Kastellholmen

Kastellholmen on pieni saari, tai paremminkin luoto, Tukholman keskitaajamassa. Saarelle pääsee Skeppsholmenin saaren kautta mistä Kastellhomenin saarelle kulkee silta. Lähin bussipysäkki sijaitsee Skeppsholmenin saarella juuri ennen kun silta lähtee Kastellholmenille. Siinä käy bussi 65 kääntymässä.

Skeppsholmen ja Kastellholmen ovat kaksi saarta Tukholman kantakaupungissa, jotka tunnetaan historiallisista rakennuksistaan ​​ja museoistaan. Täällä kohtaavat sotahistoria, taidelaitokset ja kauniit näkymät kaupungin vesistöille.

Saarella on ollut joitakin yksityisasuntoja, mutta nykyään ei saarella ei asu ketään. Saarella on varastorakennuksia sekä vuodelta 1848 peräisin oleva Kastellet. Saari oli vuosina 1905–1934 oma kaupunginosansa. Sillä on myös ollut muitakin nimiä (Notholmen, Lilla Beckholmen, Skansholmen), mutta nimeä Kastellholmen on käytetty jo 1720-luvulta lähtien.

Kastellholmenia, kuten Skeppsholmenia, on hallinnoinut Ruotsin valtion kiinteistölautakunta vuodesta 1993 lähtien, jonka tehtävänä on säilyttää ja kehittää aluetta tulevaisuutta varten. Kaksi luotoa ovat osa Kuninkaallista kansallista kaupunginpuistoa.

Kastellhomenin saari on saanut niemensä saarella sijaitsevan kastellin mukaan. Kastellilla on Ruotsin sotilaslippu liehunut linnassa joka päivä 1660-luvulta lähtien.

Ennen vanhaan Kastellholmenilta kuului usein tervehdyksiä. Kaikki ohikulkevat laivat ampuivat tervehdyksiä, ja Kastellin tykit vastasivat niihin. Nykyään tätä tehdään vain hyvin erityisissä tilaisuuksissa.

Kastelli voi tarkoittaa useampia asioita, mutta tässä yhteydessä Kastelil on pieni linnoitus tai linna, jonka komentajaa keskiajalla kutsuttiin usein kastellaaniksi (vastaten linnan päällikköä). Linnaa voidaan kutsua myös linnoitukseksi.

Alkuperäinen linnoitus 1600-luvulla oli ammusten valmistuskeskus ja ruutivarasto, mikä räjähti vuonna 1845, ja sen tilalle rakennttiin nykyninen linnoitus, jonka suunnittelija oli arkkitehti Fredrik Blom. Punatiilisese talossa oli upseereille ja vartijoille tilat. Lyhyen matkan päähän rakennettiin ruutikellari.

Hantverkarbsotället

Kastellholmenilla seisoo Hantverkarbostället, rakennus, joka oli laivaston sairaala ja sitten telakkatyöntekijöiden asunto. Rakennus on edelleen asuinrakennus.

Lippukonstaapelin asunto

Linnoituksesta huolehtinut konstaapeli asui täällä. 1800-luvun puolivälissä rakennuksessa sijaitsi suosittu kapakka. Nykyään taloa vuokrataan asuntokäyttöön.

Aliupseerien asunto

Aliupseerien asunto on sijainnut Kastellholmenilla vuodesta 1859, mutta se rakennettiin alun perin karanteenirakennukseksi Djurhamniin Tukholman saaristoon. Rakennuksen oli tarkoitus korvata entinen kesäsairaala.

Kerronpahan tässä samalla Kruununprinsessa Victorialla on useampiakin arvonimiä. Muutama vuosi sitten kruununprinsessa suoritti sotilaskoulutuksen peruskoulutuksen. Vuosina 2024 ja 2025 hän osallistui sen jälkeen erikoisupseerikoulutukseen.

Toukokuussa 2025 kävi selväksi, että Victoria voi koulutuksen suoritettuaan arvonimetä itsensä vänrikiksi, mikä tarkoittaa, että hän voi palvella asevoimissa ammatti- tai reserviupseerina.

Skridskopaviljongen

Vuonna 1882 Kastellholmenille rakennettu luistelupaviljonki on romanttinen rakennus. Se rakennettiin alun perin Kuninkaallisen luisteluseuran klubiksi ja sitä käytetään nykyään konferensseihin ja juhliin.

Kastellholmsvraket

Kastellholmsvraket on Kastellholmenin edustalla sijaitseva hylky. Skeppsholmenin ja Kastellholmenin ympäristön merenpohjassa on suuri määrä vanhoja hylkyjä Ruotsin suurvalta-ajalta. Hylky sijaitsee Kastellholmenin länsirannikolla, aivan laiturin vieressä. Alus on keula rantaa kohti ja on noin 32 metriä pitkä ja 6,5 ​​metriä leveä. Merimuseon arkeologien tutkittua hylkyä maaliskuussa 2013 he uskovat, että se saattaa olla tanskalainen laiva Graa Ulv, jonka sanotaan "uponneen" vuonna 1670.

Sagerska huset

Sagerska huset, Strömmgatan  18

Kuvassa keskellä Sagerska huset, mikä nykyään toimii pääministerin asuntona vuodesta 1995 lähtien. Pääministerit ei kuitenkaan asu tässä rakennuksessa jatkuvasti vaan he oleskelevat usein omissa privaati asunnoissaan, jos/ja kun turvallisuuspoliisit antavat siihen luvan.

Ruotsin pääministereillä ei ole ollut virka-asuntoa ennen vuotta 1989. Sagreska husetistä tehtiin pääministerien virka-asunto turvallisuussyistä, sillä Sagerska husetistä pääsee maan alitse hallituksen virkahuoneisiin ja pääministerin virkhuoneseen Rosenbadiin, mikä sijaitsee viereisessä rakennuksessa.

Kuvassa vasemmalla Adelwärdska huset=hallituksen rakennus. Kuvassa oikealla sijaitsee Arvfurstens palats/Perintöruhtinaan palatsi, mikä on nykyään ulkoministeriön käytössä oleva rakennus, missä voi ulkomaalaiset vieraatkin turvallisuus syistä  yöpyä, jos he haluavat. Rakennukset sijaitsevat keskellä kaupunkia Strömgatanin varrella. Tästä on vain noin 100 metriä pääminiterin vrkahuomeseen, minne pääsee  Sageska hsuetistä maanaliste. Eduskuntatalloon on noin 150-200 metriä.

Päämistereillä ei ole siis ollut virka-asuntoa, mutta pääministerit ovat saaneet kesä-aikaan oleskella Harpsundissa konfernesikeskukekssa, mikä sijaitsee Flenin kaupungin lähettyvillä. Harpsund ei kuitenkaan oikein sovi kesäasunnoksi vaan se on paremminkin konfrenssikeskus.

Ruotsin pääministereillä on myös presidentin virka hoidettavanaan, koska kuningas ei saa puuttua politikkaan. Joten  pääministerit ovat aina virassaan ja siksi eivät voi lähteä teille tietämättömille. On olemassa varapääministeri Ebba Busch, kristillisten puoluueen johtaja, joka voi ottaa vastuun kun pääminiterille tulee erittäin tärjeää mentävää, esimerkiksi Brysseliin EU:n kokouksiin.

Liikemies Carl August Wicander testamenttasi Harpsundin valtiolle vuonna 1952. Lahjoituksen tarkoituksena oli syynä se että pääministeri voisi käyttää Harpsundia sekä omaan käyttöönsä että ruotsalaisten ja ulkomaisten vieraiden vastaanottamiseen. Nykyään Harpsundia käytetään vain edustus-, työ-, hallituksen kokous- ja virkistyskäyttöön. En usko että yksikään pääministeri on ollut Harpsundissa yksityisesti, ehkä yhden päivän korkeintaan. En minä ainakaan siellä viihtyisi kovin kauaa, koska sillä ollessa puuttuu yksityisyys ja oma rauha.

Nykyisellä pääministerillä on privaatti asunto Strängnäsissä, mihin hän ei ehdi juuri koskaan käymään. Vaimon on tultava  Tukholmaan tapaamaan miestään ja sekin on tehtävä yöaikaan.

Tukholmassa sijaitseva Sagerskan talo toimii nykyään vuodesta 1995 lähtien Ruotsin pääministerin virallisena asuinpaikkana ja edustuspaikkana. Tätä ennen pääministerit asuivat omissa privaatti asunnossaan. Valtion Kiinteistövirasto kunnosti Sagerin talon 1990-luvulla. Haluttiin säilyttää sen kulttuurihistoriallinen arvo ja samalla täyttää turvallisuus vaatimukset. 

Sagerin talo nimettiin Sagerin suvun mukaan, joka asui tässä Strömmgatanilla sijaitsevassa kiinteistössä noin 100 vuotta. Ensimmäisen omistajan poika Leo Sager testamenttasi Sagerin talon kuoltuaan katolliselle kirkolle sillä ehdolla, että hänen vaimonsa Vera Sager saisi asua  talossa loppuelämänsä.

Pääministeri Ulf Kristersson ja vaimo Birgitta Ed muuttivat muutaman pahvilaatikon ja koiran kanssa Sagerska palatsiin. Todellisuudessa rouva, joka on pappi, jäi asumaan Stängnäsiin  koiran kanssa. Heillä on Strägnäsissä oma asunto ja rouvalla on työpaikka Strängnäsissä.

Valtio osti Sagerin talon katolliselta kirkolta vuonna 1989 pääministerin virka-asunnoksi, vain yksistään turvallisuussyistä. Ruotsin kiinteistövirasto (SFV) vastaa Sagerin talon ylläpidosta ja siitä, että sen sisustus on mukautettu pääministerin tarpeisiin ja edustuskäyttöön. 

Carl Daniel Robert Sager (1850-1919)oli ruotsalainen diplomaatti ja seremoniamestari. Hän ei ollut kuka vaan, van häenlä oli monen monta arvovaltaista virkaa elämänsä aikana. Sagerista tuli muun muassa seremoniamestari kuninkaallisessa hovissa vuonna 1907. Harva ruotsalainen on saanut niin monta kunniamerkkiä Ruotsin kuininkaallisilta ja ulkomailta.

Seremoniamestari on virkamies esimerkiksi hovissa tai uskonnollisessa sääntökunnassa, jonka tehtävänä on valvoa, että seremoniat (etikettisäännöt ja muodollisuudet) noudatetaan seremonioissa.

Ruotsin hovissa on ollut seremoniamestari ja seremoniamestarin viran sijainen vuodesta 1802 lähtien. He kuuluvat seremoniahenkilökuntaan ja palvelevat seremonioissa. Seremoniamestari on yleensä entinen suurlähettiläs ja vastaa yhteydenpidosta ulkomaisten diplomaattien kanssa. Diplomaattiset muodollisuudet muiden maiden kanssa edellyttävät, että hovi toimii seremonioissa sääntöjen mukaan.

Carl Sagerin kuoltua Segrein talossa ei asunut kukaan. Olof Palmen murhan jälkeen oli pakko löytää pääministerille  turvaallinen asunto. Ja kuinka sattuikaan, niin hallitus raknnuksen (=Adelwärdska huset, Rosenbad/Perintö Ruhtinaan palatsi) vieressä seisoi tämä pieni kaunis Segrin talo tyhjiltää. Talo peruskorjattiin, hankittiin turvalaitteet ja rakenneettin maanalainen käytävä Sargerin talosta hallituksen taloon. Ulkomimisteriön tilat (=Arvfusrens palats) sijaitsevat Sagerin talon toisella puolella. Kaikki kolme rakennusta ovat upeita rakennuksia, mitkä ovat lailla kulttuurisuojattuja.

Blogitilanne

Tämä rakennus sijaitsee  Lilla Skinnarviksgränd 4, Södermalmilla

Lilla Skinnarviksgränd ulottuu Bastugatanin kadulta länteen Timmermansgatanin alkuun Mälarborgenin rakennuksen luokse Mariabergetin vuorella. 

Mälarborgen

Lilla Skinarviksgrändin kujalta portaat johtavat alas Monteliusvägenin kävelyreitille. Mälarborgen/ Mälarpaltset on kulttuurisuojattu rakennus, minkä nimi oli alunperin Laurenska huset. Nykyään siinä asuu vain taiteillijoita, ja tässä upeassa palatsissa sijaitsee myös esikoulu.

Lilla Skinnarviksgrändillä on mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia kohteita.Kattfoten större korttelisto koostuu kuudesta pienemmästä 1700-luvulta peräisin olevasta puu- ja kivitalosta, jotka Tukholman kaupunginmuseo on merkinnyt sinisellä, mikä tarkoittaa, että niillä on "erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo". 1960-luvulla Lilla Skinnarviksgrändin historiallisia rakennuksia uhkasi purkaminen. Mutta Luojan kiitos se ei toetutunut. Södermalmin saaren molemmissä päädyissä on jäljellä Tukholman vanhimmat rakennukset.

Mutta se siitä...

Ajattelin tehdä blogieni tilannekatsauksen. Aikoinaan aloitin Rooma blogilla vuonna 2009 ja blogissa on ollut yllättävän paljon kävijöitä, vaikka avasin blogin vartavasten suomalaisia varten, ja siksi suomen kielellä, ainakin yritän kirjoittaa suomeksi. Minulla oli 9 kieliopissa ja ainekirjoituksessa aikoinaan, mutta 55 vuotta pois Suomesta on tehnyt tepposensa. Tässä on opeteltu muitakin kieliä ajan saatossa. Ja ikää on tullut lisää...

Mutta totta kai kaikki ovat olleet tervetulleita blogiin ja blogissa on mahdollisuus kääntää suomalainen teksti muille kielille. Olen huomannut että esim. ruotsinkielestä kääntäminen suomen kiellelle ei olekaan kovin helppoa, sillä Googlella on vaikeuksia kääntää kunnolla suomenkieltä. Johtunee siitä että suomenkieli kuuluu erittäin  harvinaiseen ja kapeaan kieliryhmään, kun taas  ruotsinkieili on germaninen kieli, ja lähellä muita eurooppalaisia kieliä.

Rooma blogissa on käynyt noin reilut puoli miljoonaa kävijää,  ja nykyään keskimäärin noin 5000-6000 per vuorokausi. Eniten kävijöitä Rooma-blogissa on ollut suuruus järjestyksessä Suomesta (kiitos siitä), USA:sta, Ruotsista ja Italiasta. Singaporesta ja Hongkongista on kävijöitä melko paljon.

Tukholma-blogi oli tarkoitus tehdä varta vasten suomalaisia ajatellen, sillä Ruotsi on yksi suomalaisten suosituimmista  matkan kohteista. Tukholma-blogin aloitin vuonna 2014 ja tähän mennessä on ollut kävijöitä tai paremminkin käyntejä noin 255000.

Tukholma blogissa on myös ollut eniten suomalaisia (kiitos siitä), toiseksi eniten USA:sta ja kolmanneksi eniten Ruotsista. Sen jälkeen Singaporesta, Hongkongista, Saksasta, Belgiasta, Venäjältä ja Ranskasta.

Joulun alla on aikomus mennä Roomaan, koska me ei joulua enää vietetä. On kuitenkin palattava jouluksi Tukholmaan, koska ollaan luvattu olla kissavahteja.

Finska kyrkan/Suomalainen kirkko

Finska kyrkan/Suomalainen kirkko Tukholmassa täytti 300 vuotta! Kirkko seisoo kuninkaallista linnaa vastapäätä Gamla stanissa. 

HUOM! Klikkaa tätä linkkiä niin saat osallistua kirkon 300-vuostis- jumalanpalveluskeen !

Kuningaspari osallistui 19. joulukuuta konserttiin Tukholman Suomen kirkossa, joka tänä vuonna juhlii 300-vuotisjuhlavuottaan.

Suomalainen kirkko, aiemmin Fredrikin kirkkona tunnettu, sijaitsee Slottsbackenissa vanhassakaupungissa ja on pitkään ollut Tukholman suomalaisen yhteisön kokoontumispaikka. Vuosipäivä 19. joulukuuta 2025 merkitsee 300 vuotta siitä, kun siitä tuli Ruotsin kirkon suomalaisen seurakunnan seurakuntakirkko.

Kirkkoa kutsuttiin Ruotsin kuninkaan Fredrik I (1676–1751) mukaan, joka oli Hessen-Kasselista kotoisin oleva saksalainen prinssi, joka seurasi vaimoaan Ulrika Eleonooraa kruunussa vuonna 1720. Hänen hallituskauttaan vapauden aikana leimasi vahva parlamentti, kun taas hänellä itsellään oli enemmän seremoniallinen rooli, vaikka hän pyrkikin vahvistamaan kuninkaallista valtaa.

Kirkolla on pitkä historia, joka ulottuu 1500-luvulle, jolloin suomalainen seurakunta perustettiin. Siitä tuli kuitenkin pysyvä seurakunta vuonna 1725 Slottsbacken 2:ssa sijaitsevassa rakennuksessa, joka aiemmin toimi kuninkaallisen hovin juhlasalina ja teatterina. Se on keskeinen osa ruotsalais-suomalaista kulttuuria Ruotsissa. Seurakunta on aina ollut osa Ruotsin kirkkoa.

Tukholman saksalainen seurakunta, saksalainen Pyhän Gertrudin seurakunta, perustettiin virallisesti 8. maaliskuuta 1571.

Tukholmassa toimivat suomalaiset muusikot esittivät konsertissa muun muassa Jean Sibeliuksen ja Johan Helmich Romanin musiikkia. Solisteina olivat sopraano Emma Kajander ja viulu Cecilia Zilliacus.

Kirkko vuonna 1904

Suomalainen kirkko perustettiin olemassa oleviin tiloihin vuonna 1725, kun Tukholman suomalainen seurakunta muutti sinne. Seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1577, ja sen oli pakko muuttaa usein, kunnes se osti pysyvän paikkansa Slottsbacken 2:ssa sijaitsevasta talosta Tukholman linnan vierestä.

Ennen kuin rakennuksesta tuli Suomen kirkko, sitä käytettiin pallourheilun urheilupaikkana ja myös teatteripaikkana muun muassa saksalaisille teatteriryhmille. Suomalainen seurakunta on yksi vanhimmista ja kestävimmistä suomeksi järjestetyistä toiminnoista Ruotsissa. Seurakunnan saarnoja pidettiin useiden vuosisatojen ajan sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta nykyään toiminnan pääkieli on suomi.

Tässä tulee pitkä kertomus kirkon historiasta:

Suomalaiset ovat aina asuneet Tukholmassa. Kun he alkoivat rakentaa Tukholmaa mereltä valloitetulle maalle, jotkut perustajista olivat luultavasti ahkeria työläisiä kuningaskunnan itäosasta. Yhdessä maanmiestensä, kauppiaiden, merimiesten ja palvelualojen edustajien kanssa he loivat Tukholmaan suomalaisen yhteisön, jonka seurakunnasta tässä tulee historiallinen katsaus.

Kun uskonpuhdistus saavutti Tukholman, suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon omaksi palvontapaikakseen. Lokakuussa 1533 todennäköisesti ensimmäinen suomenkielinen luterilainen jumalanpalvelus pidettiin luostarikirkossa nykyisen Järntorgetin reunalla.

Tukholmassa aloitettiin suomenkieliset jumalanpalvelukset ja suomi  oli virallisena kielenä. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin täällä Amund Laurentssonin kirjapainossa nykyisen Själagårdsgatan 13:n vieressä, vuonna 1543 aapinen, vuonna 1544 rukouskirja, vuonna 1548 ensimmäistä kertaa suomeksi painettu Uusi testamentti ja vuonna 1549 kirkon käsikirja. Kirjat käänsi suomalainen uskonpuhdistaja Mikael Agricola, jonka ponnistelut tekivät hänestä samalla suomen kirjakielen perustajan.

Kustaa Vaasa käski purkaa dominikaaniluostarin saadakseen tiiliä kaupungin linnoituksia varten. Suomalaisten oli muutettava Bykyrkaniin, nykyiseen Suurkirkkoon, jossa heidän oli käytettävä saarnastuolilla varustettua kappelia. Suomalaisena pappina toimi tuolloin herra Mårten, Martinus Olai. Hänen merkittävä työnsä on Kristofferin Maan lakikokoelman¨' kääntäminen suomeksi vuonna 1548. Samana vuonna julkaistiin sekä ensimmäinen suomenkielinen lakikirja että evankeliumi.

Juhana III suosi suomalaisia. Nähdessään, kuinka ahdas Bykyrkan oli, jossa suomalaiset pakotettiin pitämään jumalanpalveluksiaan, hän antoi heille Pyhän Gertrudin killtatalon kirkoksi. Kun Tukholman saksalaiset jäivät ilman omaa kirkkoa vuonna 1576, heidän sallittiin tilapäisesti käyttää entistä kiltataloa, jota jo kutsuttiin Suomalaiseksi kirkoksi ja Pyhän Henrikin kirkoksi. 

Suomalainen seurakunta oli kaksikielinen 1500-luvun viimeisinä vuosina, koska sekä suomalaisilla että suomenruotsalaisilla oli kullakin oma pappinsa. 1600-luvulla seurakunnasta tuli yksinomaan suomenkielinen. 

Järjestely jakaa kirkko saksalaisten kanssa ei ollut väliaikainen. Juhana III:n kuoleman jälkeen valtaan nousi Sigismund ja sitten Kaarle IX, jonka saksalaiset onnistuivat suostuttelemaan pakottamaan suomalaiset hylkäämään kirkon vuonna 1607 ja muuttamaan fransiskaaniluostarin kirkkoon, nykyiseen Riddarholmin kirkkoon. Suomalaisille luvattiin Pyhän Jaakobin kirkko, joka pian valmistuisi, mutta lupausta ei koskaan täytetty. Rahat loppuivat, eikä hanketta koskaan toteutettu.

Suurin osa suomalaisista asui 1700-luvun alkupuolella Södermalmilla. Suomalainen seurakunta käytti kirkkonaan Katarinan kirkkoa Södermalmilla. Jo 1600-luvulta lähtien monia suomalaisia ​​oli haudattu Katarinan hautausmaalle. Vuonna 1723 Katarinan kirkko paloi maan tasalle, ja tämäkin tarkoitti muuttoa. Holmin pienestä varuskuntakirkosta, "Tollstadius-kirkosta" Blasieholmenilla, tuli suomalaisen seurakunnan viimeinen väliaikainen asunto. Tuolloin kirkkoherrana toimi Andreas Mennander. Hänen pojastaan ​​Carl Fredrik Mennanderista tuli Ruotsin ainoa suomalaissyntyinen arkkipiispa vuonna 1775.

Kirkon kansleri Arvid Horn, yksi Ruotsin silloisista rikkaimmista herroista tuli seurakunnan suojeluspyhimys. Nyt alkoi kirkon muuttaminen sopivaan muotoon. Apua sai kuninkaallisen palatsin ylitarkastaja, suomalaissyntyinen Carl Fredrik Adelcrantz, joka muun muassa loi koko alttarirakennuksen. Vuonna 1730 tehtiin merkittäviä lahjoituksia kirkkosalille.

Tärkeimmät ja arvokkaimmat esineet tuotiin turvaan venäläisiltä, Ruotsin valtakunnan itäisimmästä osasta, missä Pietari nykyään sijaitsee. Lahjat koristavat edelleen kirkkoa. Seurakunnan talous turvattiin myös, kun valtiopäivät vuonna 1734 myönsivät 20 000 riikintaalarin korvauksen seurakunnalle Henrikskyrkanin menetyksestä. Kirkkoneuvoston ja kansan välinen konflikti 1730-luvulla koski kahta kirkkoneuvoston vaatimusta: Seurakunnasta piti tulla "kansallinen seurakunta" ja ruotsin kielestä seurakunnan toinen kieli. Kirkkoneuvosto sai molemmat vaatimukset läpi.

Vuonna 1739 Tukholman suomalaisesta seurakunnasta tuli "Suomen kansan kirkko", ja kuningas päätti vuonna 1741, että ruotsinkielinen jumalanpalvelus pidettäisiin joka sunnuntai suomenkielisen jumalanpalveluksen jälkeen. Siitä lähtien Tukholman suomalainen seurakunta on ollut kaksikielinen.

Vuonna 1742 seurakunnan oli otettava vastaan ​​suuria ryhmiä pakolaisia ​​virkamiehistä ja saariston asukkaista. Vuonna 1747 kirkkoneuvosto valitti, että suomalaisilta lapsilta puuttui suomenkielinen koulu, joka heillä oli ollut vuodesta 1693 lähtien. Suomalaisia ​​opettajia kuitenkin oli. Vuonna 1747 suomalaisia ​​opettajia oli yhteensä 107.

Seurakunnan kohtalo oli vaakalaudalla, kun sota ja Suomi menetettiin, sillä sotapakolaiset kasvattivat seurakunnan jäsenmäärää. Kirkkoneuvoston jäsenellä ja kauppakamarin puheenjohtajalla Gabriel Poppiuksella oli tärkeä rooli seurakunnan pelastamisessa. Vuonna 1840 kuningas määräsi seurakunnan toiminnan jatkumisen ja jäsenyyssäännöt. Vuonna 1844 valtiopäivät tunnusti suomen kielen maan alkuperäiskieleksi.

Toisen maailmansodan seurakuntaelämään kohdistuneet seurakuntalaisuudet olivat entistä voimakkaampia, kun suuria määriä sotalapsia saapui Ruotsiin ja Tukholmaan. Kirkkomme toimi sotalasten yhteyspisteenä ja huoltokeskuksena. Keskeinen hahmo oli Gottfrid Sevelius, joka valittiin kirkkoherraksi vuonna 1942. Hänellä oli myös läheiset yhteydet Tukholman sotainvalideihin. Vuonna 1945 seurakunnassa oli 1 163 jäsentä.

Sota johti suureen suomalaistulvaan. Vuonna 1950 seurakunnassa oli 5 835 jäsentä ja pari vuotta myöhemmin jo 8 397. Varsinainen joukkomaahanmuutto tapahtui vuosina 1969–70, jolloin seurakunta kasvoi yli 20 000 jäseneen, mukaan lukien kirkkoon kuulumattomat jäsenet.

Vuonna 1971 seurakunta hankki meren rannalta tontin kesäasunnoksi ja leirintäalueeksi, ja vuonna 1975 kirkon viereen valmistui Peter Celsingin suunnittelema seurakuntatalo. Samana vuonna vietettiin kirkon 250-vuotisjuhlaa Hänen Majesteettinsa Kuninkaan läsnä ollessa.

Nobelvalaistus

Eilen oli vuoden pimein päivä Tukholmassa. Koko joulukuussa on ollut vain yksi aurinkoinen tunti.

Nobelviikko

 

Nyt on vuotuinen Nobelviikko meneillään, ja huomenna on varsinainen Nobelin juhlapäivä. Nobelilla ei ole mitään tekemistä valtion tai Tukholman kunnan kanssa, vaan tämä on Nobelin säätiön juhla, jollin Nobelin säätiö jakaa palkintoja ansioituneille henkilöile. 

Alfred Nobel sääti testamentissaan että hänen varoistaan on jaettava joka vuosi palkintoja/varoja ansoituneille tiedemiehille ja -naisille ja kirjailijoille. Palkintosumma on nykyään 11 miljoonaa kruunua per palkinnonsaaja. Joten Nobelin säätiöllä on mistä jakaa!

Säätiö saa olla tyytyväinein että Nobelin viikko sattuu joulun alustalle, sillä Tukholman kapunki on juuri nyt täydessä jouluvalaistuksessaan ja tunnelma on korkealla. Tunnelma on kuin  satumaailamssa. 

Niin Nobelin juhla kuin joulukin sattuu pimeimpään aikaan. Tukholmassa ei ole lunta joten valokoritseilla on saatuu viihtyisä tunnelma aikaan. Tällä viikolla tulee Tukholmaan paljon ulkommalaisia vieraitakin ja paljon mediaa. Useat heistä tulee ottamaan Tukholmassa vastaan uuden vuodenkin. 

Tässä alla on video missä näytetään palkintojen jako ja bangetti. Video on 1,50 tuntia pitkä, joten se kysyy kärsivällisyyttä katsoa kokonaan!

Toivotan teille kaikille lähellä ja kaukana oikein hyvää ja rattoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 💕!

Tukholma joulutunnelmassa

Tämä video on 'Vika och Vikan näkemys' Tukholmasta. Hän itse kertoo: "Täällä on Ruotsi! Suloinen, viihtyisä ja kaunis Ruotsi minun silmin nähtynä! Nimeni on Vika ja perheeni ja minä olemme asuneet Ruotsissa seitsemän vuotta (luultavasti venäläisiä maahanmuttajia, joita asuu melko vähän Ruotsissa).

Joka viikonloppu matkustamme ympäri Ruotsia ja vierailemme eri mielenkiintoisissa paikoissa Tukholmassa. Täällä jaan kauneutta ja hyödyllistä tietoa, josta ihmiset eivät puhu muuttaessaan Ruotsiin. Kun olemme lomalla, julkaisen kanavallani vlogeja lämpimämmistä ilmastoista."

Vuonna 2023 turistiyöpymisiä oli Tukholmassa 15,2 miljoonaa, (68,2 miljoonaa yöpymistä koko Ruotsissa). Joulunaikana turismi vastaa melkein kesäkauden turismilukuja. Tuosta videostakin huomaa että tukholmalaiset kävelee ilman päähinettä ja turistit paksut takit päällä ja myssyt päässä. Tänään on +7 astetta C Tukholmassa.

Kesä-elokuu 2024, on ollut fantastinen matkailukausi Pohjoismaissa, ja neljä maata, Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, raportoivat ennätykselliset matkailijamäärät. Kolmessa Pohjoismaassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, yöpymiset lisääntyivät edelliseen kesään verrattuna. 

Ruotsi houkutteli eniten turisteja lähes 29 miljoonalla rekisteröidyllä yöpymisellä (kesä-elokuu 2024). Näistä 29 miljoonasta yli 3 miljoonaa yötä (kesä-elokuu 2024) vietettiin Tukholmassa, siis noin miljoona turistia per kuukausi. Tanskassa yöpymisten määrä oli sama kuin edellisenä kesänä.

Kaikista pääkaupungeista, Kööpenhaminasta, Helsingistä, Oslosta ja Tukholmasta,  Helsingissä rekisteröitiin eniten yöpymisiä. 1,6 miljoonalla yöpymisellä kasvua oli 14 prosenttia edelliseen kesään verrattuna. Oslossa oli ennätysmäärä ulkomaisia ​​yöpymisiä, kun taas Helsinki houkutteli enemmän kotimaisia ​​turisteja kuin koskaan ennen, mikä teki siitä kaupungin historian parhaan kesän.

Meidän perheessä lopetettiin joulunviettäminen jo kauan sitten kun lapset kasvoivat täysi-ikäisiksi. Me ei saada millään konstilla sitä oman lapsuutemme joulutunnelmaa aikaan.

Me luultavasti lähdetään käymään Roomassa, mutta tullaan jouluaatoksi kotiin, koska me ollaan lupauduttu olemaan pari viikkoa  kissavahteja.