Alueen keskiosa on suoperäistä maata. Niemen kärjessä sijaiteee Boo'n vanha hautausmaa.

Baggenstäket on ollut tärkeä kulkureitti Itämeren ja Mälaren järven välillä jo ammoisista ajoista lähtien. Täällä on seilannut viikinkigitkin. Rannoilla on seisonut vanhoja linnakkeita. 

Knapnes hål on nimeltään tämä kapea mutka Baggenstäkenin salmessa.

Salmi on nykyään vain kolme metriä syvä ja kaksikummentä metriä leveä. Tässä on sijainnut aikoinaan meritulli, jossa tullattiin kaupunkiin kuljetettavat tavarat. Kuningas Erik XIV määräsi että kaikki ulkomaalaiset kauppiaat rahtilaivoinenn piti tullata Waxholmissa, mutta useat tukkukauppiaat lastasivat tavaransa pienempiin rahtilaivoihin ja alkoivat kulkemaan Baggenstäkenin kautta Tukholmaan. Näin tästä erittäin kapesta reitistä tuli salakuljetusreitti alkuun. 

Seuraava kuningas Karl IX määräsi, että Baggenstäkeniin pitää myös laittaa tullipuomi. Puomi laitettiin salmen kapeinpaan paikkaan, Knapens hål'iin. Slaget vid Stäket/Stäketin taistelussa vuonna 1719 sijaitsi puomi veden alla ja venäläiset juttuivat puomiin. Kallionkielekkellä seisoi siihen aikaan myös skans, linnake, josta voitiin ampua kanuunan kuulia tunkeutujia kohti. Tällaisia skanseneita oli useita satoja pitkin Tukholman ympäristöä ja saaristoa. Jatkuva pelko siitä että ryssät tulee oli suuri huoli Tukholmassa. Eikä suotta sillä vielä nykyisellä modernilla ajallakin Ruotsin  Venäjän välit ovat täysin jäässä. 

Ensimmäinen tullimies oli nimmeltään Olof Knaap, jotan salmi sai siitä nimensä.

Boon vanha hautausmaa sijaitsee uloimmassa niemessä, vastapäätä Boo 'n kartanoa ja sen uimarantaa. Joidenkin mielestä tämä on Ruotsin kaunein hauatausmaa. Ja todellakin, se on aivan ihana varsinkin kesällä. Tämä risti ja nämä penkit sijaitsee veden äärellä. Siinä on mukava istuskella ja seurata veneilijöitä kauniina kesäiltana.

Tänne pääsee laivalla tai venellä vastarannalta määrättyinä aikoina. On suunniteltu myös rakentaa silta. Tuskinpa siltaa tulee koskaan. Toisaalalta....pääsehän tänne Saltsjöbadeniin johtavalta tieltäkin autolla, mutta se melkoinen kiertotie heille, jotka asuvat pohjoisella rannalla.

Vanhimmat haudat ovat vuodelta 1737. Useimmat  tänne haudatut olivat merimiehiä jotka olivat kuolleet merellä. Aivan alkuun luullaan että tänne haudattiin köyhiä. Kartanonomistajat haudattiin Värmdön kirkkomaalle, mutta 1800-luvulla halusivat myös isännät saada tulla haudatuiksi tälle kauniille niemelle. Köyhillä ei ollut varaa hautakiviin, vain kartanon herroilla. 

 Boo'n herraskartano sijaitsee vastarannalla

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman luomus 1720-luvulta.  Tessin itse asui rakennuksessa aikansa. Venäläisiet polttivat alkuperäisen kartanon samalla paikalla. Venäläiset uhkasivat Tessinin uutta kartanoakin onnistumatta poltta a sitä. Myöhemmin kartanon omisti Montcomeryn suku. Nykyään kartanon omistaa Ribbingin aatelissuku, jotka ovat laittanet kartnon ympärille suuren puiston ja puutarhan. 

 Boobadet, Baggensvägen, taustalla Boon kartano

 Boobadet

Kartanon ranta on yleinen uimaranta Boo'n laiturin itäpuoella, Baggensvägenin varrella.  Aivan ihana ranta jota voin suositella. 

Skogsö kapell, Kyrkogårdsvägen16

Arkkitehti Eric Bulöv-Hube on suunitelut kappelin joka vihittiin vuonna 1921. Niin kappeli kuin kellotapulikin ovat uuskorjattu ja ympäristö on saanut valaistuksen. Kappelin alle rakennetiin pieni kokoontumistila, keittiö ja WC. Tänne pääsee omalla autollakin.

.

 Skogsö kapell

Kappeli sai äskettäin uuden sisäänkäynnin, josta pääsee myös liikuntavammaiset sisään.

Ristelyalaus talvella Baggenstäkenissä