Saltsjö-Boo

Saltsö-Boon alue sijaitsee Nackan ja Värmdön välissä, aivan Tukholman keskustan edustalla. Tuo saari tuossa vasemassa yläkulmassa on Lidingön saari. Merialue Tukholman edustalla on nimeltään Saltsjö/suolameri ja se on osa Itämerta. Saltsjö on antanut nimen tälle Saltsjön rannalla sijaitsevalle asuinaleuelle. Alue kuuluu nykyään Nackan kuntaan. Oikeastaan alueen nimi on Boo, mutta postiosoite on Saltsjö-Boo.

Velamsund on Nackan kunnan suurin friluftsområde/virkistysalue. 1600-luvulla omisti aatelisherra Pontus Fredrik del la Gardie suuren maa-alueen täällä. 1800-luvulla täällä viljeltiin meloonia, kurkkua, parsaa, artisokkaa... 

Täällä on erinomaisen kaunista ja luonnonvaraista. Täällä voi ratsastaa, pelata golfia, kävellä ja nauttia luonnosta. Täällä on myös Velamsundvikenin lahden reunalla ravintoa nimeltä Långa Raden. 

Velamsund sijaitsee Saltsjö-Bo'n koillisessa kulmauksessa, alueella jota nimitetään myös nimellä Ormingelandet, joka on tiheää metsikköä joka kätkee sisäänsä huviloita.

Ormingelandetin pohjoispuolella, laivareittien varrella, sijaitsee Kummelnäs, joka on melko laaja alue, mutta vakituisesti ei täällä asu paljoakaan ihmisiä. Kummelnäs on ollut kesäasuntoaluetta. Mutta useampi ja useampi alkaa jäädä tänne asumaan vuodet ympäri.

Suosittelen tätä aluetta, jos on aikeissa ostaa huvila Tukholman lähistöltä. Täältä saa melko suuren, modernin ja hyvin hoidetun vanhan omakotitalon melko mukavalla hinnalla. Täältä löytyy melko varmasti huvila joka makuun. Mielikuvituksella ei ole mitään rajoja.

Hieman pohjoisenpana Sommarbovägenin varrella sijaitsee puutarha nimeltä Sommarbo Trädgård. Täällä keskellä luonnonrauhaa idyllisellä ja hiljaisella alueella sijaitsee tämä mahdottoman kaunis puutarha, joka on kuin paratiisi maanpäällä. Katsokaapas kuvakavalkaadia! 

Omalla autolla tänne löytää helposti Värmdövägeniltä Velandsundsvägeniä pitkin Velandsundiin ja siitä edelleen tie jatkuu pohjoiseen päin vielä vajaan kilometrin. Koko matkan Värmdövägeniltä lähdettäessä kulkee tien vieressä kävelytie. Koko matka Värmdövägeniltä Sommarbo Trädgårdiin on noin reilut kaksi kilometriä. Slussenilta pääsee tänne bussilla 441 Tegelövägenin pysäkille, joka on päätepysäkki. Siitä sitten kävellen 200 metriä Sommarbo Trädgårdiin.

Muutaman tunnin meditaatio tai keskittyminen tai rentoutumien, kuinka vaan, on terveellinen ja virksitävävä hetki tässä ympäristössä.

Baggensfjädenin rantaa, Saltsjöbadenin puolella

Kartan alareunassa näkyvä iso Itämeren lahti on nimeltään Baggensfjärden joka rannalla sijaitsee mm Saltsjöbaden ja Gustavsberg.

Saltsjö-Boo tai vaan Boo on osa Nackan kuntaa. Nackan kunnasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Tämä on ollut harvaan asuttua aluetta, eikä täällä juuri ole kerrostaloja lainkaan muualla kuin Ormingessa. Saltsjö-Boo on tulevaisuuden taajama. Alueella on suuret mahdollisuudet kehittyä viihtyisäksi asuinalueeksi. Sijaintikin on suotuisa. 

Alueelta löytyy uusia moderneja huviloita, vanhoja huviloita ja pieniä kesämökkejä, joissa useimmissa asutaan myös talviaikaan. Täällä on perinteisesti sijainnut kartanoita kuten muuallakin Tukholman alueella, mutta tänne on viime vuosina noussut moderneja huviloita, sillä tontit ovat vielä melko halpoja verrattuna muuhun Suur Tukholmaan.

Nimitys kartano on joskus harhaanjohtava sillä ruotsinkielinen sana kartano on gård ja gård tarkoittaa paljon muutakin kuin kartanon. Kartano/gård tarkoittaa pihaa, takapihaa, eläintrarhaa, kanalaa, luostarinpihaa, navettaa, pappilaa, ruusupuutarhaa, nuorisotaloa, yrittipuutarhaa, kauppapuutarhaa, kirkkomaata, latoa, maatilaa ja paljon muutakin. Siis suomen sana kartano tarkoittaa yleensä vain ns herraskartanoa, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa gård/kartano voi olla maatila, kesäasunto, pihapiiri, vapaa-ajantalo, maalaistalo, kaupunkilaishuvila ...

 Skurusundsbro

Skurusundet on nimeltään tämä melko kapea, pitkä ja syvä vesiväylä varsinaisen Nackan ja Boon välissä. Skurusundet jatkuu Boon eteläpuolella nimellä Lännerstasundet ja se jatkuu erittäin kapean Baggenstäketin kautta isoon Itämeren lahteen. Skurusundetia kutsutaan ruotasalaiseksi minimalliseksi vuonoksi. Tämän lahden kautta siis pääsee Tukholman edustalle pienemmillä laivoilla. Tämän reitin kautta pääsisi isoillakin laivoilla, jos ei välissä olisi Baggenstäket nimistä erittäin kapeaa salmea, josta olen jo aikaisemmin kertonut täällä Skogsön kappelin ja Boon kirkkomaan yhteydessä.

Turisteja kuskaavat risteilyalukset käyvät mielellään täällä Skurusundetissa tekemässä kierroksen.

Skurusundet on suosittu reitti Saltsjöbadenista, Tyresöstä, Nackasta, Dalaröstä ja Värmdön saarilta Tukholman edustalle.

Lännerstasundet on nimeltään Saltsjö-Boon eteläinen sisämerialueen lahti.

Lännerstan rannalla on vaikka kuinka monta uimarantaa

Saltsjö-Boo ceremonilokal/seremonialukaali,
 Boo Kyrkoväg  8, lähellä Boon kirkkoa

Arkkitentinä toimi Patrik Barnekow.

 Panorama!

Nykyään syntyy näitä seremonialukaaleja joka seurakuntaan. Syystä ettei seurakuntakoteja enää haluta kutsua seurakuntakodeiksi, vaan ne ovat ns ekumeenisiä seremonialukaaleja, joissa kuka vaan voi pitää toimituksia, kuulumalla tai kuulumatta mihinkään seurakuntaan tai uskontokuntaan. 

Tilat ovat neutraalit ja ne voi tilapäisesti kalustaa aivan oman mielensä mukaan. Koska Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa enää, niin seurakuntien on ollut pakko oraganisoida toimintojaan, jotta ne sopivat niin monelle kuin mahdollista. Ollaan menossa siihen suuntaan että eri uskonnot ja uskonsuutaukset alkavat kohtaamaan toisiaan. Tämä lukaali on rakennettu hieman kauemmkaksi itse Boon kirkosta juuri siksi, että se seisoo enempi neutraalilla paikalla.

Ja nyt tässä alla tulee huvila kavalkaadi. En malta olla laittaamatta kuvia asuintaloista, sillä ne voi tällä alueella olla ihan minkä näköisiä tahaansa. Koittakaa kestää... tai hypätkää ylitse!

Tiedän erään henkilön joka asuu tällaisessa asunnossa...

Lilla Björknäs

Viimeisen jääkauden jälkeen alkoi Boon alueen maanpinta nousta hitaasti vedenpinnan yläpuolelle. Ormingen läheltä löydetyt vanhimmat muinaismuistot ovat kivikaudelta. Keskiajalla olivat Boo, Orminge ja Gustavsbergin pohjoisosa erillisiä saaria. 

Täällä Brjörknäsissä sijaitsi Glasbruk/lasiruukki, joka avattiin vuonna 1736 Lilla Björknäsin kartanon ympärille. Lasiruukin omisti viisi rikasta herraa. Mutta ruukki paloi melko pian sen jälkeen kun se avattiin. Täällä valmistettiin enimmkäseen ikkunalasia ja pulloja. Siihen aikaan oli Ruotsissa vain kaksi muuta lasiruukkia. 

Tyypillinen Björknäsin lasiruukin valmistama pullo maksaa huutokaupssa nykyään noin 6500-22000 kruunua!

Tukholmassa oli kaksi muuta lasiruukkia, Kungsholmens ja Henrikstorps glasbruk. Kungsholmenilla valmistettiin hienonpaa lasia, ja Henrikstorp sijaitsi Skånessa ja  siellä valmistettiin lasia eteläisen Ruotsin tarpeisiin. Ajan kanssa kilpailu kasvoi ja Limmerdal, Kosta ja Ströms avasivat ruukkinsa. Björknäsin lasiruukki suljettiin vuonna 1785. 

Ajan saatossa on Ruotsissa ollut noin 350 lasiruukkia. En tiedä onko nykyään Ruotsissa muita lasiruukkeja, kuin Kosta Boda, joka avattiin jo vuonna 1742. Kosta Bodalla taitaa olla suomaaliset omistajat nykyään. Se sijaitsee Smålannissa. Kostassa sijaistee myös mukava mutta kallis hotelli nimeltä Kosta Boda Art Hotell.

Lilla Björknäs brygga. Taustalla Skurusundsbron silta, joka yhdistää varsinaisen Nackan kunnan Saltjö-Boon kanssa. 

Björknäs sijaitsee Skurusundin varrella. Mitään sen suurenpaa nähtävyyttä tällä alueella ei ole, mutta Skurusundet on erikoinen nähtävyys, koska se on mini vuono. Täällä on pieni ydinkeskus, josta löytyy kaikki tarvittavat palvelut. Tukholma on mäkistä ja kumpareista. Niin se on jyrkkää tämä Björknäsinkin alue. Täällä talot melkein suorastaan roikkuvat mäen kyljessä.

Täällä on paljon kävelyteitä mutta luonnollisesta syystä ei täällä ole rantatietä, koska salmen seinämät ovat jyrkkä kalliota.

Villa Björknäs

Saltsjö-Boon pohjoiselta rannalta voi seurata laivaliikennettä Tukholmaan ja sieltä ulos.

Boon laivalaituri sijaitsee Baggenstäketin kapeassa lahdessa, Boon etelärannalla. Tässä laiturissa käy yksityiset saaristolaivat 17 ja 19, tai on ainakin käynyt. Enenpää tietoa ei minulla ole.

 Boo gård sijaitsee Boovägenin varrella

Boon alueella asuu noin 25 000 asukasta. Vuoteen 2015 oli Boo oma taajamansa, mutta vuoden alusta lähtien se katsotaan kasvaneen yhteen Tukholman kanssa.

Boo gård/Boon kartanoon antanut nimen tälle hieman syrjäiselle asuinalueelle. Mutta liikenneyhteydet tänne on huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi Värmdön tai Vaxholmin kuntiin, jotka ovat tavallista suositumpia asuinaleuita Tukholman alueella.

Boo on ikäänkuin oma saarensa, jonka ympärillä juoksee Itämeren vesi. Ormingelandetin kohdalla on kannas, josta Boo on kiinni Värmdön kunnassa. Alueelle on synytynyt myös useita järviä maannousun aiheuttamana.

Saltsjö-Bo'n eteläpuolella, Saltsjö-Duvnäs'issä on aina asunut rikasta väkeä valtavissa huviloissaan.

 Graninge gård

Graninge Stiftsgård'in on omistanut Tukholman hiippakunta. Kartano sijaitsee kauniilla paikalla Baggensfjärdetin rannalla. Arkkitehti Ferninand Boberg suunntteli vuonna 1909 tämän kauniin kartanon pankkitirehtööri Mauriz Philipssonin perheelle. Vuonna 1946 osti hiippakunnan piispa kartanon. 

Nykyään kartano on myyty 56 miljoonalla kruunulla ja siitä tehdään suunnitelmien mukaan hospitsi tai vanhinkoti. Alkuun kartanoon ei kuulunut kirkkoa mutta kuitenkin kellotapuli. Vuonna 1960 valmistui Graninegen kirkko. Kartanossa asuu pakolaisia tällä hetkellä, koska Ruotsissa ei ole vastaanottokeskuksia lainkaan.

Kiel's gård

Kil's gård sijaitsee Graningevägenin varressa. Tällä kartanolla on suuri kulttuurihistoriallinen merkityksensä. Kuten olen aikaisemmin kertonut niin Suur-Tukholmassa ei alunperin syntynyt kyliä, vaan alueilla oli kartanoita joka lähtöön. Kylät/taajamat ovat moderni  keksintö.

Minä tykkään erikoisen paljon tästä kartanosta. Minualle ei olisi mitään sitä vastaan, että saisin asua kartanossa jokun vuoden. Kauenpaa en ehkä viihtysi, sillä kaupunkilaiasunto sopii minuelle kaikista parhaiten.

Kartano on yksityisasunto. Alunperin tämän herraskartanon omisti Louis Marie de Camps joka tuli Ruotsiin Paun kylästä Ranskasta, samasta kylästä josta Bernadotten kuningassuku on alunperin. De Camps oli generaalimajuuri ja erittäin läheinen ystävä kuningas Jean Bernadotten kanssa, joka oli ensimmäinen Bernadotten sukua oleva kuningas Ruotsissa. Louis Maria de Camps tomi kuninkaan sihteerinä, josta kiitokseksi kuningas aateloi de Camsin. 

Melko lähelle Kilin kartanoa on rakenteilla uusi ausuinalue.

Trollare gård

Tämä vahan kartano on nykyään kansankorkeakoulu.

Gammeluddenin vanhusten hoitokoti sijaitsee aivan ihanalla paikkalla lähellä Lännerstan kartanoa.

 Gammeludden vanhustenkodin uudempi rakennus

 Gustavshäll

Villa Johannisberg, Lännersta

  Lindängen

Frankenburg

Hasseludden laivalaituri

Tämä on ainoa laituri jolla Waxholmsbolagetin laivat käyvät Saltsjö-Boon alueella. Tällä kauniilla niemellä sijaitsee joitakin vanhoja huviloita ja Hasseludden kylpylä, Yasuragi.  Kylpylä on mahtava kokemus, jos on aikaa ja varaa. Bussilla 417 pääsee Ormingen keskustasta tänne kylpylään. Ja Ormingeen pääsee Slussenilta busilla 414.

Hasseluddenin laivalaituri

Hasseludden

Lännesrta gård sijaitsee Lännerstasundet nimisen salmen rannalla, joka sijaitsee Baggenstäkenin ja Skurusundin salmen välissä. Skurusundetia pitkin pääse suoraan Tukholman edustalle. Lännersta on melko laaja asuinalue Nackan kunnassa, joka kehittyi juuri tämän kartanon tiluksile.

Kartano kuului 1400-luvulla kruunulle, mutta 1500-luuvlla amiraali Jakob Bagge osti kartanon. Hänen sukunimestään Bagge sai Itämerenlahti Baggenstäket nimensä. Amiraali Bagge ei ollut vain amiraali, hän oli myös kuninkaallinen käskynhaltija. Hän siis toimi kuninkaan yhtenä apumiehenä, joka toimitti kuninkaan sanomaa kansalaisille. Baggen molemmat vanhemat olivat norjalaista aatelissukua. Jakob Baggen isä oli jo toiminut kuningas Gustav Vasan toimenhaltijana. Jakob Bagge osallistui mm Venäjän sotaan. Jakob omisti myös ajallaan Boo'n kartanon siinä lähettyvillä ja Memsin linnan, joka sijaitsee Norrköpingin kunnassa.

 Lännersta

1800-luvulla alkoi kartanon silloinen omistaja C.f. Wahlberg pilkkoa suuria tiluksiaan ja myymään huvilatontteja. Lännerstan huvilakaupuginosaa kutsuttiin tavanomaisen kauniinpana asuinalueena ja sitä se on vieläkin.  Lännersta on ja tulee olemaan yksi suosituimmista asuinalueista monestakin syystä. Täällä on monen tyyppisiä asuntoja, mutta kalliita.

Vuonna 1918 perustettiin Lännersta osakeyhtiö ja Lännerstan kartanon päärakennus joutui tirehtööri Ernst Sievertin omistukseen. Mutta tonttikaupat kävi huonosti. Myöhemmin perustettiin Lännerstan huvilajärjestö, jonka jäsenet saivat ostaa tontin. Näin saatiin myytyä melkein tuhat tonttia heti kerralla. Suurin osa alueen rakennuksista on rakennettu 30-luvulla. Sen jälkeen tänne on rakennetu myös kesämökkejä. 

Lännerstan ja Boon kartanoiden välillä kulkee kaunis auto- ja kävelytie Djurgådsvägen. Kartnoiden puolessa välissä sijaitsee Villa Lindängen. Drottningholmsvägenin varrella sijaitsee alueen kauneimmat rakennukset.

Gustavsviks gård, Baggensfjärdetin merenlahden pohjoisosassa

Tämä kartano sijaitsee hyvin lähellä Boon keskustaa ja aivan valtatie 222:n/Värmdöledenin vieressä. Gustavsvik on enimmäkseen kesämökkialuetta.

Lännerstan alueella on sijainnut useita katanoja 1800-luvulla. Tämä Gustavsbergin kartano on kuitenkin 1500-luvun lopulta. Kartano kuului Boon kartanoon, joka oli suurin ja mahtavin kartano koko alueella. 

Gustavsvikissä asui kaksi maanviljelijä veljestä nimeltä Backebol. Gustav Montgomery omisti kartanon 1800-luvulla ja se oli hän joka muutti kartanolle nimeksi Gustavsviks gård oman etunimensä mukaan. Kartanon tilukset on pilkottu kesähuvilatonteiksi nykyään. Kartanoa on vuokrannut paikallinen urheiluseura ja nykyään se on eräänlainen saunaklubi. Kartanon omistaa Gustavsvikin kiinteistöomistajien seura. 

Gustavsvikin laivalaiturin luona sijaitsee tämä huvimaja

Skogsö'n on niemi Boo'n etelä puolella, hyvin kapean salmen toisella rannalla. Kapeimmasta kohtaa Baggensstäket salmi on vain noin 20 metriä. Skogsön kaunis ja viihtyisä niemi sijaitsee Boo'n laivalaituria vastapäätä. Skogsön alue on luonnonreservaatti. Täällä olen kertonut tarinaa Baggenstäketistä ja täällä Skogsön niemestä, sen hautausmaasta ja kappelista.

Boon saaren läsnsipuolella kulkee jo aikaisemmin mainitsemani kapeaakin kapeampi Skurusundet niminen salmi joka johtaa Suomen laivojen vesireitille Lidingön saaren ja Boo'n saaren väliin. 

 Baggensstäket salmi

Salmen yli ei kulje siltaa, ihme kyllä, mutta pääseehän tästä ylitse vaikka uimalla. Siltaa on toki suunniteltu mutta sitä ei tule koskana varmaan raknetamaan. Silta tuisi pilaamaan kauniin ja hiljaisen luontoidyllin, mitä Baggenstäket on nykyään. 

 Skogsö suoalue

Boo'n vanha hautausmaa Skogsön niemellä

Boo herrgård sijaitsee Skogsön niemeä vastapäätä vastarannalla. Siinä kartanon edustalla on yksi alueen parhaimmista uimarannoista, joka oikeastaan kuuluu kartanolle, mutta kartanon omistajat ovat luovuttaneet uimarannan yleiseen käyttöön.

Boo kapell/Boon kappeli on yksityisen omistama kirkko. Boon kartanon ja kirkon omistaa aatelissuku Ribbing. Nykyään Ribbingit vuokraa kirkkoa häitä ja kastajaisia vaarten. Kirkko on myös avoinna suurinpina kirkollisina juhlapyhinä kyläläisille.

Ribbingit ovat useampihaarainen aatelissuku, jotka kuuluvat alkupeäriseen perusaatelissukuihin vuodelta 900 alkaen. Perusaateliset tarkoittaa sitä että he olivat aatelisia jo 1400-luvulla ja jotka kuuluivat ns rälssiin, siis  jo ennen kuin kuninkaat alkoivat jakaamaan aatelistitteleitä. Perusaatelsiin kuuluu mm suvt Brahe, Bonde, Bielke, Grip, Leijonhuvud, Natt ocg Dag, Sparre, Stenbock, Trolle ja monta muutakin.

Boon kappeli

Boo kyrka sijaitsee Värmdövägenin varrella

Panorama!

Kirkko on avonna torstaista sununtaihin kirkollisten toimintojen aikana. Värmdövägeniltä käännyttäessä Kykovägenille tulee ensin vastaan hautausmaa ja sen takana mäen mykkylällä sijaitsee Boon kirkko.

Kummelnäsissä sijaitsee myös pieni kappeli. Panorama!

Boo'n kirkko

Kummelnäs kapell

Björknäs'in kirkko

Kyrkans hus, Orminge Centrum

Panorama Marian salista!

Orminge Centrum on alueen keskeisin paikka jossa on kauppakeskus/ Centrum. Täällä on enimmäkseen kerrostaloja, jotka rakennettiin 70-luvulla kun rakennettiin miljoona uutta asuntoa Ruotsissa, enimmäkseen Tukholmassa.

Orminge on esimerkki asuinalueesta, joka on täysin epäonnistunut projekti. Rumia rakennuksia, ikävä kauppakeskus, jossa ei kukaan viihdy. Nyt onkin päätetty rakentaa Orminge uudestaan.

Ruotsalaiset rakastavat betonkirakennuksia. Jopa kaikista kuuluisimmat arkkitehditkin ylistävät betonia. Betoniahan voi työstää, tehdä siitä huonekalujakin ja jopa maalatakin sitä,  joten miksipä ei. 

Antiikin ja arkkitehti Vitruvius ylisti jo ajallaan betonia, ja kirjoitti jopa kymmenen kirjaakin noin vuonna 25 eaa, joissa hän kertoi betonin "ihmeellisyyksitä". Hyvä esimerkki sementin ja betonin kestävyydestä ja käytännöllisyydestä on Roomassa sijaitseva Pantheon. 

Långbro

Långbro gård, Älvsjö

Långbro on Tukholman kunnan kaupunginosa, joka sijaitsee kunnan eteläisissä osissa, entisessä Brännkyrkan pitäjässä. Kaupunginosa syntyi Långbron kartanon ympärille. Suurin osa Tukholman kaupunginosista on syntyneet paikallisten kartanojen ympärille. Kartanoilla on ollut aikoinaan suuret tilukset, joista omistajat ovat alkaneet pilkkoa tontteja. Näin syntyi asutustaajamia/kyliä, joista sitten tuli kaupunginosia.

Kyliä alkoi syntymään vasta kun junaratoja vedettiin, ja asutusta syntyi eniten junaratojen risteyksiin. Muuten alueet olivat maanviljelysalueita kartanoiden ympärillä. Kartanoiden tiloille sitten rakennettiin työväelle muonamiesrakennuksia ja torppia, joita satatoi olla kymmenkin.

Alueella asuttiin jo keskiajalla, 1300-luvulla, jolloin alueen nimi oli Vantör. Vantör on olemassa vieläkin kunnallisessa aluejaottelussa ja se käsittää Bandhagenin, Högdalenin, Örbyn, Rågsvedenin, Fagersjön ja Hagsätran. Vantör niminen seurakuntakin on olemassa. Seurakunnassa on vain kaksi kirkkoa, Vantörin ja Hagsätran kirkot. Tänne on rakenteilla Etiopilainen ortodoksinen kirkko. Etiopia on ainoa maa Euroopan ulkopuoella, jota ei ole pakotettu kritinuskoon. Etiopia on vanhin kristitty valtio.

Vuoden 1862 kuntareformissa päätettiin että alueen kirkollisista asiosta pitää huolen Brännkyrkan seurakunta ja maallisista asioista Brännkyrkan maalaiskunta/landskommun. Sitä ennen alueet oli jaoteltu pitäjiin. Nykyään täällä asuu noin reilut 6000 henkeä.

Seuraavassa suuressa kuntauudistuksessa vuonna 1971 poistetiin maalaiskunnat, josta lähtien Ruotsissa on ollut vain kuntia. Samalla perustettiin kuntaliittymiä/landsting, joiden vastuulle tuli terveydenhoito ja infrastruktuuri. Kaupungit ja kauppalatkin poistettiin, joista tehtiin kuntia, mutta vieläkin on joitakin kuntia, jotka haluvat kutsua kuntaansa kaupungiksi, kuten Solna ja Vaxholm Suur-Tukholman alueella. Joidenkin kauppaloiden nimissä on vieläkin köping (=kauppala) mukana nimessä kuten Enköping, Nyköping, Norrköping, Köping...

Långbron kartanon omistaa nykyään Tukholman kunta. Niin päärakennuksessa kuin sivurakennuksissakin on vuokra-asuntoja. Kartano on peräisin 1400-luvulta.

Opastaulu

Tuossa oikealla kartanon englantilaisessa puistossa kasvaa omenapuita, joita tukholmalaiset käyvät ihailemassa. Täällä on viljelty omenia jo 1600-luvulta lähtien. Puistossa kasvaa myös vanhoja lilja-, krokus- ja tulpaanilajikkeita, monia kymmeniä muita lajikkeita. 

Kaikille kukista, pensaista ja puista kiinnostuneille tämä on mahtava paikka kevätkesällä. Puistossa on myös lintuja ja lepakoita. Metsäkaureilla on tapaan tulla tänne syömään omenia ja jänikset popsivat krookuksia. Täällä pidetään erilaisia jippoja kuten sammakoiden päivää.

Useimmat vasemmalla olevat rakennukset on hajoitettu, samoin toinen vesilammikoista.

Villit tulppanit

Långbron kaupunginosa

Långbron sairaala-alue sijaitsee kartalla Långbron alueen vasemassa kulmassa, Vantörsvägenin ja Mickelsbergsvägenin kulmauksessa. Sairaala-alueen kaikki rakennukset ja puistoalueet suunnitteli arkkitehti Gustaf Wickman, joka on suunnitellut useita kauniita ja tunnettuja rakennuksia Tukholmaan. Yksi hänen viimeisimmistä töistään oli Kirunan kirkko.

Perinteisesti Långbron kartanon alue käsitti alueen E4 tien eteläpuolella, Älvsjön, Solbergan ja Herrängenin välissä. Långbro on nyttemmin kaupunginosan nimi. 

Långbron mielisairaala, sijaitsee tuossa vasemmalla Långbroparkenin luona. Entisen mielisairaalan uudesti muokattua aluetta nimitetään Långbroparken nimellä. Koko tuo alue on muokattu uuteen uskoon ja uusia moderneja asuinrakennuksia on myös rakennettu alueelle. Asunnot ovat erittäin korkeatasoisia ja kalliita. Tämä on erittäin onnistunut projekti. 

Kartanon tiluksista paloiteltiin noin 500 tonttia joihin sitten lapsiperheet saivat itse rakentaa omakotitalonsa. Ruotsiksi ei ole olemassa enää sanaa omakotitalo. Löytyy sana egnahemhus, jota vain suomenruotsalaiset käyttävät. Ruotsalaiset käyttävät nimitystä villa, joka taas suomeksi tarkoittaa huvilaa. Suomalainen sana huvila voi tarkoittaa omakotitaloa tai kesäasuntoa.

Ruotsissa on ollut kuitenkin ns egnahemsrörelse, mikä tarkoittaa omakoti-kansanliikettä. Tämä kansanliike sai alkunsa vuonna 1892 Motalassa ja Tukholmaan se tuli seitsemän vuotta myöhmemin. Ensimmäiset alueet Suur Tukholmassa,  jonne omakotitaloja alettiin rakentamaan, olivat Duvbo, Enskede ja Älvsjö. Tarkoituksena oli että vähempivaraiset lapsiperheet voisivat rakentaa oman asuintalon/egna hem. Tontin he saivat ilmaiseksi, mutta talon rakentamisesta he itse saivat pitää huolen. Joskus rakentaminen kesti vuosia. Tällaisia alueita kutsutaan nykyään nimellä villaområden/huvila-asuinalueiksi.

Tukholmassa keskikaupungilla asuttiin ahtaasti ja huonoissa epämukavissa asunnoissa 1800-luvulla. Joten 1900-luvun alussa oli pakko rakentaa uusia ja moderninpia asuntoja. Saltsjöbadeniin, Storängeniin, Stocksundiin ja Lindingön saarelle, alettiin rakentamaan huvilakaupunginosia. Storängen, Danderyd ja Viggbyholm olivat uusia asuinalueita rikkaammille, joilla oli varaa ostaa tontti ja reknnuttaa iso huvila tontille.

Samaan aikaan muuttui rakennustyyli myös kaupunkialueilla. Syntyi siirtolapuutarhoja, puutarhakaupunginosia ja kaupunkikorttelistoja. Nämä kaupunkikorttelistot eivät varmaan koskaan lakkaa minua kiinnostamasta. En ole koskaan ollut kiinnostunut asumaan omakotitalossa, puhumattakaan rivitalosta. Vaikka kiinalainen kirjailija Lin Jutang on sanonut, että 'ihminen tulee olemaan onnellinen ja terve, jos hänellä on pieni oma puutarha ja vihannesmaa jota hän sännönnillisesti tonkii ja hoitaa'. 

Kaupunkihuoneisto on niin paljon kätevämpi. Kaikki palvelut ovat lähellä ja asunnon hoitamien käy käden käänteessä. Ruokakaupat ovat lähellä. Julkiset kulkuneuvot joka suuntaan siinä vieressä. Kaupunkihuoneistosta pääsee nopeasti lähtemään suuntaan ja toiseen, eikä välttämättä tarvitse omaa autoakaan. Jää myös aikaa muuhun eikä vaan pihan siivoamiseen, ruohonleikkurin ajamiseen ja talon korjaukseen. 

Tukholmassa on ainakin neljä tunnettua kaupunkikorttelistoa Helgalunden, Rödabergsområdet, Belcktornområdet ja ihanaakin ihanampi Lärkstaden.

Långbron kartanon ja sen tontin omistaa nykyään Tukholman kaupungin kiiteistölaitos Stadsholmen. Alue kuuluu Brännkyrkan pitäjään. Alueen vanhin asutus on sijainnut Johan Skyttes vägenin varrella jo viikinkien ajalla  siinä noin vuonna 1000. Linboda ja Långbrodal olivat kaksi alueen ensimmäistä omakotitaloaluetta. Omakotitalo tarkoitti siis alunperin itse rakennettua taloa. Tontin sai kunnalta ja siihen sitten piti itse perheen tai ystävien tai sukulaisten avustuksella rakentaa omakotitalo. Tällä alueella on runsaasti hyvin pieniä omakotitaloja.

Långbro gård sijaitsee keskellä Långbron kaupunginosaa

Kartano oli aatelinen rälssikartano ja vuodesta 1562 se kuului valtioneuvos Gabriel Kristiernsson-Oxenstiernalle. Hän omisti siihen aikaan todella suuria maatiloja Södermanlandin alueella. Gabriel Kristiansson syntyi vuonna 1500 Steningen linnassa, toimi Ruotsin kuninkaan valtioneuvoksena ja siitä hän sai palkkioksi vapaaherran aatelistittelin vuonna 1561. Tukholman verilöylyn jälkeen hän oli ainoa sukunsa jäsen, joka selvisi elossa.

Hän asui aikansa Mörbyn linnassa josta on nykyään vain rauniot jäljellä. Hän omisti myös Fiholms slott nimisen linnan, Eskilstunassa. 

Långbron kartanon alue on suuri. Kartanoon kuulu useita rakennuksia.

Muuten tuli tässä mieleen että Suomessa on vieläkin valtioneuvoksia, kuten monia muitakin keskiaikaisia titteleitä. Ruotsissa kuningas alkoi käyttämään 1200-luvulla valtioneuvos nimitystä neuvonantajistaan. Valtioneuvos oli välittäjä kuninkaan ja kansan välillä. Ruotsissa lakkautettiin valtioneuvoksen virat ja myös nimitys jo vuonna 1789.

Pohjoismaista vain Suomessa on olemassa titteli valtioneuvos, vaikka Suomessa ei edes ole koskaan ollut omaa kuningasta. Mutta Suomen presidentti voi myöntää arvonimiä, mikä on todellakin vanhoillinen tapa, ja vielä oudonpaa on se että tittelin saatuaan on siitä maksettava valtiolle veroa. Mutta Suomessa ollaan vieläkin hyvin vanhoillisia ja tittelinkipeitä. Suomessa teititellään ja pokkuroidaan vieläkin.

Tukholman porimestari Olof Gregerson omisti kartannon 1500-luvulla ja pian Kaarle herttua veti kaartnon kruunulle. Muuten Ruotsissa lakkautettiin porimestarienkin tittelit vuonna 1971. Entiset porimestarit ovat nykyään kunnallisneuvoksia. Tukholamssa pikkeuksellisetsi entistä porimestaria kutsutaan nimellä borgarråd/kansalaineuvos.

Vuonna 1602 läänityksen myötä kartano joutui hovikansleri Nils Chesnecopheruksen omistukseen. Hän oli matemaatikko ja virkamies ja toimi myös kuningas Karl IX:n hovikanslerina. Lopulta hän omisti niin Långbron, Älvsjön kuin Västberga gårdin kartanot. Myöhemmin kuninkaan kuoltua hän tomi myös leskikuningattaren ja herttua Karl Filipin neuvonantajana. Hän teki kartanosta rälssikartanon, mikä kulki sitten suvun omistuksessa sukupolvesta toiseen. Mutta avioliiton myötä joutui kartano Staël von Holstein suvun omistukseen 1700-luvulla.

Tämä viimeksi manittu suku on levinnyt moniin maihin. Ruotsissa on jäljellä noin kymenen suvun jäsentä. Ruotsiin suku tuli Liiivinmaalta siihen aikaan kun Ruotsin kuningas Sigismund  piti valtaa siellä 1700-luvulla.

Alfred Söderlund osti kartanon vuonna 1866 ja häntä alettiin kutsumaan nimellä Långbrokungen/Långbron kuninkaaksi. Hän alkoi pilkkomaan tiluksiaan ja myymään tontteja. Hän möi suuren tontin Långbron sairaalalle ja Linboda ja Långbrodal nimiset asuinalueet saivat myös omat tonttinsa.

Långbron saairaalan tontilla sijaitsi monta torppaa ja renkitupaa Bergatorp, Ekstugan, Hagstugan, Isberga, Långbronbygge (Långbro nybygge), Långpannan ja Långsjön.

Långbron mielisairaala avattiin vuonna 1909. Se oli siihen aikaan Euroopan modernein mielisairaala. Sairaala oli toiminnassa melkein sata vuotta, kunnes psykiatriarefromi lakkautti kaikki mielisairaalat Ruotsissa. Uudet säännökset koskien psykiatriaa astui voimaan vuonna 1995. Refromin mukaan psyykisesti sairaat on hoidettava kotioloissaan ja mukautettava yhteiskuntaan. 

Tukholmassa oli kolme isoa mielisairaalaa, jotka kaikki suljettiin vuonna 1995. Beckonbergan mielisairaalasta rakennettiin myös asuinrakennuksia. Konradsbergistä tuli Campus Konradsberg, jossa asui opettajakorkeakolun oppilaita. Nykyään Konradsbergissä on Manillaskolan, mikä on sokeiden ja kuurojen lasten koulu. Nykyään Konradsberg on oppilaan omiin tarpeisin perustuva peruskoulu. Långbron sairaalaa ei  ole edes haluttu kutsua mielisairaalaksi, sillä sen verran huono omatunto ruotsalaisilla on mielisairaaloistaan. 

Eva Odenberg oli sairaanhoitaja Långbron sairaalassa. Hän toimi psykiatriareformin aikoihin vastuutehtävissä. Hän sai Långbron sairaalan tyhjennetyksi potilaista. Juuri silloin oli Långbrossa hoidettavana 1100 potilasta. Eva oli oppinut sairaanhoitajakoulussa ettei lasaretin professoreille tarvitse sairaanhoitajien kumarrella. Eva erikoistui psykiatriaan sillä hän halusi keskustella potilaiden kanssa. Ensimmäinen työpaikka oli Långbron sairaala, jonka hän koki suureksi, suljetuksi ja synkäksi.

Hänen työkaverinsa kuitenkin sanoivat että Evan pitäisi kokea Ulleråkerin mielisairaala Uppsalassa. Sisar kertoi Evalle että hänellä oli vatsakipuja joka kerta kun hän meni töihin Ulleråkerissa. Siellä oli suuria saleja joihin mahtui neljäkymmentä potilasta. Sängyt sijaitsivat hyvin lähekkäin ja potilaiden yksityiset tavarat olivat sängyn alla kenkälaatikossa. Ulleråkerissa oli kehitysvammaisia, psykopaatteja ja persoonallisuushäiriöisiä ja epileptikkoja sekaisin samoissa saleissa.

Siihen aikaan Ulleråkerissa oli vain mieshoitajia, joita kiinnosti päivälehtien luku ja kortinpeluu enempi kuin potilaat. Mutta kun naispuoliset hoitajat tulivat sinne töihin niin he piilottivat korttipakan miehiltä. Ulleråkerissa potilaat sai syödä peltivadeista johon ruoka muussattiin, peruna, leipä ja kananmunat sekaisin. Eva kieltätyi muussaamasta ruokaa.

Vuonna 1069 laitettiin narkoottikan väärinkäyttäjät samoihin tilohin mielisairaiden kanssa. Kun mielisairaalat tyhjennettiin niin isommat paikalliset sairaalat saivat erityisen päivystyksen, jonne mielisairaat, päideongelmaiset ja persoonallisuushäiriöiset saivat tulla  tarvittaessa akuuttivastaanotolle. Ketään ei saa pitää yön ylitse, vaan siihen pitää hakea lupa ylenpää. Korkeintaan kolme vurokautta saa luvalla pitää henkilöitä päivystyksessä. Kolmen vuorokauden sisällä nimittän psykoosi yleensä antaa periksi. Mielisairaita alettiin kuntouttamaan ja kouluttamaan, jotta he pystyvät hoitamaan itseään, kotiaan ja käymään töissä.

Noin 35000 psykiatrista hoitopaikkaa hävisi Ruotsissa ja sairaaloista on tehty asuintaloja, konttorirakennuksia, vanhustenkoteja ja jopa hotellejakin josssain päin Ruotsia.

Långbron sairaalan alue on remontoitu, rakennuksiin tehty asuntoja ja uusia asuinrakennuksia rakennettu. Täällä on oma terveyskeskus, kouluja, vanhainkoti ja päiväkoteja. Långbro Värdshus niminen ravintola sijaitsee alueella, Stora Mans vägen 4. Ravintola on saanut White gard kunniamaininnan viime vuonna ja ravintolan omistaja Fredrik Eriksson on aikoinaan voittanut kultaa kansainvälisessä kokkikilpailuissa. 

Nationalmuseum/Kansallismuseo Blasieholmilla on ollut jo pari vuotta suljettu korjauksia ja kunnostusta varten. Mutta se on luvattu avata joskus vuonna 2018 jolloin Fredrik Eriksson on saanut luvan ottaa museon ravintolan, kahvilan ja juhlahuoneiston haltuunsa. Eriksson omistaa myös Asplund nimisen ravintolan Solnassa, Gunnar Asplunds allé 2.

Stora Mans on tämä rakennus nimeltään. Täällä oli vain miespuolisia potilaita.

Iso naistenosasto, Stora Kvinns

Tietääkseni Långbron mielisairaalan museo sijaitsee tässä rakennuksessa. Museo on nykyään digitaalinen.

Hoitajat ja lääkärit yhteisessä valokuvassa vuonna 1920. Tie jolla he seisovat on entinen Södertäljevägen, nykyinen Mickhelsbergsvägen. Taustalla tiekrouvi nimeltä Långpannan, joka hajoitettiin vuonna 1964. Krouvi oli sijoitettu entiseen torppaan. 

Nimi Långpannan on nähtävästi tyypillien nimi tälle alueelle jossa kaikki torpat ja kartanot alkoivat sanalla lång-, Långsjö, Långängen ja jopa miliesairaalakin sai nimen Långbro. Långsjö on järvi joka sijaitsee noin vajaat kaksi kilometriä etelään Långsbrosta. Järvi on todellakin kapea, noin 300 metriä ja noin kaksi kilometriä pitkä. Mutta se on vain noin kolme metriä syvä. Järvi toimii rajana Tukholman ja Huddingen kunnille. 

Vanhan Södertäljevägenin varteen syntyi useita kartanoita Juringe gård, Segeltorp, Fruängensgård, Mellanberg, Snickarkrogen, Kämpeotrp, Högmossen, Stensborg, Stenkrogen, Vretensborg ja tämä edellä mainittu Långpannan. Kaikkien näitten kartanoiden ympärille  sitten on syntynyt uusia asutusalueita.

Långsjön järven ympärillä sijaitsee kaksi kartanoa, Långsjö ja Herrängengs kartanot. Järven ympäri kulkee kävelypolku, rannalla sijaitsee vainhainkoti ja ihana uimaranta.

 

Mickhelsbergsvägenin varrella (entisen Södertäljevägenin) sijatsee tämä entinen Långbron alueen porttivahdin asunto. 

Jos joku innostuu lähtemään tänne Långbro'hon, vaikka kävelemään sairaalan aluuella kauniina kevätpäivänä. Helpoin tänne on aluetta tuntemattoman löytää Fruängenin metroasemalta. Siitä heti suoraan Fruängsgatania pitkin noin 300 metriä, Mickelsbergin tien ylistse ja siitä sitten puistonkujaa pitkin. Siinä on kyltti tien poskessa jossa lukee LÅngbro Värdshus. Fruängenin metroaseman luona sijaitsee Vårfrukyrkan/Maria kirkko, jota voi käydä samalla katsomassa. Se on avoinna jokainen arkipäivä kello 9-16.

Långbron sairaalan puistosta on sitten noin vajaa kilometri Långbron kartanon puistoon. Kannattaa katsoa alueen karttaa sillä kartanoon on hieman mutkikas matka. Kartanon puistoon pääse Vallvägeniltä, Kryddlandsvägeniltä ja Långbrovägeniltä. 

Jos haluaa säästää jalkavoimia, niin voi ottaa bussin numero 163, mikä kulkee Bredängenin ja Kärrtorpin väliä. Tämä bussilinja kulkee Fruängenin metroaseman ja myös Älvsjön rautatieaseman kautta. Yhden pysäkin väli on  pyskäille mikä sijaitsee lähinnä Långbron puistoaluetta. Jää pois kyydistä viidennellä psyäkillä, joka on nimeltän Lånbrovägen ja kävele lyhyt matka sitä pitkin ja käänny oikealle puistoon.

Rivitaloasutusta tien toisella puolella. Asuinalue on nimeltään Segeltorp, joka kuuluu Huddingen kuntaan. Segeltorpiin kuuluu useita asuinaleuita ja jopa Kunges Kurva, jossa on Ikea ja monet muut suuret ostospaikat.

Iso miesten osasto

Saksalainen natsisti Herman Göring oli sairaalan potilaana lyhemmän ajan morfiinin vieroituksessa.

Långbro Värdshus

Långbro Världshus

Långbron puistossa Svartlösavägen 77 on viihtyisä kahvila ja leipomo, josta on tullut suosittu kohtauspaikka. Kesäaikaan on samala omistajalla myös kesäkahvila nimeltä Bakfickan/takatasku Långbron puistossa Stora Kvinns väg 1.

Långbro parken

Asunot täällä ovat erittäin korkeatasoisia mutta ei silti kovin kalliita. Verrattuna roomalaisiin asuintoihin niin Tukholmassa ovat asunnot paljon korkeatasoisempia, erittäin siistejä, avaria ja valoisia.

Nykyään suurin osa asunnoista rakennetaan niin että keittiö, olohuone ja ruokasali ovat yksi iso avara huone. Vain makuuhuoneet ovat ovilla eristettyjä.