Hovstallet/Hovin hevostallit

Hovstallet/Hovin hevostallit, Väpnargatan, Östermalm

Avoinna:

 HUOM! Hevostallit on tilapäisesti suljettu.

perjantaisin kello 14.00 opastus ruotsiksi
lauantaisin kello 13.00 opastus englanninksi ja kello 14 opastus ruotsiksi
Hevostalleja näytetään sunnuntaisin kello 14.00

Poikkeuspäiviäkin on kalenterissa, joten kannattaa katsoa etukäteen ohjelmistoa. Erityisiä lasten ja kolulaisten tapahtumapäiviä silloin tällöin.

Sisäänpääsymaksu:

 100 kr, lapset 7-17-vuotta 50 kr, 
lapset alle 6-vuotta ilmaien sisäänpääsy

Kuninkaallisen hovin hevostallit käsittää kokonaisen korttelin, kymmenen rakennusta, Sibyllegatan, Väpnargatan, Artillerigatan ja Riddargatan välisen alueen. Riddargatanin puolella sijaitsee kadun toisella puolella Armeijan museo, Armémuseum. Sibyllegatanin puolella sijaitsee Kungliga Dramatiska Teattern/Kuninkaallinen dramaattinen teatteri.

HUOM! Pitää varautua aukioloaikojen ja sisäänpääsymaksujen muutoksiin.

Hevostalleilla sijaitsee myös muutamia asuntoja joissa on asunut aikoinaan hevostallien henkilökuntaa ja nyt modernimmalla ajalla "hovin" nuorenpaa väkeä. Täällä on myös prinsessa Madeleinellä ja hänen perheellään asunto, jota he käyttävät silloin kun he ovat Tukholmassa. Täällä on asunut niin kuningattaren veljen poika kuin prinsessa Cristinan pojat, silloin kun he olivat vielä poikamiehiä.

 Victoria, Estelle, kuningas Carl Gustav ja Estellen poni

Hevostalleilla on myös prinsessa Estellen poni, jonka hän sai lahjaksi. Estelle kuulema käy usein hoitamassa poniaan. Estelle on vaihtanut päiväkotia ja käy nykyään Djurgårdenissa sijaitsevassa Montesori päivätarhassa nimeltä Villa Kvikkjokk. Päiväkodin vaihdon syy on voinut olla turvallisuus ja se että täällä Kvikkjokkissa käy Estellen ystäviä jo ennestään. Kvikkjokk sijaitsee Prinssi Eugenin Waldemarsudden museon tontin kupeessa.

Eipä silti, kuninkaallakin oli oma poni, kun hän oli vielä pieni poika. Carl Gustavista ei kuitenkaan tullut ahkeraa ratsastajaa. Hänen harrastuksensa on autot. Kuninkaan autotalissa on lähes 20 autoa. Hän ajaa itse joka paikkaan adujutantti virellään. 

Kuninkaalliset hevostallit käsittää nykyään kymmenen rakennusta. Täällä on kaksi tallia ja niissä 35 hevosta. Toisessa tallissa olevat hevoset ovat yksityishenkilöiden omistamia ja heidän omassa yksityiskäytössä. He vaan vuokraavat tallipaikkaa. 

Täällä on myös kuninkaalla autotalli, jossa seisoo noin 20 autoa. Osa autoista on edesmenneiden kuninkaallisten omistamia autoja. Kaikkia autoja ei edes ole säästetty. Nykyinen kuningas on hankkinut seitsemän autoa, joista hän on yrittänyt myydä pois muutamia.

Pitää sanoa että kuningas ajaa itse autojaan, adjutantti vierellään. Hän ajaa Drottningholmista joka aamu töihin Tukholman linnaan, jos nyt kuningas ei satu olemaan matkoilla. Ulkomaanmatkoja jolloin he hierovat ystävyyssuhteita ja kauppoja on usein. Kuningas ja Victoria vuorottelevat. 

Nykyään hevostallien yhteydessä sijaitsevissa asunnoissa asuu kahdeksan eläkeiässä olevaa henkilöä. Luultavasti hovissa kauan töissä olleita henkilöitä. 

Vuodesta 1884 lähtien on kuninkaalliset hevostallit sijainneet täällä Östermalmilla. Arkkitehteinä toimivat Friz Eckert ja Ernst Jakobsson. Rakennukset on valmistettu ns Börringen tiiliskivistä. Börringe sijaitsee Skånessa.

Hovitallimestari Mertil Melin toimii vuoteen 2015 saakka hovin hevostallien johtohenkilönä. Nykyinen hovitallimestari on nimeltään Ulf Gunnehed.

Hovitallimestarin titteli on aina ollut kunniatitteli, jonka on jakanut itse kuningas. Aikaisemmin oli hovin palveluksessa ylihovitallimestari, jonka toimi oli olla yksi kuninkaan läheisimmistä henkilöistä. Siihen aikaan kuningas oli täysin riippuvainen hevoskyydistä, joten ylihovitallimestarin täytyi olla aina valmis palveluun. Nykyinen kuningas ajaa itse omalla privaatti autollaan töihin Tukholman linnaan joka päivä. Kuningas ja Silvia tekee usein extempore retkiä lähiympäristöön omalla autolla.  

Hovitallimestarin tehtäviin kuuluu olla henkilökunnan pomo hevostaleilla ja hän vastaa myös kuninkaan autoista. Hevos-ja autokyytejä tehdään noin 5000 vuodessa, vaikka kuningas itse ajaa arkipäivinä töihin. 

Kuninkaat aateloivat kaikki ylihovitallimestarit. Viimeinen ylihovitallimestari oli vapaaherra Hans Rammel. Hän alunperin istui eduskunnnassa toisessa kammarissa, jossa istui vain aatelisia. Kaikki eduskunnan päätökset piti hyväksyä myös tässä kammarissa, jotta ne saatiin voimaan. Tämä toinen kammari lakkautettiin vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1970. Myös kuninkaan oikeus aateloida lakkautettiin.

Kuningas teki Rammelista hovin metsästysmestarin ja sen jäkeen kuningas ylensi Rammelin ensimmäiseksi hovin metsästysmestariksi ja lopulta ylihovitallimestariksi. Vuodesta 1932 on hevostallien johtohenkilö ollut titteliltään hovitallimestari. Vaikka ei näillä titteleillä ole mitään virkaa. Ne vaan ovat hovin protokollassa kirjattuina ja kuninkaan kiitos palveluista.

Kuninkaallisella hevostallilla on pitkä historia. Jo kuningas Gustav Vasan ajalla rakennettiin kuninkaallisille hevosille tallit. Siihen aikaan hevosia tarvittiin joka päivä kuskaamaan kuningasperheen jäseniä niin työssän kuin vapaa-ajallakin. Kuninkaallisilla oli erikoisen upeat hevoskärryt, jotka on säästetty ja joita näytetään hevotalleilla kiinnostuneille. Vain opastettuja kiertokäyntejä määrättyinä kellonaikoina. 

Tavallisimmat ajat ovat perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 14.00. Lauantaisin kello 13.00 opastus englannin kielellä. Lisää infoa täällä. Pääsylipun voi ostaa etukäteen netistä. Sisäänkäynti Väpnargatanin puolelta. Hovin sivuilta voi ladata myös ilmaisen app'in. Hevostallien yhteydessä on myös linnamyymälä, jossa myydään suurin piirtein samaa tavaraa kuin kuinkaallisissa linnoissa yleensäkin.

Hevostallit vuonna 1698

Ensimmäiset hevostallit sijaitsivat Helgeandsholmenin saarella, joka sijaitsee Tukholman linnan edustalla ja jossa nykyään seisoo eduskuntatalo. Mutta tilat kävivät ahtaaksi, joten rakennettiin uudet tallit nykyisen kuninkaallisen oopperatalon paikalle. Hevostallit rakennettiin uudestaan 1600-luvun puolessa välissä Helgeandsholmenin saarelle. Uuteen talliin mahtui 60 hevosta ja sen lisäksi rakennettiin myös ratsastushalli, vaunuhalli ja hevostarvikkeita ja -huoltoa varten tilat. Hevostalli paloi samassa tulipalossa kuin Tre Kronor niminen kuninkaan linna paloi vuonna 1696. 

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi sai tehtäväkseen rakentaa uudet tallit ja tällä kertaa saatiin tilat 150 hevoselle. Pumppusysteemi nosti vedet hevosille Strömmenistä ja tämä talli oli käytössä kaksisataa vuotta.

Vuonna 1880 päätettiin rakentaa nämä hevostallit tänne Artilleriplanille. Hevostallit saivat vivahteita keskiaikaisista ritarilinnoista. Mutta rakennuksesta tuli sen ajan haukutuin rakennus. Kansa protestoi sillä kaunis Artilleriplanin aukio jouduttiin uhraamaan hevostalleille.

Nykyään hevosten määrä on laskenut huomattavasti, koska kuningasperheellä on useita autoja käytettävissään. Kuninkaalla on jopa useita privaattiautojakin. Prinssi Carl Philipillä on myös oma auto, sitten en tiedä onko muilla kuingasperheen jäsenillä omaa autoa. Ehkä prinssi Danielilla on privaatti auto, vaikka hän kävlee mieluiten.

Hevosia on ollut noin parikymmentä, mutta nyt tällä hetkellä vain yksitoista. Hevoset on treenattu vetämään vaunuja paraateissa, kuskaamaan tavaraa ja toimimaan ratsuhevosina. Hevosia käyttää kuningaspari joissakin määrätyissä virallisissa tapahtumissa perinteiden mukaan. Esimerkiksi valtiovierailulle tulevat ulkomaalaiset vieraat kuskaatan aina hevoskärryillä. 

Hevoset saavat parhaan mahdollisen hoidon ja treenauksen. Hevoset ovat noin 5-7 vuotiaita kun ne otetaan palveluun ja sen jälkeen hevoset käyvät kaksi vuotta kestävän koulutuksen, jossa ne oppivat kulkemaan eri ryhmittymissä, tottumaan komentoihin ja kaupunkiliikenteeseen.

Tallikissa, kissat tykkää hevosista

Hevosia ulkoilutetaan päivittäin kolme tuntia Djurgårdenin saarella. Hevosten on totuttava kulkemaan erilaisissa ryhmittymissä, vetämään erilaisia vaunuja ja tottelemaan niin kuskia kuin ratsastajaakin. Sen lisäksi treenataan joinakin päivinä myös kaupunkiliikenteessä. Varsinkin ennen merkkipäiviä kuten valtiovierailuja, häitä ja kuinkaan syntymäpäivää hevoset treenataan tavallista huolellisemmin.

Hevosvaunuja käytetään melkein aina kun tulee ulkomaalaisia vieraita valtiovierailulle. Heitä tulee hyvin usein. Häiden yhteydessä on myös aina käytetty hevosvaunuja. Turvallisuussyistä ei aina voida käyttää hevoskärryjä vaikka se olisi jo kuinkaallisten perinteidenkin takia suositeltavaa.

Kuningas tervehtii hevosta

Ikivanha kärry joka on nähtävänä Tukholman linnan museossa. Useimmat muut vaunut ovat täällä hevostalleilla nähtävänä. Hevostalleilla sijaitsevia vaunuja huolletaan ja hoivataan ja käytetään tarvittaessa.

Tukholmassa sijaitsee kaksi muuta kuninkaallista hevostallia, jotka eivät eivät enää ole käytössä. Hagan linnan hevostallit ovat hajonneet jo kauan sitten, mutta Drottningholmin ja Rosendalin linnojen yhteydessä on vieläkin hevostallit, mutta tietääkseni ne seisoo tyhjiltään.

 

Täällä videolla näytteään hovin tallien työpäivää.

 

Tässä harjoitellaan kaupunkiliikenteessä ennen prinssi Carl Philipin ja Sofian häitä. Harjoituksissa on mukana myös Tukholman varuskunnan palveluksessa olevat hevose, jotka osallistuvat turvallisuussyistä paraateihin ja kuninkaan linnan vahdinvaihtoon silloin tällöin. Armeijan palveluksessa olevat hevoset kuuluvat valtiollisiin turvajoukkoihin. Ne vartioivat siis kuningasperhettäkin, kun taas kuninkaallisen tallin hevoset ovat pelkästään hovin palveluksessa, siis paraatihevosia. Mukana harjoituksissa näkyy olevan myös muutamia poliiseja omien hevostensa selässä järjestysmiehinä.

Tukholman varuskunta, Lidingövägen 24-28

Tukholman varuskunta sijaitsee hajallaan ympäri Suur Tukholmaa. Lidingövägenin varrella numerossa 24 ja 28 sijaitsee armeijan hevostallit. Täällä sijaitsee puolustuvoimien högvakten, siis sotilaalliset vahtijoukot, jotka suojaavat kuningasperhettä, sekä Tukholman ja Drottningholmin linnoja. 

Päivittäin vahtijoukot vaihtavat vahtivuoroa ja kaikki kiinnostuneet voi olla mukana seuraamassa tapahtumaa. Sotilaat marssivat Armeijamuseolta Tukholman linnaan niinä päivinä, kun ei hevoset ole mukana vahdinvaihdossa. Kun hevoset ovat mukaan vahdinvaihdossa niin ne kulkevat koko matkan Lidingövägeniltä linnaan ja takaisin. Tukholman linnassa vahdinvaihto tapahtuu arkena kello 12.15 ja sunnuntaisin kello 13.15. Elokuussa on hevoset mukana melkein päivittäin vahdinvaihdossa. 

Kesäkaudella on myös usein Tukholman varuskunnan palveluksessa olevat hevoset mukana paraatissa ja vahdinvaihdossa. Se tilaisuus on tavallista mielenkiintoisempi tapahtuma, varsinkin jos tykkää hevosista. Täällä on kalenteri jossa hevosten mukanaolo om merkattu hevosen kuvalla. Pitää muistaa ettei näitä hevosia omista valtio, vaan en ovat yksityisiä hevosia, jotka ovat armeijan palveluksessa. Useimmat hevoset ovat muutaman vuoden vanhoja ja käyneet vuoden tai kaksi ratsastuskoulua, ennen kuin ne hyväsksytään armeijaan oppilaiksi. Sitten ne ovat mukana harjoituksissa, kunnes ne saa olla mukana vahdinvaihdossa. Erikseen on ne hevoset, jotka on kolutettu kulkemaan musiikkijoukkojen mukana. 

Kuvassa Harry hevonen, josta tuli Tukholman kuuluisin hevonen. Harry kuuluu erikoiseen maltilliseen hevosrotuun nimeltä shire. Armeijan palveluksessa on ollut kaksi shirerotuista hevosta. Toinen shirerotuinen hevonen nimeltä Oden, joka oli Harryn kaveri. Molemmat saivat raskaimman tehtävän kulkueessa musiikkijoukossa kantaa selkänsä päällä rumpuja. 

Oden on kotoisin Prahasta ja Harry Åkersbergasta,Tukholman pohjoispuolelta. Talviajat molemmat viettivät aikaa Åkersbergassa hyvässä huostassa. Mutta muutama vuosi sitten Harry ei enää jaksanut olla armeijan palvelusksessa, vaan sai nukahtaa pois sairauden takia. Englannin kuningatar Elisabeth lahjoitti sijalle uuden samanrotuisen hevosen nimeltä Mary, joka on nyt koulutuksessa. Oden on saanut kantaa yksin rumpuja vahtiparaateissa muutaman vuoden ajan.

Hevosia ei siis omista valtio, vaan sitä varten on perustettu oma säätiö. Hevoset ovat täällä vain omistajien sopimuksen mukaan armeijan palveluksessa. Hevosia on palveluksessa kaiken kaikkiaan noin 70. Noin puolet hevosista ovat tulleet armeija palvelukseen melko äskettäin ja ovat siis koulutuksessa vielä. Hevosten tärkein tehtävä on osallistua turvajoukkoihin tarvittaessa. Vahdinvaihtoparaatit on vain osa hevosten treenausta ja harjoittelemista, mutta moni tykkää käydä seuraamassa vahdinvaihtoa juuri niinä päivnä, kun hevoset ovat mukana.

Kuvassa on Harry ja Oden keskellä rummut selässään. Heidän edellään musiikkihevosryhmässä kulkee aina yksi hevonen ns befälshäst, joka johtaa koko musiikkihevosryhmää. Se johtohevonen on aina kaikista rauhallisin hevonen, mutta Harry ja Oden ei hermoile hekään. Harryn ja Odenin jälkeen kulkee aina neljä tai viisi valkoista hevosta joiden selässä istuu torvensoittajat. 

Yksi näistä valkoisista hevosista ei aina ole mukana. Se nimittäin tahtoo vielä hangoitella vastaan ja tarvitsee siis lisää tottumusta. Valkoisten hevosten jälkeen kulkee joukko ruskeita hevosia ja sen joukon hännillä ovat hevoset, jotka ovat vielä koulutustasolla ja siis totuttelmassa ja harjoittelemassa. Näitten musiikkihevosten jälkeen tulee suurempi ryhmä hevosia, joilla ei ole torvensoittaja sotilaita selässään.

Kadulla näkyy asetelma olevan toinen, kuin mitä se on linnan sisäpihalla. Kaksi valkoista hevosta johtaa kulkuetta kadulla. Asetelma voi olla myös keino totutella valkoisia hevosia kulkemaan etunenässä kulkueessa ja totutella liikenteeseen. Näkyy niillä olevan oma virkakin, nimittäin kuljettaa Ruotsin lippuja.

Varuskunnan hevostalleilla valmistellaan vahdinvaihto paraatia

Kaikki armeijan palveluksessa olevat hevoset, paitsi tsekkiläiset hevoset, ovat käyneet vuoden tai kaksi Strömsholmin hevoskoulua, ennen kuin heidät on kelpuutettu armeijaan. Hevoset omistaa yksityiset henkilöt, mutta ne sponsoroi rikkaat ruotsalaiset  tai suuret ruotsalaiset firmat. Joten veronmaksajille ei tämä ole mikään rasitus, vaan paremminkin viihtyisää huvia.

Soittokunnan hevoset Tukholman linnan sisäpihalla.

Harry ja Oden, kaverukset, ovat tässä vielä yhdessä mukana paraatissa. Harryn tuntee siitä että hänellä on valkoinen läiskä oikeassa etujalassaan.

Soittokunnan havosten perästä tulee aina suuri ryhmä tavallisia ratsuhevosia.

Harrya ei enää ole Odenin kaverina. 

Hevoset päästetään usein vapaalle jalalle luontoon

Årsta slott/Årstan linna

Årtsa slott, Österhaninge

Paikallisjunalla ensin Västerhaningeen. Bussi 846 Västerhaningen asemalta vie perille linnaan. Mutta pitää muistaa että bussi on varattava viimeistään puoli tuntia ennen paluumatkaa puhelimella 08-400 021 33. Bussi siis tulee hakemaan vain, jos on matkustajia. Turhaa ei bussi aja edestakaisin. 

Tämä on siitä outoa aluetta ettei täällä ole postiosoitteita, vaan alue on vain numeroitu. Årstan linnan postiosoite on siis vain 16391 Österhaninge. Mutta toisaalta, Ruotsissa ei enää ole postejakaan. 

Omalla autolla tänne löytää Tukholmasta valtatie 73/Nynäsvägeniä pitkin suoraan kohti etelää. Trafikplats Västerhaninge käännytään vasemmalle Österhaningevägenille ja siltä sitten Årstahavsbadvägenille ja lopulta linnaan johtavaa alléeta loppumatka.  

Tänne tuskin harvempi lähtee pelkästään Årstan linnan takia, mutta tällä seudulla on muutakin koettavaa ja nähtävää, joista lisää toisten. Linnassa on ravintola Årsta Slott Gastronomi,  joka on kuulu hyvästä ruuastaan. Linnan ympärillä sijaitsee kaksi golfkenttää ja niitten välissä seisoo Årstan linna. 

Eteläisemmän golfkentän laidalla sijaitsee Hosjfärdens Vandrarhem, matkustajakoti (katsoo valokuvaa yllä!). Årsta Havsbadsvägenin tien varressa sijaitsee Årtsa Säteri/Årstan rälssikartano ja heti sen jälkeen käännytään vasemalle Lindersbergsvägenille ja sitä sitten golfkentän kuvetta perille saakka. Tästä on vain vajaa kilometri merenrantaan. Täällä on myös viisi aivan uusrakennettua tupaa joita voi vuokrata myös. 

Tie Årstan kartnaoon

Missään muualla Suur Tukholman alueella ei ole niin paljon hevostalleja kuin täällä Södertörnissä ja varsinkin Haningen kunnassa.

Årtsan kartano ja tekolampi

Vain pari kilometriä vielä eteenpäin Årstahavsbadsvägeniä tullaan kesämökkilaueelle, jossa nykyään asutaan jopa talvikaudellakin. Täällä on erittäin hyvä  uimaranta. Tänne kulkee bussi 846 Västerhaningen sähköjunan asemalta ja tänne kulkee myös saaristolaiva 21,  joka kulkee  vuodet ympäri Utön saarelle.

Västerhaningen paikallisjunan  asemalta lähtevä bussi numero 846 käy tässä Årstan laiturilla josta lähtee sitten saaristolaiva Ornön saarelle. Bussi jatkaa matkaansa ja päätyy lopulta Årstan linnan luokse, jossa on bussin päätepysäkki. Mutta bussi ei aja linnan luokse, jos ei ole matkustajia, vaan kääntyy tältä laiturin pysäkiltä takaisin Västerhaningeen. Kuten jo tuolla alussa kerroin niin Årstan linnasta pääsee bussilla takaisin päin soittamalla etukäteen ajoissa, jotta kuski tietää tulla hakemaan. 

Bussi ohittaa Västerhaningesta lähtiessä yhden alueen kolmesta gofkentästä. Kaksi muuta golfkenttää sijaitsee Årstan linna molemmin puolin, Haninge Strand Golfklubb ja Haninge Golfklubb.

 Saaristolaiva Årstan havsbadin laiturissa

Årtsa havsbad on kesämökkialue alunperin joten tämä on melko kodikasta aluetta. Iso uimranta (kuvassa vasemmalle) on kuitenkin yleinen yhteinen ranta, jota hoitaa Haningen kunta.

Kesämökit täällä ovat hyvin pieniä mutta tontit melko tilavia, mutta alueelta löytyy myös  uudempia suurempia huviloita. Nimittäin täällä asutaan nykyään ympäri vuodet.

Nyt ollaan Tukholman eteläpuolella Haningen kunnassa. Tämä eteläinen alue on omalaatuisensa koska täällä ei ole ollut teitä, eikä rautateitä niin aikaisessa vaiheessa kuin Tukholman pohjois- ja länsisoissa. Täällä ei myöskään ole lähetyssaarnaajat vaeltaneet ja levittäneet kristinuskoa, ja silti täällä on muutamia vanhoja kirkkoja täälläkin. 

Tätä aluetta  nimiteään nimellä Södertörn, vaikkakin Södertörn nykyään käsittää koko Södermanlandin, ainakin joittekin mielestä. Södertörn oli se alue Suur Tukholmasta, joka jääkeuden jälkeen nousi ensimmäisenä vedenpinnan yläpuolelle. Joten täällä on asuttu tavallista aikaisemmin, mutta väkeä ei täällä ole ollut paljoakaan. Vasta paljon myöhemmin 60-luvulla rakennettin tänne joitakin asuintaajamia kun oli suuri pula asunnoista. Kulkuyhteydet vaan unohdettiin järjestää. Mutta vieläkin suuri osa tästä Tukholman eteläisestä alueesta on hyvin harvaan asuttua. Siellä täällä on jokin maatila ja muutamia linnoja ja herraskartanoita rannikolla.

Tukholmasta Nynäshamnin satamakaupunkiin kulkeva junarata avattiin vuonna 1901 mutta se oli alkuun yksityisen firman omistama. Junia kulki van pari päivässä ja kuljetti enimmäkseen rahtia. Vasta vuonna 1968 se liitettiin Tukholman paikallisliikenteeseen ja likkenne sai vakituisen aikataulun. Bussimatkatkin kesti ikuisuuden. Bussit kulkivat vanhaa hevoskärrytietä vanhaa Nynäsvägeniä pitkin.

Valtatie 73/Nynäsväen on ainoa päätie alueella joka kulkee Tukholmasta suoraan etelään. Se on 53 kilometriä pitkä suora tie. Tie oli hyvin kapea alkuunsa, mutta stä levennettiin myöhemmin. Nyt se on moottoritietä Haningeen saakka. Ei siis ihme että muuttoliike tälle alueelle tuli paljon myöhemmin kuin muualle  Suur Tukholman alueella.

Årstan linna sijaitsee Itämeren lahdessa joka piilottelee  isomman niemen takana, joten venäläiset eivät nähneet Årstan linnaa kun he veneillään ja laivoillaan  kuljeksivat Tukholman saaristossa, ryöstivät kaiken minkä irti saivat ja lopulta tuikkasivat tuleen useimmat kartanot ja linnat.

Mutta täällä on eletty aikaisemmin kuin muuaalla Tukholman alueilla, koska tämä alue nimeltä Södertörn oli meren pinnan yläpuoella jo heti mannerjään sulettua, kun muut Tukholman alueet oli saaristoa. Joten täällä Tukholman eteläisellä alueella on aivan oma tunnelmansa ja mielenkiintoinen historiansa. Eristyneisyys on saanut aikaan sen että tänne kehittyi aivan oma kulttuurinsakin paikka paikoin.

Årstan linna sijaitsee noin 30 kilometriä Tukholmasta etelään. Årsta on tunnettu jo keskiajalla 1300-1500-luvulla. Aivan alkuun Årstan alue kuului liivinmaalaiselle Tyska Orden/saksalaiselle ritarikunnalle, Sanctae Mariae Teutonicorum, josta olen maininnut Rooma blogissani. Myöhemmin ritarikunta siirtyi Saksasta Marieburgista Itämeren rannikolle. Heillä oli suuri valta 1500-luvulla Itä-Preussissa ja Baltian alueella. Uskonpuhdituksen myötä ritarikunta hajosi, mutta jatkoi vaikuttamistaan roomalaiskatollisilla alueilla Euroopassa.

Ritarikunta liittyi 1200-luvulla liivinmaalaisen Kalpaveljesten ritarikuntaan. Kalpajärjetön tehtävänä oli käännyttää baltialaiset kristinuskoon. Kalpaveljesten pääpaikka oli Rigassa. Ritarikunta halusi käännyttää latvialaiset kristinuskoon mutta se ei onnistunut vaan syttyi sota. Sota kesti noin 150 vuotta. Ritarikunta seilasi Gotlannin kautta Ruotsin manteerelle. Gotlannissa oli oma ritarikunta nimeltä Vitaaliveljekset, joiden päätehtävänä oli Herran nimissä tehdä ryöstöretkiä ja varastella Itämeren rannikoilla.

Pari vuotta sitten arkeologit alkoivat kaivella Årstan linnan ympärillä. Årstan linna oli Saksalaisen ritarikunnan pääpaikka Ruotsissa vuosina 1308-1467. Nykyinen linna on vuodelta 1650. Årsta mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1308 ja jo silloin oli ritarikunta muuttanut linnaan. Alueelta on löydetty rautakautinen hautakenttä. Årsta tarkoittaa asunto joen varrella, sana -sta pääteen mukaan. 

Vuonna 1467 osti valtionhoitaja Erik Axelsson Tott Årstan linnan saksalaiselta Ritarikunnalta ja hän osti kaikki heidän Ruotsissa sijainneet omaisuudetkin. 1500-luvulla joutui linna aatelisherra Bielkenstiernan haltuun ja nykyinen linna on hänen ja hänen vaimonsa ja Barbro Åkesdotter Natt och Dag'in jäljiltä. 

Seuraava omistaja oli ruukkipatroona Carl Fredrik Bremer. Linnaa käytettiin suvun kesäasuntona. Carl Fredrik oli kirjailija Frederika Bremerin isä. Frederika eli viimeiset vuotensa linnassa ja kuoli täällä vuonna 1865. Sen jälkeen on linna omistanut useita lyhyemmän ajan. Esimerkiksi Lars Johan Hierta Afrtonbaldet lehden perustaja omisti linnaa aikansa, kunnes Haningen kunta osti linnan vuonna 1969. Bremerit laitattivat upean englantilaisen puutarhan linnan ympärille. Tiluksilla sijaitsee runsaasti torppia jotka ovat ihan asuttavssa kunnossa.

 Vanha riimukivi viikinkien ajalta Årstan linnan luona

Kirjailija Frederika Bremer syntyi vuonna 1801 Turussa.

Isosiä Jakob Bremer oli hankkinut paljon teollisuusosinkoja Turussa. Frederika kertoo että isosisä oli oman onnensa seppä, joka oli rikas mies, mutta hän eli hyvin yksinkertaista elämää ja auttoi mielellään kanssaeläviään. Hänen poikansa Karl Fredrik lähetettiin opiskelemaan ulkomaille. Hän opiskeli Göttingessä, Pariisissa ja kävi myös Englannissa oleskelemassa aikansa. Kotiin palattuuan hän otti isän kauppayhtiöt haltuunsa Turussa. Hän avioitui Birgitta Charlotta Holmströmin kanssa ja he saivat neljä lasta. Vuonna 1804 he päättivät muuttaa Ruotsiin, jonka jälkeen he saivat vielä kolme lasta lisää. Turussa Karlista oli tullut ruukinpatroona, mutta hän möi kaikki omaisuutensa ja osti asunnon Jakobin kirkon luota Tukholmasta. Kesäasunnokseen he ostivat Årstan linnan ja linnan maanviljelystilatkin. Fredrika kasvoi lapsehoitajan hoivissa ja guvernantti tuli ja koulutti Bremerin lapset kotona. 

 Fredrika

Linnan pihalla pidetään kirpputoria silloin tällöin. Kuka vaan voi tulla myymään tavaroitaan. Jokaisen myyjän on maksettava pöytämaksu. Toukokuussa 13-16 päivinä pidetään taidevernisage linnassa.