Vesialue Tukholman kekustassa on nimeltään Norrström, mikä erottaa Gamla Stanin saaren Normalmin keskustasta. Norrström on Mälaren-järven ensisijainen laskupaikka Itämereen Tukholman keskustassa. Sagerska huset kuvassa oikealla.
Kuvassa vasemmalla Rikstadshuset/Eduskuntatalo, kuvan oikeassa reunassaa Arvfurstens palats/ Torstensonska palatset, sen vieressä Segerska huset, seurava rakennus on Adelswärdska huset ja taainpana Rosenbad, mikä on hallituksen rakennus.
Kukaan ei taida tietää kuinka monta palatsia on Tukholmassa. Monet vanhoista palatseista on jo purettu, eikä kaikkia enää lueta palatsien joukkoon, mutta luultavasti palatseja on Tukholmassa ainakin noin 40. Usein on vaikea erottaa herraskartanot palatseista ja palatsit linnoista. Herraskartanoita ei juuri ole kaupunkioloissa, ja linnat yleensä sijaitsevat puolestaan melkein vain kaupungeissa.
Sagerska huset, jota kutsutaan myös nimlelä Sagreska palatset, Strömgatan 6
Ruotsissa käytetään hyvin usein palatseista nimitystä huset, siis yksinkertaisesti vain talo, minkä yhteyteen lisätään alkuperäisen omistajan sukunimi.
Sagerska huset on nykyään muutama vuosi takaperin pääministerin asunto. Ruotsissa ei ole ollut pääministereille asuntoa, vaan pääministerit ovat aina asuneet omissa privaateissa asunnoissaan. Ja he vieläkin haluaisivat asua omissa asunnoissaan, mutta turvallisuus syistä he nykyään asuvat tässä pienessä palatsissa. Palatsista pääsee maan alitse halltiuksen rakennukseen.
Olof Palmen murhan jälkeen päätti turvallisuuspoliisit että pääministeri tarvitsee turvallisuus syistä asunnon niin läheltä hallitusrakennusta kuin mahdollista.
Olof Palme asui Gamla stanissa omistamassaan asunnossa ihan pääkujan varrella ja hän käveli kotonaan joka aamu töihin halitusrakennukseen. Kun lapset vielä asuivat kotona Palmet asuivat Vällingbyssä, ihan samanlaisessa talossa kuin taviksetkin. Palme kulki töihin metrolla, ilman suojelupoliiseja.
Sagerska huset on alunperin ollut yksityinen palatsi, minkä omisti Carl Daniel Robert Sager (1850-1919). Hän syntyi Jönköpingissä ja hän toimi diplomaattina ja niin sanottuna yliseremoniamestarina. Ruotsissa on vuodesta 1802 lähtien ollut hovissa yliseremoniamestari, seremoniamestari ja varaseremoniamestari.
Seremoniamestari on ollut yleensä entinen suurlähettiläs joka vastaa yhteyksistä ulkomaisiin diplomaatteihin. Aiemmin seremoniamestari toimi myös Kuininkaallisen Majesteetin ritarikunnassa.
1800-luvulta vuoteen 1974 asti seremoniamestari oli myös kuninkaallinen airue/avustaja.
Seremoniamestari on hovi- tai uskonollisten sääntökuntien virkamies, jonka tehtävänä on valvoa, että juhlallisuuksissa noudatetaan seremoniasääntöjä (etiketti- ja muodollisuudet). Etiketin mukaan toimitaan vain kuninkaan takia, eikä kuningas voi siitä kieltäytyä.
Ruotsin kuningas on vaatimaton henkilö, mutta julkisissa tilaisuuksissa silti mennään suurelta osin vieläkin kansainvälisten etikettien mukaan. Etiketin tarkoitus on arvostaa muita kuningashuoneita. Ruotsissa käytetään kuningasperheistä nimitystä kungahuset, siis tässäkin tuo sana huset/talo on aina ollut perinteisestii mukana.
Toisaalta... onhan Ruotsin kuningas toiseksi arvovaltaisin kuningas maapallolla, Tanskan kuninkaan (nykyisen kuningattaren) jälkeen, jos ei lueta mukaan Japanin keisaria tai aasialaisia sulttaaneja. Arvojärjestys tulee kuningashuoneen iän mukaan, siis vanhin kuingashuone on arvovaltaisin ja tulee aina viimeisenä paikalle kun kuinkaalliset kokoontuvat tai osallistuvat juhliin. Vanhin kuningahuone saa istua etupenkkiin tai tilaisuuden järjestäjän viereen.
Kun Tanskan kuningatar Marghrethe oli virassaan, niin hän ei koskaan osallistunut kuninkaalisiin menoihin, joten siihen aikaan oli Ruotsin kuningas aina arvovaltaisin vieras. Nyt se on Marghretin poika Fredik joka on Tanskan kuningas ja erittäin 'tavallinen henkilö'. Hän on kuingas Carl Gustavin serkku.
Nykynien Ruotsin hovin yliseremoniamestari on nimeltään Anders Ahnlid.Vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut Kommerskollegiumin/kauppakollegion generaalitirehtöörinä.
Näistä tirehtööreistä on Ruotsissa yritetty päästä eroon, mutta Ruotsin valtion virastoissa niitä on muutamia vieläkin jäljellä. Ruotissahan ei titteleitä käytetä, eikä ketään teititellä. Ruotsalaiset kutsuvat toisiaan etunimillä, paitsi ei kuningsta ja kuningatarta.
Sagerska husetin omistaja Robert Sager oli Ryforsin ruukkiyhteiskunnan ruukin omistajan ruukinpatroonan Gudmund Magnus Sagerin poika. Ruukkeja on Ruotsissa ollut valtavat määrät, ehkä lähemmäksi sata. Nämä ruukit olivat erittäin suljettuja yhteisöjä, missä kasvaneet saivat vaikeuksia aikuisina liittyä tavalliseen yhteiskuntaan. Tästä on tehty psykologisia tutkimuksiakin. Ryfors sijaitsee Mullsjön kunnasa Skånessa. Ryforsin tilan omistaa nykyään lääkäri Julie Moltke-Huitfeldt.
Sagerska huset kuvassa keskellä, Strömgatan 18
Strömgatan kulkee Norrströmin virran varrella, missä vesi virta Mälaren järvestä Itämereen=Saltsjön mereen. Ruotsiksi Itämeri
on Suolameri/Saltsjö.
Sagerska palatset on melko pieni rakennus, vaikka sitä kutsutaan palatsiksi. Sagerska-talo on osa Tukholman hallintoaluetta, ja se suojellaan valtion muistomerkkinä vuodesta 1994. Ranskalainen arkkitehti Jean René Pierre Litoux suunnitteli palatsin.
Leo Sager testamenttasi kiinteistön katoliselle kirkolle ja antoi vaimolleen Veralle oikeuden käyttää sitä asuntona kuolemaansa saakka. Vera Sager kuoli vuonna 1986. Valtio hankki kiinteistön vuonna 1988 perustaakseen sinne pysyvän turvallisuusasunnon ja edustusasunnon Ruotsin pääministerille.
