Karlaplan, on tavallaan katujenristeys johon on tehty puistoalue. Ennen vuotta 1930 tässä kohtaa oli raitiovaunun kääntöpaikka.
Tämä alue on ns "Öfre" Östermalm, jossa on aina asunut vaurasta väkeä. Karlaplanin ympäristössä sijaitsee vieläkin Tukholman kalleimmat huoneistot. Kukaan ei enää sano öfre, vaan övre, mutta siitä ei ole kauaa kun Östermlmilla puhuttiin omaa murretta jossa v muuttui f kirjaimeksi usein. Lidingönsaarella puhutaan myös omaa murretta ja äännetään määrätyt kirjaimet eri lailla kuin muissa kaupunginosissa. Yleensä tukholmalaiset eivät juuri puhu murteella. Ennen vanhaan oli tukholmalaisilla oma slanginsa.
Nojaa. Ajat ovat kuluneet ja tässä on ollut pitkät ajat, että tukholmalaiset ovat puhuneet samalla tavalla, pukeutuneet melko samalaisiin asuihuin ja ulkoapäin ei kukaan ole voinut tietää että mihinkä sosiaaliluokkaan kukin kuuluu. Vasta nyt aivan viime aikoina on taas kehitys kääntynyt hieman toiseen suuntaan. Mutta tukholmalaiset eivät tee silti numeroa itsestään, mutta elvät usein omissa piireissään.
Karlaplanin suihkulähde altaan ympärillä voi lukea päivän lehden, lukea kirjaa tai ottaa päiväunet. Karlaplanin metron ylösnousu ja bussipysäkki sijaitsee aivan suihkualtaan lähettyvillä.
Karlaplanilla pidetään kirpputoria lauantaisin 22. huhtikuusta-10.heinäkuuta ja 5.elokuuta-30 sysykuuta välisinä aikoina kello 11-15. Nämä kirpputorit ovat olleet viime kesänä Tukholman suosistuimma. Mutta eihän se ihme sillä täällä voi todellakin tehdä löytöjä.
Karlaplanilla pidetään kirpputoria lauantaisin 22. huhtikuusta-10.heinäkuuta ja 5.elokuuta-30 sysykuuta välisinä aikoina kello 11-15. Nämä kirpputorit ovat olleet viime kesänä Tukholman suosistuimma. Mutta eihän se ihme sillä täällä voi todellakin tehdä löytöjä.
Karlaplanin itäpuolella kulkee Karlavägen ja Lützengatan ja niitten katujen ensimmäinen poikkikatu on Tysta Gatan/ hiljainen katu, ja katu on todellakin hiljainen. Eipä täällä Östermlamilla muutenkaan pidetä kovaa ääntä. Karlavägen jatkuun Karlapanin vastakkaiselta puolelta hyvän matkaa pojoiseen päin. Karlavägen on ainakin kolme kilometriä pitkä ihana boulevardi.
Karlaplan
Tysta gatan on erittäin lyhyt kadun pätkä Östermalmilla, vain noin 50 metriä Karlaplanilta. Katu kulkee Karlavägenin ja Lüzengatanin välillä. Ja kukapa ei haluaisi asua täällä rauhallisuuden tyyssijassa, jossa kaikki on niin siistiä, jokainen rakennus on aivan viimeisen päälle rakennettu ja huollettu. Ympärillä sijaitsee myös Breitenfeldsgatan ja Wittocksgatan, jotka ovat myös erittäin idyllisiä, siistejä ja rauhallisia kautuja. Myös Grevegatanin ja Skeppargatanin varrella seisoo elegantteja rakennuksia, joissa on kauniit sisäänkäynnit ja ikkunanpielet. Karlaplanin eteläpuolella sijaitsee vanhimmat asuinrakennukset, joissa sijaitsee isoja paraatiasuntoja. Minun entien kotilääkärini/husläkare, kuten Tukholmassa sanotaan, asuu juuri tällä aluella. Hän on nyt kylläkin jo eläkkeellä.
Vielä 1900-luvun alulla kaupunki päättyi Karlaplanille. Tämä alue oli siis laitakaupunkia. Alue on ollut kruunun laidunmaata 1500-luvulla. Östermalmia alettiin rakentamaan nykyisen Östermalmstorgetin torin ympärille 1600-luvun alulla.
Vielä 1800-luvun lopulla täällä Karlaplanin ympäristössä oli ns malmgårdar, puurakenteisia kesäasuntoja, joiden tonteilla kasvoi omenapuita, marjapensaita ja juureksia sekä vihanneksia. Vain aatelisilla ja porvareilla oli varaa rakentaa malmgården.
Vasta 1800-luvun loppulla saivat kadut päällysteet, katuvalot ja vesi-ja viemärijohdot. Ja vasta 1800-luvun lopulla alettiin rakentamaan isoja kivitaloja ja tänne muutti asumaan silloinen yläluokka. Mutta sisäpihoille rakennettiin joitakin matalia asuinrakennuksia, joissa oli pieniä yksiöitä, joissa piiat ja kauppaneidit saivat asunnon. Sosiaaliset erot asukkaiden välillä oli tyypillinen ilmiö juuri Östermalmille.
Vielä 1900-luvun alulla kaupunki päättyi Karlaplanille. Tämä alue oli siis laitakaupunkia. Alue on ollut kruunun laidunmaata 1500-luvulla. Östermalmia alettiin rakentamaan nykyisen Östermalmstorgetin torin ympärille 1600-luvun alulla.
Vielä 1800-luvun lopulla täällä Karlaplanin ympäristössä oli ns malmgårdar, puurakenteisia kesäasuntoja, joiden tonteilla kasvoi omenapuita, marjapensaita ja juureksia sekä vihanneksia. Vain aatelisilla ja porvareilla oli varaa rakentaa malmgården.
Vasta 1800-luvun loppulla saivat kadut päällysteet, katuvalot ja vesi-ja viemärijohdot. Ja vasta 1800-luvun lopulla alettiin rakentamaan isoja kivitaloja ja tänne muutti asumaan silloinen yläluokka. Mutta sisäpihoille rakennettiin joitakin matalia asuinrakennuksia, joissa oli pieniä yksiöitä, joissa piiat ja kauppaneidit saivat asunnon. Sosiaaliset erot asukkaiden välillä oli tyypillinen ilmiö juuri Östermalmille.
Tysta gatan
Karlavägenin päädyssä on autolla ajokielto tälle kadulle. Ensimmäiset asuinrakennukset valmistuivat vuosina 1917-1919. Asunnot olivat yhden perheen asuntoja kolmessa kerroksessa. Pohjakerroksessa pieni asunto porttivahdille ja talonmiehelle. Tämä talonmiesysteemi ei ole ollut yleinen Ruotsissa, ei ainakaan Tukholmassa. Vain niissä rakennukissa, joissa asui kaikista rikkaimpia oli talonmies tai porttivahti. Mutta toisaalta Tukholmassa on kaikkina aikoina rikkaat halunneet asua kerrostaloissa. Näin on muuten vieläkin.
Tässä kruununprinssi Carl Gustav, nykyinen Ruotsin kuningas, matkalla kouluun hoitajansa Ingrid "Nenne" Björnberg'in kanssa. Nenne toimi koko ikänsä lastenhoitajana tai "åldfru", kuten hänen tittelinsä oli virallisesti. Enimmäkseen hän hoiti prinssi Carl Gustavia, mutta myös jonkin verran prinsessoja. Varsinkin kun Carl Gustav oli vielä nuori niin Nanne oli hänen kanssaan päivät pitkät.
Carl Gustavin isä prinssi Gustfa Adolf kuoli onnettomuudessa, kun prinssi oli vain noin vuoden vanha, Äiti prinsessa Sibylla suri miestään, eikä hän muutenkaan viihtynyt kylmässä ja pimeässä Tukholmassa. Sibylla kasvoi arvovaltaisessa Sachsen-Cota-Godburgin suvussa, josta tulee suurin osa eurooppalaisista kuinkaallisista. Hän ei ehtinyt saada kuningattaren virkaa, mikä hänelle olisi kuulunut, koska häne mies ei ehtinyt saada kuninkaan virkaa.
Kun Carl Gustav kasvoi teini-ikään niin hänet lähetettiin 13-vuotiaana Sigtunaan sisäoppilaitokseen. Sen jälkeen Carl Gustavin seurana linnassa oli kolme adjutanttia kaiket päivät. He laittoivat ruokaa yhdessä, söivät ja opiskelivat, tekivät retkiä ja ulkoilivat ja urheilivat. Carl Gustav teki usein omin päin kävelyretkiä Gamla Stanissa ja jutteli tavallisten ihmisten kanssa. Ruotsin TV:n arkistossa on videoita tuolta ajalta, mutta niitä ei voi nähdä ulkomailla. Ikävä kyllä. Nykyään nämä päiväkävelyt ovat mahdottomuus turvallisuus syistä.
Kuningas Carl Gustav on kertonut nyt vanhoilla päivillään kuinka hän kaipasi isäänsä ja myös äitiään. Isänsä hän menetti lento-onnettomuudessa kun Carl Gustav oli vain yhdeksän kuukautta vanha. Carl Gustav ei saanut paljoakaan olla äitinsäkään kanssa, sillä äiti Sibylla asui eri asunnossa kuin Carl Gustav. Sibyllan huoneisto Tukholman linnassa on vieläkin jäljellä.
Kun Carl Gustav kasvoi teini-ikään niin hänet lähetettiin 13-vuotiaana Sigtunaan sisäoppilaitokseen. Sen jälkeen Carl Gustavin seurana linnassa oli kolme adjutanttia kaiket päivät. He laittoivat ruokaa yhdessä, söivät ja opiskelivat, tekivät retkiä ja ulkoilivat ja urheilivat. Carl Gustav teki usein omin päin kävelyretkiä Gamla Stanissa ja jutteli tavallisten ihmisten kanssa. Ruotsin TV:n arkistossa on videoita tuolta ajalta, mutta niitä ei voi nähdä ulkomailla. Ikävä kyllä. Nykyään nämä päiväkävelyt ovat mahdottomuus turvallisuus syistä.
Kuningas Carl Gustav on kertonut nyt vanhoilla päivillään kuinka hän kaipasi isäänsä ja myös äitiään. Isänsä hän menetti lento-onnettomuudessa kun Carl Gustav oli vain yhdeksän kuukautta vanha. Carl Gustav ei saanut paljoakaan olla äitinsäkään kanssa, sillä äiti Sibylla asui eri asunnossa kuin Carl Gustav. Sibyllan huoneisto Tukholman linnassa on vieläkin jäljellä.
Kuningatar Sibyllalla oli oma kamariherra kreivi Gustav Lewenhaupt vuosina 1958-1968. Vuonna 1960 hänestä tuli kabinettikamarimestari, jonka tehtävänä oli aina olla kuninkaan läheisyydessä. Nyt kun Carl Gustav on kuningas niin hänellä on kahdeksan kamariherraa ja neljä kabinettikamariherraa. Mutta nykyään he eivät ole aina kuninkaan palveluksessa, vain erittäin juhlallisten tilaisuuksien yhteydessä. Eikä he asu hovin tiloissa, vaan heillä on omat privaatit asuntonsa.
Tällä kreivi Gustav Lewenhauptilla oli kaksi poikaa joista nuorempi Carl Adam löydettiin äskettäin hukkuneenaTukholmasta. Carl Adam oli pikkku prinssi Carl Gustavin leikkikaveri kuninkaallisessa linnassa, sillä aikaa kun hänen isänsä palveli Carl Gustavin äitiä. Pojista tuli parhaat kaverukset. Carl Adam avasi aikuisena oman herraklubin, jossa vain määrätyt henkilöt saavat käydä. Kuningas Carl Gustav oli vakioasiakas ja kunniajäsen, kunnes järjestäytynyt jugoslavialainen rikkollisjengi alkoi kiristää rahaa kuninkaalta. Tässä yhteydessä tuli julkisuuteen kertomuksia, jotka eivät sietäneet päivänvaloa. Puhuttiin herrojen "kahviflikoista". Olkoon miten oli, mutta yksi näistä rikollisista ammuttiin myöhemmin kuoliaaksi. Kuka tietää mitä löytyy tämän Carl Adamain hukkumisonnettumuuden takaa.
Prinsessat ovat kertoneet että heidän äitinsä kuningatar Sibylla kutsui lapsensa omaan huoneistoonsa lento-onnetomuuden jälkeisenä päivänä ja kertoi että lasten isä oli kuollut. Prinsessan Birgitta on kirjoittanut kirjan kuningasperheen elämästä. Hän kertoi että lapset saivat käydä sanomassa aamuisin äidilleen hyvää huomenata ja sen jälken olla koko päivän Nannen kanssa. Valokuvista ja filminpätkistä saa sen kuvan että prinsessat hoitivat ja huolehtivat toisistaan ja pikku prinssistä.
Tässä kuvassa Carl Gustav sytyttää äitinsä savukkeen. Prinsessa Cristina seisoo vieressä.
Isän kuoleman jäkeen ei isästä saanut enää koskaan puhua. Ingrid Björnberg, Nenne kuten häntä kuninkaalliset lapset kutsuivat, hoiti myös kuningas Carl Gustavin lapsia jonkin aikaa, varsinkin Victoriaa. Ingrid eli koko ikänsä kuninkaalliselle perhelle. Hän ei koskaan avioitunut, eikä saanut omia lapsia. Hän eli linnassa kuolemaansa saakka. Samoin kuningasperheen suomalainen keittäjä sai asua linnassa eläkepäivilläänsäkin, kuolemaansa saakka. Ingrid kirjoitti kirjan vuonna 1975 nimeltä "Dagbok från Haga och Stockholms slott.
Sibylla oli nimeltään Sibylla Sachsen-Coburg-Gotha, (alunperin Sibylle Calma Maria Alice Bathildis Feodora). Hän syntyi Friedensteinin linnassa Gotha'ssa, Saksassa. Hän oli Sachsen-Coburgin-Gothan kaksoisherttuaskunnan prinsessa. Sachsen/Skakseista olen jo aikaisemmin maininnut Rooma blogissani.
Sachsen-Coburg-Gothan ryhtinaskunta perustettiin vuonna 1826 ja lakkautetiin vuonna 1918, kun silloinen herttuas Karl Edvard Sachsen-Coburg-Gotha luopui virastaan. Coburg liitettiin Bayeriin ja Gotha Turingeriin kansaäänestyksen peusteella. Mutta kuten kuninkaallisissa, aatelisissa ja ruhtinaallisissakin piireissä on kansainvälinen sääntö, että jokainen sukuun syntynyt saa pitää arvonimensä olipa tilanne mikä tahaansa.
Niinpä Sachsen-Coburg-Gothan suvulla on suvun päämies prinssi Andreas Michael Friedrich Hans Armin Siegfrid Hubertus, jolla on kolme perillistä prinsessan Stephanie Sibylla, perintöprinssi Hubertus Michael ja prinssi Alexander Philip. Nimi Hubertus kulkee suvussa perintönä, joten kuningas Carl Gustavilla on myös Hubertus yhtenä nimenään. Nimet Philip ja Alexander kulkevat näköjään myös suvussa perintönä. Prinssi Andreas on aina mukana Ruotsin kuningasperheen juhlisssa. Hän on myös prinsessa Madeleinen kummi. Myös Ruotsin kuninagsperhe on mukana prinssi Andreaksen perheen juhlissa. Sachsen-Coburg-Gothan perhe asuu Callenbergin linnassa. Sibyllan ja prinssi Gustav Adolf vihittiin Coburg'issa Saksassa vuonna 1932 ja sen jälkeen he matkustivat junalla Tukholmaan.
Kuningatar Sibyllan suku ei olekaan ihan mikä suku tahaansa. Useimmat euroopplaiset kuningassuvut ovat peräisin tästä suvusta. Sibyllan äiti taas puolestaan periytyy Euroopan korkea-arvoisimmasta suvusta, kuten Tanskan kuninkaallisetkin. Sibyllan äiti oli Schlesvig-Holstein-Sondenburg-Glucksburgin sukua, joka on Oldenburgin suvun sukuhaara. Sibyllan isosiän äiti oli Englannin kuningatar Victoria.
Tällä kreivi Gustav Lewenhauptilla oli kaksi poikaa joista nuorempi Carl Adam löydettiin äskettäin hukkuneenaTukholmasta. Carl Adam oli pikkku prinssi Carl Gustavin leikkikaveri kuninkaallisessa linnassa, sillä aikaa kun hänen isänsä palveli Carl Gustavin äitiä. Pojista tuli parhaat kaverukset. Carl Adam avasi aikuisena oman herraklubin, jossa vain määrätyt henkilöt saavat käydä. Kuningas Carl Gustav oli vakioasiakas ja kunniajäsen, kunnes järjestäytynyt jugoslavialainen rikkollisjengi alkoi kiristää rahaa kuninkaalta. Tässä yhteydessä tuli julkisuuteen kertomuksia, jotka eivät sietäneet päivänvaloa. Puhuttiin herrojen "kahviflikoista". Olkoon miten oli, mutta yksi näistä rikollisista ammuttiin myöhemmin kuoliaaksi. Kuka tietää mitä löytyy tämän Carl Adamain hukkumisonnettumuuden takaa.
Prinsessat ovat kertoneet että heidän äitinsä kuningatar Sibylla kutsui lapsensa omaan huoneistoonsa lento-onnetomuuden jälkeisenä päivänä ja kertoi että lasten isä oli kuollut. Prinsessan Birgitta on kirjoittanut kirjan kuningasperheen elämästä. Hän kertoi että lapset saivat käydä sanomassa aamuisin äidilleen hyvää huomenata ja sen jälken olla koko päivän Nannen kanssa. Valokuvista ja filminpätkistä saa sen kuvan että prinsessat hoitivat ja huolehtivat toisistaan ja pikku prinssistä.
Prinsessat ja pikku prissi Carl Gustav
Onnelliset vanhemmat lastensa kanssa. Se on täytynyt olla suuri helpotus ja onnen päivä Sibylalle kun hän synnytti vihdoinkin pojan. Sillä siihen aikaan oli synnytettävä poika jotta kuningassuku jatkuisi. Aatelissuvuissa on niin vieläkin. Kuva on otettu Carl Gustavin kastajaispäivänä, muutama kuukausi ennen kuin Gustva Adolf kuoli lento-onnettomuudessa. Onnettomuus on täytynyt olla raskas tapahtuma Sibyllan elämässä, kuten lastenkin.
Sibylla matkusti usein Saksaan kotikonnuilleen ja hänen lapsensa saivat matkustaa keskenään junalla Sollideniin, Gotlannin saarelle. Sen huomaa että isot siskot hoitivat kahta nuorimmaista, Cristinaa ja Carl Gustavia.
Isän kuoleman jäkeen ei isästä saanut enää koskaan puhua. Ingrid Björnberg, Nenne kuten häntä kuninkaalliset lapset kutsuivat, hoiti myös kuningas Carl Gustavin lapsia jonkin aikaa, varsinkin Victoriaa. Ingrid eli koko ikänsä kuninkaalliselle perhelle. Hän ei koskaan avioitunut, eikä saanut omia lapsia. Hän eli linnassa kuolemaansa saakka. Samoin kuningasperheen suomalainen keittäjä sai asua linnassa eläkepäivilläänsäkin, kuolemaansa saakka. Ingrid kirjoitti kirjan vuonna 1975 nimeltä "Dagbok från Haga och Stockholms slott.
Sachsen-Coburg-Gothan ryhtinaskunta perustettiin vuonna 1826 ja lakkautetiin vuonna 1918, kun silloinen herttuas Karl Edvard Sachsen-Coburg-Gotha luopui virastaan. Coburg liitettiin Bayeriin ja Gotha Turingeriin kansaäänestyksen peusteella. Mutta kuten kuninkaallisissa, aatelisissa ja ruhtinaallisissakin piireissä on kansainvälinen sääntö, että jokainen sukuun syntynyt saa pitää arvonimensä olipa tilanne mikä tahaansa.
Niinpä Sachsen-Coburg-Gothan suvulla on suvun päämies prinssi Andreas Michael Friedrich Hans Armin Siegfrid Hubertus, jolla on kolme perillistä prinsessan Stephanie Sibylla, perintöprinssi Hubertus Michael ja prinssi Alexander Philip. Nimi Hubertus kulkee suvussa perintönä, joten kuningas Carl Gustavilla on myös Hubertus yhtenä nimenään. Nimet Philip ja Alexander kulkevat näköjään myös suvussa perintönä. Prinssi Andreas on aina mukana Ruotsin kuningasperheen juhlisssa. Hän on myös prinsessa Madeleinen kummi. Myös Ruotsin kuninagsperhe on mukana prinssi Andreaksen perheen juhlissa. Sachsen-Coburg-Gothan perhe asuu Callenbergin linnassa. Sibyllan ja prinssi Gustav Adolf vihittiin Coburg'issa Saksassa vuonna 1932 ja sen jälkeen he matkustivat junalla Tukholmaan.
Prinsessa Sibylla
Hitlerin vallan ajalla Sibyllan isä oli jäsen Saksan kansallissosialistisessa työväenpuolueessa ja toisen maailmansodan päätyttyä hän joutui oikeuden eteen. Sibyllan suvun kotikaupungissa Coburg'issa oli natsien kanantus suurin. Saksalaisilla ei ollut Ruotsissa mitenkään hyvä maine. Nämä seikat tekivät Sibyllan elämästä tavallista raskaamman. Saksalaisviha oli Ruotsissa yleistä siihen aikaan. Kaikista vaikeuksista huolimatta Sibylla oli hyvin yhteiskunta-aktiivinen.
Tässä kruununprinssi Carl Gustav saapuu Bromsin kouluun äitinsä kuningatar Sibyllan kanssa vuonna 1953. Tämän jälkeen sai Nanne tuoda ja hakea Carl Gustavin.
Kruununprinssi Carl Gustav ja Ingrid "Nanne" Björnberg
Bromsin koulu Tysta gatanin varrella oli pieni yksityiskoulu. Prinssi Carl Gustav kävi ns esikoulua Tukholman linnassa vuoden ajan, ennen kuin hän aloitti täällä Bromsin koulussa. Nimenä koulu sai koulun opettajan ja johtajan Anna Dam Bromsin nimen mukaan. Kloulussa on käynyt esimerksiki Wallenebrgin ja Bonniersin lapset. Koluhallitus lakkautti koulun vuonna 1970.
Prinssi Carl Gustav kävi täällä koulua kuusi vuotta ja sen jäkeen hänet laitettiin Sigtunaan poikakoiluun. Heti ylioppilaaksi päästyään hän meni armeijaan kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen hän opiskeli historiaa, sosilogiaa, valtiotieteitä ja taloustiedettä Uppsalan yliopistossa. Carll Gustav asui opiskelijasunnoss akuten muutekin. Hän opetteli tekemään huushollihommat aibvan iste, Ruunalaittoakin hän opetteli päivittäin vielä myöhemminkin adjutanttinsa kanssa kuinkaanlinnan kansliassa.
Tämän jälkeen alkoi ahkera käytännön kolutus kuninkaaksi. Hän joutui olemaan harjoittelija useimmissa institutioissa, luonnollisesti myös eduskunnassa ja hallituksen ja ulkoministeriön kanslioissa harjoittelijana. Hän opiskeli myös aikansa YK:ssa New Yorkissa, Lontoossa hän toimi oppilaana Hambro nimisessä pankissa, Ruotsin suurlähetystössä ja Ruotsin kauppakamarilla, Afrikassa Ruotsin valtion hyväntekeväisyys organisatiossa SIDA ja Ranskassa ruotsalaisen suurfirman Alfa Lavalin laitoksessa Neversissä.
Vuonna 1970 hän teki prinssinä ensimmäisen virallisen valtiovirailun Japanin keisarilliseen hoviin ja vuonna 1973 hänestä tuli Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav. Hän ei ksokan ehtinyt oleman kruununprinssi, koska hänen isänsä ei ollut kuninags kuollessaan, vaan hän oli kruununprinssi.
Suurin piirtein samanlaisen koulutuksen ja kasvatuksen on kruununprinsessa Victoriakin käynyt lävitse.
Broms skola
Tysta gatan on 120 metriä pitkä katu keskellä Östermalmia. Katu on erittäin rauhallinen. Asunnot tämän kadun varrella ovat todellakin kalliita, jos nyt joskus edes sattuu jokin asunto olemaan myynnissä. Rakennuksia on ollut suunnittelmassa noin kymmenisen arkkitehtiä.
Tysta gatan muistuttaa hyvin paljon Danderydsgatania, joka sijaitsee hieman pohjoisenpana Karlavägenin ja Valhallavägenin välillä. Siitä lisää toisten...
Tysta gatan kulkee kahden muun hyvin kauniin kadun välissä, Karlavägenin ja Luzerngatanin välillä.
Tysta gatan on pällystetty katukivillä. Tukholmassa päällystettiin suurin piirtein kaikki kadut katukivillä 1400-luvulla. Ajotien ja jalkakäytävän väliin tehtiin räystäskourut joissa sitten sadevesi sai juosta. Vaikka siihen aikaan ei kaduilla ollut jalkakäytäviä. Niitä alettiin rakentamaan vasta 1800-luvun alussa. Kansa valitti ja hovin kuvernööri valitti katujen huonoa kuntoa ja niinpä Tukholmaan haettiin asiantuntija Berliinistä vuonna 1837.
Ruotsin valtateillekin laitettiin usein katukivipäällystys niinkin myöhään kuin vuosina 1920-1950. Se johtui siitä että graniitti oli siihen aikaan paljon halvenpaa kuin asfaltti. Myöhemmin useimmat katukivitiet päällystettiin asfaltilla. Mutta sieltä täältä Ruostsista löytyy vieläkin teitä tai tienpätkiä jotka ovat vieläkin päällystetty katukivillä. Useissa kaupungeissa Ruotsissa on taas uudemman kerran alettu peittämään katuja katukivillä. Nykyään käytetään monia erilaisia kivmateriaaleja ja kuviointia. Monet päällystävät myös pivaatit tiensä katukivillä.
Ruotsin valtateillekin laitettiin usein katukivipäällystys niinkin myöhään kuin vuosina 1920-1950. Se johtui siitä että graniitti oli siihen aikaan paljon halvenpaa kuin asfaltti. Myöhemmin useimmat katukivitiet päällystettiin asfaltilla. Mutta sieltä täältä Ruostsista löytyy vieläkin teitä tai tienpätkiä jotka ovat vieläkin päällystetty katukivillä. Useissa kaupungeissa Ruotsissa on taas uudemman kerran alettu peittämään katuja katukivillä. Nykyään käytetään monia erilaisia kivmateriaaleja ja kuviointia. Monet päällystävät myös pivaatit tiensä katukivillä.
Karlavägen on leveä bulevardi joka kulkee molemmin puolin Karlaplania. Karlavägen on yksi upeimmista paraatikaduista Tukholmassa.
Karlavägenin keskellä kulkee kauniitten puistolehmusten reunustamia kävleyteitä, jossa on aikoinaan kulkenut raitiovaunut.
Juuri tällä alueella ei ole ravintoloita eikä kahviloita mutta Karlaplanin toisella puolella Karlaplanin metroaseman luona on McDonalds. Samassa korttelissa sijaitsee myös Östermalmin tunnettu ja suosittu ostoskeskus/galleria nimeltä Fältöversten.
Karlaplanin toiselta laidalta, löytyy alueen ehdottomasti suosituin kahvila, leipomo ja bistro nimeltä Broms, Karlaplan 76. Avoinna aamusta kello seitsemästä myöhään kello kymmeneen illalla, viikon jokaisena päivänä. Tämä on ranskalaistyylinen ruokapaikka. Täällä voi syödä aamiaisen, lounaan, päivällisen ja brunssiin tai vaikka vaan juoda kahvit tai muuta mieluista juotavaa. Täältä löytyy takuulla jokaiselle jotain ja mukaan voi ostaa vaikka tuoretta leipää, jota leipoo erittäin tunnettu ranskalainen leipuri Sebastian Bourdet ja pääkokkina toimii Anna Bauer. Täällä myydän kaikemoisia herkuja joten täältä voi lähteä kassi täynnä herkkuja.
Tänne voi aivan hyvin ottaa lapsetkin mukaan syömään. Lapsille vaikka lihapullia tai hampurilainen ja aikuisille ihania lohiruokia vihannesten kanssa. Hieman keskihintaa kalliimpi mutta ruoka on herkullista ja sen tekoon on paneuduttu. Tarjoilu on hieman epätasaista, mutta eihän se ihme sillä paikka on hieman sekava, koska yksi syö aamiaista ja toinen välipalaa ja kolmas ehkä jo päivällistä.
Tänne voi aivan hyvin ottaa lapsetkin mukaan syömään. Lapsille vaikka lihapullia tai hampurilainen ja aikuisille ihania lohiruokia vihannesten kanssa. Hieman keskihintaa kalliimpi mutta ruoka on herkullista ja sen tekoon on paneuduttu. Tarjoilu on hieman epätasaista, mutta eihän se ihme sillä paikka on hieman sekava, koska yksi syö aamiaista ja toinen välipalaa ja kolmas ehkä jo päivällistä.
Aamiainen tai välipala
Aikuisille lohta tai katkarapuja
Täällä saa sommitella ateriansa aivan kuinka itse haluaa.
